€€€ Kansanedustaja KIMMO KILJUNEN moittii pääministeri MATTI VANHASTA harhaanjohtavien ilmaisujen käytöstä Euroopan Unionin uudesta perustuslaista. Laki ei ole "perustuslaillinen sopimus" vaan perustuslaki, joka vie muiden muassa Suomelta yhä enemmän päätösvaltaa Brüsseliin. EU:n perustuslaki kävelee jäsenmaiden omien perustuslakien yli mennen tullen. Europarlamentaarikko ESKO SEPPÄNEN luettelee verkkosivuillaan 16 hyvää syytä järjestää kansanäänestys EU-perustuslain hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Kirjoitus on päivätty 2. elokuuta 2003.
sirPRESS © Markku Rouhiainen 030803
- Monissa EU-maissa järjestetään kansanäänestys tulevasta perustuslaista. On mahdollista, että joissakin maissa kansa sanoo KYLLÄ maansa täysivaltaisuudelle mutta EI perustuslaille ja ylikansalliselle liittovaltion päätöksenteolle, Esko Seppänen sanoo.
Seuraavassa 16 hyvää syytä sille, miksi Suomessa pitää järjestää kansanäänestys EU:n perustuslaista:
1. Vanha EU, johon Suomi liittyi kansanäänestyksellä, lakkautetaan. Tilalle tulee uusi EU. Jos vanhaan liityttiin kansanäänestyksellä, uuteenkin pitää liittyä kansanäänestyksellä.
2. Uusi EU on eri EU kuin mihin liityttiin kansanäänestyksellä. Uusi unioni käyttää toimivaltojaan yhteisöllisesti eli liittovaltion tavoin.
3. On ääneenlausumaton EU:n poliittinen tavoite unionin tulla liittovaltioluonteiseksi supervallaksi USA:n hypervallan malliin. Siinä tarkoituksessa EU valtioidaan. Vain valtioilla on perustuslaki.
4. EU:lle tulee oma oikeushenkilöllisyys ja se alkaa tehdä kansainvälisiä sopimuksia jäsenmaidensa nimissä. Jäsenmaat menettävät valtansa edustaa itse itseään neuvotteluissa.
5. EU militarisoidaan. Perustuslakiin liitettävällä julistuksella EU:sta tehdään sotilasliitto. Jäsenmaat antavat sen käyttöön sotilaita, jotka muodostavat euroarmeijan. EU:ssa puolustus on myös hyökkäystä, ja perustuslain mukaan EU voi hyökätä toisiin valtioihin ilman YK:n mandaattia.
6. EU:ssa päätökset ruvetaan tekemään pääsäännön mukaan määräenemmistöillä, ja sitä kautta jäsenvaltiot menettävät veto-oikeutensa (joka jää suurten maiden yhteiskäyttöön). Kun liityttiin vanhaan unioniin, jäsenmailla oli veto-oikeus itsensä näkökulmasta olennaisen tärkeisiin päätöksiin.
7. Uudelle EU:lle tulee uusia toimivaltoja, jotka ovat pois jäsenmailta. Keskusvallalle siirretään uutta valtaa. Vallansiirto on yksisuuntainen, eikä sitä, mikä annetaan, saada enää koskaan palautetuksi takaisin.
8. Perustuslakiin tulee joustolauseke, jolla valtaa voidaan siirtää lisää keskusvallalle ilman kaikkien kansallisten parlamenttien hyväksyntää.
9. Perustuslaki on ylempi kuin kansallinen lainsäädäntö. EU:lle annettavien toimivaltojen määrä kaksinkertaistuu.
10. EU:sta tehdään perustuslailla vapaus-, turvallisuus- ja oikeusalue, jossa tavoitteena on harmonisoida kaikkinainen lainsäädäntö. Kansalliset lait edustavat kansakunnan yhteistä muistia siitä, mikä on oikein ja mikä väärin, ja tätä kautta kansakunnat menettävät oikeudenkäytön historiallisen perimänsä ja lakiensa yleisen hyväksyttävyyden.
11. EU:n perustuslaki on valmisteltu epädemokraattisesti ja epäedustavasti. Konventin esityksen saneli sen puhemiehistö, eikä konventin annettu äänestää loppuasiakirjasta. Jos hyväksytään konventin perustuslakiluonnos, hyväksytään epäparlamentaarinen tapa tuottaa kansallisvaltioille niiden omaa lainsäädäntöä ylempiä lakeja.
12. Perustuslain valmisteluun sisältyy vallansiirto jäsenmaiden poliittisilta toimijoilta ylikansallisille poliittisille toimijoille. Europuolueet laillistetaan, ja tavoitteena on yhtenäinen eurovaalitapa. Se toisi Suomeen listavaalin, jossa puolueet - eivätkä äänestäjät - valitsisivat kansan edustajat.
13. Uuteen unioniin perustetaan sellaisia toimielimiä, joita siinä ei ollut vanhaan liityttäessä. Sen johdosta tapahtuu vallan uusjakoa isojen maiden hyväksi. EU:lle tulee pysyvä presidentti, komissaarit pannaan kiertoon jäsenmaiden kesken ja Suomi menettää äänivaltaansa komission ohella myös Euroopan Keskuspankissa.
14. Kansalaisilla ei ole tietoa perustuslaista.
15. Monissa muissakin maissa perustuslaista järjestetään kansanäänestys.
16. Vain kansanäänestyksellä perustuslakiin saadaan muutoksia, jotka palvelevat kansanvallan asiaa ja Suomen etua.
sirPRESS © Markku Rouhiainen 030803
- Monissa EU-maissa järjestetään kansanäänestys tulevasta perustuslaista. On mahdollista, että joissakin maissa kansa sanoo KYLLÄ maansa täysivaltaisuudelle mutta EI perustuslaille ja ylikansalliselle liittovaltion päätöksenteolle, Esko Seppänen sanoo.
Seuraavassa 16 hyvää syytä sille, miksi Suomessa pitää järjestää kansanäänestys EU:n perustuslaista:
1. Vanha EU, johon Suomi liittyi kansanäänestyksellä, lakkautetaan. Tilalle tulee uusi EU. Jos vanhaan liityttiin kansanäänestyksellä, uuteenkin pitää liittyä kansanäänestyksellä.
2. Uusi EU on eri EU kuin mihin liityttiin kansanäänestyksellä. Uusi unioni käyttää toimivaltojaan yhteisöllisesti eli liittovaltion tavoin.
3. On ääneenlausumaton EU:n poliittinen tavoite unionin tulla liittovaltioluonteiseksi supervallaksi USA:n hypervallan malliin. Siinä tarkoituksessa EU valtioidaan. Vain valtioilla on perustuslaki.
4. EU:lle tulee oma oikeushenkilöllisyys ja se alkaa tehdä kansainvälisiä sopimuksia jäsenmaidensa nimissä. Jäsenmaat menettävät valtansa edustaa itse itseään neuvotteluissa.
5. EU militarisoidaan. Perustuslakiin liitettävällä julistuksella EU:sta tehdään sotilasliitto. Jäsenmaat antavat sen käyttöön sotilaita, jotka muodostavat euroarmeijan. EU:ssa puolustus on myös hyökkäystä, ja perustuslain mukaan EU voi hyökätä toisiin valtioihin ilman YK:n mandaattia.
6. EU:ssa päätökset ruvetaan tekemään pääsäännön mukaan määräenemmistöillä, ja sitä kautta jäsenvaltiot menettävät veto-oikeutensa (joka jää suurten maiden yhteiskäyttöön). Kun liityttiin vanhaan unioniin, jäsenmailla oli veto-oikeus itsensä näkökulmasta olennaisen tärkeisiin päätöksiin.
7. Uudelle EU:lle tulee uusia toimivaltoja, jotka ovat pois jäsenmailta. Keskusvallalle siirretään uutta valtaa. Vallansiirto on yksisuuntainen, eikä sitä, mikä annetaan, saada enää koskaan palautetuksi takaisin.
8. Perustuslakiin tulee joustolauseke, jolla valtaa voidaan siirtää lisää keskusvallalle ilman kaikkien kansallisten parlamenttien hyväksyntää.
9. Perustuslaki on ylempi kuin kansallinen lainsäädäntö. EU:lle annettavien toimivaltojen määrä kaksinkertaistuu.
10. EU:sta tehdään perustuslailla vapaus-, turvallisuus- ja oikeusalue, jossa tavoitteena on harmonisoida kaikkinainen lainsäädäntö. Kansalliset lait edustavat kansakunnan yhteistä muistia siitä, mikä on oikein ja mikä väärin, ja tätä kautta kansakunnat menettävät oikeudenkäytön historiallisen perimänsä ja lakiensa yleisen hyväksyttävyyden.
11. EU:n perustuslaki on valmisteltu epädemokraattisesti ja epäedustavasti. Konventin esityksen saneli sen puhemiehistö, eikä konventin annettu äänestää loppuasiakirjasta. Jos hyväksytään konventin perustuslakiluonnos, hyväksytään epäparlamentaarinen tapa tuottaa kansallisvaltioille niiden omaa lainsäädäntöä ylempiä lakeja.
12. Perustuslain valmisteluun sisältyy vallansiirto jäsenmaiden poliittisilta toimijoilta ylikansallisille poliittisille toimijoille. Europuolueet laillistetaan, ja tavoitteena on yhtenäinen eurovaalitapa. Se toisi Suomeen listavaalin, jossa puolueet - eivätkä äänestäjät - valitsisivat kansan edustajat.
13. Uuteen unioniin perustetaan sellaisia toimielimiä, joita siinä ei ollut vanhaan liityttäessä. Sen johdosta tapahtuu vallan uusjakoa isojen maiden hyväksi. EU:lle tulee pysyvä presidentti, komissaarit pannaan kiertoon jäsenmaiden kesken ja Suomi menettää äänivaltaansa komission ohella myös Euroopan Keskuspankissa.
14. Kansalaisilla ei ole tietoa perustuslaista.
15. Monissa muissakin maissa perustuslaista järjestetään kansanäänestys.
16. Vain kansanäänestyksellä perustuslakiin saadaan muutoksia, jotka palvelevat kansanvallan asiaa ja Suomen etua.
Vastaukset 1
Vanhimmat
määrätään vaan.
kannatan itsekin kansanäänestystä - mutta aatteles, mitä enemmän eu päättää ja mitä vähemmän suomessa - sitä enemmän on toivoa kansanäänestyksistä jne.