Evoluutio ja kehitysopissa on yksi piirre, jota ei
saa menemään läpi tarkasteltaessa elollisen luonnon geneettistä perimää, ilman että täytyy
turvautua siihen että on tapahtunut sarja selittämättömiä ihmeitä:
Ja tuo piirre on geneettisen koodin määrän lisääntyminen elollisessa luonnossa, sitä mukaa
kun on tapahtunut kehitystä yksinkertaisista
eliöistä kehittyneempiin päin.
Milläs arvon evolutionistit selittävät tuon, koska
kun geneettinen koodi solussa kopioituu, niin
siihen ei koskaan tule ylimääräistä informaatiota
edes mutaation kautta, vaan tapahtuu jopa päin-
vastoin:
Geneettistä koodia katoaa aina, kun geneettinen
koodi solussa jakautuu; hieman saamaan tapaan, kuin kopioitaessa esim. äänitallenteita, koskaan
ei tule lisää musiikkia, vaan aina tapahtuu katoamista, verrattuna alkuperäiseen.
Tuota geneettisen tiedon määrän lisääntymistä ei
voi selittää muuten kuin, että olisi tapahtunut
sarja selittämättömiä ihmeitä, jotka selittäisivät
geneettisen koodin lisääntymisen, tai jokin olisi
muuttanut perimää, siten että olisi ensin tiennyt miten sitä muutetaan, ja sitten tehnyt sen.
Vain nuo kaksi voivat selittää evoluutio-opin
edellyttämän geneettisen koodin lisääntymisen
elollisessa luonnossa; muutoin tuo on absoluuttisesti mahdontonta; eikä voida kokeellisesti todeltaa.
ABSOLUT NOT!
saa menemään läpi tarkasteltaessa elollisen luonnon geneettistä perimää, ilman että täytyy
turvautua siihen että on tapahtunut sarja selittämättömiä ihmeitä:
Ja tuo piirre on geneettisen koodin määrän lisääntyminen elollisessa luonnossa, sitä mukaa
kun on tapahtunut kehitystä yksinkertaisista
eliöistä kehittyneempiin päin.
Milläs arvon evolutionistit selittävät tuon, koska
kun geneettinen koodi solussa kopioituu, niin
siihen ei koskaan tule ylimääräistä informaatiota
edes mutaation kautta, vaan tapahtuu jopa päin-
vastoin:
Geneettistä koodia katoaa aina, kun geneettinen
koodi solussa jakautuu; hieman saamaan tapaan, kuin kopioitaessa esim. äänitallenteita, koskaan
ei tule lisää musiikkia, vaan aina tapahtuu katoamista, verrattuna alkuperäiseen.
Tuota geneettisen tiedon määrän lisääntymistä ei
voi selittää muuten kuin, että olisi tapahtunut
sarja selittämättömiä ihmeitä, jotka selittäisivät
geneettisen koodin lisääntymisen, tai jokin olisi
muuttanut perimää, siten että olisi ensin tiennyt miten sitä muutetaan, ja sitten tehnyt sen.
Vain nuo kaksi voivat selittää evoluutio-opin
edellyttämän geneettisen koodin lisääntymisen
elollisessa luonnossa; muutoin tuo on absoluuttisesti mahdontonta; eikä voida kokeellisesti todeltaa.
ABSOLUT NOT!
Vastaukset 36
Vanhimmat
Ongelmasi on kyllä jo selitetty evoluution perusteorioissa. Avainsanoja ovat mutaatio ja luonnon valinta. Jospa nyt vain falsifioisit tuon evoluutioteorian jos se kerran on mielestäsi pahasti pielessä. Eli kerro miksi geneettinen koodi ei voisi kehittyä niin kuin se evoluutioteoriassa selitetään?
Kun samoille vanhemmille syntyy useita jälkeläisiä, heillä on kullakin vanhemmiltaan eri asioita perimässään.Ja näitä jälkeläisiä saa olla lähes rajattomasti niin silti kaikkea heidän vanhempiensa perimästä ei tule jälkipolville jaetuksi.
Ja kukin jälkeläinen olisi erilainen ominaisuuksiltaan kuin kukaan muista samojen vanhempien jälkeläisistä.
Eläinten jalostuksessa tiedetään, kuinka vaikeaa on periyttää ominaisuuksia siten, että toivotut piirteet jäisivät edes joihinkin jäkeläisiin yhtä hyvinä kuin "parhailla" vanhemmilla. Ja varsin usein toivotut ominaisuudet periytyvät joihinkin yksilöihin vasta monen sukupolven kuluttua ,todistaen, että perimää on jokaisella yksilöllä myös piilossa ikäänkuin varastoituneena.
Suvullisen lisääntymisen rekombinaatio on nykyisin suurin geneettisen muuntelun lähde. Unohdit vain mainita, että nuo rekombinaatioiden yhdistelmät ovat tietenkin alunperin peräisin mutaatioista, jotka siis lisäävät informaatiota.
Lähtöolettamuksesi on väärä ja käsitelty moneen kertaan. On mutaatiotyyppejä joissa geeni, joukko geenejä, kokonainen kromosomi tai kromosomisto kopioituu useaksi kopioksi.
Koska pistemutaatioita tapahtuu koko ajan, niin jompikumpi monistuneista geeneistä voi pistemutaation jolloin perimässä on "alkuperäinen" kopio geenistä ja mutatoitunut kopio samasta geenistä. Miksi tämä ei ole enemmän informaatiota kuin pelkkä alkuperäinen?
Perimän kopioitumisessa tapahtuvat virheet eivät ole mitään "ihmeitä", vaan ne ovat väistämättömiä.
Olitko muuten selittämässä, että jos lajien synnylle on selitysmalli, joka edellyttää "ihmeitä", niin se tarkoittaa että se ei voi olla totta? Tästä olisin aika lailla samaa mieltä.
"Lähtöolettamuksesi on väärä ja käsitelty moneen kertaan. On mutaatiotyyppejä joissa geeni, joukko geenejä, kokonainen kromosomi tai kromosomisto kopioituu useaksi kopioksi. "
Eipä muuta mitään. Risteytymisissä ei tule uutta tietoa vaan vanha tieto sekoittuu. Samalla lailla kromosomit saavat jostain tiedon eivätkä luo sitä itse. Jos loisivat silloinhan evoluutio olisi mahdollinen, jota se ei ole.
"Koska pistemutaatioita tapahtuu koko ajan, niin jompikumpi monistuneista geeneistä voi pistemutaation jolloin perimässä on "alkuperäinen" kopio geenistä ja mutatoitunut kopio samasta geenistä. Miksi tämä ei ole enemmän informaatiota kuin pelkkä alkuperäinen? "
Koska se ei voi syntyä itsestään. Tuohon tarvitaan mielikuvitusta. Se ei edes ole tiedettä, koska informaatiota ei tule lisää!
Olet ensin päättänyt miten asia on (evoluutio ei voi olla totta, informaatio ei voi lisääntyä) ja sitten tyrmäät kaikki selitykset siitä miksi evoluutio on totta ja miten informaatio lisääntyy vetoamalla päättämiisi "faktoihin" jotka perustuvat vain omaan subjektiiviseen jumitutumiseesi.
Ennustan että näillä aineksilla sinusta tulee vielä menestyksekäs kreationisti.
näytä poika todisteet jossa näkyy yksikin HYÖDYLLINEN mutaatio. Se jossa informaatiota kopioidaan ei käsittääkseni ole mutaatio? Joten annan tulla vaan.
Tässä oma suosikkini hyödyllisistä mutaatioista:
http://en.wikipedia.org/wiki/Nylon-eating_bacteria
Revi siitä huumoria.
Alkajaisiksi teki mieleni kysyä, miten mittaat informaation määrää, mutta koska tiedän, ettei sinulla ole siihen mitään järjellistä vastausta, niin teen helpomman kysymyksen. Tämä sivuaa sitä, mitä yllä sinulle jo selitettiin, mutta ehkä tämä on sinulle helpompi ymmärtää.
Otetaan siis esimerkki, jossa perimään kohdistuu kaksivaiheinen prosessi, jossa
(1) Geeni A kahdentuu ts. A -> AA.
(2) Jälkimmäiseen osuu pistemutaatio (A->B), jolloin siis AA -> AB.
Yhteenvetona (vaiheet 1&2) siis: A -> AB.
Tässä on siis sekä perimän koko kasvanut että siihen on tullut täysin uusi osa B. Tuo B voi olla sekä rakenteeltaan, että myös funktioltaan A:sta poikkeava, se voi esim. koodata eri proteiinia.
Jos tuo B ei ole uutta informaatiota, niin kerropas mitä se sitten on, ja millä perusteella?
Tuo oli erittäin huono kuvaus. Käytännössä millään jälkeläisellä ei periytyneitä ominaisuuksia voida löytää tuolla tavoin toteutuneena.
Geenejä tosin voi noin luokitella tutkimuksessa, mutta silti yksilön ominaisuudet voivat näyttää täysin toista tulosta.
geenien tutkinnalla ei voida päätellä esim. hyvän ravihevosen jälkeläisen kykyjen periytyneisyyttä.
Geenien tutkinta voi antaa utopistisen odotusarvon vaikka lopputulos olisi äärettömän surkea.
Avauksessa väitettiin näin: >>Tuota geneettisen tiedon määrän lisääntymistä ei
voi selittää muuten kuin, että olisi tapahtunut
sarja selittämättömiä ihmeitä>Tuo oli erittäin huono kuvaus.> Käytännössä millään jälkeläisellä ei periytyneitä ominaisuuksia voida löytää tuolla tavoin toteutuneena.>Geenejä tosin voi noin luokitella tutkimuksessa, mutta silti yksilön ominaisuudet voivat näyttää täysin toista tulosta.geenien tutkinnalla ei voida päätellä esim. hyvän ravihevosen jälkeläisen kykyjen periytyneisyyttä. Geenien tutkinta voi antaa utopistisen odotusarvon vaikka lopputulos olisi äärettömän surkea.
Miten niin uutta informaatioita?
Jos esimerkkisi mukainen muutos nähdään, ja tulos todistaa taantunutta perittyä ominaisuutta, niin mitä uutta perimää yksilöllä muka tuolloin on?
Ja kuten ed. viestissä kerrotaan, samoille vanhemmille tulee rajattomasti vaihtelevilla perimillä jälkeläisiä.
Ja kaikilla voidaan todeta vain pieni määrä niitä piirteitä, joita yksittäisillä jälkeläisillä kullakin on periytyneinä.
Mikäli jälkeläiset saisivat edes puolet vanhempiensa perimästä ominaisuuksinaan, olisivat ihmisten eri lapset enemmän sisarustensa kaltaisia. Ihmisen jälkeläisethän poikkeavat eniten lähes minkä tahansa lajien yksilöiden ulkoisista eroista.
>>Miten niin uutta informaatioita?>Jos esimerkkisi mukainen muutos nähdään, ja tulos todistaa taantunutta perittyä ominaisuutta, niin mitä uutta perimää yksilöllä muka tuolloin on?>Ja kuten ed. viestissä kerrotaan, samoille vanhemmille tulee rajattomasti vaihtelevilla perimillä jälkeläisiä.>Ja kaikilla voidaan todeta vain pieni määrä niitä piirteitä, joita yksittäisillä jälkeläisillä kullakin on periytyneinä.Mikäli jälkeläiset saisivat edes puolet vanhempiensa perimästä ominaisuuksinaan, olisivat ihmisten eri lapset enemmän sisarustensa kaltaisia. Ihmisen jälkeläisethän poikkeavat eniten lähes minkä tahansa lajien yksilöiden ulkoisista eroista.
''Jos kyse on rajattomasti vaihtelevista perimistä, niin vielä hullummalta se alkuperäinen väitteesi uuteen informaatioon tarvittavista ihmeistä kuulostaa :D''
nyt puhuit hienosti! kuullostaa todella hullulta nimenomaan, että informaatiota tulee lisää!!
sehän on jo valmiina rajattomasti vaihtelevissa perimissä... eli evoluutuiota ei kai sitten voisikaan selittää??
>>nyt puhuit hienosti! kuullostaa todella hullulta nimenomaan, että informaatiota tulee lisää!!
sehän on jo valmiina rajattomasti vaihtelevissa perimissä...<
Missäs tuo esimerkkini B-geeni mahtoi olla valmiina?
>>eli evoluutuiota ei kai sitten voisikaan selittää??
Perimän informaation määrähän pysyy samana jokaisella yksilöllä.
Mutta yhteisen perimän määrä vaihtelee yksilöittäin.
Lisäksi muuntelu on sääntöä eikä poikkeusta . Se ei ole todistetusti mitään mutaatioita.
Jokaikinen yksilö on erilainen perimältään ja rakenteeltaan.
Ei erilaisuutta voi pitää evoluutioteorian omaisuutena.
""Perimän informaation määrähän pysyy samana jokaisella yksilöllä.
Mutta yhteisen perimän määrä vaihtelee yksilöittäin.""
Ja tästä seuraa, että eri yksilöillä on eri määrä geneettistä informaatiota perimissään.
Lisäksi muuntelu on sääntöä eikä poikkeusta . Se ei ole todistetusti mitään mutaatioita.""
Nykyisin suurin geneettisen vaihtelun lähde on suvullisen lisääntymisen rekombinaatio, mutta alunperin nuokin muutokset ovat mutaatioiden aikaansaamia.
""Jokaikinen yksilö on erilainen perimältään ja rakenteeltaan.
Ei erilaisuutta voi pitää evoluutioteorian omaisuutena.""
Erilaisuus on kuitenkin välttämätöntä evoluutioteorian mukaiselle kehitykselle.
No päätäsi veikkaisin.
>>Perimän informaation määrähän pysyy samana jokaisella yksilöllä.>Mutta yhteisen perimän määrä vaihtelee yksilöittäin.Lisäksi muuntelu on sääntöä eikä poikkeusta . Se ei ole todistetusti mitään mutaatioita.Jokaikinen yksilö on erilainen perimältään ja rakenteeltaan.Ei erilaisuutta voi pitää evoluutioteorian omaisuutena.
Olen ymmärtänyt, että jotkut (Turkana?) mittaavat informaation määrää suhteessa ympäristöön eli se onko B tuonut mukanaan lisää informaatiota määräytyy siinä vaiheessa kun ympäristö testaa uutta ominaisuutta.
Minun mielestäni B on uutta informaatiota ihan jo sellaisenaan.
Tämän otsikon alla olevissa viesteissä on tavattomasti asioita joita et ole ottanut siten huomioon kuin niiden kirjoittajat ovat esittäneet.
Ihmisiä on monenlaisia eikä kenenkään vanhemman perintötekijät ole lapsillaan kopioituneina siten kuin ne ovat heidän vanhemmillaan. Useinmiten lapsia ei voi piirteidensä puolesta tunnistaa vanhempiensa piirteistä eikä sisarukset ole samanlaisia keskenään. Et esittänyt minkäänlaista todistetta siitä, että jokin perimän muoto käytännössä sisältäisi todistettavasti enemmän ominaisuuksia kuin joku toinen. Eikä informaation uutuudesta ole mitään näyttöä.
////Minä väitän, että esimerkkini AB:ssä on enemmän informaatiota kuin pelkässä A:ssa///>>> niin sinä väität! Väitinkö ettet väittänyt?
Kun olen sanonut, että informaatio on suhteessa ympäristöön, olen _aina_ maininnut, että kysymys on geneettisestä informaatiosta, ei pelkästä informaatiosta.
"
(1) Geeni A kahdentuu ts. A -> AA.
(2) Jälkimmäiseen osuu pistemutaatio (A->B), jolloin siis AA -> AB.
"
Puhe oli nimenomaan geeneistä.
Tuossa tapauksessa informaatio lisääntyy, mutta kun puhumme geneettisestä informaatiosta, kysymys on luonnonvalinnan prosessin läpikäyneestä genomin säilyttämästä informaatiosta, joka on peräisin ympäristöstä.
>>Olen ymmärtänyt, että jotkut (Turkana?) mittaavat informaation määrää suhteessa ympäristöön eli se onko B tuonut mukanaan lisää informaatiota määräytyy siinä vaiheessa kun ympäristö testaa uutta ominaisuutta.>Minun mielestäni B on uutta informaatiota ihan jo sellaisenaan.
Olen tässä ketjussa kumoassa vain sinun väitettäsi siitä, että uutta informaatiota ei syntyisi ilman ihmeitä.
Melkoinen osa noista muista kommenteistasi on paitsi asian sivussa niin myös aikamoista roskaa, josta en ala keskustelemaan ennen kuin kuin tämä esimerkkini on käsitelty.
Saisinko nyt lopultakin selvityksen, miksi B ei ole uutta informaatiota???
Kaiken muun voit jättää kirjoittamatta - keskity nyt tuohon.
Eli muutoksen AA -> AB vaikutuksesta geneettiseen informaatioon ei voi sanoa mitään ennen kuin se on käynyt läpi luonnonvalinnan prosessin? Jos AB säilyy, niin silloin geneettinen informaatio lisääntyy? Eli geneettinen informaatio lisääntyy aina silloin kun tapahtuu muutos, joka säilyy? Myös silloin kun AB->AA tai AB->A tai AB katoaa kokonaan?
asian ytimessä. Juuri näin. :)
Ei lisättävää!
En ole tämän ketjun avaaja.
Olen vastaillut vain muutaman kerran täällä.
ei ole hukassa. lue itse teidän viestit ja mieti vielä kerran vastauksesi...
yst. terv. -Ari-
Mitäs jos väärinkäsitysten välttämiseksi jatkossa keskittyisit keskustelemaan ainakin samassa ketjussa vain yhdellä nikillä.
Sama koskee muitakin ketjun kreaatteja.
Jos vika ei ole sisälukutaidossasi, niin sitten se on ymmärryksessäsi.
Ei vähääkään ystävällisesti, illuminatus
Sinähän se perseesi olet repinyt .. .. ..
En muuten ole, mutta sinulta taisi juuri revetä :D
Vaikka se voi vaikeaa sinulle ollakin, niin koeta keskittyä jatkossa keskustelun aiheeseen asiaanliittymättömän sontasi sijaan.
Vaadit mahdottomia tietämättömältä kretinoidilta.
Otetaan esimerkki ihmisten tumman ja vaalean ihonvärin alueelta.
Tietty sekamuoto vaaleaihoisen ja tummaihoisen risteytymisestä aiheuttaa mielenkiintoisen ilmiön.
Jos molemmat vanhemmat ovat näin ristiverisiä, heidän lapsillaan on mahdollista olla kaikkia ihon värivaihtoehtoja aivan vaaleaihoisistä mustaihoisimpaan asti. Ja kaikki täysin mahdollista samassa sisarusparvessa.
Näistä sisaruksista helposti syntyisi uudelleen kaikki värien mukaan luokiteltavat rotutyypit kunhan valitsisivat tulevissa sukupolvissa vastaavilla perintötekijöillä olevien sukujen omaa väriään vastaavat puolisot.
Ja näitä rinnakkaistyyppisiä ryhmiä värin mukaan voisi syntyä edelleen rajattomasti vastaavilla parinvalinnoilla ilman, että nämä pääryhmät sekoittaisivat sukujaan toisten vastaavien ryhmien kanssa.