Vihdissä on kovasti tarpeita tulevaisuudessa parantaa kielitaitoa kehittäviä opetuksen toimenpiteitä (mm a2). Yritysten tarpeet ja myös Ideapark-tyyppiset seikat vain painottavat asian suurta merkitystä.
Kansainvälistyminen on muuttanut työelämää olennaisella ja peruuttamattomalla tavalla viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Globalisaation nopeus on ollut poikkeuksellista, ja Suomi on integroitunut kansainväliseen talouteen yhä tiiviimmin. Työelämän muutokset heijastuvat selvästi myös työelämän kielitaitotarpeisiin. Yhä useammilla aloilla tarvitaan eri kielten osaamisen lisäksi myös vuorovaikutus- ja viestintätaitoja sekä kulttuurien tuntemusta. Kielitaito käsitetään nykyisin osaksi ammattitaitoa niin akateemisissa kuin suorittavan työn ammateissa. Tulevaisuudessa työvoiman liikkuvuus lisääntyy entisestään, ja maahanmuutto ja kansainvälisten osaajien rekrytointi muuttaa suomalaisia työyhteisöjä monikielisiksi ja -kulttuurisiksi.
Monien organisaatioiden käyttökieli on englanti, ja englannin kielen taito nouseekin esiin välttämättömänä taitona monissa viimeaikaisissa tutkimuksissa. Myös ruotsin kielen merkitys on kasvanut viime vuosina, ja venäjän kieltä taitavista on jo pulaa useilla aloilla. Myös harvinaisempien kielten, kuten saksan, ranskan, espanjan ja kiinan, taitajia tarvitaan. Tämänhetkiset kielitaitotarpeet kohdistuvat erityisesti ammatillisen kielen hallintaan, vieraiden kielten suulliseen taitoon ja äidinkielessä sekä kirjoittamiseen että vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoihin.
Työelämän kielikoulutuksessa haasteena on saada koulutus vastaamaan työelämän tarpeita. Tämä edellyttää kielikoulutuksen järjestäjien ja työelämän yhteistyötä. Tulevaisuudessa on välttämätöntä myös seurata ja tutkia työelämän kielikoulutustarpeita systemaattisesti. Lisäksi tarvittaan tietoa aikuiskoulutuksesta vastaavien yksityisten kielikoulujen ja muiden organisaatioiden tarjoamasta kielikoulutuksesta ja kehittämistarpeista.
Kansainvälistyminen on muuttanut työelämää olennaisella ja peruuttamattomalla tavalla viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Globalisaation nopeus on ollut poikkeuksellista, ja Suomi on integroitunut kansainväliseen talouteen yhä tiiviimmin. Työelämän muutokset heijastuvat selvästi myös työelämän kielitaitotarpeisiin. Yhä useammilla aloilla tarvitaan eri kielten osaamisen lisäksi myös vuorovaikutus- ja viestintätaitoja sekä kulttuurien tuntemusta. Kielitaito käsitetään nykyisin osaksi ammattitaitoa niin akateemisissa kuin suorittavan työn ammateissa. Tulevaisuudessa työvoiman liikkuvuus lisääntyy entisestään, ja maahanmuutto ja kansainvälisten osaajien rekrytointi muuttaa suomalaisia työyhteisöjä monikielisiksi ja -kulttuurisiksi.
Monien organisaatioiden käyttökieli on englanti, ja englannin kielen taito nouseekin esiin välttämättömänä taitona monissa viimeaikaisissa tutkimuksissa. Myös ruotsin kielen merkitys on kasvanut viime vuosina, ja venäjän kieltä taitavista on jo pulaa useilla aloilla. Myös harvinaisempien kielten, kuten saksan, ranskan, espanjan ja kiinan, taitajia tarvitaan. Tämänhetkiset kielitaitotarpeet kohdistuvat erityisesti ammatillisen kielen hallintaan, vieraiden kielten suulliseen taitoon ja äidinkielessä sekä kirjoittamiseen että vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoihin.
Työelämän kielikoulutuksessa haasteena on saada koulutus vastaamaan työelämän tarpeita. Tämä edellyttää kielikoulutuksen järjestäjien ja työelämän yhteistyötä. Tulevaisuudessa on välttämätöntä myös seurata ja tutkia työelämän kielikoulutustarpeita systemaattisesti. Lisäksi tarvittaan tietoa aikuiskoulutuksesta vastaavien yksityisten kielikoulujen ja muiden organisaatioiden tarjoamasta kielikoulutuksesta ja kehittämistarpeista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
minä en mittää kieliä tarttee, eikä kukkaan muukaan! Englanti on ainua mitä kannattaa lukia, mutta ei ainakkaan ruottia! Se on viho viimenen kieli mitä kenekää kannattaa opetella puhumaan. kyllä se on niin ja teiän etelän varistenkin kannattaa ottaa oikiasta miehestä mallia ja puhua suomia niinku sitä kuuluu puhua eikä nuin hienosti!!!
Puhukaa suomia oikein ja sillä selevä!
Voe tok kun kysyvä voep, lähempöö eli ettäesempöö, kukapa tiällä toe'eite kysymällä tuhmenis, ei veikkone. Että sen kun kyssyy vua.
Vai Griinataa kimpassa?
Riittääkö?...Eeeeeiiiiii !!!
Tulevaisuuden ennusteet osoittavatselvästi, että työelämään liittyvät kieli- ja viestintätaidon tarpeet kasvavat jatkuvasti. Kansainvälisen työvoiman liikkuvuuden lisäksi kansainväliset kontaktit ja verkostot lisääntyvät ja suomalaiset työpaikat monikulttuuristuvat entisestään. Tämän päivän ja
myös tulevaisuuden työelämässä tarvitaan useammalla kielellä kommunikointitaitoisia työntekijöitä.