Ovatko kyseiset koirien raajoissa köllöttävät lisä varpaat ja kynnet joitain surkastumia? Vai ovatko ne olleet joskus luonnossa tarpeellisia lisäyksiä?
Itselläni ei kyllä tule mieleen mihkä niitä oltaisiin tarvittu.
Itselläni ei kyllä tule mieleen mihkä niitä oltaisiin tarvittu.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kaikkien nisäkkäiden raajojen luut ovat saman teeman muuntelua: samat luut löytyvät, tosin aivan eri kokoisina lepakolta, koiralta, valaalta, pandalta jne. noiden luiden synty on yksilönkehitykseen niin perusteellisesti integroitunut, että vain kovien valintapaineiden alla on jokin luu surkastunut kokonaan. siltikin se usein havaitaan sikiönkehityksessä (esim. delfiini). luiden koko pystyy muuntelemaan hyvin joustavasti, mikä on varmaankin yksi niistä syistä joka on tehnyt nisäkkään "konseptista" niin "käyttökelpoisen".
stephen j. gould kirjoitti jopa kirjan nimeltään panda's thumb, jossa hän esittää evoluution jättämiä merkkejä eliökuntaan. ns. homologisten eli samansyntyisten rakenteiden olemassaolo on yksi selkeä esimerkki ilmiöstä, jota on mahdotonta tyydyttävästi selittää ilman evoluutiota. hyvä esimerkki on pandan peukalo, joka on syntynyt ranteen luista: surkeaa suunnittelua mutta toimivaa evoluutiota.
vielä spesifimpi vastaus kysymykseesi: mainitsemillasi rakenteilla saattaa olla jokin funktio, mutta varmasti ne ovat evoluutiossa surkastuneita jäänteitä (nämähän eivät sulje toisiaan pois).
oivalliset luistoneston apuvälineet. Esimerkiksi originaaleilla Seiskarin hyljekoirilla ne eivät olleet enää mitään surkastumia vaan ihan kunnon extravarpaat.
surkastumille voi hyvinkin löytyä uudestaan käyttöä, mistä seuraa loogisesti koon kasvu.