Länsi on osa Suomea. Suomi on maailman amerikkalaisin maa. Olemme jopa tuhansin eri sitein USA:ssa kiinni. Yksityiset ihmiset joka päivä puhuvat hävitetystä Karjalasta täällä, siellä ja Euroopassa. Koko Lännen ja Kiinan välinen alue on venäläisten tärvelemä.
Länsi vie kaiken venäläisille, vaikka he pesevät rahaa ja olla möllöttävät aina hanskat suorana usein alkoholisteina. Kuolevat pian pois. Jopa jääkiekko on valjastettu rahanpesulla, vain raaka-aineita tuodaan Venäjältä. USA:n hotelleissa Moskovassa on saksalaiset panimot ja Nato rakentaa meille sillanpääasemia kauhistukseen. Suomi on Länttä ja Eurooppaa. Nato on itsestäänselvyys suomalaisille aina. Rauhanomainen Nato voittaa ystävällisesti kylmän sodan ja tietää Putinin silmät (KGB). Meillä on leveät hartiat Natossa ja koko maailman luottamus hyvänä Natomaana.
USA:n yliopistojen kisa parhaista aivoista kovenee
Yalen rehtori Richard Levin toivottaa myös suomalaiset tervetulleiksi hakemaan Yaleen. ”Vain taso ratkaisee, ei varallisuus.”
[Kuva: Mika Horelli]
Yale poisti lukukausimaksut vähävaraisilta
Yhdysvaltalainen Yalen yliopisto siirtyi tämän lukuvuoden alusta käytäntöön, jonka mukaan alle 45 000 dollaria vuodessa ansaitsevien perheiden nuoret pääsevät opiskelemaan maksutta. Ratkaisu koskee sekä koti- että ulkomaisia opiskelijoita.
”Haluamme Yaleen maailman parhaat opiskelijat, olivatpa he sitten amerikkalaisia tai muualta maailmasta”, kertoo Yalen yliopiston rehtori Richard Levin.
Yliopiston normaalisti perimä lukukausimaksu on vähintään 30 000 dollaria eli noin 24 000 euroa lukukaudessa. Päälle tulevat asumiskulut ja oppimateriaalit.
Uuden politiikan mukaan alle 45 000 dollaria eli noin 36 000 euroa tai vähemmän vuodessa ansaitsevien perheiden lapset vapautetaan maksuista kokonaan, 45 000–60 000 dollaria vuodessa tienaavat maksavat alennettua lukukausimaksua.
Yliopistolla on myös oma ohjelmansa vähävaraisten opiskelijoiden asumis- ja elämiskulujen kattamiseksi. Kansainvälisille opiskelijoille Yale maksaa lisäksi yhden kotimatkan joka vuosi.
”Olemme noudattaneet jo kolmekymmentä vuotta opiskelijavalinnoissa politiikkaa, että rahalla ei voi ostaa opiskelupaikkaa Yalesta”, Levin sanoo.
Opiskelijoiden taso on kova. Ainoastaan viitisen prosenttia kaikista hakijoista läpäisee seulan ja saa opiskelupaikan Yalesta.
Yalen harvinaisen anteliasta stipendien jakokäytäntöä selittää osaltaan, että muutenkin lukukausimaksut tuovat Yalen tuloista vain 11 prosenttia. Loppu muodostuu sijoitusten tuotoista ja lähinnä entisten Yalen opiskelijoiden tekemistä lahjoituksista.
Vuonna 1701 perustetulla yliopistolla on noin 14 miljardin dollarin eli yli 11,5 miljardin euron sijoitusomaisuus. Omaisuuden tuotoista riittää yliopiston toiminnanrahoituksen lisäksi keskimäärin miljoona dollaria vuoden jokaisena päivänä pääoman kartuttamiseen.
Yale ei harrasta ulkomaalaiskiintiöitä. Yliopiston opiskelijoista on viime vuosina keskimäärin 17 prosenttia ollut muualta kuin Yhdysvalloista. Pohjoismaalaisista valmistui yksi ruotsalainen opiskelija vuonna 2003 sekä kaksi norjalaista ja viisi ruotsalaista viime vuonna. Tällä hetkellä Yalessa opiskelee yksi tanskalainen ja kaksi norjalaista, mutta ei yhtään suomalaista.
”Kansainvälisten opiskelijoiden opiskelijavalinnoissa painotamme monia muita amerikkalaisyliopistoja enemmän hyvää englannin kielen taitoa”, Levin muistuttaa.
Yale ei ole aivan yksin uuden opiskelijaystävällisen politiikkansa kanssa. Myös esimerkiksi Harvardin ja Princetonin yliopistot ovat lanseeranneet omia tapojaan helpottaa vähävaraisten opiskelijoiden taloudellista rasitusta.
Länsi vie kaiken venäläisille, vaikka he pesevät rahaa ja olla möllöttävät aina hanskat suorana usein alkoholisteina. Kuolevat pian pois. Jopa jääkiekko on valjastettu rahanpesulla, vain raaka-aineita tuodaan Venäjältä. USA:n hotelleissa Moskovassa on saksalaiset panimot ja Nato rakentaa meille sillanpääasemia kauhistukseen. Suomi on Länttä ja Eurooppaa. Nato on itsestäänselvyys suomalaisille aina. Rauhanomainen Nato voittaa ystävällisesti kylmän sodan ja tietää Putinin silmät (KGB). Meillä on leveät hartiat Natossa ja koko maailman luottamus hyvänä Natomaana.
USA:n yliopistojen kisa parhaista aivoista kovenee
Yalen rehtori Richard Levin toivottaa myös suomalaiset tervetulleiksi hakemaan Yaleen. ”Vain taso ratkaisee, ei varallisuus.”
[Kuva: Mika Horelli]
Yale poisti lukukausimaksut vähävaraisilta
Yhdysvaltalainen Yalen yliopisto siirtyi tämän lukuvuoden alusta käytäntöön, jonka mukaan alle 45 000 dollaria vuodessa ansaitsevien perheiden nuoret pääsevät opiskelemaan maksutta. Ratkaisu koskee sekä koti- että ulkomaisia opiskelijoita.
”Haluamme Yaleen maailman parhaat opiskelijat, olivatpa he sitten amerikkalaisia tai muualta maailmasta”, kertoo Yalen yliopiston rehtori Richard Levin.
Yliopiston normaalisti perimä lukukausimaksu on vähintään 30 000 dollaria eli noin 24 000 euroa lukukaudessa. Päälle tulevat asumiskulut ja oppimateriaalit.
Uuden politiikan mukaan alle 45 000 dollaria eli noin 36 000 euroa tai vähemmän vuodessa ansaitsevien perheiden lapset vapautetaan maksuista kokonaan, 45 000–60 000 dollaria vuodessa tienaavat maksavat alennettua lukukausimaksua.
Yliopistolla on myös oma ohjelmansa vähävaraisten opiskelijoiden asumis- ja elämiskulujen kattamiseksi. Kansainvälisille opiskelijoille Yale maksaa lisäksi yhden kotimatkan joka vuosi.
”Olemme noudattaneet jo kolmekymmentä vuotta opiskelijavalinnoissa politiikkaa, että rahalla ei voi ostaa opiskelupaikkaa Yalesta”, Levin sanoo.
Opiskelijoiden taso on kova. Ainoastaan viitisen prosenttia kaikista hakijoista läpäisee seulan ja saa opiskelupaikan Yalesta.
Yalen harvinaisen anteliasta stipendien jakokäytäntöä selittää osaltaan, että muutenkin lukukausimaksut tuovat Yalen tuloista vain 11 prosenttia. Loppu muodostuu sijoitusten tuotoista ja lähinnä entisten Yalen opiskelijoiden tekemistä lahjoituksista.
Vuonna 1701 perustetulla yliopistolla on noin 14 miljardin dollarin eli yli 11,5 miljardin euron sijoitusomaisuus. Omaisuuden tuotoista riittää yliopiston toiminnanrahoituksen lisäksi keskimäärin miljoona dollaria vuoden jokaisena päivänä pääoman kartuttamiseen.
Yale ei harrasta ulkomaalaiskiintiöitä. Yliopiston opiskelijoista on viime vuosina keskimäärin 17 prosenttia ollut muualta kuin Yhdysvalloista. Pohjoismaalaisista valmistui yksi ruotsalainen opiskelija vuonna 2003 sekä kaksi norjalaista ja viisi ruotsalaista viime vuonna. Tällä hetkellä Yalessa opiskelee yksi tanskalainen ja kaksi norjalaista, mutta ei yhtään suomalaista.
”Kansainvälisten opiskelijoiden opiskelijavalinnoissa painotamme monia muita amerikkalaisyliopistoja enemmän hyvää englannin kielen taitoa”, Levin muistuttaa.
Yale ei ole aivan yksin uuden opiskelijaystävällisen politiikkansa kanssa. Myös esimerkiksi Harvardin ja Princetonin yliopistot ovat lanseeranneet omia tapojaan helpottaa vähävaraisten opiskelijoiden taloudellista rasitusta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.