En mielelläni ota kantaa kenenkään vakaumukseen, koska sitä tulee minun vakaumukseni mukaan kunnioittaa. Itsestäni voin kertoa ja omista kokemuksistani ilman, että korostaisin niitä ainoana totuutena.
Olen jo kauan sitten kokenut yliluonnolliseksi ymmärtäväni hengellisen kokemuksen ja se säilyy mielessäni muuttumattomana lopun elämääni. Tapausta en ala tarkemmin kertoa, mutta se liittyy poikani parantumiseen ja selviytymiseen hyvin vaikeasta leikkauksesta. Kokemani perusteella uskon ihmistä suurempaan voimaan, jota Luojaksi kutsun. Minun Luojani ei ole minkään uskonnon jumala, vaan jotain paljon suurempaa. Luojani toimii kohdallani koko ajan. Päivittäin, pienissä ja suurissa asioissa. En epäile enää, vaikka etsin tietoa monista suunnista. Historiasta, luonnontieteistä ja eri uskonnoista ja mytologioista. Mitä enemmän olen löytänyt vastauksia, sen selvemmäksi on käynyt Luojani suuruus.
En kaupittele vakaumustani kenellekään, en käännytä ketään, en tuomitse, enkä halua väitellä. Ei tarvitse, koska ymmärrän, että se ei ole minun tehtäväni ja että ihmisolentona olen rajallinen väittämään tuntevani totuuden. Ei, se on mielestäni aivan liian iso asia minun järjelleni. Riittää kun teen oman osuuteni elääkseni sopusoinnussa lähimmäisteni ja luonnon kanssa. Palaute, jonka Luoja (jos joku nimi on oltava) antaa, osoittaa aina paikkani suuressa kokonaisuudessa ja palauttaa "ruotuun" jos alan egoilla.
Olen jo kauan sitten kokenut yliluonnolliseksi ymmärtäväni hengellisen kokemuksen ja se säilyy mielessäni muuttumattomana lopun elämääni. Tapausta en ala tarkemmin kertoa, mutta se liittyy poikani parantumiseen ja selviytymiseen hyvin vaikeasta leikkauksesta. Kokemani perusteella uskon ihmistä suurempaan voimaan, jota Luojaksi kutsun. Minun Luojani ei ole minkään uskonnon jumala, vaan jotain paljon suurempaa. Luojani toimii kohdallani koko ajan. Päivittäin, pienissä ja suurissa asioissa. En epäile enää, vaikka etsin tietoa monista suunnista. Historiasta, luonnontieteistä ja eri uskonnoista ja mytologioista. Mitä enemmän olen löytänyt vastauksia, sen selvemmäksi on käynyt Luojani suuruus.
En kaupittele vakaumustani kenellekään, en käännytä ketään, en tuomitse, enkä halua väitellä. Ei tarvitse, koska ymmärrän, että se ei ole minun tehtäväni ja että ihmisolentona olen rajallinen väittämään tuntevani totuuden. Ei, se on mielestäni aivan liian iso asia minun järjelleni. Riittää kun teen oman osuuteni elääkseni sopusoinnussa lähimmäisteni ja luonnon kanssa. Palaute, jonka Luoja (jos joku nimi on oltava) antaa, osoittaa aina paikkani suuressa kokonaisuudessa ja palauttaa "ruotuun" jos alan egoilla.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.