Pitäisikö perustaa?

Jos käytät magiassasi luonnon elementtejä kuten vettä tai metsää, ne ilmaisevat vain menetelmän, eikä niille kaikille riitä omaa väriä symboliksi, eikä ole tarvettakaan. Magian tavoitteet jakavat sen aina valkoiseen tai mustaan. Erotuksena on tuo punainen, missä sexuaalisessa rituaalissa pyritään herättämään jonkun heniklön halut magian harjoittajaa kohtaan.

Sen mitä olen esimerkiksi Shamaaniseuran touhua seurannut, niin kyllä rumpupiireilläkin on puolensa. Itse en ole niistä kovin innostunut, mutta kukin taablaa tyylillään. Oletko sinä kokenut sellaista, kun samanhenkiset ja -mieliset kokoontuvat eri puolilta maata saman asian ympärille? Siinä on yhteisöllistä magiaa, mutta ei välttämättä tuota sinun peräänkuuluttamaasi nykyajalle niin ominaista individualismia.

Tiedätkö edes mitä sana "noita" tarkoittaa? Välillä vaikuttaa nimittäin siltä, että liikut jossain kristillisen jeesustelun ja populaarin viihdekulttuurin välimaastossa ja sieltä käsin lauot noita ehdottomia totuuksiasi siitä mikä on noituutta ja mikä ei (ja samaan aikaan kerrot, ettet ole edes kiinnostunut puhumaan aiheesta). Noh, kukin taablaa tyylillään. Salaperäiset noidat tekevät loitsujaan muilta salassa, henkiä ja voimia ja energioita ja sitä rataa, juuh... Kuunnellaan cd-levyltä Enyaa ja Incubus Succubusia, pukeudutaan mustiin, värjätään tukka punaseksi ja levitetään hiukka liikaa mascaraa. Avot: noita on valmis. Ainakin sellainen Hollywood-versio. Tapansa kullakin.

Wiccojen coveneissakin parhaimmillaan syntyy jotain uutta ja kaunista, kun paikalle kertyy vanhempia tradiotionalisteja, joille noituus on muutakin kuin magee trendi.

Meinaan vaan, että motiivi on kaiken a&o.

Kysytäänpä siis suoraan, hyvä "Noidan tytär": mistä päättelet olevasi noita, miksi olet noita, millä tavoin noituutesi tulee ilmi/olevaksi ja mitä hyötyä siitä on sinulle/kanssaihmisille?

On tietysti totta, että magiapiiri on vähemmän lahjakkaita maagikkoja varten, mutta suurinkaan noita ei aina onnistu kaikessa mihin pyrkii, eikä piiriin kuuluminen siksi ole hänellekään haitaksi. Sellainen piiri mihin kuuluu eri tasoisia maagikoita palvelee lopulta kaikkia osapuolia, sekä lahjakkaita, että vähemmän lahjakkaita. Noita joka luulee hallitsevansa aina kaiken yksinään ja ilman muita on typerän ylimielinen.

Saag Paneer kirjoitti:

Sen mitä olen esimerkiksi Shamaaniseuran touhua seurannut, niin kyllä rumpupiireilläkin on puolensa. Itse en ole niistä kovin innostunut, mutta kukin taablaa tyylillään. Oletko sinä kokenut sellaista, kun samanhenkiset ja -mieliset kokoontuvat eri puolilta maata saman asian ympärille? Siinä on yhteisöllistä magiaa, mutta ei välttämättä tuota sinun peräänkuuluttamaasi nykyajalle niin ominaista individualismia.

Tiedätkö edes mitä sana "noita" tarkoittaa? Välillä vaikuttaa nimittäin siltä, että liikut jossain kristillisen jeesustelun ja populaarin viihdekulttuurin välimaastossa ja sieltä käsin lauot noita ehdottomia totuuksiasi siitä mikä on noituutta ja mikä ei (ja samaan aikaan kerrot, ettet ole edes kiinnostunut puhumaan aiheesta). Noh, kukin taablaa tyylillään. Salaperäiset noidat tekevät loitsujaan muilta salassa, henkiä ja voimia ja energioita ja sitä rataa, juuh... Kuunnellaan cd-levyltä Enyaa ja Incubus Succubusia, pukeudutaan mustiin, värjätään tukka punaseksi ja levitetään hiukka liikaa mascaraa. Avot: noita on valmis. Ainakin sellainen Hollywood-versio. Tapansa kullakin.

Wiccojen coveneissakin parhaimmillaan syntyy jotain uutta ja kaunista, kun paikalle kertyy vanhempia tradiotionalisteja, joille noituus on muutakin kuin magee trendi.

Meinaan vaan, että motiivi on kaiken a&o.

Kysytäänpä siis suoraan, hyvä "Noidan tytär": mistä päättelet olevasi noita, miksi olet noita, millä tavoin noituutesi tulee ilmi/olevaksi ja mitä hyötyä siitä on sinulle/kanssaihmisille?

Lue lisää

ole värjätty. Ei ole olleet moneen vuoteen. Eivätkä ne ole Mustat vaan luonnostaan tummanruskeat jotka vivahtavat punaiseen. En pukeudu aina mustiin. Hautajaisissa kylläkin pukeudun mustiin. Joskus tulee kuitenkin pukeuduttua mustiin, ihan vain senkin vuoksi että mustien housujen ja kenkien kanssa sopii musta paita jne. Tykkään leikkiä väreillä ja en ole rasisti minkään värin suhteen. Voin pitää vaikka sateenkaarenväristä paitaa päälläni jos huvittaa. Silmiini ei tarvitse levitellä mitään mascaraa vaan tulen toimeen ilman meikkiäkin. Ne on tarpeeksi lumoavat niin halutessani ilman mitään ylimääräistä mönjää. En omista CD-levyjä kovinkaan montaa. Ei ole mainitsemiasi CD:nä. Inhoan turhaa tavaraa ja heittelenkin pikkuhiljaa turhat tavarat roskikseen.
Miksi noituudestani pitäisi olla hyötyä muille? Hyötykööt muut omasta noituudestaan, minä omastani. Tietysti on eri asia jos voin auttaa jossain, mutta miksi pitäisi ajatella heti, että mitä hyötyä siitä on muille (monikossa siis)?
Minun musiikkimakuni on hyvin laaja ja en rajoita sitä mitenkään, edes siksi mikä olen. Asettakoot muut itselleen omat rajansa jos haluavat. Minä tahdon rikkoa rajoja. En ole mikään sellainen, joka kulkee samoja latuja massan mukana kaikessa, vaan olen oman polkuni tallaaja joka kuuntelee itseään.
Sinänsä "noitien" tapaaminen on ihan ok juttu, mutta mun omat jutut on mun omia juttuja joita ei kaikelle kansalle jaeta. Tämä myös vastauksena viimeisen kappaleesi esittämään kysymykseesi ja kommenttiisi. Enkä kommentoi tämän enempää tähän, on muuta tekemistä nyt.

Hexex kirjoitti:

On tietysti totta, että magiapiiri on vähemmän lahjakkaita maagikkoja varten, mutta suurinkaan noita ei aina onnistu kaikessa mihin pyrkii, eikä piiriin kuuluminen siksi ole hänellekään haitaksi. Sellainen piiri mihin kuuluu eri tasoisia maagikoita palvelee lopulta kaikkia osapuolia, sekä lahjakkaita, että vähemmän lahjakkaita. Noita joka luulee hallitsevansa aina kaiken yksinään ja ilman muita on typerän ylimielinen.

Lue lisää

sitä vaan tulee joskus laukaistua sen hetkisen mielialan mukaan mitä sattuu. Mutta jokaisellahan on silti omat pikku juttunsa joita ei muiden kanssa jaeta. Sinällään ei ole mitään joukkotapaamisia tai "kerhoja" vastaan mitään, mutta halusin esittää vain sen, että niitä salaisimpia juttujani en halua jakoon tai kenenkään edes tietävän niistä mitään. Ja sitten se, et pitäis löytää sitä ylimääräistä aikaa niihin sun muuta. Sulla oli ihan fiksu ja asiallinen kommentti tohon mun juttuuni. Pisteet sulle siitä.
Ps. Huono päivä mulla

Hexex kirjoitti:

On tietysti totta, että magiapiiri on vähemmän lahjakkaita maagikkoja varten, mutta suurinkaan noita ei aina onnistu kaikessa mihin pyrkii, eikä piiriin kuuluminen siksi ole hänellekään haitaksi. Sellainen piiri mihin kuuluu eri tasoisia maagikoita palvelee lopulta kaikkia osapuolia, sekä lahjakkaita, että vähemmän lahjakkaita. Noita joka luulee hallitsevansa aina kaiken yksinään ja ilman muita on typerän ylimielinen.

Lue lisää

hommistani täällä käymään ja täytyy sanoo et aika hiljaista on. Tuli tuossa mieleeni että olisi kiva nyt ensin vain yhden kanssa kokeilla sitä yhteistaikaa ja sitten vasta triona jne. Sinunlaisesi kanssa Hexex se saattaisi onnistuakin, sellainen tuntuma tuli sinusta.

Noidan Tytär kirjoitti:

hommistani täällä käymään ja täytyy sanoo et aika hiljaista on. Tuli tuossa mieleeni että olisi kiva nyt ensin vain yhden kanssa kokeilla sitä yhteistaikaa ja sitten vasta triona jne. Sinunlaisesi kanssa Hexex se saattaisi onnistuakin, sellainen tuntuma tuli sinusta.

Lue lisää

Niin, varsinaisen työni/harrastukseni olen tehnyt paranormaalissa tutkimuksessa hypnoosin avulla, ja saanut myös onnistuneita koetuloksia mm. selvänäön ja telepatian saralla. Omaan energeettisiä parantajan kykyjä, sekä eräänlaisen visionäärisen kyvyn joka ilmenee itsestään ja ajallaan, ei yrittämällä.

Olen kyennyt vaikuttamaan voimakkaasti ihmisiin pitkienkin matkojen päästä, mutta vain fyysiseen puoleen, yritykseni vaikuttaa psyykkiseen puoleen ovat täysin epäonnistuneet (telepatiakokeita lukuunottamatta), tai jääneet ainakin vaille toteutumista. Joko tekniikkani on väärä, tai kykyni puutteelliset.

Sellaistakin on tapahtunut, että uhkaavassa tilanteessa olen saanut toiveeni toteutumaan, eli uhan aiheuttajan poistumaan tästä maailmasta. Kyseessä tosin voi olla pelkkä sattumakin, eikä toiveeni ole siihen vaikuttanut.

Magia on kuitenkin ilmiömaailma missä haluan kehittyä ja työskennellä.

Miten olet ajatellut yhteisen kokeemme onnistuvan? Maagisen voiman suhteen välimatka ei ole ongelma sinänsä, mutta tiettyä teknistä hankaluutta se voi aiheuttaa? Asustelen Länsi-Suomessa!

Hiljainen tämä palsta tosiaan on!

Hexex kirjoitti:

Niin, varsinaisen työni/harrastukseni olen tehnyt paranormaalissa tutkimuksessa hypnoosin avulla, ja saanut myös onnistuneita koetuloksia mm. selvänäön ja telepatian saralla. Omaan energeettisiä parantajan kykyjä, sekä eräänlaisen visionäärisen kyvyn joka ilmenee itsestään ja ajallaan, ei yrittämällä.

Olen kyennyt vaikuttamaan voimakkaasti ihmisiin pitkienkin matkojen päästä, mutta vain fyysiseen puoleen, yritykseni vaikuttaa psyykkiseen puoleen ovat täysin epäonnistuneet (telepatiakokeita lukuunottamatta), tai jääneet ainakin vaille toteutumista. Joko tekniikkani on väärä, tai kykyni puutteelliset.

Sellaistakin on tapahtunut, että uhkaavassa tilanteessa olen saanut toiveeni toteutumaan, eli uhan aiheuttajan poistumaan tästä maailmasta. Kyseessä tosin voi olla pelkkä sattumakin, eikä toiveeni ole siihen vaikuttanut.

Magia on kuitenkin ilmiömaailma missä haluan kehittyä ja työskennellä.

Miten olet ajatellut yhteisen kokeemme onnistuvan? Maagisen voiman suhteen välimatka ei ole ongelma sinänsä, mutta tiettyä teknistä hankaluutta se voi aiheuttaa? Asustelen Länsi-Suomessa!

Hiljainen tämä palsta tosiaan on!

Lue lisää

Mulla on ideoita mutta tätä täytyy jonkin aikaa miettiä. Yritän lähettää sulle telepaattisia viestejä siitä yhteisestä kokeesta. En ole sinusta kovinkaan kaukana. Yritän viestittää sinulle ehdotukseni ja yritän viestittää sinulle telepaattisesti muutakin.
Olet mielenkiintoinen ihminen mielenkiintoisine harrastuksinesi.
Kerronko vähän itsestäni?
Olen huomannut itsessäni telepaattisia kykyjä lähiomaisten ja tuttujen kesken, sekä lemmikkikissani suhteen, mutta myös muiden eläinten suhteen. Aistin, jos joku katselee minua, vaikka olisikin 500m päässä. Aistin pahat ajatukset, pahat puheet jne vaikka ne olisikin toisella puolella Suomea. Aistin jos en ole yksin huoneessa, vaikka toinen olisi piilossa tms. Aistin talot jossa on joku levoton sielu, esim. itsemurhan tehnyt tms. Aistin jos joku läheinen on vaarassa ja tunnen ahdistusta. Tiesin Estonia onnettomuuden sattuessa että jotain kamalaa on tapahtunut. Olin unessa laivalla joka oli uppoamassa ja laiva oli kallistunut. Portaita oli vaikea kiivetä. Heräsin ahdistuneena ja avasin varhain TV:n ja istuin katsomaan sohvalle järkyttyneenä. En koskaan ennen yöllä- aamuvarhain ollut avannut televisiota, mutta nyt tiesin avata. Kello oli jotain 4 vaiheilla. Aistin paljon muutakin. Lisäksi on muitakin kykyjä, joita en halua tässä paljastaa. Myös itse olen onnistunut kokeiltuani parantamista.
Myös itse olen saanut "uhan" poistumaan halutessani tästä maailmasta. Kyseessä voi olla sattuma myöskin minun tapauksessani. Myös minä haluan työskennellä ja kehittyä magian parissa, ihan niinkuin sinäkin. Lännessä minäkin asustelen.
En kuulu saatananpalvojiin, wiccaan, tms. Olen vain mitä olen ja miten olen. Kuitenkin tunnen ja aistin, että minulla on jokin/joku ns. näkymätön "ohjaaja" tai "opas", hyvin viisas ja vahva. Joku "näkijä" sanoi sen olevan vanha intiaani.
Kiinnostaa kuitenkin vaihtaa ajatuksia ja harjoittaa esim. telepatiaa vieläkin voimakkaammaksi. Nyt väsyttää ja menen kohta sänkyyn. Tässä jonkin ajan kuluessa yritän saada sinuun yhteyttä. En tiedä onnistunko. Huomenna yritän uudelleen.
Ole "kuulolla".
Ps. muitakin "kykyjä" löytyy mutta niitä en vielä täysin hallitse vaan ovat vielä lapsenkengissä. Tosin ei toivotut kyvyt pystyn hillitsemään jos tiedostan ne ennen "sattumusta". Tässä tapauksessa pitää osata laittaa esim. suuttumus aisoihin ja tyynnyttää mieli.

Noidan Tytär kirjoitti:

Mulla on ideoita mutta tätä täytyy jonkin aikaa miettiä. Yritän lähettää sulle telepaattisia viestejä siitä yhteisestä kokeesta. En ole sinusta kovinkaan kaukana. Yritän viestittää sinulle ehdotukseni ja yritän viestittää sinulle telepaattisesti muutakin.
Olet mielenkiintoinen ihminen mielenkiintoisine harrastuksinesi.
Kerronko vähän itsestäni?
Olen huomannut itsessäni telepaattisia kykyjä lähiomaisten ja tuttujen kesken, sekä lemmikkikissani suhteen, mutta myös muiden eläinten suhteen. Aistin, jos joku katselee minua, vaikka olisikin 500m päässä. Aistin pahat ajatukset, pahat puheet jne vaikka ne olisikin toisella puolella Suomea. Aistin jos en ole yksin huoneessa, vaikka toinen olisi piilossa tms. Aistin talot jossa on joku levoton sielu, esim. itsemurhan tehnyt tms. Aistin jos joku läheinen on vaarassa ja tunnen ahdistusta. Tiesin Estonia onnettomuuden sattuessa että jotain kamalaa on tapahtunut. Olin unessa laivalla joka oli uppoamassa ja laiva oli kallistunut. Portaita oli vaikea kiivetä. Heräsin ahdistuneena ja avasin varhain TV:n ja istuin katsomaan sohvalle järkyttyneenä. En koskaan ennen yöllä- aamuvarhain ollut avannut televisiota, mutta nyt tiesin avata. Kello oli jotain 4 vaiheilla. Aistin paljon muutakin. Lisäksi on muitakin kykyjä, joita en halua tässä paljastaa. Myös itse olen onnistunut kokeiltuani parantamista.
Myös itse olen saanut "uhan" poistumaan halutessani tästä maailmasta. Kyseessä voi olla sattuma myöskin minun tapauksessani. Myös minä haluan työskennellä ja kehittyä magian parissa, ihan niinkuin sinäkin. Lännessä minäkin asustelen.
En kuulu saatananpalvojiin, wiccaan, tms. Olen vain mitä olen ja miten olen. Kuitenkin tunnen ja aistin, että minulla on jokin/joku ns. näkymätön "ohjaaja" tai "opas", hyvin viisas ja vahva. Joku "näkijä" sanoi sen olevan vanha intiaani.
Kiinnostaa kuitenkin vaihtaa ajatuksia ja harjoittaa esim. telepatiaa vieläkin voimakkaammaksi. Nyt väsyttää ja menen kohta sänkyyn. Tässä jonkin ajan kuluessa yritän saada sinuun yhteyttä. En tiedä onnistunko. Huomenna yritän uudelleen.
Ole "kuulolla".
Ps. muitakin "kykyjä" löytyy mutta niitä en vielä täysin hallitse vaan ovat vielä lapsenkengissä. Tosin ei toivotut kyvyt pystyn hillitsemään jos tiedostan ne ennen "sattumusta". Tässä tapauksessa pitää osata laittaa esim. suuttumus aisoihin ja tyynnyttää mieli.

Lue lisää

Olen kovasti tutkaillut mieltäni, mutten ainakaan vielä ole tiedostanut telepaattista lähetystäsi! Ehkä se vain ei ole noussut pintaan!? Mikäli olen ymmärtänyt telepatian mekaniikasta jotain, niin se kulkee alitajunnan kautta. Viestit siis liikkuvat, mutta eivät -harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta- siirry tiedostavan valvemielen puolelle.

Muistui mieleeni vielä, että olen ainakin pari kolme kertaa vaikuttanut eläimiin telepaattisesti.

Kun ihminen vaipuu ns. alfatilaan, eli EEG on 8-12 Hz, niin psi-kyvyt herkistyvät ja telepatia onnistuu paremmin. Pääsen alfatilaan helposti parissa kolmessa minuutissa, mutta tietoisen mielen hallinta sen aikana tuottaa vaikeuksia.

Hexex kirjoitti:

Olen kovasti tutkaillut mieltäni, mutten ainakaan vielä ole tiedostanut telepaattista lähetystäsi! Ehkä se vain ei ole noussut pintaan!? Mikäli olen ymmärtänyt telepatian mekaniikasta jotain, niin se kulkee alitajunnan kautta. Viestit siis liikkuvat, mutta eivät -harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta- siirry tiedostavan valvemielen puolelle.

Muistui mieleeni vielä, että olen ainakin pari kolme kertaa vaikuttanut eläimiin telepaattisesti.

Kun ihminen vaipuu ns. alfatilaan, eli EEG on 8-12 Hz, niin psi-kyvyt herkistyvät ja telepatia onnistuu paremmin. Pääsen alfatilaan helposti parissa kolmessa minuutissa, mutta tietoisen mielen hallinta sen aikana tuottaa vaikeuksia.

Lue lisää

Vikaa oli myös täällä päässä, mutta sitä yritetään korjata par'aikaa. En pystynyt oikein keskittymään, kun kaikenmaailman ajatukset tulivat päähäni ja seksuaalienergiakin oli hyvin virittäytynyttä joka sitten häiritsi yhteydenottoani. Mutta ihan kuin jotain vastasignaaleja olisin ottanut vastaan sieltä suunnalta. Voi olla sekin, että ne signaalit tulivat muualtakin. No, katsotaan josko vika saataisiin korjattua.

Noidan Tytär kirjoitti:

Vikaa oli myös täällä päässä, mutta sitä yritetään korjata par'aikaa. En pystynyt oikein keskittymään, kun kaikenmaailman ajatukset tulivat päähäni ja seksuaalienergiakin oli hyvin virittäytynyttä joka sitten häiritsi yhteydenottoani. Mutta ihan kuin jotain vastasignaaleja olisin ottanut vastaan sieltä suunnalta. Voi olla sekin, että ne signaalit tulivat muualtakin. No, katsotaan josko vika saataisiin korjattua.

Lue lisää

Määrätynlainen henkinen vireystaso vaikuttaa kaikkiin tällaisiin asioihin -myös telepatiaan. Aina ei onnistu yhtä hyvin.

Oikea tapa kokeelle voisi olla tietyn kellonajan sopiminen. Molemmat keskittyisivät täsmälleen samaan aikaan yhteyden luomiseen.

Hexex kirjoitti:

Määrätynlainen henkinen vireystaso vaikuttaa kaikkiin tällaisiin asioihin -myös telepatiaan. Aina ei onnistu yhtä hyvin.

Oikea tapa kokeelle voisi olla tietyn kellonajan sopiminen. Molemmat keskittyisivät täsmälleen samaan aikaan yhteyden luomiseen.

Lue lisää

Mulla kauhea kiirus, mutta palaan tänne kunhan joudan, tulin vaan kysymään, et yrititkö ottaa telepaattista yhteyttä klo 1:23, sillä silloin tunsin jotain, mutta sitten tuli mieleen, että jos se oli yks mun tuttu toiselta puolen Suomea. Joku kuitenkin ajatteli mua ja tunsin positiivista energiaa. Tuli oikein hyvä ja energinen fiilis. Tunne oli niin voimakas, että päätin katsoa kelloa ja se oli 1:23. Se tunne saattoi sekottaa mun ajatukseni niin ettei telepatiastakaan tullut enää yhtään mitään.

Noidan Tytär kirjoitti:

Mulla kauhea kiirus, mutta palaan tänne kunhan joudan, tulin vaan kysymään, et yrititkö ottaa telepaattista yhteyttä klo 1:23, sillä silloin tunsin jotain, mutta sitten tuli mieleen, että jos se oli yks mun tuttu toiselta puolen Suomea. Joku kuitenkin ajatteli mua ja tunsin positiivista energiaa. Tuli oikein hyvä ja energinen fiilis. Tunne oli niin voimakas, että päätin katsoa kelloa ja se oli 1:23. Se tunne saattoi sekottaa mun ajatukseni niin ettei telepatiastakaan tullut enää yhtään mitään.

Lue lisää

..mutta ajattelin asiaa ja lueskelin näitä juttuja.

"Suunnitelmassasi on minusta sellainen ongelma, että valkoiset ja mustat maagikot suhtautuvat luonnostaan vihamielisesti toisiinsa, koska valkoiset maagikot luulevat olevansa puhtoisia ja henkistyneitä hyviksiä ja mustat cooleja ja älykkäitä pahiksia. Noituus sen sijaan edellyttää otetta todellisuudesta, alkeellisen dualistisen käsitetason ylitse näkemistä."

-Tämä on toki tuttua minulle, liiankin tuttua! Huomioimalla nuo kategorisoivat värit, ja hyväksymällä ne kaikki, pyrin juuri tuomaan esiin sen, että naiivista musta-valkoajattelusta tulisi luopua.

"Joten enkeliporukat ja vampyyrinoidat eivät hengaile keskenään, vaan työntävät strutsinpäänsä oman skenen hiekkaan. Ollaan oman rajoittuneen identiteetin vankeja. Ollaan me ja nuo."

-Pitää sangen hyvin paikkansa -ikävä kyllä! Meitä joilla on kyky nähdä asioita korkeammalta ja objektiivisemmin taitaa näissä piireissä olla aika harvassa. Positiiviset poikkeukset löytyvät shamanistien parista joiden kanssa minulla on ollut myös ilo työskennellä.

"Jos haluat joukon mitä tahansa itsensä maagikoiksi tai noidiksi mieltäviä ihmisiä edes viihtymään keskenään jotenkin ilman että syntyy tappelua, minusta sinun on kaivettava sitä yhteistä nimittäjää paljon syvemmältä kuin vain magian määrittelystä kolmeen "stailiin"."

-Tuokin lienee totta! Mielessäni kangastelee pelkkää "noitaryhmää" laajempi kulttuuri- ja elämäntapapiiri.

"Toisaalta, tappelun ja pään seinään hakkaamisen tuloksena usein osa jengistä tajuaa jotakin, alkavat nähdä omat virheensä toisten kautta ja oivaltavat oman tiensä. Joten kritiikistäni huolimatta, mielestäni ristiriitoja synnyttävä ryhmätoimintakin voi tuottaa hyviä tuloksia niille, ketkä ovat siinä mukana täydestä sydämestään. Virheistä oppii."

-Sitä minäkin ryhmätyöltä toivon ja odotan!

"Toisessa viestissä sanoit, että magiapiirit ovat aloittelevia maagikoita varten. Olen eri mieltä. Magiasta kunnolla ymmärtämättömät eivät edes osaa tulla toimeen keskenään, saati yhdistää sydämensä syvintä tahtoa jonkin yhteisen päämäärän aikaansaamiseksi."

-Tarkoitin sillä lähinnä sitä, että aloittelevan maagikon kyvyt ovat sen verran rajalliset, että aluksi synergia, yhteisvoima, voi olla ainut keino minkäänlaisten tulosten saamiseksi.

"Mutta kuten itsekin sanoit, magiapiireissä kokeneiden ja kokemattomien vuorovaikutus on kaikkien etu. Niin minustakin. Noissa ryhmissä minun kokemukseni mukaan (joka perustuu neljään vuoteen maagisissa organisaatioissa) vaikuttaa kuitenkin hyvin voimakkaasti ryhmäpaine, isot egot, elitismi ja tarpeeton hierarkisuus. Jengi oppii puhumaan ainoalla oikealla tavalla ja käyttämään ainoaa oikeaa alan slangia (kuten valkoinen, musta ja punainen magia)."

-Määrätynlaiselta ryhmäpaineelta on vaikea välttyä, mutta on tietysti jokaisesta itsestään kiinni miten luontevasti siihen osaa suhtautua. Osaako ottaa riittävän rennosti, vai kaiken hampaat irvessä.

-Hierarkia on ennenpitkää välttämätön ryhmäkoon kasvaessa, ja yksilöiden erilaisen kehitystason vuoksi, mutta sen tulisi olla optimaalinen, ei tarpeettoman monikerroksinen, eikä toimimattoman yksinkertainen.

-Jokaisella harraste- tai ammattikunnalla on oma slanginsa, eikä siinä ole mitään väärää. On mielestäni selkeää puhua magiassa valkoisesta, mustasta, ja punaisesta.

"Kun kaikki puhuvat tätä tavallisen rahvaan kielestä eroavaa asiantuntijakieltä, jota tavikset eivät tietenkään voi ymmärtää, syntyy osin aito ja osin näennäinen yhteisymmärryksen ja jakamisen kokemus, joka vahvistaa halua kuulua ryhmään ja tekee yhä vaikeammaksi nähdä sen pienen kuplan ulkopuolelle."

-Siinä on siis hyvää että huonoa! Mutta mitä sen kuplan ulkopuolella sitten on joka pitäisi nähdä? Ei suomalaisen maagikon välttämättä tarvitse tuntea ja ymmärtää kaikkia maailman oppeja ja uskonnon filosofioita, vaikka niiden tuntemuksesta toki etua olisikin. Maailma on liian laaja. Rajat ne on oltava magiallakin!

"Magiapiirien todellisena riskinä on siis oman pään joutuminen niin syvälle omaan perseeseen, ettei se tule enää ulos. Mahdollinen hyöty taas tulee omien virheitten ja hämmennyksen tunnustamisesta ja itsestään luonnollisen viisauden esiinnousemisesta, sitten kun on liian väsynyt esittääkseen enää mitään tai ketään."

-Se on ihmisen osa. Elämä on jatkuvaa oppimista. Et koskaan saa päästötodistusta!

"Minun kokemukseni oli tuollainen, joten näkemykseni on sensuuntainen. Piireissä toimiminen oli myös verkostoitumisen kannalta hyvä veto, koska noissa meiningeissä voi löytää ihmisiä, jotka ajan kanssa todistavat olevansa aidosti tovereita polulla, aina valmiita auttamaan, oppimaan uutta ja rakentamaan kaikkia hyödyttävää yhteisöllisyyttä. Mutta valitettan moni paljastuu käärmeöljykauppiaaksi."

-Käärmeöljykauppias??

"Niinpä, kannustan sinua rakentamaan. Mutta mieti mille pohjalle rakennat. Valkoinen, musta ja punainen magia ovat vain käsitteitä, ne ovat kuin ohut matto, joka on laitettu suon päälle. Se tuntuu ensin kuivalta ja hyvin järjestetyltä kolmine väreineen, mutta kun käyt sen päälle lepäämään, pian kurainen vesi alkaa tihkua sen läpi ja pilaa täydellisyyden vaikutelman."

-Rakennan tätä maailmaa varten! Pyrin ymmärtämään kosmisen maailmanjärjestyksen mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.

"Juuri tuo "pilalle menemisen" hetki on mahdollisuus päästää irti käsitteellisestä ajattelusta ja kokea todellisuus sellaisena kuin se on, tuntea "synnyt syvät", päästä oman ymmärryksensä yli."

-Summa summarum! Totuus on tuolla ulkona!    

      
      

Hexex kirjoitti:

"Suunnitelmassasi on minusta sellainen ongelma, että valkoiset ja mustat maagikot suhtautuvat luonnostaan vihamielisesti toisiinsa, koska valkoiset maagikot luulevat olevansa puhtoisia ja henkistyneitä hyviksiä ja mustat cooleja ja älykkäitä pahiksia. Noituus sen sijaan edellyttää otetta todellisuudesta, alkeellisen dualistisen käsitetason ylitse näkemistä."

-Tämä on toki tuttua minulle, liiankin tuttua! Huomioimalla nuo kategorisoivat värit, ja hyväksymällä ne kaikki, pyrin juuri tuomaan esiin sen, että naiivista musta-valkoajattelusta tulisi luopua.

"Joten enkeliporukat ja vampyyrinoidat eivät hengaile keskenään, vaan työntävät strutsinpäänsä oman skenen hiekkaan. Ollaan oman rajoittuneen identiteetin vankeja. Ollaan me ja nuo."

-Pitää sangen hyvin paikkansa -ikävä kyllä! Meitä joilla on kyky nähdä asioita korkeammalta ja objektiivisemmin taitaa näissä piireissä olla aika harvassa. Positiiviset poikkeukset löytyvät shamanistien parista joiden kanssa minulla on ollut myös ilo työskennellä.

"Jos haluat joukon mitä tahansa itsensä maagikoiksi tai noidiksi mieltäviä ihmisiä edes viihtymään keskenään jotenkin ilman että syntyy tappelua, minusta sinun on kaivettava sitä yhteistä nimittäjää paljon syvemmältä kuin vain magian määrittelystä kolmeen "stailiin"."

-Tuokin lienee totta! Mielessäni kangastelee pelkkää "noitaryhmää" laajempi kulttuuri- ja elämäntapapiiri.

"Toisaalta, tappelun ja pään seinään hakkaamisen tuloksena usein osa jengistä tajuaa jotakin, alkavat nähdä omat virheensä toisten kautta ja oivaltavat oman tiensä. Joten kritiikistäni huolimatta, mielestäni ristiriitoja synnyttävä ryhmätoimintakin voi tuottaa hyviä tuloksia niille, ketkä ovat siinä mukana täydestä sydämestään. Virheistä oppii."

-Sitä minäkin ryhmätyöltä toivon ja odotan!

"Toisessa viestissä sanoit, että magiapiirit ovat aloittelevia maagikoita varten. Olen eri mieltä. Magiasta kunnolla ymmärtämättömät eivät edes osaa tulla toimeen keskenään, saati yhdistää sydämensä syvintä tahtoa jonkin yhteisen päämäärän aikaansaamiseksi."

-Tarkoitin sillä lähinnä sitä, että aloittelevan maagikon kyvyt ovat sen verran rajalliset, että aluksi synergia, yhteisvoima, voi olla ainut keino minkäänlaisten tulosten saamiseksi.

"Mutta kuten itsekin sanoit, magiapiireissä kokeneiden ja kokemattomien vuorovaikutus on kaikkien etu. Niin minustakin. Noissa ryhmissä minun kokemukseni mukaan (joka perustuu neljään vuoteen maagisissa organisaatioissa) vaikuttaa kuitenkin hyvin voimakkaasti ryhmäpaine, isot egot, elitismi ja tarpeeton hierarkisuus. Jengi oppii puhumaan ainoalla oikealla tavalla ja käyttämään ainoaa oikeaa alan slangia (kuten valkoinen, musta ja punainen magia)."

-Määrätynlaiselta ryhmäpaineelta on vaikea välttyä, mutta on tietysti jokaisesta itsestään kiinni miten luontevasti siihen osaa suhtautua. Osaako ottaa riittävän rennosti, vai kaiken hampaat irvessä.

-Hierarkia on ennenpitkää välttämätön ryhmäkoon kasvaessa, ja yksilöiden erilaisen kehitystason vuoksi, mutta sen tulisi olla optimaalinen, ei tarpeettoman monikerroksinen, eikä toimimattoman yksinkertainen.

-Jokaisella harraste- tai ammattikunnalla on oma slanginsa, eikä siinä ole mitään väärää. On mielestäni selkeää puhua magiassa valkoisesta, mustasta, ja punaisesta.

"Kun kaikki puhuvat tätä tavallisen rahvaan kielestä eroavaa asiantuntijakieltä, jota tavikset eivät tietenkään voi ymmärtää, syntyy osin aito ja osin näennäinen yhteisymmärryksen ja jakamisen kokemus, joka vahvistaa halua kuulua ryhmään ja tekee yhä vaikeammaksi nähdä sen pienen kuplan ulkopuolelle."

-Siinä on siis hyvää että huonoa! Mutta mitä sen kuplan ulkopuolella sitten on joka pitäisi nähdä? Ei suomalaisen maagikon välttämättä tarvitse tuntea ja ymmärtää kaikkia maailman oppeja ja uskonnon filosofioita, vaikka niiden tuntemuksesta toki etua olisikin. Maailma on liian laaja. Rajat ne on oltava magiallakin!

"Magiapiirien todellisena riskinä on siis oman pään joutuminen niin syvälle omaan perseeseen, ettei se tule enää ulos. Mahdollinen hyöty taas tulee omien virheitten ja hämmennyksen tunnustamisesta ja itsestään luonnollisen viisauden esiinnousemisesta, sitten kun on liian väsynyt esittääkseen enää mitään tai ketään."

-Se on ihmisen osa. Elämä on jatkuvaa oppimista. Et koskaan saa päästötodistusta!

"Minun kokemukseni oli tuollainen, joten näkemykseni on sensuuntainen. Piireissä toimiminen oli myös verkostoitumisen kannalta hyvä veto, koska noissa meiningeissä voi löytää ihmisiä, jotka ajan kanssa todistavat olevansa aidosti tovereita polulla, aina valmiita auttamaan, oppimaan uutta ja rakentamaan kaikkia hyödyttävää yhteisöllisyyttä. Mutta valitettan moni paljastuu käärmeöljykauppiaaksi."

-Käärmeöljykauppias??

"Niinpä, kannustan sinua rakentamaan. Mutta mieti mille pohjalle rakennat. Valkoinen, musta ja punainen magia ovat vain käsitteitä, ne ovat kuin ohut matto, joka on laitettu suon päälle. Se tuntuu ensin kuivalta ja hyvin järjestetyltä kolmine väreineen, mutta kun käyt sen päälle lepäämään, pian kurainen vesi alkaa tihkua sen läpi ja pilaa täydellisyyden vaikutelman."

-Rakennan tätä maailmaa varten! Pyrin ymmärtämään kosmisen maailmanjärjestyksen mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.

"Juuri tuo "pilalle menemisen" hetki on mahdollisuus päästää irti käsitteellisestä ajattelusta ja kokea todellisuus sellaisena kuin se on, tuntea "synnyt syvät", päästä oman ymmärryksensä yli."

-Summa summarum! Totuus on tuolla ulkona!    

      
      

Lue lisää

Koko noituus on kärsinyt äärimmäisen inflaation. On näsäviisaita wiccoja, synkkiä gootteja, wannabe sukunoitia, shamaanit, valkoisia velhoja ja ties mitä.

Kaikki ovat omasta mielestään jotenkin erillaisia noitia. Teinit vastaan keski-ikäiset "oikeat" noidat. Koko noitien alakulttuuri on jakautunut pirstaleiseksi ja epäyhteineiseksi. En pysty kuvittelemaan kireää keski-ikäistä noitaa sienipäissää olevan noidan keskustelukaverina ja miten synkkä punaviiniä tissutteleva gootti tähän seuraan vielä sopisi? Ei sitten mitenkään.

Ikävänä seikkana on myös se että noidatkin ovat kuin uskovaiset. Jos heidän taikuuttaa kyseenalaistaa tai siitä yrittää keskustella asiallisesti niin aina suututaan. Lisäksi kieltäydytään ajattelemasta toisen mielipiteitä ihan vain sen takia että kyllä minä tiedän paremmin kun olen noita.

Lisäksi itseänsä ei kannata asettaa jalustalle ihan sen takia että näen joskus enneunia tai kykenen kananluista kanavoimalla lukemaan ihmisen tulevaisuuteen. Ylpeis ei ole mikään positiivinen asia ihmisessä.

Antimaagi kirjoitti:

Koko noituus on kärsinyt äärimmäisen inflaation. On näsäviisaita wiccoja, synkkiä gootteja, wannabe sukunoitia, shamaanit, valkoisia velhoja ja ties mitä.

Kaikki ovat omasta mielestään jotenkin erillaisia noitia. Teinit vastaan keski-ikäiset "oikeat" noidat. Koko noitien alakulttuuri on jakautunut pirstaleiseksi ja epäyhteineiseksi. En pysty kuvittelemaan kireää keski-ikäistä noitaa sienipäissää olevan noidan keskustelukaverina ja miten synkkä punaviiniä tissutteleva gootti tähän seuraan vielä sopisi? Ei sitten mitenkään.

Ikävänä seikkana on myös se että noidatkin ovat kuin uskovaiset. Jos heidän taikuuttaa kyseenalaistaa tai siitä yrittää keskustella asiallisesti niin aina suututaan. Lisäksi kieltäydytään ajattelemasta toisen mielipiteitä ihan vain sen takia että kyllä minä tiedän paremmin kun olen noita.

Lisäksi itseänsä ei kannata asettaa jalustalle ihan sen takia että näen joskus enneunia tai kykenen kananluista kanavoimalla lukemaan ihmisen tulevaisuuteen. Ylpeis ei ole mikään positiivinen asia ihmisessä.

Lue lisää

...joten annas tulla rakentavia ehdotuksia.

Millaista on se "asiallisuus", jota peräänkuulutat? Eivätkö kanssaihmiset keskustele siten kuin sinä haluaisit? Tieteen kontekstissako tätä keskustelua tulisi käydä? Vai uskonnon? Mitä, mitä?

Mainitsit olleesi neljä vuotta mukana maagisissa organisaatioissa! voisitko kertoa niistä jotain!?

Hexex kirjoitti:

Mainitsit olleesi neljä vuotta mukana maagisissa organisaatioissa! voisitko kertoa niistä jotain!?

Noidan tytär ja Hexex: haluaisitteko tulla jakamaan kokemuksianne tai kenties antamaan neuvoja muille Mielen voima foorumilla?
Tarvitsisimme sinne lisää teidänlaisianne, joilla on jotain kokemusta ja kiinnostusta.
http://www.s8.createphpbb.com/mielenvoima/index.php?mforum=mielenvoima

Antimaagi kirjoitti:

Koko noituus on kärsinyt äärimmäisen inflaation. On näsäviisaita wiccoja, synkkiä gootteja, wannabe sukunoitia, shamaanit, valkoisia velhoja ja ties mitä.

Kaikki ovat omasta mielestään jotenkin erillaisia noitia. Teinit vastaan keski-ikäiset "oikeat" noidat. Koko noitien alakulttuuri on jakautunut pirstaleiseksi ja epäyhteineiseksi. En pysty kuvittelemaan kireää keski-ikäistä noitaa sienipäissää olevan noidan keskustelukaverina ja miten synkkä punaviiniä tissutteleva gootti tähän seuraan vielä sopisi? Ei sitten mitenkään.

Ikävänä seikkana on myös se että noidatkin ovat kuin uskovaiset. Jos heidän taikuuttaa kyseenalaistaa tai siitä yrittää keskustella asiallisesti niin aina suututaan. Lisäksi kieltäydytään ajattelemasta toisen mielipiteitä ihan vain sen takia että kyllä minä tiedän paremmin kun olen noita.

Lisäksi itseänsä ei kannata asettaa jalustalle ihan sen takia että näen joskus enneunia tai kykenen kananluista kanavoimalla lukemaan ihmisen tulevaisuuteen. Ylpeis ei ole mikään positiivinen asia ihmisessä.

Lue lisää

"En pysty kuvittelemaan kireää keski-ikäistä noitaa sienipäissää olevan noidan keskustelukaverina ja miten synkkä punaviiniä tissutteleva gootti tähän seuraan vielä sopisi?"

Yhteenkuuluvuuden tunteen takaa sienikännit pimeässä metsässä.

vähän tietäväisempi? kirjoitti:

Noidan tytär ja Hexex: haluaisitteko tulla jakamaan kokemuksianne tai kenties antamaan neuvoja muille Mielen voima foorumilla?
Tarvitsisimme sinne lisää teidänlaisianne, joilla on jotain kokemusta ja kiinnostusta.
http://www.s8.createphpbb.com/mielenvoima/index.php?mforum=mielenvoima

Lue lisää

Kyllä näitä keskustelijoita netissä riittää ja monenmoista palstaa löytyy, mutta kun pitäisi laittaa nenänsä ulos ja tulla ihmisten ilmoille tekoja tekemään, ei ketään näy missään.

Muualla maailmalla meno on jotain vallan muuta kuin täällä junttilassa. Suomalaiset ovat pelkurimaista möllikansaa, ja tämän tiedän viidentoista vuoden aktiivisen kokemuksen jälkeen. Edelleen istun yksinäni kompuutterini ääressä samaa toivotonta työtä tehden.

Hexex kirjoitti:

Kyllä näitä keskustelijoita netissä riittää ja monenmoista palstaa löytyy, mutta kun pitäisi laittaa nenänsä ulos ja tulla ihmisten ilmoille tekoja tekemään, ei ketään näy missään.

Muualla maailmalla meno on jotain vallan muuta kuin täällä junttilassa. Suomalaiset ovat pelkurimaista möllikansaa, ja tämän tiedän viidentoista vuoden aktiivisen kokemuksen jälkeen. Edelleen istun yksinäni kompuutterini ääressä samaa toivotonta työtä tehden.

Lue lisää

Pidetään mielessä se telepatia-yhteydenottohetki, en ole unohtanut. On mielessä, mutta nyt muut asiat sotkevat, että en osaa keskittyä oikein mihinkään. Olen sairastellut tässä - vilustunut - vielä kaikenlisäksi. Mutta yritetään vielä sitä telepatiaa kun ajankohta on suituisampi. Ok?

Hexex kirjoitti:

Mainitsit olleesi neljä vuotta mukana maagisissa organisaatioissa! voisitko kertoa niistä jotain!?

No, vuosi yhdessä groupissa ja kolme vuotta toisessa. Tulenpalavaa totuuden ja oman jutun etsintää, niin että savua nousi korvista. Kunnes eräänä unettomana yönä löytyi oma tie.

Olen ne ajat ja tapahtumat omassa päässäni ja ystävieni kanssa selvittänyt itselleni niin perinpohjaisesti, ettei itselleni loppuun kalutusta aiheesta sinänsä huvita alkaa rönsyilemään. Jos heität tarkempia kysymyksiä aiheesta (tarkempia kuin "jotain"), jotka heijastavat sitä miksi ylipäänsä haluat tietää siitä, voin koettaa heittää siihen jotain kokemuksen tuomaa, yleisluontoista pohdintaa, joka saattaisi sinua hyödyttää.

Tarkemmat yksityiskohdat asioista haluan pitää pitkälti itselläni sekä oman että toisten yksityisyyden suojan vuoksi, sekä välttääkseni tarpeetonta juoruilua.

vähän tietäväisempi? kirjoitti:

Noidan tytär ja Hexex: haluaisitteko tulla jakamaan kokemuksianne tai kenties antamaan neuvoja muille Mielen voima foorumilla?
Tarvitsisimme sinne lisää teidänlaisianne, joilla on jotain kokemusta ja kiinnostusta.
http://www.s8.createphpbb.com/mielenvoima/index.php?mforum=mielenvoima

Lue lisää

Mielenkiintoinen foorumi nimestä päätellen ja kun on aikaa voin käydä tutustumassa. Lupaa en mitään kuitenkaan, koska en ole varma pystynkö lupauksen pitämään.
Neuvoja on vaikea antaa magia-asioissa, kaikki on niin monimutkaista ja niin monesta kiinni. Mikä pätee yhdelle ihmiselle, ei välttämättä päde toiseen ihmiseen. Itse on osattava etsiä ja etsivä löytää jos hänelle se suodaan. Omasta mielestäni en ole tarpeeksi pätevä neuvomaan ketään, koska itselläni on menossa vaihe, jossa opettelen hallitsemaan osaamisiani, etteivät jotkut niistä yllätä ja aiheuta hämminkiä muissa ihmisissä ja itsessänikin joskus. Näin on käynyt, on tullut yleistä hämmennystä.
Olen analysoinut joitakin kykyjäni, miten saan ne aikaan ja uskon tietäväni, mutta siitä huolimatta vaikka kuinka kertoisin miten saan ne aikaan, eivät ne toimi väkisin yrittämällä, eikä niitä voi noin vain lahjoittaa. Lisäksi tunnen jonkinlaista vastuuta, enkä halua neuvoa ketään asioissa, jotka voisivat aiheuttaa muille vahinkoa, sillä myös itse joutuisin "maksumieheksi" kyseisessä asiassa, (vaikka en itse suoranaisesti mitään tekisi,) mihin sitten magiaa käytettäisiinkin.
Kokemuksestani sen verran, etten tiedä mihin tasoon kokemusteni perusteella kuulun, koska olen niin yksinäinen näiden asioiden kanssa, mutta kehitystä tapahtuu. En siis voi sanoa miten pätevä olen, kun en tiedä muiden osaamista, vain omani.
Kaikkia kokemuksiani en mielelläni jaa, vaan "pelivaraa" pitää olla takataskussa.
En halua asettaa itseäni muiden yläpuolelle, koska niin paljon on vielä opittavaa ja sitä opittavaa jatkuu niin pitkään, ettei aika tässä elämässäni riitä oppimaan läheskään kaikkea sitä mitä haluaisin.

Noidan Tytär kirjoitti:

Pidetään mielessä se telepatia-yhteydenottohetki, en ole unohtanut. On mielessä, mutta nyt muut asiat sotkevat, että en osaa keskittyä oikein mihinkään. Olen sairastellut tässä - vilustunut - vielä kaikenlisäksi. Mutta yritetään vielä sitä telepatiaa kun ajankohta on suituisampi. Ok?

Lue lisää

Joku ilta samaan kellonaikaan! OK!

Tehdään toinenkin koe. Sanoit olevasi sairas, vilustunut! Lähetän sinulle huomenna parantavaa energiaa erikoisella tavalla, katsotaan miten toimii!

Rev Love kirjoitti:

No, vuosi yhdessä groupissa ja kolme vuotta toisessa. Tulenpalavaa totuuden ja oman jutun etsintää, niin että savua nousi korvista. Kunnes eräänä unettomana yönä löytyi oma tie.

Olen ne ajat ja tapahtumat omassa päässäni ja ystävieni kanssa selvittänyt itselleni niin perinpohjaisesti, ettei itselleni loppuun kalutusta aiheesta sinänsä huvita alkaa rönsyilemään. Jos heität tarkempia kysymyksiä aiheesta (tarkempia kuin "jotain"), jotka heijastavat sitä miksi ylipäänsä haluat tietää siitä, voin koettaa heittää siihen jotain kokemuksen tuomaa, yleisluontoista pohdintaa, joka saattaisi sinua hyödyttää.

Tarkemmat yksityiskohdat asioista haluan pitää pitkälti itselläni sekä oman että toisten yksityisyyden suojan vuoksi, sekä välttääkseni tarpeetonta juoruilua.

Lue lisää

A. Jos jouduit kehittämään itseäsi maagisten kykyjen käyttäjänä:

1. Millaista menetelmää käytit?
2. Kauanko kyvyn avautumiseen meni?



B. Mihin kaikkeen pystyt:

1. Yksin?
2. Ryhmässä?

Hexex kirjoitti:

Joku ilta samaan kellonaikaan! OK!

Tehdään toinenkin koe. Sanoit olevasi sairas, vilustunut! Lähetän sinulle huomenna parantavaa energiaa erikoisella tavalla, katsotaan miten toimii!

Lue lisää

Olen ollut pitkässä flunssassa - sitä on liikkeellä, kahtakin sorttia. En ole pystynyt pitkään aikaan harrastamaan laulamista ja siksi ei ole huvittanut soittaakaan kun potuttaa tuo ettei voi laulaa. Jos yritän tällä karseella bassoäänellä (normaalisti sopraano) laulaa niin kohta ei kuulu kuin piipitystä ja pihinää. Yrttejä olen vetänyt naamaani ahkerasti ja juonut ainoastaan kuumaa, mitä nyt tänään huoneenlämpöistä sitruunavettä ja olin vähemmillä yrteillä. Olis kiva tietää mihin aikaan lähetät sitä parannusta. Saisko tietää jos ehdin lukea täältä? Todennäköisesti ehdin.
Tapaamisiin! Täällä...

Noidan Tytär kirjoitti:

Olen ollut pitkässä flunssassa - sitä on liikkeellä, kahtakin sorttia. En ole pystynyt pitkään aikaan harrastamaan laulamista ja siksi ei ole huvittanut soittaakaan kun potuttaa tuo ettei voi laulaa. Jos yritän tällä karseella bassoäänellä (normaalisti sopraano) laulaa niin kohta ei kuulu kuin piipitystä ja pihinää. Yrttejä olen vetänyt naamaani ahkerasti ja juonut ainoastaan kuumaa, mitä nyt tänään huoneenlämpöistä sitruunavettä ja olin vähemmillä yrteillä. Olis kiva tietää mihin aikaan lähetät sitä parannusta. Saisko tietää jos ehdin lukea täältä? Todennäköisesti ehdin.
Tapaamisiin! Täällä...

Lue lisää

..mitään ylimääräistä häslinkiä tule, niin noin kahden aikaan iltapäivällä lähetän!

Hexex kirjoitti:

..mitään ylimääräistä häslinkiä tule, niin noin kahden aikaan iltapäivällä lähetän!

illemmalla vaikka klo 20.00 kun mulla itsellä on silloin kauhee meno päällä ja on ravattava paikassa jos toisessa. Voi olla ettei tule perille kun joudun liikkumaan kuin elohopea. Illemmalla voin taas rauhoittua ja asettua vaikka pitkälleni vastaanottamaan signaalit. Voin silloin keskittyä ja olen herkkä havaitsemaan kaikenlaista kun rauhoitun hälinästä ja hulinasta.

Noidan Tytär kirjoitti:

illemmalla vaikka klo 20.00 kun mulla itsellä on silloin kauhee meno päällä ja on ravattava paikassa jos toisessa. Voi olla ettei tule perille kun joudun liikkumaan kuin elohopea. Illemmalla voin taas rauhoittua ja asettua vaikka pitkälleni vastaanottamaan signaalit. Voin silloin keskittyä ja olen herkkä havaitsemaan kaikenlaista kun rauhoitun hälinästä ja hulinasta.

Lue lisää

Jos ilma on lämmin ja aurinkoinen vielä siihen aikaan. Teen sen nimittäin ulkona luonnossa.

Hexex kirjoitti:

A. Jos jouduit kehittämään itseäsi maagisten kykyjen käyttäjänä:

1. Millaista menetelmää käytit?
2. Kauanko kyvyn avautumiseen meni?



B. Mihin kaikkeen pystyt:

1. Yksin?
2. Ryhmässä?

Lue lisää

Minusta kysymyksesi heijastelevat todellisuutta, jonka keskipisteenä on oma itse.

Ymmärrän hyvin mistä tulet. Maagikko on kuin tavallista ihmistä kehittyneempi ja kykenevämpi olento, jolla on yli-inhimillisiä tai ainakin harvinaisia kykyjä ja voimaa. Hän tajuaa mitä todella tapahtuu ja kuinka kujalle kaikki muut ovat ja miten hukassa ja kuinka pelkureita ja aivopestyjä.

Niin minäkin ajattelin ennen. Ja yhtäältä juuri niin onkin. Mutta jotta emme loukkaisi "taviksia", jotka eivät halua olla maagikoita, mutteivät myöskään jäädä huonommaksi, on huomautettava, ettei se kuitenkaan ole totta.

Mitä pitemmälle olen edennyt omalla tielläni, sitä tavallisemmaksi ja sitä enemmän ihmiseksi olen itseni kokenut, ja sitä tavallisemmilta ja arkisemmilta kaikki ns. kyvytkin ovat alkaneet tuntua. On vaikeaa päättää mikä kaikki pitäisi laittaa kategoriaan "magia". Usein tuntuu, että kaikki asiat menevät lopulta sinne, kun ne oikein oivaltaa.

Yritys päästä jonnekin muualle kuin missä on, vaikuttaa olevan toisiin ulottuvuuksiin matkustamisen este.

Halu muuttaa todellisuutta omilla ja vaivalla harjoitelluilla taikavoimilla vaikuttaa olevan maagisen vaikuttamisen ensimmäinen este.

Kysymyksistäsi näkyy kiinnostus uusien menetelmien löytämiseen, teknisten asioiden selvittämiseen. Jollain jossain on teknologiaa, jota sinä tarvitset... ja olet oikeassa, niin onkin! Mutta ne eivät ole salaisia siksi, ettei niitä kerrota, vaan ne ovat salaisia, koska ne ovat sisäisiä. Ne täytyy itse oivaltaa. Harjoittelun kautta.

Mitä on harjoittelu ja mitä tulisi harjoitella?

Minä aloitin kaiken tämän harjoittelemalla unennäköä, transsitiloja, theurgiaa, tahdonvoiman kiteyttämistä, seksimagiaa, auranäkemistä, telepatiaa, enteiden tarkkailua yms. Siis tutustumalla oikeastaan koko länsimaisen okkultismin kirjoon sellaisena kuin se minulle silloin näyttäytyi.

Mutta se touhu alkoi tuntua puuhastelulta, lasten ja friikkien temppukerholta. Mitä sitten jos kävin toisessa ulottuvuudessa? Mitä sitten jos sain ajatuksen kiinni telepaattisesti? Oliko se tärkeää muuten kuin vain todistaakseni itselleni, että minusta on johonkin, tai todistaakseni olevani jotenkin erityinen tai poikkeuksellinen.

Sen jälkeen kun lähdin temppukerhosta, olen opiskellut vain elämää.

Minun mielestäni perusasiat pitää olla kunnossa ennenkuin voi olettaa voivansa tehdä uskomattomia temppuja. Yksikin vakautettu kyky on parempi kuin sata satunnaisesti onnistuvaa taikatemppua.

Aluksi ajattelin koko juttua juurikin kykyjen avautumisen näkökulmasta, ja mietin kuinka nopeasti kykyni avautuisivat ja millä menetelmillä se tapahtuisi nopeimmin.

Mitään kykyjä ei kuitenkaan avautunut, satunnaisia outoja muuntuneen itsen/todellisuuden kokemuksia lukuunottamatta. Joten päätin lopulta ottaa lusikan kauniiseen käteen ja aloin harjoittelemaan jotakin konkreettista ja hyödyllistä taitoa, joka ilmenee muutenkin kuin astraalitasolla. Tämä oli tärkeä käännekohta.

Kaikkin tärkeintä on osata elää. Supersankariksi ei tulla harjoittelemalla lasernäköä ja levitaatiota. Vaan oppimalla oppimista, harjoittelemalla hengittämistä, istumista, seisomista, makaamista ja kävelemistä. Tulemalla selville siitä, mitä TÄSSÄ tapahtuu NYT. Avaamalla silmät ja korvat.

Kykyjen avaamisen sijaan haluaisin puhua elämälle avautumisesta. Avautuminen on kaikkien aikojen sana! Niinkuin kukkanen avautuu keväällä, tai niinkuin ihminen avautuu toiselle, tai kuinka magia avautuu sitä tutkivalle.

Mielen avaaminen sille miten voi olla, sen sijaan miten pitäisi olla.

Kysymys B on perustaltaan mielenkiintoinen: Mikä on helpompaa saavuttaa yksin ja mitä taas yhdessä. Se on aika olennainen kysymys niille, jotka harkitsevat joko liittyvänsä maagiseen piiriin tai kouluun tai eroavansa sellaisesta. Mutta minusta, loppujen lopuksi, kysymys on vain siitä, nautitko toisten seurasta. Jos nautit, magiasi toimii varmasti erinomaisesti ryhmässä, ja saat siitä enemmän irti kuin yksin, monessakin mielessä.

Minä opettelen vain olemista ja tekemistä. Päivästä toiseen harjoittelen hengittämistä, seisomista, kävelemistä, puhumista, kuuntelemista... perusasioita, jotka LUULEMME tietävämme. Niin me kuvittelemme, olemme siinä uskossa, että elämän perusasiat hoituvat tuosta vain, että olemme valmiit levitoimaan ja ampumaan salamoita kolmannesta silmästä.

Vaikka useimmilla koko hengityselimistö melkein pysähtyy jännityksestä kun he vain nostavat kätensä ylös, omasta mielestään rennosti ja luonnollisesti. Tai kun kävellessä katua pitkin työntää jalallaan maata, niinkuin se olisi pettämässä alta, sen sijaan että luottaisi siihen, luottaisi maan voimaan, sen kantoon.

Ennenkuin hengittää tahtonsa ulos maailmaan, on osattava hengittää maailma sisään keuhkoihin. Ennenkuin voi puhua, täytyy kuunnella. Ja ennekuin voi olla maagikko, täytyy osata olla tavallinen ihminen, hyväksyä itsensä sellaisena kuin on.

Pelkään, että sinusta tällainen voi kuulostaa tylsältä, mutta toivottavasti ei. Nämä ajatukseni ovat yli kymmenen vuoden aivojenkärvennyksen tulosta, jonka jaan puhtaasti siitä syystä, ettei sinun välttämättä tarvitsisi mennä niin pitkää kiertotietä perille kuin minun täytyi, koska kukaan ei ollut kertomassa minulle tätä.

Tai sitten en vain uskonut heitä. En ollut valmis rakastamaan maailmaa sellaisena kuin se on, vaan halusin muuttaa sitä, ja muuttaa itseäni. Mutta nyt olen varma siitä, että juuri tuosta halusta luopuminen tekee pinokkiosta oikean pojan ja muuttaa lyijyn kullaksi.

Rev Love kirjoitti:

Minusta kysymyksesi heijastelevat todellisuutta, jonka keskipisteenä on oma itse.

Ymmärrän hyvin mistä tulet. Maagikko on kuin tavallista ihmistä kehittyneempi ja kykenevämpi olento, jolla on yli-inhimillisiä tai ainakin harvinaisia kykyjä ja voimaa. Hän tajuaa mitä todella tapahtuu ja kuinka kujalle kaikki muut ovat ja miten hukassa ja kuinka pelkureita ja aivopestyjä.

Niin minäkin ajattelin ennen. Ja yhtäältä juuri niin onkin. Mutta jotta emme loukkaisi "taviksia", jotka eivät halua olla maagikoita, mutteivät myöskään jäädä huonommaksi, on huomautettava, ettei se kuitenkaan ole totta.

Mitä pitemmälle olen edennyt omalla tielläni, sitä tavallisemmaksi ja sitä enemmän ihmiseksi olen itseni kokenut, ja sitä tavallisemmilta ja arkisemmilta kaikki ns. kyvytkin ovat alkaneet tuntua. On vaikeaa päättää mikä kaikki pitäisi laittaa kategoriaan "magia". Usein tuntuu, että kaikki asiat menevät lopulta sinne, kun ne oikein oivaltaa.

Yritys päästä jonnekin muualle kuin missä on, vaikuttaa olevan toisiin ulottuvuuksiin matkustamisen este.

Halu muuttaa todellisuutta omilla ja vaivalla harjoitelluilla taikavoimilla vaikuttaa olevan maagisen vaikuttamisen ensimmäinen este.

Kysymyksistäsi näkyy kiinnostus uusien menetelmien löytämiseen, teknisten asioiden selvittämiseen. Jollain jossain on teknologiaa, jota sinä tarvitset... ja olet oikeassa, niin onkin! Mutta ne eivät ole salaisia siksi, ettei niitä kerrota, vaan ne ovat salaisia, koska ne ovat sisäisiä. Ne täytyy itse oivaltaa. Harjoittelun kautta.

Mitä on harjoittelu ja mitä tulisi harjoitella?

Minä aloitin kaiken tämän harjoittelemalla unennäköä, transsitiloja, theurgiaa, tahdonvoiman kiteyttämistä, seksimagiaa, auranäkemistä, telepatiaa, enteiden tarkkailua yms. Siis tutustumalla oikeastaan koko länsimaisen okkultismin kirjoon sellaisena kuin se minulle silloin näyttäytyi.

Mutta se touhu alkoi tuntua puuhastelulta, lasten ja friikkien temppukerholta. Mitä sitten jos kävin toisessa ulottuvuudessa? Mitä sitten jos sain ajatuksen kiinni telepaattisesti? Oliko se tärkeää muuten kuin vain todistaakseni itselleni, että minusta on johonkin, tai todistaakseni olevani jotenkin erityinen tai poikkeuksellinen.

Sen jälkeen kun lähdin temppukerhosta, olen opiskellut vain elämää.

Minun mielestäni perusasiat pitää olla kunnossa ennenkuin voi olettaa voivansa tehdä uskomattomia temppuja. Yksikin vakautettu kyky on parempi kuin sata satunnaisesti onnistuvaa taikatemppua.

Aluksi ajattelin koko juttua juurikin kykyjen avautumisen näkökulmasta, ja mietin kuinka nopeasti kykyni avautuisivat ja millä menetelmillä se tapahtuisi nopeimmin.

Mitään kykyjä ei kuitenkaan avautunut, satunnaisia outoja muuntuneen itsen/todellisuuden kokemuksia lukuunottamatta. Joten päätin lopulta ottaa lusikan kauniiseen käteen ja aloin harjoittelemaan jotakin konkreettista ja hyödyllistä taitoa, joka ilmenee muutenkin kuin astraalitasolla. Tämä oli tärkeä käännekohta.

Kaikkin tärkeintä on osata elää. Supersankariksi ei tulla harjoittelemalla lasernäköä ja levitaatiota. Vaan oppimalla oppimista, harjoittelemalla hengittämistä, istumista, seisomista, makaamista ja kävelemistä. Tulemalla selville siitä, mitä TÄSSÄ tapahtuu NYT. Avaamalla silmät ja korvat.

Kykyjen avaamisen sijaan haluaisin puhua elämälle avautumisesta. Avautuminen on kaikkien aikojen sana! Niinkuin kukkanen avautuu keväällä, tai niinkuin ihminen avautuu toiselle, tai kuinka magia avautuu sitä tutkivalle.

Mielen avaaminen sille miten voi olla, sen sijaan miten pitäisi olla.

Kysymys B on perustaltaan mielenkiintoinen: Mikä on helpompaa saavuttaa yksin ja mitä taas yhdessä. Se on aika olennainen kysymys niille, jotka harkitsevat joko liittyvänsä maagiseen piiriin tai kouluun tai eroavansa sellaisesta. Mutta minusta, loppujen lopuksi, kysymys on vain siitä, nautitko toisten seurasta. Jos nautit, magiasi toimii varmasti erinomaisesti ryhmässä, ja saat siitä enemmän irti kuin yksin, monessakin mielessä.

Minä opettelen vain olemista ja tekemistä. Päivästä toiseen harjoittelen hengittämistä, seisomista, kävelemistä, puhumista, kuuntelemista... perusasioita, jotka LUULEMME tietävämme. Niin me kuvittelemme, olemme siinä uskossa, että elämän perusasiat hoituvat tuosta vain, että olemme valmiit levitoimaan ja ampumaan salamoita kolmannesta silmästä.

Vaikka useimmilla koko hengityselimistö melkein pysähtyy jännityksestä kun he vain nostavat kätensä ylös, omasta mielestään rennosti ja luonnollisesti. Tai kun kävellessä katua pitkin työntää jalallaan maata, niinkuin se olisi pettämässä alta, sen sijaan että luottaisi siihen, luottaisi maan voimaan, sen kantoon.

Ennenkuin hengittää tahtonsa ulos maailmaan, on osattava hengittää maailma sisään keuhkoihin. Ennenkuin voi puhua, täytyy kuunnella. Ja ennekuin voi olla maagikko, täytyy osata olla tavallinen ihminen, hyväksyä itsensä sellaisena kuin on.

Pelkään, että sinusta tällainen voi kuulostaa tylsältä, mutta toivottavasti ei. Nämä ajatukseni ovat yli kymmenen vuoden aivojenkärvennyksen tulosta, jonka jaan puhtaasti siitä syystä, ettei sinun välttämättä tarvitsisi mennä niin pitkää kiertotietä perille kuin minun täytyi, koska kukaan ei ollut kertomassa minulle tätä.

Tai sitten en vain uskonut heitä. En ollut valmis rakastamaan maailmaa sellaisena kuin se on, vaan halusin muuttaa sitä, ja muuttaa itseäni. Mutta nyt olen varma siitä, että juuri tuosta halusta luopuminen tekee pinokkiosta oikean pojan ja muuttaa lyijyn kullaksi.

Lue lisää

Kiitoksia pitkästä vastausviestistäsi! Oli tosin hieman filosofeeraava, mutta myös valaiseva tämän tien kulkemisesta.

Kirjoituksestasi kävi varsin selkeästi ilmi, että pyrittyäsi alussa mahdollisimman nopeasti länsimaisen magian taitajaksi, siirryitkin itämaisen meditaation pitkäntien puurtajaksi.

Itseni tunnen, ja voinen siitä sen verran paljastaa ettei minusta koskaan ole meditaation harrastajaksi, olen kokeillut ja aina on lopahtanut, kärsivällisyys ei kertakaikkiaan riitä. Joko opin magiaa (psi- ja ESP-kykyjä), tai sitten pysyn tavallisena taviksena lopun ikääni. Vielä en luovuta vaan jatkan valitsemallani magian tiellä! Oikopolkuja ei ehkä ole, mutta lyhempiä kuin mitä meditaatiolla saa täytyy löytyä.

Hexex kirjoitti:

Kiitoksia pitkästä vastausviestistäsi! Oli tosin hieman filosofeeraava, mutta myös valaiseva tämän tien kulkemisesta.

Kirjoituksestasi kävi varsin selkeästi ilmi, että pyrittyäsi alussa mahdollisimman nopeasti länsimaisen magian taitajaksi, siirryitkin itämaisen meditaation pitkäntien puurtajaksi.

Itseni tunnen, ja voinen siitä sen verran paljastaa ettei minusta koskaan ole meditaation harrastajaksi, olen kokeillut ja aina on lopahtanut, kärsivällisyys ei kertakaikkiaan riitä. Joko opin magiaa (psi- ja ESP-kykyjä), tai sitten pysyn tavallisena taviksena lopun ikääni. Vielä en luovuta vaan jatkan valitsemallani magian tiellä! Oikopolkuja ei ehkä ole, mutta lyhempiä kuin mitä meditaatiolla saa täytyy löytyä.

Lue lisää

Omalla kohdallani meditointi on aina tökkinyt ja pahasti. On ollut sellaisia lyhyehköjä ajanjaksoja jolloin päräyksittäin olen spontaanisti päätynyt lähinnä nukkumaan mennessä tai ammeessa maatessa tilaan joka käsittääkseni on meditatiivinen tila. Yleensä noihin ajanjaksoihin on liittynyt kaikenlaista muutakin jännää kuten lucid-unien runsastuminen, jonkinlaiset kummitusilmiöt tai miksi niitä nimittäisikään (näkyy pilvimäisiä muodostumia asunnossa) ja sen sellaista. Mutta sitten se kaikki aina lässähtää ja haipuu pois. Väkisin väkertämällä en saa sitä meditatiivista tilaa (ajatukset pois päästä, tai ainakin verbaaliajatukset) aikaiseksi.

Ja kyllä, minullekin on meinannut tulla syvä inho kaikkea itämaista kohtaan kun se tuntuu olevan sellaisten onnenpekkojen kikkailua joilla kaikki sujuu luistaa. Meditoidaan niin että tyrä rytkyy ja tsakrat (chakrat, kuka mitäkin nimikettä käyttää) paukkuu. Ja sitten löpistään niitä näitä kuin on niin ihqua vaan elää ja olla ja pälä pälä. On kai se haatana kiva elää ja olla kun elämä on kokoajan mielenkiintoista kun se meditatsuuni onnistuu. Ärkele!

Sen verran väsähtänyt olen omalla tahollani etten jaksa edes äheltää jotain tietoista magiaa tai kykyjä tai mitään, vaan enimmäkseen olen tavis joka päiväunelmissaan haluaisi olla muuta ja olisi lääpällään heti jos olisi jotain muuta, mutta sen muun oleminen on sama kuin odottaisi että kun tulee kotiin siellä on lättykasa valmiina odottamassa. Ei ole ja tät vil nevö häpön. Joten lähinnä tässä hengailen kulmilla tällä palstalla ja repeilen riemusta aina kun tulee (aina kumminkin joskus) jotain henkisesti luovempaa kautta edes päiväksi pariksi.

Toisaalta ymmärrän kyllä pelkän olemassaolonkin mahtavuuden ja voin minä siihenkin ajatukseen tyytyä että silkka elämä ja olemassaolo sinänsä on aika maaginen juttu. Ei se ole niin itsestäänselvää että on olemassa ihminen, elämä, elävä planeetta. Avaruudessa kieppuu varmaan myriadi kappaletta jotka eivät tule koskaan elämää näkemäänkään. Ja tämä tietoisena olentona oleminen, on tämä huima juttu. Ihan ilman psi-kykyjäkin. Ne selvänäköisyydet sun muut koenkin vähän niin että periaatteessa ne ovat luonnollinen juttu, mutta kuten kaikki eivät näe fyys. silmilläkään tarkasti, niin jokaiikka ei kaiketi ole mestari 3. silmän käytössä. Toisaalta miksi pitäisi ollakaan. Sen kun vaan tietäisi tarkalleen mitä kaikkea voi _itseltään_ odottaa saati sitten vaatia, ja missä kohdin pitää antaa periksi ja antaa olla.

Noidan Tytär kirjoitti:

illemmalla vaikka klo 20.00 kun mulla itsellä on silloin kauhee meno päällä ja on ravattava paikassa jos toisessa. Voi olla ettei tule perille kun joudun liikkumaan kuin elohopea. Illemmalla voin taas rauhoittua ja asettua vaikka pitkälleni vastaanottamaan signaalit. Voin silloin keskittyä ja olen herkkä havaitsemaan kaikenlaista kun rauhoitun hälinästä ja hulinasta.

Lue lisää

..yhtään mitään?

Hexex kirjoitti:

..yhtään mitään?

niin monia ja flunssan oireet vaihtelevat kuin vuoristorata. Koko päivä kauheaa hässäkkää ja rästitöiden (flunssant takia) tekemistä ym. asioiden hoitamista.

Tunsinko jotain? Saatoin tunteakin. Mutta se tekee epävarmaksi, kun mulla on niin hyvä mielikuvitus, että sitä tulee epäluuloiseksi senkin vuoksi; "Tunnenko nyt todella vai kuvittelenko vain?" Sitä miettii.
Yskiminen ottaa päähän. Joka tapauksessa parempaan päin olen menossa terveyden suhteen.
Sorry, että vasta nyt ehdin palstalle pikaisesti. (Aivastin juuri kaksi kertaa). Paleltaa. Olin päivällä sammuttanut patterin, kun aurinko lämmitti peltikaton kuumaksi ja lämpö tuli sisälle asti. Nyt laitoin sen taas päälle.

Noidan Tytär kirjoitti:

niin monia ja flunssan oireet vaihtelevat kuin vuoristorata. Koko päivä kauheaa hässäkkää ja rästitöiden (flunssant takia) tekemistä ym. asioiden hoitamista.

Tunsinko jotain? Saatoin tunteakin. Mutta se tekee epävarmaksi, kun mulla on niin hyvä mielikuvitus, että sitä tulee epäluuloiseksi senkin vuoksi; "Tunnenko nyt todella vai kuvittelenko vain?" Sitä miettii.
Yskiminen ottaa päähän. Joka tapauksessa parempaan päin olen menossa terveyden suhteen.
Sorry, että vasta nyt ehdin palstalle pikaisesti. (Aivastin juuri kaksi kertaa). Paleltaa. Olin päivällä sammuttanut patterin, kun aurinko lämmitti peltikaton kuumaksi ja lämpö tuli sisälle asti. Nyt laitoin sen taas päälle.

Lue lisää

Ei taida kaukojutut välillämme toimia!

Hexex kirjoitti:

Ei taida kaukojutut välillämme toimia!

tunsin, ihan tosi. Mut mun yhteyttä häiritsee flunssa. Nyt on taas parempi olo. Kastuin meinaan vesisateessa ja siksi palelin. Mulla on myöskin hieman yliherkkyyttä keväisin. Toivon ettei puhkea allergia tai astma.
Kokeillaan telepatiaa, Ok! Ei voi vielä varmuudella sanoa, ettei yhteys välillämme toimisi.

Hexex kirjoitti:

Ei taida kaukojutut välillämme toimia!

ne toimivat, mutteivät juuri sillä sekunnilla paranna, vaan siitä alkaen. :)

Noidan Tytär kirjoitti:

ne toimivat, mutteivät juuri sillä sekunnilla paranna, vaan siitä alkaen. :)

..ja jatketaan harjoituksia. Asutko muuten Varsinais-Suomessa?

Hexex kirjoitti:

..ja jatketaan harjoituksia. Asutko muuten Varsinais-Suomessa?

En asu Varsinais-Suomessa. Enempää en halua paljastaa, paitsi että saat suunnata ajatuksesi Pohjoiseen päin sieltä missä olet. Oli pakko tulla tänne kirjoittamaan, koska oloni on tuntunut selvästi paremmalta jonkin aikaa ja kun se tuntui paremmalta niin katsoin kelloa, joka sattui olemaan 23:30. Kurkku on parempaan päin ja äänikään ei ole niin möreä kuin mitä aiemmin päivällä oli.

Mikä sattuu olemaan Kiinalainen horoskooppimerkkisi?

Noidan Tytär kirjoitti:

En asu Varsinais-Suomessa. Enempää en halua paljastaa, paitsi että saat suunnata ajatuksesi Pohjoiseen päin sieltä missä olet. Oli pakko tulla tänne kirjoittamaan, koska oloni on tuntunut selvästi paremmalta jonkin aikaa ja kun se tuntui paremmalta niin katsoin kelloa, joka sattui olemaan 23:30. Kurkku on parempaan päin ja äänikään ei ole niin möreä kuin mitä aiemmin päivällä oli.

Mikä sattuu olemaan Kiinalainen horoskooppimerkkisi?

Lue lisää

Läntisessä horoskoopissa olen kevään merkki, tulinen ja sotaisa! Odinia juhlittiin päivänä jona synnyin. Arvaa!

Itämaisessa olen se joka...? Ahaa! Ollaanpas sitä ovelia, yritetään urkkia syntymäaikani!

Sinä et kerro asuinpaikkaasi, minä en kerro syntymäaikaani!

Hexex kirjoitti:

Kiitoksia pitkästä vastausviestistäsi! Oli tosin hieman filosofeeraava, mutta myös valaiseva tämän tien kulkemisesta.

Kirjoituksestasi kävi varsin selkeästi ilmi, että pyrittyäsi alussa mahdollisimman nopeasti länsimaisen magian taitajaksi, siirryitkin itämaisen meditaation pitkäntien puurtajaksi.

Itseni tunnen, ja voinen siitä sen verran paljastaa ettei minusta koskaan ole meditaation harrastajaksi, olen kokeillut ja aina on lopahtanut, kärsivällisyys ei kertakaikkiaan riitä. Joko opin magiaa (psi- ja ESP-kykyjä), tai sitten pysyn tavallisena taviksena lopun ikääni. Vielä en luovuta vaan jatkan valitsemallani magian tiellä! Oikopolkuja ei ehkä ole, mutta lyhempiä kuin mitä meditaatiolla saa täytyy löytyä.

Lue lisää

"Kirjoituksestasi kävi varsin selkeästi ilmi, että pyrittyäsi alussa mahdollisimman nopeasti länsimaisen magian taitajaksi, siirryitkin itämaisen meditaation pitkäntien puurtajaksi."

Eiköhän näin voida hyvin sanoa.

Mutta luenko riviesi välistä, että meditaatio on sinusta "pitkä tie" ja länsimaisen magian (tai ehkä länsimainen vasemman käden polku) on "nopea tie", vai saanko tämän vaikutelman aivan sattuman oikusta?

Nimittäin tuota pitkää ja lyhyttä tietä olen paljon miettinyt, kun ne aikoinaan käsitteinä tulivat vastaan. LHP tyypit ovat sitä mieltä, että elämä on liian lyhyt lähteä pitkälle tielle. RHP tyypit ovat sitä mieltä, ettei polkuja voi oikoa mitenkään ja että kaikki tulee ajallaan.

En voi mitään sille, että minusta molemmat ovat yhtä oikeassa.

"Itseni tunnen, ja voinen siitä sen verran paljastaa ettei minusta koskaan ole meditaation harrastajaksi, olen kokeillut ja aina on lopahtanut, kärsivällisyys ei kertakaikkiaan riitä."

Meditaatio ei ole helppoa kenellekään. Siinä sen arvokin on. Päätä pitää hakata seinään, kunnes oivaltaa, että itse teet sen seinän siihen.

On minullekin ollut todela iso haaste. Ensinnäkin kehon sairastelun vuoksi on ollut vaikea istua risti-istunnassa pitkään aiheuttamatta tuhoa. Joten minä harjoitan meditaatiota joko seisten, maaten tai kävellessä, mikä samalla tukee tervettäni.

Minäkin ajattelin ennen, että meditaatio vaatii kärsivällisyyttä. Mutta sitten minusta alkoi tuntua, ettei tuokaan ajatus ole hyvä neuvo, vaan pikemminkin este. Asiat näyttäytyvät todella aivan eri valossa kuin aikaisemmin.

Mitä mieltä olet... onko sammakko kärsivällinen, kun se odottaa hyttysen lentävän suunsa ohi?

"Vielä en luovuta vaan jatkan valitsemallani magian tiellä! Oikopolkuja ei ehkä ole, mutta lyhempiä kuin mitä meditaatiolla saa täytyy löytyä."

Kertoisitko hieman, mistä syystä ajattelet meditaation olevan pitkä tie?

Minkälainen tie se lyhyt on? Ja miksi se on lyhyempi?

Ja mihin se tie edees johtaa, etkö tosiaan odota tältä pikku harrastukseltasi muuta kuin vähän esp-kykyjä ja siinä kaikki?

Kun minä lähdin tähän peliin, asetin heti ensimmäisenä päivänä tavoitteeksi kuolemattomuuden saavuttamisen, ja vaikka työskentelen initiaation ruohonjuuritasolla, pidän edelleen "riman" korkeimmalla pykälällä.

Pöytä nousee nostamatta, kun sille on tehty neljä jalkaa. Minulla on tällainen helppo malli asioille. Luon vain edellytykset asioille tapahtua ja katselen kuinka syntyy tuloksia. Kieltäydyn kaikenlaisesta niska limassa puurtamisesta. Minulle magian olennaisin piirre on helppous, luonnollisuus ja asioiden spontaani ilmentyminen.

Niinkuin laittaisi siemenen maahan ja katselisi sen kasvamista. Onko se minun ansiotani, että se kasvaa? Täytyy vaan tietää minkä siemenen laittaa, mihin ja milloin. Ja kastella hieman jos tarvii.

Qad kirjoitti:

Omalla kohdallani meditointi on aina tökkinyt ja pahasti. On ollut sellaisia lyhyehköjä ajanjaksoja jolloin päräyksittäin olen spontaanisti päätynyt lähinnä nukkumaan mennessä tai ammeessa maatessa tilaan joka käsittääkseni on meditatiivinen tila. Yleensä noihin ajanjaksoihin on liittynyt kaikenlaista muutakin jännää kuten lucid-unien runsastuminen, jonkinlaiset kummitusilmiöt tai miksi niitä nimittäisikään (näkyy pilvimäisiä muodostumia asunnossa) ja sen sellaista. Mutta sitten se kaikki aina lässähtää ja haipuu pois. Väkisin väkertämällä en saa sitä meditatiivista tilaa (ajatukset pois päästä, tai ainakin verbaaliajatukset) aikaiseksi.

Ja kyllä, minullekin on meinannut tulla syvä inho kaikkea itämaista kohtaan kun se tuntuu olevan sellaisten onnenpekkojen kikkailua joilla kaikki sujuu luistaa. Meditoidaan niin että tyrä rytkyy ja tsakrat (chakrat, kuka mitäkin nimikettä käyttää) paukkuu. Ja sitten löpistään niitä näitä kuin on niin ihqua vaan elää ja olla ja pälä pälä. On kai se haatana kiva elää ja olla kun elämä on kokoajan mielenkiintoista kun se meditatsuuni onnistuu. Ärkele!

Sen verran väsähtänyt olen omalla tahollani etten jaksa edes äheltää jotain tietoista magiaa tai kykyjä tai mitään, vaan enimmäkseen olen tavis joka päiväunelmissaan haluaisi olla muuta ja olisi lääpällään heti jos olisi jotain muuta, mutta sen muun oleminen on sama kuin odottaisi että kun tulee kotiin siellä on lättykasa valmiina odottamassa. Ei ole ja tät vil nevö häpön. Joten lähinnä tässä hengailen kulmilla tällä palstalla ja repeilen riemusta aina kun tulee (aina kumminkin joskus) jotain henkisesti luovempaa kautta edes päiväksi pariksi.

Toisaalta ymmärrän kyllä pelkän olemassaolonkin mahtavuuden ja voin minä siihenkin ajatukseen tyytyä että silkka elämä ja olemassaolo sinänsä on aika maaginen juttu. Ei se ole niin itsestäänselvää että on olemassa ihminen, elämä, elävä planeetta. Avaruudessa kieppuu varmaan myriadi kappaletta jotka eivät tule koskaan elämää näkemäänkään. Ja tämä tietoisena olentona oleminen, on tämä huima juttu. Ihan ilman psi-kykyjäkin. Ne selvänäköisyydet sun muut koenkin vähän niin että periaatteessa ne ovat luonnollinen juttu, mutta kuten kaikki eivät näe fyys. silmilläkään tarkasti, niin jokaiikka ei kaiketi ole mestari 3. silmän käytössä. Toisaalta miksi pitäisi ollakaan. Sen kun vaan tietäisi tarkalleen mitä kaikkea voi _itseltään_ odottaa saati sitten vaatia, ja missä kohdin pitää antaa periksi ja antaa olla.

Lue lisää

"Väkisin väkertämällä en saa sitä meditatiivista tilaa (ajatukset pois päästä, tai ainakin verbaaliajatukset) aikaiseksi."

Sun ongelmas on, että haluat päästä meditatiiviseen tilaan. Silloin haluat jonnekin muualle kuin missä jo olet, ja tunnet harjoittelun olevan epätyydyttävää, vaikka todellisuudessa se on oikein hyvää harjoittelua ja olet onnistunut kaikessa täydellisesti. :-)

Vähän niinkuin olisit voittanut juoksukilpailun ja lähtisit pois luullen tulleesi viimeiseksi

"On kai se haatana kiva elää ja olla kun elämä on kokoajan mielenkiintoista kun se meditatsuuni onnistuu. Ärkele!"

Minusta tässä nyt takerrutaan liikaa meditaatioon käsitteenä ja unohdetaan todellisuus. Meditaatiosta oleva kuva ihmisillä on sellainen, että siinä istutaan tyynyllä lootusasennossa ja visualisoidaan kun chakrat pyörivät, ja että jos et tähän kykene, meditaatio ei olekaan sinua varten.

Kun tutkii tätä meditaation oppia tarkemmin, selviää ettei kysymys olekaan siitä. Istuminen ja tietyt visualisaatiot ovat vain erään kulttuurin muoto harjoituksesta. Buddhakin sanoi, että meditaatiota on neljänlaista: istuminen, seisominen, makaaminen ja käveleminen. Silti usein ajatellaan, että ainoastaan istuminen on "oikeaa" meditaatiota.

Tai että sinun on täytynyt kuulla chakroista ennenkuin voit meditoida kunnolla ja saada kunnon tuloksia.

Todellisuudessa vaikka puutarhan hoitaminen on yhtä hyvää meditaatiota kuin seinän tuijottaminen tai chakrojen visualisoiminen. Mutta kun ihmisen pää on niin kova, ettei se usko tätä. Pitää olla kunnon SHOW, ennenkuin menee kaaliin, että elämä on todella elämisen arvoista joka hetki.

"enimmäkseen olen tavis joka päiväunelmissaan haluaisi olla muuta"

Hei, eikös kaikki? ;-) Tämähän on ihan selvästi niin, että sinun pitää vaan ryhtyä tavikseksi, jos siltä kerran tuntuu. Todennäköisimmin se magia löytyy uudelleen sieltä, jos on löytyäkseen.

Tuntuuko joskus siltä, että osaisit polttaa vedenkin pohjaan? Ei se mitään. Yritä sitten ryhtyä tavikseksi ja katso kuinka sekin menee täysin pieleen. Kolmas silmäsi avautuu niin että hippulat vinkuu.

Rev Love kirjoitti:

"Kirjoituksestasi kävi varsin selkeästi ilmi, että pyrittyäsi alussa mahdollisimman nopeasti länsimaisen magian taitajaksi, siirryitkin itämaisen meditaation pitkäntien puurtajaksi."

Eiköhän näin voida hyvin sanoa.

Mutta luenko riviesi välistä, että meditaatio on sinusta "pitkä tie" ja länsimaisen magian (tai ehkä länsimainen vasemman käden polku) on "nopea tie", vai saanko tämän vaikutelman aivan sattuman oikusta?

Nimittäin tuota pitkää ja lyhyttä tietä olen paljon miettinyt, kun ne aikoinaan käsitteinä tulivat vastaan. LHP tyypit ovat sitä mieltä, että elämä on liian lyhyt lähteä pitkälle tielle. RHP tyypit ovat sitä mieltä, ettei polkuja voi oikoa mitenkään ja että kaikki tulee ajallaan.

En voi mitään sille, että minusta molemmat ovat yhtä oikeassa.

"Itseni tunnen, ja voinen siitä sen verran paljastaa ettei minusta koskaan ole meditaation harrastajaksi, olen kokeillut ja aina on lopahtanut, kärsivällisyys ei kertakaikkiaan riitä."

Meditaatio ei ole helppoa kenellekään. Siinä sen arvokin on. Päätä pitää hakata seinään, kunnes oivaltaa, että itse teet sen seinän siihen.

On minullekin ollut todela iso haaste. Ensinnäkin kehon sairastelun vuoksi on ollut vaikea istua risti-istunnassa pitkään aiheuttamatta tuhoa. Joten minä harjoitan meditaatiota joko seisten, maaten tai kävellessä, mikä samalla tukee tervettäni.

Minäkin ajattelin ennen, että meditaatio vaatii kärsivällisyyttä. Mutta sitten minusta alkoi tuntua, ettei tuokaan ajatus ole hyvä neuvo, vaan pikemminkin este. Asiat näyttäytyvät todella aivan eri valossa kuin aikaisemmin.

Mitä mieltä olet... onko sammakko kärsivällinen, kun se odottaa hyttysen lentävän suunsa ohi?

"Vielä en luovuta vaan jatkan valitsemallani magian tiellä! Oikopolkuja ei ehkä ole, mutta lyhempiä kuin mitä meditaatiolla saa täytyy löytyä."

Kertoisitko hieman, mistä syystä ajattelet meditaation olevan pitkä tie?

Minkälainen tie se lyhyt on? Ja miksi se on lyhyempi?

Ja mihin se tie edees johtaa, etkö tosiaan odota tältä pikku harrastukseltasi muuta kuin vähän esp-kykyjä ja siinä kaikki?

Kun minä lähdin tähän peliin, asetin heti ensimmäisenä päivänä tavoitteeksi kuolemattomuuden saavuttamisen, ja vaikka työskentelen initiaation ruohonjuuritasolla, pidän edelleen "riman" korkeimmalla pykälällä.

Pöytä nousee nostamatta, kun sille on tehty neljä jalkaa. Minulla on tällainen helppo malli asioille. Luon vain edellytykset asioille tapahtua ja katselen kuinka syntyy tuloksia. Kieltäydyn kaikenlaisesta niska limassa puurtamisesta. Minulle magian olennaisin piirre on helppous, luonnollisuus ja asioiden spontaani ilmentyminen.

Niinkuin laittaisi siemenen maahan ja katselisi sen kasvamista. Onko se minun ansiotani, että se kasvaa? Täytyy vaan tietää minkä siemenen laittaa, mihin ja milloin. Ja kastella hieman jos tarvii.

Lue lisää

Mitä tarkoitat "kuolemattomuudella"? Tämä on minulle jäänyt jutuistasi hämäräksi tässä vuosien varrella.

Tuo on mielenkiintoinen huomio tuo "luon vain edellytykset asioille tapahtua ja katselen kuinka syntyy tuloksia". Tulit nimittäin määritelleeksi pedagogiikan scaffolding-periaatteen, joka liittyy läheisesti ongelmalähtöiseen opiskeluun. Opettaminen on siis magian harjoittamista. ;-D

Rev Love kirjoitti:

"Väkisin väkertämällä en saa sitä meditatiivista tilaa (ajatukset pois päästä, tai ainakin verbaaliajatukset) aikaiseksi."

Sun ongelmas on, että haluat päästä meditatiiviseen tilaan. Silloin haluat jonnekin muualle kuin missä jo olet, ja tunnet harjoittelun olevan epätyydyttävää, vaikka todellisuudessa se on oikein hyvää harjoittelua ja olet onnistunut kaikessa täydellisesti. :-)

Vähän niinkuin olisit voittanut juoksukilpailun ja lähtisit pois luullen tulleesi viimeiseksi

"On kai se haatana kiva elää ja olla kun elämä on kokoajan mielenkiintoista kun se meditatsuuni onnistuu. Ärkele!"

Minusta tässä nyt takerrutaan liikaa meditaatioon käsitteenä ja unohdetaan todellisuus. Meditaatiosta oleva kuva ihmisillä on sellainen, että siinä istutaan tyynyllä lootusasennossa ja visualisoidaan kun chakrat pyörivät, ja että jos et tähän kykene, meditaatio ei olekaan sinua varten.

Kun tutkii tätä meditaation oppia tarkemmin, selviää ettei kysymys olekaan siitä. Istuminen ja tietyt visualisaatiot ovat vain erään kulttuurin muoto harjoituksesta. Buddhakin sanoi, että meditaatiota on neljänlaista: istuminen, seisominen, makaaminen ja käveleminen. Silti usein ajatellaan, että ainoastaan istuminen on "oikeaa" meditaatiota.

Tai että sinun on täytynyt kuulla chakroista ennenkuin voit meditoida kunnolla ja saada kunnon tuloksia.

Todellisuudessa vaikka puutarhan hoitaminen on yhtä hyvää meditaatiota kuin seinän tuijottaminen tai chakrojen visualisoiminen. Mutta kun ihmisen pää on niin kova, ettei se usko tätä. Pitää olla kunnon SHOW, ennenkuin menee kaaliin, että elämä on todella elämisen arvoista joka hetki.

"enimmäkseen olen tavis joka päiväunelmissaan haluaisi olla muuta"

Hei, eikös kaikki? ;-) Tämähän on ihan selvästi niin, että sinun pitää vaan ryhtyä tavikseksi, jos siltä kerran tuntuu. Todennäköisimmin se magia löytyy uudelleen sieltä, jos on löytyäkseen.

Tuntuuko joskus siltä, että osaisit polttaa vedenkin pohjaan? Ei se mitään. Yritä sitten ryhtyä tavikseksi ja katso kuinka sekin menee täysin pieleen. Kolmas silmäsi avautuu niin että hippulat vinkuu.

Lue lisää

Lähinnä se meditaatiopakkomielteeni koskee jäkätysajatusten eli sisäisen dialogin poistamista, asennoista niin väliä. Mutta ehkei sellainen "_nyt_ meditoidaan" -systeemi kuitenkaan ole minun juttuni. Jokainen luontainen kokemus on ollut eräänlainen sanoisinko vaipumus, jokatapauksessa tila mihin pääsee itsestään sen kummemmin yrittämättä. Siksi olenkin sitten enimmäkseen jättänyt väkin äheltämisen; useimmiten väkisin ähellän sellaisessa vaiheessa että on ollut niitä luonnollisia juttuja ja sitten ne poistuvat.

Mutta tämä tavis-juttu on se varsinainen heh. Ajatellessani että en olisi tavis alan aina häpeää tuntien funtsia etten voi olla mitään muuta kuin tavis koska päiväuneni on olla olematta, mutta sitten kun yritän unohtaa "kaiken" ja _olla_ tavis, meinaan seota. Minulla taviksena olemiseen liittyy skeptisismi ja materialismi, enkä minä niitä jaksa kovin pitkään ilman että revin per- ei kun tukan päästäni. (En tarkoita että olisin erityisen skeptinen tai materialistilinen, mutta tulee niitä fiilareita että pitäisi olla että olisi normaali, terve, aikuinen blaa blaa. Ja höpönlöpön. Mikään ei ole typerämpää kuin ne pitämiset ja täytymiset.)

Qad kirjoitti:

Lähinnä se meditaatiopakkomielteeni koskee jäkätysajatusten eli sisäisen dialogin poistamista, asennoista niin väliä. Mutta ehkei sellainen "_nyt_ meditoidaan" -systeemi kuitenkaan ole minun juttuni. Jokainen luontainen kokemus on ollut eräänlainen sanoisinko vaipumus, jokatapauksessa tila mihin pääsee itsestään sen kummemmin yrittämättä. Siksi olenkin sitten enimmäkseen jättänyt väkin äheltämisen; useimmiten väkisin ähellän sellaisessa vaiheessa että on ollut niitä luonnollisia juttuja ja sitten ne poistuvat.

Mutta tämä tavis-juttu on se varsinainen heh. Ajatellessani että en olisi tavis alan aina häpeää tuntien funtsia etten voi olla mitään muuta kuin tavis koska päiväuneni on olla olematta, mutta sitten kun yritän unohtaa "kaiken" ja _olla_ tavis, meinaan seota. Minulla taviksena olemiseen liittyy skeptisismi ja materialismi, enkä minä niitä jaksa kovin pitkään ilman että revin per- ei kun tukan päästäni. (En tarkoita että olisin erityisen skeptinen tai materialistilinen, mutta tulee niitä fiilareita että pitäisi olla että olisi normaali, terve, aikuinen blaa blaa. Ja höpönlöpön. Mikään ei ole typerämpää kuin ne pitämiset ja täytymiset.)

Lue lisää

Ehkä kiinnität liikaa huomiota niihin hetkiin, jolloin mielesi "jäkättää". Mielestäni meditaatiossa on kyse tietynlaisesta flow-tilan saavuttamisesta. Harjoitin parikymppisena TM:ää jalat ristissä mantraa höpöttäen: ei johtanut mihinkään. Myöhemmin tajusin koko jutun juonen ja aloin meditoida tavalla, joka oli minulle luonnollisin.

Nykyään meditoin esimerkiksi vinguttamalla skebaa tai pörisyttämällä didgeridoota. Fillarointikin on aika hyvä menetelmä.

Hexex kirjoitti:

Läntisessä horoskoopissa olen kevään merkki, tulinen ja sotaisa! Odinia juhlittiin päivänä jona synnyin. Arvaa!

Itämaisessa olen se joka...? Ahaa! Ollaanpas sitä ovelia, yritetään urkkia syntymäaikani!

Sinä et kerro asuinpaikkaasi, minä en kerro syntymäaikaani!

Lue lisää

En udellut syntymäaikaasi, enkä läntistä horoskooppiasi, koska siihen vaikuttaa myös nousevamerkki eli tarkka syntymäaika.

Jos annan itsestäni jotain, eli kerron Itämaisen horoskooppini, niin kerrotko omasi?

Minä olen itämaisessa horoskoopissa: KÄÄRME!
No, mikä sinä olet?

Noidan Tytär kirjoitti:

En udellut syntymäaikaasi, enkä läntistä horoskooppiasi, koska siihen vaikuttaa myös nousevamerkki eli tarkka syntymäaika.

Jos annan itsestäni jotain, eli kerron Itämaisen horoskooppini, niin kerrotko omasi?

Minä olen itämaisessa horoskoopissa: KÄÄRME!
No, mikä sinä olet?

Lue lisää

Et nähnyt vaivaa selvittääksesi "länsimerkkiäni"! Se on OINAS! Nouseva... Leijona! Niin, ja asun Turus!

Mites vointi tänään?

Saag Paneer kirjoitti:

Mitä tarkoitat "kuolemattomuudella"? Tämä on minulle jäänyt jutuistasi hämäräksi tässä vuosien varrella.

Tuo on mielenkiintoinen huomio tuo "luon vain edellytykset asioille tapahtua ja katselen kuinka syntyy tuloksia". Tulit nimittäin määritelleeksi pedagogiikan scaffolding-periaatteen, joka liittyy läheisesti ongelmalähtöiseen opiskeluun. Opettaminen on siis magian harjoittamista. ;-D

Lue lisää

"Mitä tarkoitat "kuolemattomuudella"? Tämä on minulle jäänyt jutuistasi hämäräksi tässä vuosien varrella."

Se on ihan rehellisesti avoin kysymys, jotain jota en edes yritä selittää tai määritellä pitävästi. Kuinka voisinkaan? Jos voisin, olisin jo saavuttanut sen. Se on tarkoituksella jotakin, joka kuulostaa ja tuntuu mahdottomalta, miten tahansa sitä ajatteleekin.

Uskon, että päästäkseen edes puolimatkaan, on asetettava tavoite korkeimpaan pisteeseen. Muuten käsitys oikeasta suunnasta katoaa, olipa lähellä tai kaukana tavoitteestaan. Niinkuin karatessa lyödään tiilikasan läpi, eikä vain päin. On mentävä sinne, minne ei vielä näe, uskottava mahdottomaan, lähestyttävä vierautta, sitä mitä ei voi käsittää.

Vapauden linnulla oli muutama ehto, jotta se voi laulaa. Yksi oli, että se "suuntaa nokkansa korkeimpaan pisteeseen". Mikä ihme on korkein piste? En tiedä, mutta suuntaan nokkani sinne. :-)

Se on ainakin strategia, jolla varmistan, etten koskaan tyytyisi jäämään ojaan, sen vuoksi että pelkään joutuvani allikkoon.

Se myös ottaa stressin ja suorituspaineet pois Suuresta Työstä. Eihän ole suuri häpeä, jos en onnistu saavuttamaan kuolemattomuutta. Vaikealta se kuulostikin...

Voin sanoa vain, että tarkoitan kuolemattomuudella jotakin, joka on mahdollista saavuttaa tässä ja nyt. Sydämen synnyt syvät ovat sen minulle näyttäneet, ettei tavoitteeni ole pelkkä tarujen pilvilinna, joka ajan hiekkaan huuhtoutuu, vaan todellista todellisuutta, parasta laatua.

Pari lainausta jotka ovat inspiroineet tiellä:

Gurdjieffin sanoin: "Jos ihmisessä ei ole eläessään mitään kuolematonta, ei sitä voi olla hänessä kuoleman jälkeenkään."

Ja Wittgensteinin sanoin: "If we take eternity to mean not infinite temporal duration but timelessness, then eternal life belongs to those who live in the present."

Saag Paneer kirjoitti:

Ehkä kiinnität liikaa huomiota niihin hetkiin, jolloin mielesi "jäkättää". Mielestäni meditaatiossa on kyse tietynlaisesta flow-tilan saavuttamisesta. Harjoitin parikymppisena TM:ää jalat ristissä mantraa höpöttäen: ei johtanut mihinkään. Myöhemmin tajusin koko jutun juonen ja aloin meditoida tavalla, joka oli minulle luonnollisin.

Nykyään meditoin esimerkiksi vinguttamalla skebaa tai pörisyttämällä didgeridoota. Fillarointikin on aika hyvä menetelmä.

Lue lisää

Tanssi, laulu ja soitto ovat minullekin portteja meditaatioon. Se on toki liikkeessä tapahtuvaa, mikä ei vastaa samaa kuin istumameditaatio, mutta se tuntuu toimivan, sopii hyvin minulle ja tasapainottaa tätä aikaa ja maailmaa, jossa istutaan koko ajan vaan enemmän ja enemmän, ja kärsitään siitä.

Minulle onkin sellainen rutiini muodostunut, että
otan jokaisen askeleeni huolellisesi ja tietoisesti, kiinnittäen huomita tasapainooni ja yhteyden saamiseen maahan. Olinpa sitten kotona, kaupassa tai kaverin kanssa, missä tahansa. Se on minun kävelymeditaatiotani. Aina ja kaikkialla voi ottaa askeleensa hyvin. Tämä harjoitus kirjaimellisesti kulkee mukana.

Useamman vuoden harjoittelun tuloksena oppimani tapa istua, seisoa ja kävellä on tehokkuuden ja terveyden kannalta erinomainen. Jokainen askeleeni virkistää elintoimintojani, hieroo sisäelimiäni ja kuljettaa verta aivoihin. Käytän todella lantiotani, selkärankaani yms. Osa huomiostani on melkein koko ajan kehossani. Jää hieman vähemmän energiaa murehtimiseen ja ikäänkuin enemmän aikaa olemiseen.

Muut duunissa pörheltävät pökkelöinä, kuten toimistossa on tapana. Siinä jengissä näyttää hassulta, kun joku liikuskelee rennosti jännittämättä turhaan. Minulla ei ehkä ole sellainen maine, että ottaisin työni todella vakavasti, tai että taivun vaikka kaksinkerroin palvellakseni asiakasta ja hyödyttääkseni omistajia. Mutta en sellaista haluaisikaan.

Välillä tosin on vaikeaa seurata sellaisia keskusteluita, jotka eivät minusta ole kovin mielenkiintoisia. Huomioni lähtee siitä herkästi tutkailemaan mitä vaikkapa häntäluussani tai maksan seuduilla sillä hetkellä rupatellaan, koska se vain on mielenkiintoisempaa.

Rev Love kirjoitti:

Tanssi, laulu ja soitto ovat minullekin portteja meditaatioon. Se on toki liikkeessä tapahtuvaa, mikä ei vastaa samaa kuin istumameditaatio, mutta se tuntuu toimivan, sopii hyvin minulle ja tasapainottaa tätä aikaa ja maailmaa, jossa istutaan koko ajan vaan enemmän ja enemmän, ja kärsitään siitä.

Minulle onkin sellainen rutiini muodostunut, että
otan jokaisen askeleeni huolellisesi ja tietoisesti, kiinnittäen huomita tasapainooni ja yhteyden saamiseen maahan. Olinpa sitten kotona, kaupassa tai kaverin kanssa, missä tahansa. Se on minun kävelymeditaatiotani. Aina ja kaikkialla voi ottaa askeleensa hyvin. Tämä harjoitus kirjaimellisesti kulkee mukana.

Useamman vuoden harjoittelun tuloksena oppimani tapa istua, seisoa ja kävellä on tehokkuuden ja terveyden kannalta erinomainen. Jokainen askeleeni virkistää elintoimintojani, hieroo sisäelimiäni ja kuljettaa verta aivoihin. Käytän todella lantiotani, selkärankaani yms. Osa huomiostani on melkein koko ajan kehossani. Jää hieman vähemmän energiaa murehtimiseen ja ikäänkuin enemmän aikaa olemiseen.

Muut duunissa pörheltävät pökkelöinä, kuten toimistossa on tapana. Siinä jengissä näyttää hassulta, kun joku liikuskelee rennosti jännittämättä turhaan. Minulla ei ehkä ole sellainen maine, että ottaisin työni todella vakavasti, tai että taivun vaikka kaksinkerroin palvellakseni asiakasta ja hyödyttääkseni omistajia. Mutta en sellaista haluaisikaan.

Välillä tosin on vaikeaa seurata sellaisia keskusteluita, jotka eivät minusta ole kovin mielenkiintoisia. Huomioni lähtee siitä herkästi tutkailemaan mitä vaikkapa häntäluussani tai maksan seuduilla sillä hetkellä rupatellaan, koska se vain on mielenkiintoisempaa.

Lue lisää

Musiikki oikeastaan onkin aivan liian vähäisellä sijalla elämässäni, enkä tiedä edes miksi näin on. Kuitenkin piironginlaatikkoromaaninikin olen kirjoittanut pitkälti musiikin innoittamana, siinämäärin että voisin melkein omistaa sen eräälle artistille jonka aikaansaamista mielikuvista koko stoori lähti liikkeelle.

Yksinuottisella äänellä onnistuu lähinnä Kalevalan resitoiminen, ja mitään instrumentteja en osaa soittaa. Jäljelle jääkin siis lähinnä tanssi. Jotenkin siitä on vain mehut menneet. Nykyään kun ryhdyn puuhaan, alkaa melkein heti kurkkua kuristaa ja linssi tulee tippaan. Koko juttu on aivan liian latautunut erinäisillä menneillä energioilla ja jotain uutta olisi kai syytä kokeilla. Tai sitten päästä jo niistä tunteista joita liikehdintä karistaa esiin.

Tässä taas päästään siihen että ilmeisesti ihminen ei todellakaan ole mikään yksi tai ykseys, sillä ylenmääräisen tunteilun ohella tanssimistani riivaa myös rva Jäkätin, eli armoton sisäinen kriitikko joka osaa nälviä kaiken mahdollisen minkä teen. En tiedä missä määrin hyödyttää analysoida miksi Sisäinen Kusipää saastuttaa kaiken mitä teen, vai olisiko parempi vain pyrkiä siitä ämmästä eroon hinnalla millä hyvänsä. Tai en tiedä onko se edes naispuolinen, enempikin joku niin pystyynkuollut ja nääkähtänyt olio ettei sitä tunnista enää edes ihmiseksikään. Vähän niinkuin joku Klonkku siis.

- Itseasiassa omien luonteenpiirteiden ulkoistaminen erillisiksi olennoiksi voisikin olla mielenkiintoinen projekti jonka avulla pääsisin kenties paremmin puusta pitkään kuin vain kiukkuamalla kuin Kullervo konsanaan perintöpuukkonsa katkeamista.

Qad kirjoitti:

Musiikki oikeastaan onkin aivan liian vähäisellä sijalla elämässäni, enkä tiedä edes miksi näin on. Kuitenkin piironginlaatikkoromaaninikin olen kirjoittanut pitkälti musiikin innoittamana, siinämäärin että voisin melkein omistaa sen eräälle artistille jonka aikaansaamista mielikuvista koko stoori lähti liikkeelle.

Yksinuottisella äänellä onnistuu lähinnä Kalevalan resitoiminen, ja mitään instrumentteja en osaa soittaa. Jäljelle jääkin siis lähinnä tanssi. Jotenkin siitä on vain mehut menneet. Nykyään kun ryhdyn puuhaan, alkaa melkein heti kurkkua kuristaa ja linssi tulee tippaan. Koko juttu on aivan liian latautunut erinäisillä menneillä energioilla ja jotain uutta olisi kai syytä kokeilla. Tai sitten päästä jo niistä tunteista joita liikehdintä karistaa esiin.

Tässä taas päästään siihen että ilmeisesti ihminen ei todellakaan ole mikään yksi tai ykseys, sillä ylenmääräisen tunteilun ohella tanssimistani riivaa myös rva Jäkätin, eli armoton sisäinen kriitikko joka osaa nälviä kaiken mahdollisen minkä teen. En tiedä missä määrin hyödyttää analysoida miksi Sisäinen Kusipää saastuttaa kaiken mitä teen, vai olisiko parempi vain pyrkiä siitä ämmästä eroon hinnalla millä hyvänsä. Tai en tiedä onko se edes naispuolinen, enempikin joku niin pystyynkuollut ja nääkähtänyt olio ettei sitä tunnista enää edes ihmiseksikään. Vähän niinkuin joku Klonkku siis.

- Itseasiassa omien luonteenpiirteiden ulkoistaminen erillisiksi olennoiksi voisikin olla mielenkiintoinen projekti jonka avulla pääsisin kenties paremmin puusta pitkään kuin vain kiukkuamalla kuin Kullervo konsanaan perintöpuukkonsa katkeamista.

Lue lisää

Luin sellaista kirjaa kuin Tie Luovuuteen, kirjoittanut Julia Cameron. Koko kirja vaikutti perustuvan lopulta yhteen asiaan, sisäisestä kriitikosta vapautumiseen ns. aamusiva kirjoittamalla.

Kirjassa ehdotettiin kirjoittaa kolme sivua täyteen joka aamu, ihan mitä vain. Jos mitään ei tule mieleen, kirjoittaa siihen sitten, ettei mitään tule mieleen.

Olennaisinta on, että kirjoittaa. Sitä kautta kriitikko lopulta hiljenee. Menetelmä on samalla eräänlaista meditaatiota, jossa kuuntelet itseäsi kirjoittamalla.

Uskon että menetelmä toimii. Sovelsin itse sitä hieman eri tavoin, taiteelliseen blokkiin joka minulla oli kuvien piirtämisessä. Otin tavoitteeksi piirtää joka aamu kolme aanelkkua täyteen ihan mitä tahansa.

Välillä homma riistäytyi käsistäkin ja aloin piirtämään iltaisinkin. Saatoin piirtää kolmekymmentä sivua yhtä soittoa.

Parin kolmen viikon päästä minulla oli jo kymmeniä oikein hienoja ja hyvin onnistuneita kuvia, jollaisia en ollut lainkaan ajatellut osaavani tai haluavani piirtää. Uusia visuaalisia ideoita oli yhtäkkiä syntynyt oikein iso läjä.

Sitten tapahtui jotakin, ja kuvat alkoivat toistamaan itseään ja kyllästyin. Joten keskityn nyt lauluharjoituksiin, jotka sujuvat vuorostaan erinomaisesti. Yogailu ja lauleskelu vuoroteltuna tekevät ihmeitä kropalle ja mielelle. :-)

Kokeile jos uskallat.

Rev Love kirjoitti:

Luin sellaista kirjaa kuin Tie Luovuuteen, kirjoittanut Julia Cameron. Koko kirja vaikutti perustuvan lopulta yhteen asiaan, sisäisestä kriitikosta vapautumiseen ns. aamusiva kirjoittamalla.

Kirjassa ehdotettiin kirjoittaa kolme sivua täyteen joka aamu, ihan mitä vain. Jos mitään ei tule mieleen, kirjoittaa siihen sitten, ettei mitään tule mieleen.

Olennaisinta on, että kirjoittaa. Sitä kautta kriitikko lopulta hiljenee. Menetelmä on samalla eräänlaista meditaatiota, jossa kuuntelet itseäsi kirjoittamalla.

Uskon että menetelmä toimii. Sovelsin itse sitä hieman eri tavoin, taiteelliseen blokkiin joka minulla oli kuvien piirtämisessä. Otin tavoitteeksi piirtää joka aamu kolme aanelkkua täyteen ihan mitä tahansa.

Välillä homma riistäytyi käsistäkin ja aloin piirtämään iltaisinkin. Saatoin piirtää kolmekymmentä sivua yhtä soittoa.

Parin kolmen viikon päästä minulla oli jo kymmeniä oikein hienoja ja hyvin onnistuneita kuvia, jollaisia en ollut lainkaan ajatellut osaavani tai haluavani piirtää. Uusia visuaalisia ideoita oli yhtäkkiä syntynyt oikein iso läjä.

Sitten tapahtui jotakin, ja kuvat alkoivat toistamaan itseään ja kyllästyin. Joten keskityn nyt lauluharjoituksiin, jotka sujuvat vuorostaan erinomaisesti. Yogailu ja lauleskelu vuoroteltuna tekevät ihmeitä kropalle ja mielelle. :-)

Kokeile jos uskallat.

Lue lisää

"ns. aamusiva kirjoittamalla."

Korjaus: Tarkoitukseni oli kertoa aamusivuista, eikä siis aamu-siwa reissusta lähikauppaan.

Rev Love kirjoitti:

Luin sellaista kirjaa kuin Tie Luovuuteen, kirjoittanut Julia Cameron. Koko kirja vaikutti perustuvan lopulta yhteen asiaan, sisäisestä kriitikosta vapautumiseen ns. aamusiva kirjoittamalla.

Kirjassa ehdotettiin kirjoittaa kolme sivua täyteen joka aamu, ihan mitä vain. Jos mitään ei tule mieleen, kirjoittaa siihen sitten, ettei mitään tule mieleen.

Olennaisinta on, että kirjoittaa. Sitä kautta kriitikko lopulta hiljenee. Menetelmä on samalla eräänlaista meditaatiota, jossa kuuntelet itseäsi kirjoittamalla.

Uskon että menetelmä toimii. Sovelsin itse sitä hieman eri tavoin, taiteelliseen blokkiin joka minulla oli kuvien piirtämisessä. Otin tavoitteeksi piirtää joka aamu kolme aanelkkua täyteen ihan mitä tahansa.

Välillä homma riistäytyi käsistäkin ja aloin piirtämään iltaisinkin. Saatoin piirtää kolmekymmentä sivua yhtä soittoa.

Parin kolmen viikon päästä minulla oli jo kymmeniä oikein hienoja ja hyvin onnistuneita kuvia, jollaisia en ollut lainkaan ajatellut osaavani tai haluavani piirtää. Uusia visuaalisia ideoita oli yhtäkkiä syntynyt oikein iso läjä.

Sitten tapahtui jotakin, ja kuvat alkoivat toistamaan itseään ja kyllästyin. Joten keskityn nyt lauluharjoituksiin, jotka sujuvat vuorostaan erinomaisesti. Yogailu ja lauleskelu vuoroteltuna tekevät ihmeitä kropalle ja mielelle. :-)

Kokeile jos uskallat.

Lue lisää

Tuota ajatusta voisi modifioida sikäli että ehkä kannattaisikin aloittaa asiasta joka ei herätä kauhean kiihkeitä tunteita tahi tarvetta arvottaa ja arvostella. Kirjoittaminen on monellakin tapaa liian raskas askare, mutta nyt kun tarkemmin ajattelen niin en ole koskaan kokenut voimakasta tarvetta arvostella _piirustelmiani_. Tämä sen vuoksi ettei minulla ole piirtäessä suuria ambitioita. Siksi kai kun ei ole pakkomiellettä pakosta, toisin kuin olisi nimenomaan kirjoittamisessa ja kieltämättä Suuressa Työssäkin. Kirjoittaminen aiheuttaa pahimmanlaatuisen arvostelukohtauksen ja ST syyllisyyttä siitä etten ole jo matkalla horisonttiin.

Nuorna tylsissä opinahjoissa varsinkin piirustelin mitä merkillisimpiä puoliabstrakteja kuvioita vihkot täyteen, ja se oli aika hauskaa. Pitänee elvyttää hajamielisen piirustelun hauska harrastus. Kyllä silläkin arkit täyttyy. Kenties vapauttavat fiilikset leviävät pikkuhiljaa muihinkin toimintoihin.

Rev Love kirjoitti:

No, vuosi yhdessä groupissa ja kolme vuotta toisessa. Tulenpalavaa totuuden ja oman jutun etsintää, niin että savua nousi korvista. Kunnes eräänä unettomana yönä löytyi oma tie.

Olen ne ajat ja tapahtumat omassa päässäni ja ystävieni kanssa selvittänyt itselleni niin perinpohjaisesti, ettei itselleni loppuun kalutusta aiheesta sinänsä huvita alkaa rönsyilemään. Jos heität tarkempia kysymyksiä aiheesta (tarkempia kuin "jotain"), jotka heijastavat sitä miksi ylipäänsä haluat tietää siitä, voin koettaa heittää siihen jotain kokemuksen tuomaa, yleisluontoista pohdintaa, joka saattaisi sinua hyödyttää.

Tarkemmat yksityiskohdat asioista haluan pitää pitkälti itselläni sekä oman että toisten yksityisyyden suojan vuoksi, sekä välttääkseni tarpeetonta juoruilua.

Lue lisää

Kiitos. Viimeaikaisten avautumisten ketju on mitä suuremmissa määrin magiaa. Oppia ikä kaikki sanontana on pisteen näkökulma, joka sisältää paljon magiaa.

Päädyn komppaamaan aivan ruohonjuuritasolta muutosta :-;

Sinne mulla ei ole pitkä matka. Mutta Turkuun kylläkin on. Meren perällä eli Perämerellä kun asustelen. Et ole kertonut vielä sitä Kiinalaista horoskooppimerkkiäsi?

http://www.youtube.com/watch?v=_Ez5QPW-ku4

Noidan Tytär kirjoitti:

Sinne mulla ei ole pitkä matka. Mutta Turkuun kylläkin on. Meren perällä eli Perämerellä kun asustelen. Et ole kertonut vielä sitä Kiinalaista horoskooppimerkkiäsi?

http://www.youtube.com/watch?v=_Ez5QPW-ku4

Lue lisää

Sinä voit etsiä siellä Perämerellä meikäläisiä ja mennä heidän kanssaan picnicille vaikkapa meren rannalle missä ei ole muita häiritsemässä. Minä yritän täällä etelässä samaa.

Hohhoijaa! Se kiinalainen horroskaappi...? Mikä minä nyt siinä olinkaan? Joku eläin se oli... muistaakseni!

Hexex kirjoitti:

Sinä voit etsiä siellä Perämerellä meikäläisiä ja mennä heidän kanssaan picnicille vaikkapa meren rannalle missä ei ole muita häiritsemässä. Minä yritän täällä etelässä samaa.

Hohhoijaa! Se kiinalainen horroskaappi...? Mikä minä nyt siinä olinkaan? Joku eläin se oli... muistaakseni!

Lue lisää

ne kiinalaiset horoskooppimerkit eläimiä on. Tosin lohikäärmeitä ei taida olla. Tässä vaihtoehtoja;

Lohikäärme
Käärme
Hevonen
Vuohi
Apina
Kukko
Koira
Sika
Rotta
Puhveli (härkä)
Tiikeri
Jänis

Jos et tiedä mihin merkkiin kuulut, käy katsomassa netistä kiinalainen horoskooppi.

Noidan Tytär kirjoitti:

ne kiinalaiset horoskooppimerkit eläimiä on. Tosin lohikäärmeitä ei taida olla. Tässä vaihtoehtoja;

Lohikäärme
Käärme
Hevonen
Vuohi
Apina
Kukko
Koira
Sika
Rotta
Puhveli (härkä)
Tiikeri
Jänis

Jos et tiedä mihin merkkiin kuulut, käy katsomassa netistä kiinalainen horoskooppi.

Lue lisää

..netistä Azteekkien horoskoopin! Olen Tulilintu!

Hexex kirjoitti:

..netistä Azteekkien horoskoopin! Olen Tulilintu!

Mikä on se kiinalainen horoskooppi? Miks panttaat sitä?

Entä se druidien horoskooppisi?

Noidan Tytär kirjoitti:

Mikä on se kiinalainen horoskooppi? Miks panttaat sitä?

Entä se druidien horoskooppisi?

..Pihlaja!

http://www.varjojenkirja.com/druidit.html

Hexex kirjoitti:

..Pihlaja!

http://www.varjojenkirja.com/druidit.html

vieläkin sitä kiinalaista horoskooppiasi? Onko se sitten possu (eli sika), ettet kehtaa sanoa sitä? Eihän merkki kantajaansa pahenna jos ei kantaja merkkiään.
Possuja ovat esimerkiksi 1983, 1971, 1959, 1947 syntyneet. Täytyy muistaa myös että kiinalainen horoskooppimerkki vaihtuu vasta seuraavan vuoden helmikuun alussa. Eli myös tammikuussa tai helmikuun alussa 1984, 1972, 1960, 1948 syntyneet voivat olla possuja.

Noidan Tytär kirjoitti:

vieläkin sitä kiinalaista horoskooppiasi? Onko se sitten possu (eli sika), ettet kehtaa sanoa sitä? Eihän merkki kantajaansa pahenna jos ei kantaja merkkiään.
Possuja ovat esimerkiksi 1983, 1971, 1959, 1947 syntyneet. Täytyy muistaa myös että kiinalainen horoskooppimerkki vaihtuu vasta seuraavan vuoden helmikuun alussa. Eli myös tammikuussa tai helmikuun alussa 1984, 1972, 1960, 1948 syntyneet voivat olla possuja.

Lue lisää

..vain ruokatavoiltani!

Hexex kirjoitti:

..vain ruokatavoiltani!

Kerro jo!

Noidan Tytär kirjoitti:

Kerro jo!

..ensimmäinen....?

Hexex kirjoitti:

..ensimmäinen....?

olla ensimmäinen? Missä?
???

Noidan Tytär kirjoitti:

olla ensimmäinen? Missä?
???

Laadin oman sivuston. Haluaisitko olla ensimmäinen vieras joka kirjoittaa sinne jotain?

http://nummi.ajatukseni.net/

Käytän siellä nimeä RaVal!

Hexex kirjoitti:

Laadin oman sivuston. Haluaisitko olla ensimmäinen vieras joka kirjoittaa sinne jotain?

http://nummi.ajatukseni.net/

Käytän siellä nimeä RaVal!

Lue lisää

miettiä ja ihan kaikessa rauhassa.

Noidan Tytär kirjoitti:

miettiä ja ihan kaikessa rauhassa.

Ajattelin, että saisit olla ensimmäinen! Miksi sitä miettiä pitää? Mietitkö kauan ennen kuin aloit kirjoittaa tänne SUOMI24:n forumille?

Mitä mieltä sivustostani noin muuten olet?

Hexex kirjoitti:

Ajattelin, että saisit olla ensimmäinen! Miksi sitä miettiä pitää? Mietitkö kauan ennen kuin aloit kirjoittaa tänne SUOMI24:n forumille?

Mitä mieltä sivustostani noin muuten olet?

Lue lisää

niin herkkähipiäisiä. Mitä se mun miettiminen tähän Suomi24:n liittymisen miettimiseen liittyy? Jos nyt haluat tietää, että mietinkö tänne Suomi24 kirjoittelua (jos se on välttämätön tieto) niin mietin jonkin aikaa ja lueskelin vain sillä välin, ennen kuin aloin kirjoittamaan ja rekkausta mietin yhä.
Ei mulla ole tarve olla eka ("Olinko eka?"-mentaliteetti) jos sitä meinaat.
Olen nyt niin "sika-väsynyt" että painan pääni tyynyä vasten. Öitä.

Noidan Tytär kirjoitti:

niin herkkähipiäisiä. Mitä se mun miettiminen tähän Suomi24:n liittymisen miettimiseen liittyy? Jos nyt haluat tietää, että mietinkö tänne Suomi24 kirjoittelua (jos se on välttämätön tieto) niin mietin jonkin aikaa ja lueskelin vain sillä välin, ennen kuin aloin kirjoittamaan ja rekkausta mietin yhä.
Ei mulla ole tarve olla eka ("Olinko eka?"-mentaliteetti) jos sitä meinaat.
Olen nyt niin "sika-väsynyt" että painan pääni tyynyä vasten. Öitä.

Lue lisää

Nukuitko hyvin?

Ei minulla herkkä hipiä ole! Jonkin verran harkintaa käytän minäkin ennen ryhtymistä johonkin, mutten yleensä kauaa jahkaile vaan päätökset syntyvät suht nopeasti.

"Niin, uskaltaako kukaan näyttää naamaansa peräkammarin ulkopuolella, vai onko tämä netti ainut tapa kommunikoida toisten ihmisten kanssa?"

Mitä apua, kohdata toisia ihmisiä, kuulostaa kauhealta. Magiani voisi paljastua pelkäksi valheeksi ja vedätykseksi. Kaikki näkisivät, että olen pelkkä wannabe, väsähtänyt keski-ikää lähestyvä uskonsa menettänyt pienimunainen peräkammarin nojatuoliokkultisti.

"Kun tuo suvikin alkaa olla kohta kauneimmillaan..."

Hei, hauskaa että palstalle eksyy sinunkaltaisiasi rohkeita ja sosiaalisia maagikoita, joilla on vielä munaa ehdottaa tällaista tänä internetin ja nojatuoliokkultismin kulta-aikana.

Typerästi ja kärjistäen voidaan sanoa, että on kahdenlaisia maagikoita, yksinäisiä näpertelijöitä, jotka tyytyvät omaan sisäiseen mielikuvitusmaailmaansa, eivätkä halua että mikään vieras sitä "sotkee", sekä niitä, jotka tahtovat vuorovaikutusta muiden kanssa, laajentaakseen tietoaan ja oppiakseen muilta... ehkä jopa auttaakseen toisia! (mitä ihmettä, voiko maagikko olla mitään muuta kuin itsekäs ja itseensä käpertynyt oman hyödyn tavoittelija?)

Voi olla.

Tämä palsta on ollut tässä jo vuosia, eikä koskaan ole ollut miittiä. Olen silloin tällöin sellaista ehdottanutkin, mutta en ole saanut ketään innostumaan sellaisesta. Se on sääli. Viikottainen chatti oli joskus. Chattiin jengi uskalsi tulla, koska se ei ole niin henkilökohtaista.

Mutta mitässaatanaa, elämähän ON täysin henkilökohtainen juttu, jättäytymällä siitä pois ei saavuta mitään. Pelkojaan ja pinttyneitä ajatuksiaan on niin mukava helliä ja hautoa.

Itse olen niin ilkeä vanha paskapää, että pidän miittikammoisia maagikoita pelkureina ja nojatuoliokkultisteina, jotka eivät uskalla tulla ulos kammioistaan, koska häpeävät muovisia vuohenpäitään ja tyhjiä ketsuppipullojaan. Mitä ne nyt sitten kenenkin tapauksessa ovat. Minä esittelen mielelläni hehkuvia neonluurankojani, joihin projisoin lapselliset unelmani. Pieni häpeän tunne ja punoittavat posket ovat portti toisiin ulottuvuuksiin.

Vaikka olisi mikä henkisten ulottuvuuksien keisari ja astraalihitleri tai ylisten äiti teresa, se ei välttämättä ole paljon mitään, ellei uskalla kohdata maailmaa ympärillään, vetää sitä mustaa kaapua päälle Tieto-Enatorin työhaastatteluun. :-)

(Vain tajutakseen, ettei se musta kaapu koskaan olisi ollut välttämätön, vaan että maailman kanssa voi myös yrittää kommunikoida sen omilla ehdoilla, ilman Kreivi Drakula -fantasioita.)

Sen vuoksi miitti on hyvä asia. Se saa osallistumattomat tuntemaan itsensä yksinäisiksi ja hyljätyiksi ja eliittiin kuuluviksi. Ei saa olla massaa, joka kokoontuu rannoille kaljoittelemaan ja puhumaan niitä näitä ja hyvää päivää, muka magiasta. Oikea magiahan on yksinäistä näpertelyä, joka kuuluu vain itselle...

EI! :-)

Miitti on tärkeä rituaali, portti korkeampaan tietoisuuden tilaan. Se musertaa fantasiat ja kuvitelmat itsestämme ja toisistamme. Se on sokaiseva valo. Se on kaiken palstailun huippukokemus, turhuuden ja typeryyden huippu, joka opettaa meille korkeimman läksyn. Se on magia-palstan yhdestoista initiaatio, graalin malja. Kauhistuttava, pimeässä naurava.

Jos magia on todellista, se katoa kun nauramme. Se ei katoa kun kohtaamme muita ihmisiä tai kun pelkäämme. Jos olemme sitä mitä olemme, rehellisiä itsellemme, kukaan ei voi ottaa meiltä mitään pois. Mutta voi kyllä antaa lisää, opettaa meille lisää itsestämme.

Sanotaan, että maaginen voima tulee meistä itsestämme, omasta itsestä. Mutta kuka tuntee itsensä, ennenkuin on rohkeasti kohdannut muut,
tavannut muutaman käytännössä tuntemattoman ihmisen (kenties vielä sekopäisemmän kuin itse ajattelee olevansa) ja katsonut heitä kunnolla silmiin?

Onko tähän kokoontunut joukko hulluja, jotka uskovat mahdottomiin ja kuvittelevat itsestään mitä ihmeellisimpiä asioita? Joukko isoegoisia pellejä? Vaiko jumalan hulluja? Vaiko eläimiä, pyhiä petoja?

Katsoa silmiin ja sanoa ääneen ne jutut mitä täällä palstalla uskaltaa nimimerkin takaa paljastaa, liian helposti, laittamatta koko persoonaansa likoon, tarvitsematta antautua kokonaan maailmalle.

Toisin sanoen, kannatan, että järjestämme maagikkojen Huippukokouksen, Palstaseminaarin. Juomme vaikka kaljaa rannalla tai (ne jotka joogaavat) voivat juopua pelkästä veden näkemisestä.

Noidan Tytär kirjoitti:

ne kiinalaiset horoskooppimerkit eläimiä on. Tosin lohikäärmeitä ei taida olla. Tässä vaihtoehtoja;

Lohikäärme
Käärme
Hevonen
Vuohi
Apina
Kukko
Koira
Sika
Rotta
Puhveli (härkä)
Tiikeri
Jänis

Jos et tiedä mihin merkkiin kuulut, käy katsomassa netistä kiinalainen horoskooppi.

Lue lisää

Mitä tarkoitit tuolla kun sanoit, että lohikäärmeitä ei taida olla?

Hexex kirjoitti:

Nukuitko hyvin?

Ei minulla herkkä hipiä ole! Jonkin verran harkintaa käytän minäkin ennen ryhtymistä johonkin, mutten yleensä kauaa jahkaile vaan päätökset syntyvät suht nopeasti.

Lue lisää

Mulla on ollut kauheesti kiireitä, etten ole ehtinyt käymään täällä. Pikaisesti laitan sulle viestin ehkä toisenkin. Nukuin ihan sika'hyvin, paitsi viime yönä ei oikein nukuttanut. Ehkä join kahvia liikaa ja liian myöhään.

Rev Love kirjoitti:

Mitä tarkoitit tuolla kun sanoit, että lohikäärmeitä ei taida olla?

ainakin kiinalaisessa horoskoopissa. Äitini on lohikäärme.

Hexex kirjoitti:

Laadin oman sivuston. Haluaisitko olla ensimmäinen vieras joka kirjoittaa sinne jotain?

http://nummi.ajatukseni.net/

Käytän siellä nimeä RaVal!

Lue lisää

Yritin käydä sun sivulla, mutta se vastasi näin;
"This user has elected to delete their account and the content is no longer available."
Miks?

Noidan Tytär kirjoitti:

Yritin käydä sun sivulla, mutta se vastasi näin;
"This user has elected to delete their account and the content is no longer available."
Miks?

Poistin sivuston koska kukaan ei kirjoittanut sinne.

Rev Love kirjoitti:

"Niin, uskaltaako kukaan näyttää naamaansa peräkammarin ulkopuolella, vai onko tämä netti ainut tapa kommunikoida toisten ihmisten kanssa?"

Mitä apua, kohdata toisia ihmisiä, kuulostaa kauhealta. Magiani voisi paljastua pelkäksi valheeksi ja vedätykseksi. Kaikki näkisivät, että olen pelkkä wannabe, väsähtänyt keski-ikää lähestyvä uskonsa menettänyt pienimunainen peräkammarin nojatuoliokkultisti.

"Kun tuo suvikin alkaa olla kohta kauneimmillaan..."

Hei, hauskaa että palstalle eksyy sinunkaltaisiasi rohkeita ja sosiaalisia maagikoita, joilla on vielä munaa ehdottaa tällaista tänä internetin ja nojatuoliokkultismin kulta-aikana.

Typerästi ja kärjistäen voidaan sanoa, että on kahdenlaisia maagikoita, yksinäisiä näpertelijöitä, jotka tyytyvät omaan sisäiseen mielikuvitusmaailmaansa, eivätkä halua että mikään vieras sitä "sotkee", sekä niitä, jotka tahtovat vuorovaikutusta muiden kanssa, laajentaakseen tietoaan ja oppiakseen muilta... ehkä jopa auttaakseen toisia! (mitä ihmettä, voiko maagikko olla mitään muuta kuin itsekäs ja itseensä käpertynyt oman hyödyn tavoittelija?)

Voi olla.

Tämä palsta on ollut tässä jo vuosia, eikä koskaan ole ollut miittiä. Olen silloin tällöin sellaista ehdottanutkin, mutta en ole saanut ketään innostumaan sellaisesta. Se on sääli. Viikottainen chatti oli joskus. Chattiin jengi uskalsi tulla, koska se ei ole niin henkilökohtaista.

Mutta mitässaatanaa, elämähän ON täysin henkilökohtainen juttu, jättäytymällä siitä pois ei saavuta mitään. Pelkojaan ja pinttyneitä ajatuksiaan on niin mukava helliä ja hautoa.

Itse olen niin ilkeä vanha paskapää, että pidän miittikammoisia maagikoita pelkureina ja nojatuoliokkultisteina, jotka eivät uskalla tulla ulos kammioistaan, koska häpeävät muovisia vuohenpäitään ja tyhjiä ketsuppipullojaan. Mitä ne nyt sitten kenenkin tapauksessa ovat. Minä esittelen mielelläni hehkuvia neonluurankojani, joihin projisoin lapselliset unelmani. Pieni häpeän tunne ja punoittavat posket ovat portti toisiin ulottuvuuksiin.

Vaikka olisi mikä henkisten ulottuvuuksien keisari ja astraalihitleri tai ylisten äiti teresa, se ei välttämättä ole paljon mitään, ellei uskalla kohdata maailmaa ympärillään, vetää sitä mustaa kaapua päälle Tieto-Enatorin työhaastatteluun. :-)

(Vain tajutakseen, ettei se musta kaapu koskaan olisi ollut välttämätön, vaan että maailman kanssa voi myös yrittää kommunikoida sen omilla ehdoilla, ilman Kreivi Drakula -fantasioita.)

Sen vuoksi miitti on hyvä asia. Se saa osallistumattomat tuntemaan itsensä yksinäisiksi ja hyljätyiksi ja eliittiin kuuluviksi. Ei saa olla massaa, joka kokoontuu rannoille kaljoittelemaan ja puhumaan niitä näitä ja hyvää päivää, muka magiasta. Oikea magiahan on yksinäistä näpertelyä, joka kuuluu vain itselle...

EI! :-)

Miitti on tärkeä rituaali, portti korkeampaan tietoisuuden tilaan. Se musertaa fantasiat ja kuvitelmat itsestämme ja toisistamme. Se on sokaiseva valo. Se on kaiken palstailun huippukokemus, turhuuden ja typeryyden huippu, joka opettaa meille korkeimman läksyn. Se on magia-palstan yhdestoista initiaatio, graalin malja. Kauhistuttava, pimeässä naurava.

Jos magia on todellista, se katoa kun nauramme. Se ei katoa kun kohtaamme muita ihmisiä tai kun pelkäämme. Jos olemme sitä mitä olemme, rehellisiä itsellemme, kukaan ei voi ottaa meiltä mitään pois. Mutta voi kyllä antaa lisää, opettaa meille lisää itsestämme.

Sanotaan, että maaginen voima tulee meistä itsestämme, omasta itsestä. Mutta kuka tuntee itsensä, ennenkuin on rohkeasti kohdannut muut,
tavannut muutaman käytännössä tuntemattoman ihmisen (kenties vielä sekopäisemmän kuin itse ajattelee olevansa) ja katsonut heitä kunnolla silmiin?

Onko tähän kokoontunut joukko hulluja, jotka uskovat mahdottomiin ja kuvittelevat itsestään mitä ihmeellisimpiä asioita? Joukko isoegoisia pellejä? Vaiko jumalan hulluja? Vaiko eläimiä, pyhiä petoja?

Katsoa silmiin ja sanoa ääneen ne jutut mitä täällä palstalla uskaltaa nimimerkin takaa paljastaa, liian helposti, laittamatta koko persoonaansa likoon, tarvitsematta antautua kokonaan maailmalle.

Toisin sanoen, kannatan, että järjestämme maagikkojen Huippukokouksen, Palstaseminaarin. Juomme vaikka kaljaa rannalla tai (ne jotka joogaavat) voivat juopua pelkästä veden näkemisestä.

Lue lisää

Rauhallinen paikka maalla jossain Turku-Tampere-Helsinki välimaastossa koko viikonlopuksi vuokrattuna.

Noidan Tytär kirjoitti:

ainakin kiinalaisessa horoskoopissa. Äitini on lohikäärme.

Lohikäärme eli louhi (oik. flouhi) voi olla myös ihmisen voimaeläin.

Rev Love kirjoitti:

"Niin, uskaltaako kukaan näyttää naamaansa peräkammarin ulkopuolella, vai onko tämä netti ainut tapa kommunikoida toisten ihmisten kanssa?"

Mitä apua, kohdata toisia ihmisiä, kuulostaa kauhealta. Magiani voisi paljastua pelkäksi valheeksi ja vedätykseksi. Kaikki näkisivät, että olen pelkkä wannabe, väsähtänyt keski-ikää lähestyvä uskonsa menettänyt pienimunainen peräkammarin nojatuoliokkultisti.

"Kun tuo suvikin alkaa olla kohta kauneimmillaan..."

Hei, hauskaa että palstalle eksyy sinunkaltaisiasi rohkeita ja sosiaalisia maagikoita, joilla on vielä munaa ehdottaa tällaista tänä internetin ja nojatuoliokkultismin kulta-aikana.

Typerästi ja kärjistäen voidaan sanoa, että on kahdenlaisia maagikoita, yksinäisiä näpertelijöitä, jotka tyytyvät omaan sisäiseen mielikuvitusmaailmaansa, eivätkä halua että mikään vieras sitä "sotkee", sekä niitä, jotka tahtovat vuorovaikutusta muiden kanssa, laajentaakseen tietoaan ja oppiakseen muilta... ehkä jopa auttaakseen toisia! (mitä ihmettä, voiko maagikko olla mitään muuta kuin itsekäs ja itseensä käpertynyt oman hyödyn tavoittelija?)

Voi olla.

Tämä palsta on ollut tässä jo vuosia, eikä koskaan ole ollut miittiä. Olen silloin tällöin sellaista ehdottanutkin, mutta en ole saanut ketään innostumaan sellaisesta. Se on sääli. Viikottainen chatti oli joskus. Chattiin jengi uskalsi tulla, koska se ei ole niin henkilökohtaista.

Mutta mitässaatanaa, elämähän ON täysin henkilökohtainen juttu, jättäytymällä siitä pois ei saavuta mitään. Pelkojaan ja pinttyneitä ajatuksiaan on niin mukava helliä ja hautoa.

Itse olen niin ilkeä vanha paskapää, että pidän miittikammoisia maagikoita pelkureina ja nojatuoliokkultisteina, jotka eivät uskalla tulla ulos kammioistaan, koska häpeävät muovisia vuohenpäitään ja tyhjiä ketsuppipullojaan. Mitä ne nyt sitten kenenkin tapauksessa ovat. Minä esittelen mielelläni hehkuvia neonluurankojani, joihin projisoin lapselliset unelmani. Pieni häpeän tunne ja punoittavat posket ovat portti toisiin ulottuvuuksiin.

Vaikka olisi mikä henkisten ulottuvuuksien keisari ja astraalihitleri tai ylisten äiti teresa, se ei välttämättä ole paljon mitään, ellei uskalla kohdata maailmaa ympärillään, vetää sitä mustaa kaapua päälle Tieto-Enatorin työhaastatteluun. :-)

(Vain tajutakseen, ettei se musta kaapu koskaan olisi ollut välttämätön, vaan että maailman kanssa voi myös yrittää kommunikoida sen omilla ehdoilla, ilman Kreivi Drakula -fantasioita.)

Sen vuoksi miitti on hyvä asia. Se saa osallistumattomat tuntemaan itsensä yksinäisiksi ja hyljätyiksi ja eliittiin kuuluviksi. Ei saa olla massaa, joka kokoontuu rannoille kaljoittelemaan ja puhumaan niitä näitä ja hyvää päivää, muka magiasta. Oikea magiahan on yksinäistä näpertelyä, joka kuuluu vain itselle...

EI! :-)

Miitti on tärkeä rituaali, portti korkeampaan tietoisuuden tilaan. Se musertaa fantasiat ja kuvitelmat itsestämme ja toisistamme. Se on sokaiseva valo. Se on kaiken palstailun huippukokemus, turhuuden ja typeryyden huippu, joka opettaa meille korkeimman läksyn. Se on magia-palstan yhdestoista initiaatio, graalin malja. Kauhistuttava, pimeässä naurava.

Jos magia on todellista, se katoa kun nauramme. Se ei katoa kun kohtaamme muita ihmisiä tai kun pelkäämme. Jos olemme sitä mitä olemme, rehellisiä itsellemme, kukaan ei voi ottaa meiltä mitään pois. Mutta voi kyllä antaa lisää, opettaa meille lisää itsestämme.

Sanotaan, että maaginen voima tulee meistä itsestämme, omasta itsestä. Mutta kuka tuntee itsensä, ennenkuin on rohkeasti kohdannut muut,
tavannut muutaman käytännössä tuntemattoman ihmisen (kenties vielä sekopäisemmän kuin itse ajattelee olevansa) ja katsonut heitä kunnolla silmiin?

Onko tähän kokoontunut joukko hulluja, jotka uskovat mahdottomiin ja kuvittelevat itsestään mitä ihmeellisimpiä asioita? Joukko isoegoisia pellejä? Vaiko jumalan hulluja? Vaiko eläimiä, pyhiä petoja?

Katsoa silmiin ja sanoa ääneen ne jutut mitä täällä palstalla uskaltaa nimimerkin takaa paljastaa, liian helposti, laittamatta koko persoonaansa likoon, tarvitsematta antautua kokonaan maailmalle.

Toisin sanoen, kannatan, että järjestämme maagikkojen Huippukokouksen, Palstaseminaarin. Juomme vaikka kaljaa rannalla tai (ne jotka joogaavat) voivat juopua pelkästä veden näkemisestä.

Lue lisää

Tää juttu on näköjään ryöstäytyny jo vaiks mihin tiedotusvälineihin, et miksei siis tännekin.

Tervetuloo kaikki magiapalstalaiset rumpukauttanoitailusessioon Vuosaareen Mustavuoren metsään la 7.6., kokoontuminen klo 12 Niinisaarentien viereisellä parkkipaikalla, sillä josta tie menee vanhalle kaatopaikalle ja ulkoilupolutkin lähtee. Sieltä jatketaan kallioille rummutusseremoniaan luultavimmin jonkun alttarin luo, jonka jotkut tuntemattomat ovat sinne jo väsänneet.

Seremonsterina ja julkinoitana metsänystävien pyynnöstä tilaisuutta vetää Susanna Aarnio, joka on tärkee ihminen ja hyvä ystävä ja eikä niinkään ehkä avun tarpeessa, kuin työssään ja työssämme avun ja apumme ansaitseva, hälle kun on langetettu julkinoidan raskas taakka tässä ajassa ja maailmassa. Mitä kukaan älköön kadehtiko.

Eli jos symppaatte mettiä ja noitia kollegiaalisesti tai miten vaan, arvon palstalaiset, niin lämimästi tervetuloo hyvän asian puolesta. Pikniktarvikkeita sopii ottaa mukaan. Ilmassa on suuren kansanjuhlan tuntua ja ehkä jopa jonkin suuremman alkua...

kirjis kirjoitti:

Tää juttu on näköjään ryöstäytyny jo vaiks mihin tiedotusvälineihin, et miksei siis tännekin.

Tervetuloo kaikki magiapalstalaiset rumpukauttanoitailusessioon Vuosaareen Mustavuoren metsään la 7.6., kokoontuminen klo 12 Niinisaarentien viereisellä parkkipaikalla, sillä josta tie menee vanhalle kaatopaikalle ja ulkoilupolutkin lähtee. Sieltä jatketaan kallioille rummutusseremoniaan luultavimmin jonkun alttarin luo, jonka jotkut tuntemattomat ovat sinne jo väsänneet.

Seremonsterina ja julkinoitana metsänystävien pyynnöstä tilaisuutta vetää Susanna Aarnio, joka on tärkee ihminen ja hyvä ystävä ja eikä niinkään ehkä avun tarpeessa, kuin työssään ja työssämme avun ja apumme ansaitseva, hälle kun on langetettu julkinoidan raskas taakka tässä ajassa ja maailmassa. Mitä kukaan älköön kadehtiko.

Eli jos symppaatte mettiä ja noitia kollegiaalisesti tai miten vaan, arvon palstalaiset, niin lämimästi tervetuloo hyvän asian puolesta. Pikniktarvikkeita sopii ottaa mukaan. Ilmassa on suuren kansanjuhlan tuntua ja ehkä jopa jonkin suuremman alkua...

Lue lisää

Kun mä tutkiskelin maailman tai ties minkä ohjaamana kuolemaa, värähelemättämyyttä ja auto-onnettomuuttta tuossa vuoden vaihteen tienovilla ja tunsin jossain välissä olevani maagisillimmani, niin kerronpa tämän kun Revkin kertoo omista syöpäilyistään, että perheellisena päädyin syömään psyykelääkettä, joihin aineisiin olin suhtaututunut syksyllä ylenkatsovasti. Niin se maailma kostaa ja ohjaa, vaihtoehdot on vähissä.

Häh ja höh, emmää osaa kertoo mitään. En oo kukaan enkä mikään.

kirjis kirjoitti:

Tää juttu on näköjään ryöstäytyny jo vaiks mihin tiedotusvälineihin, et miksei siis tännekin.

Tervetuloo kaikki magiapalstalaiset rumpukauttanoitailusessioon Vuosaareen Mustavuoren metsään la 7.6., kokoontuminen klo 12 Niinisaarentien viereisellä parkkipaikalla, sillä josta tie menee vanhalle kaatopaikalle ja ulkoilupolutkin lähtee. Sieltä jatketaan kallioille rummutusseremoniaan luultavimmin jonkun alttarin luo, jonka jotkut tuntemattomat ovat sinne jo väsänneet.

Seremonsterina ja julkinoitana metsänystävien pyynnöstä tilaisuutta vetää Susanna Aarnio, joka on tärkee ihminen ja hyvä ystävä ja eikä niinkään ehkä avun tarpeessa, kuin työssään ja työssämme avun ja apumme ansaitseva, hälle kun on langetettu julkinoidan raskas taakka tässä ajassa ja maailmassa. Mitä kukaan älköön kadehtiko.

Eli jos symppaatte mettiä ja noitia kollegiaalisesti tai miten vaan, arvon palstalaiset, niin lämimästi tervetuloo hyvän asian puolesta. Pikniktarvikkeita sopii ottaa mukaan. Ilmassa on suuren kansanjuhlan tuntua ja ehkä jopa jonkin suuremman alkua...

Lue lisää

Kuulostaa hyvältä. Mustavuori on loistopaikka juuri tällaiselle. Saattaisin hyvinkin ehtiä paikan päälle rumpuilemaan.

Missä tiedotusvälineissä tästä on ollut?

Hexex kirjoitti:

Poistin sivuston koska kukaan ei kirjoittanut sinne.

ehtinyt koneelle ja kun kello tuli jo yhdensän illalla olin aivan rättiväsynyt, sillä heräsin ennen kuutta aamulla ja toissapäivä meni juostessa ja asioita hoitaen niinkuin eilinenkin.

Siihen sinun sivuston poistamiseen neuvoksi seuraavaan kertaan; ole kärsivällisempi.

Ihana päivä ja on pakko lähtee ulos. :)

Hexex kirjoitti:

Rauhallinen paikka maalla jossain Turku-Tampere-Helsinki välimaastossa koko viikonlopuksi vuokrattuna.

olla arvottuna ja puolueeton.

Rev Love kirjoitti:

Kuulostaa hyvältä. Mustavuori on loistopaikka juuri tällaiselle. Saattaisin hyvinkin ehtiä paikan päälle rumpuilemaan.

Missä tiedotusvälineissä tästä on ollut?

ja siellä Vojakkalaa... heh heh...
Ei vaiskaan, Tornio?
Kolmas vaihtoehto Oulu?
Neljäs Kemi?
Miksi pitäisi suosia Etelä-Suomea?

Noidan Tytär kirjoitti:

ja siellä Vojakkalaa... heh heh...
Ei vaiskaan, Tornio?
Kolmas vaihtoehto Oulu?
Neljäs Kemi?
Miksi pitäisi suosia Etelä-Suomea?

Ei me sinne uskalleta tulla velhoilemaan! Lestat tulee leuku kädessä kimppuumme!

Hexex kirjoitti:

Ei me sinne uskalleta tulla velhoilemaan! Lestat tulee leuku kädessä kimppuumme!

ei kai nyt ME pelätä niitä..? Siinähän oliskin kun lauma MEitä loitsuisi niiden hullujen kotipaikan edustalla... Ei vaan paikan takia tulisi niin yksitoikkoiseksi ja vois olla hyvää viihdettä paikallisille, mikäli uskaltaisivat tulla katsomaan MEitä.

Noidan Tytär kirjoitti:

ei kai nyt ME pelätä niitä..? Siinähän oliskin kun lauma MEitä loitsuisi niiden hullujen kotipaikan edustalla... Ei vaan paikan takia tulisi niin yksitoikkoiseksi ja vois olla hyvää viihdettä paikallisille, mikäli uskaltaisivat tulla katsomaan MEitä.

Lue lisää

...sammakoiksi!

Hexex kirjoitti:

...sammakoiksi!

sammakot ovat niin lutusia. Loitsittais ne hyvin heikoiksi aina silloin kun he olisivat agressiivisia. Esim. eivät jaksaisi nostaa kirvestä jne.

Rev Love kirjoitti:

Kuulostaa hyvältä. Mustavuori on loistopaikka juuri tällaiselle. Saattaisin hyvinkin ehtiä paikan päälle rumpuilemaan.

Missä tiedotusvälineissä tästä on ollut?

Hesarissa, Vuosaari-lehdessä, Radio Helsingissä on ainakin mainostettu.

Toivottavasti kerkijät paikan päälle.

kirjis kirjoitti:

Kun mä tutkiskelin maailman tai ties minkä ohjaamana kuolemaa, värähelemättämyyttä ja auto-onnettomuuttta tuossa vuoden vaihteen tienovilla ja tunsin jossain välissä olevani maagisillimmani, niin kerronpa tämän kun Revkin kertoo omista syöpäilyistään, että perheellisena päädyin syömään psyykelääkettä, joihin aineisiin olin suhtaututunut syksyllä ylenkatsovasti. Niin se maailma kostaa ja ohjaa, vaihtoehdot on vähissä.

Häh ja höh, emmää osaa kertoo mitään. En oo kukaan enkä mikään.

Lue lisää

Jos sattui SSRI-lääkkeet kehiin, niin on sellaistakin koulukuntaa jonka mukaan niistähän maagi voi hyötyä henkisellä polullaankin. Serotoniinin takaisinoton estäjinä ne voivat lisätä ko. aineen määrää aivoissa siinä määrin että esim. tietoisten unien näkeminen saattaa helpottua.

Toisaalta taas on niitäkin jotka havaitsevat ettei heitä oikein mikään lääke ainakaan pidemmän päälle auta. Voi käydä ilmi että muutaman kk käytön jälkeen joudutaan kierteeseen jossa määrää pitää aina vaan nostaa ja nostaa, tai troppi ei vaan yksinkertaisesti sovi ja sitten kokeillaan mömmö jos toinenkin. Itsekustakin kiinni mihin kaikkeen jaksaa lähteä, vai tuleeko hyötyä jo ekasta annostuksesta ja lääkkeestä. Väistämättäkin aivot ovat erilaisia. Ja sitten vielä pisteeksi iin päälle ei edes osata nykytietämyksellä sanoa parantavatko ko. lääkkeet edes masennustakaan (käytetäänhän niitä toki muihinkin juttuihin), kun minimikäyttöaika on yleensä 6 kk ja siinä ajassa voi tapahtua spontaaniakin paranemista.

Eli lääkkeiden kanssa jos ikinä minkään kanssa havaitsee miten yksilöllisiä teitä meillä on ja yleispätevää kaikille sopivaa ohjeistusta ei oikein voi antaa. On helppo hurahtaa ylistämään lääkkeet taivaisiin (jos ne sopivat), tai manata ne helvettiin (jos eivät auta).

Pääasia ettei kutsu hauta. Ennen aikojaan. ;)

kirjis kirjoitti:

Hesarissa, Vuosaari-lehdessä, Radio Helsingissä on ainakin mainostettu.

Toivottavasti kerkijät paikan päälle.

Pirskatti, kun sattuikin jotain vielä tärkeämpää sille päivälle. Ensi kertaan, jos vaikka tulisi sellainen.

Rev Love kirjoitti:

Pirskatti, kun sattuikin jotain vielä tärkeämpää sille päivälle. Ensi kertaan, jos vaikka tulisi sellainen.

Täältä voi vakoilla:
http://kaupunkimetsa.blogspot.com/

Ja täältä lissee, jos ei viel piisant:
http://www.kovalevy.org/836703
http://www.kovalevy.org/606678

Tilausta tuntuu olevan ja puhetta on jo ollutkin jostain proggiksesta taiteiden yönä - luultavimmin keskuspuistossa Lääkärinkadun tienovilla, jota aluetta kaavoittajatädit ja -sedät uhkaavat.

Hassu sattumus oli sellainen, että paikalle ilmaantui mm. tyyppi, joka kertoi "sattumalta" olleensa edellisenä päivänä samaisessa skutsissa rumpunsa kanssa mesoamassa ja sieltä sivistyksen pariin palatessaan oli huomannut ilmoitustaululta julkkarin metsäliikkeen menoista.

Mieleni minun tekevi sanoa, että tällaista on tämän päivän magia aidoimmillaan - ei nuivaa ja pelokasta pentagrammien piirtelyä lattiaan, narsistista etsijyyttä ja henkilökohtaista sitä sun tätä eskapismia milloin minkin salakähmäilyn okkultisissa merkeissä, vaan verkostojen solmimista, yhteisöllisyyden rakentamista, toimintaa ihmisten (ja noitien) parissa luonnon keskellä monilla tasoilla, me-vastaan-ne -pinttymien purkamista, avautumista muistamiselle, muistille, joka on pohjimmiltaan kaikille yhteistä ja jaettua ja virtaa ajan totutuimmasta poikkeavissa muodoissa ja tulee pintaan sitä mukaa kun jonomaisen ajan nyörit hieman hellittävät.

Qad kirjoitti:

Jos sattui SSRI-lääkkeet kehiin, niin on sellaistakin koulukuntaa jonka mukaan niistähän maagi voi hyötyä henkisellä polullaankin. Serotoniinin takaisinoton estäjinä ne voivat lisätä ko. aineen määrää aivoissa siinä määrin että esim. tietoisten unien näkeminen saattaa helpottua.

Toisaalta taas on niitäkin jotka havaitsevat ettei heitä oikein mikään lääke ainakaan pidemmän päälle auta. Voi käydä ilmi että muutaman kk käytön jälkeen joudutaan kierteeseen jossa määrää pitää aina vaan nostaa ja nostaa, tai troppi ei vaan yksinkertaisesti sovi ja sitten kokeillaan mömmö jos toinenkin. Itsekustakin kiinni mihin kaikkeen jaksaa lähteä, vai tuleeko hyötyä jo ekasta annostuksesta ja lääkkeestä. Väistämättäkin aivot ovat erilaisia. Ja sitten vielä pisteeksi iin päälle ei edes osata nykytietämyksellä sanoa parantavatko ko. lääkkeet edes masennustakaan (käytetäänhän niitä toki muihinkin juttuihin), kun minimikäyttöaika on yleensä 6 kk ja siinä ajassa voi tapahtua spontaaniakin paranemista.

Eli lääkkeiden kanssa jos ikinä minkään kanssa havaitsee miten yksilöllisiä teitä meillä on ja yleispätevää kaikille sopivaa ohjeistusta ei oikein voi antaa. On helppo hurahtaa ylistämään lääkkeet taivaisiin (jos ne sopivat), tai manata ne helvettiin (jos eivät auta).

Pääasia ettei kutsu hauta. Ennen aikojaan. ;)

Lue lisää

Myrkyn nimi oli ripardon tai jotain sinnepäin, psykoosin torjuntaan ja ehkäisyyn. Eli sitä tuttua peruskamaa koneen osaksi takaisin, Modern Times ja Charles Chaplin kuin tätä todellisuutta tarkasti kuvaa.

Myrkyllä ei ollu niin väliä kuin että sitä syömällä pääsin taas syömään tuttua tyhmänylpeyttäni, se on tosi nannaa kun alkukarvauden yli pääsee.

Olennaisin jekku taisi jälkiviisaasti hommelissa kuitenniin olla, että kokemisen ja tekemisen kiirusahneuteen (jota ruokin taitavasti tyystin kieltämällä, että MULLA mitään sellaista olisi) tuli vastaukseksi varsinainen overload, sellainen vallan - ja kauhean vastuun - tunne että maailma on vain mun peili - mikä on monin verroin pelottavampaa kuin mikään kuolema. "Myyttistä kuolemaa" oli toki paljon pelissä monin tavoin ja paljon kaikenlaista järjetöntä yhteensattumaa ( paranoiaksi sitä luokittelivat...). Mut sen mä sanon, että elämä ei oo peli. Tosi paatoksella.

Nyt on pahin kiirusahneus ehkä kai polttanut kärheimmät kääminsä ja osaa taas ottaa rennommin rantein. Tänään sain hommattua pienen puutarhapalstan, joka ratkaisee vapaa-ajan ongelmat, ja syksyllä alkaa puutarhuriopinnot, joka toivottavasti ratkaisee "mitä mä tekisin isona" -dilemman. Kuulin juuri tällaisen vanhan viidakon sanonnan pariltakin taholta: "Joka juo viiniä, on päivän onnellinen; joka menee naimisiin, on kolme päivää onnellinen; joka teurastaa sian, on koko viikon onnellinen; joka hoitaa puutarhaa, on koko elämänsä onnellinen."

kirjis kirjoitti:

Myrkyn nimi oli ripardon tai jotain sinnepäin, psykoosin torjuntaan ja ehkäisyyn. Eli sitä tuttua peruskamaa koneen osaksi takaisin, Modern Times ja Charles Chaplin kuin tätä todellisuutta tarkasti kuvaa.

Myrkyllä ei ollu niin väliä kuin että sitä syömällä pääsin taas syömään tuttua tyhmänylpeyttäni, se on tosi nannaa kun alkukarvauden yli pääsee.

Olennaisin jekku taisi jälkiviisaasti hommelissa kuitenniin olla, että kokemisen ja tekemisen kiirusahneuteen (jota ruokin taitavasti tyystin kieltämällä, että MULLA mitään sellaista olisi) tuli vastaukseksi varsinainen overload, sellainen vallan - ja kauhean vastuun - tunne että maailma on vain mun peili - mikä on monin verroin pelottavampaa kuin mikään kuolema. "Myyttistä kuolemaa" oli toki paljon pelissä monin tavoin ja paljon kaikenlaista järjetöntä yhteensattumaa ( paranoiaksi sitä luokittelivat...). Mut sen mä sanon, että elämä ei oo peli. Tosi paatoksella.

Nyt on pahin kiirusahneus ehkä kai polttanut kärheimmät kääminsä ja osaa taas ottaa rennommin rantein. Tänään sain hommattua pienen puutarhapalstan, joka ratkaisee vapaa-ajan ongelmat, ja syksyllä alkaa puutarhuriopinnot, joka toivottavasti ratkaisee "mitä mä tekisin isona" -dilemman. Kuulin juuri tällaisen vanhan viidakon sanonnan pariltakin taholta: "Joka juo viiniä, on päivän onnellinen; joka menee naimisiin, on kolme päivää onnellinen; joka teurastaa sian, on koko viikon onnellinen; joka hoitaa puutarhaa, on koko elämänsä onnellinen."

Lue lisää

Suomessa menee yhtenä metelinä mielialalääkettä, mutta kaiketi nuo psykoosilääkkeet menevät yhtälailla. Joku skitsofrenialääke taisikin jonkin tilaston mukaan olla kaikista syödyin lääke Suomessa, jota hivenen ihmettelin - mutta eihän se välttämättä tarkoita kauheaa potilasmäärää vaan voi tarkoittaa sitäkin että potilaille menee kauhea kasa lääkkeitä. Joitakin tabuja vedetään ilmeisesti kouratolkulla.

Itseäni tympäisee miten sairauskeskeiseksi elämäni on muodostunut, tarvitsisin kyllä jo jotain muuta ajateltavaa kuin kaikki mahdolliset sairaudet ja niiden parantaminen. Siksi olenkin yrittänyt aivopestä itseäni takaisin sen kaiken pariin joka minulle on sentään lapsesta asti ollut hemmetin tärkeä. Vaikea sitä on enää nimityksin nimitellä, kun ei se ole enää teosofiaa, ei pelkkää Castanedaa, ei välttämättä edes jotain reinkarnaatiojuitskuja. On mitä on.

Kaikkein vaikeinta koko jutussa on olla ajattelematta että "mitään ihmeitä ei tapahdu koska ei niitä ole koskaan tapahtunut". Minua siis rajoittaa ja painaa kasaan jokin ihmeellinen arkitranssi, hyvinkin varmaan koko ihmiskuntaa riivaava typeryys että kaikki tulee ikuisesti olemaan siten ja täten kuin se on nyt. Autoineen, kerrostaloineen jne. (mutta tietenkin heti kun lähtee tätä purkamaan, niin eihän jonkun toisen ihmisen todellisuus välttämättä jaa näitä samoja kuvia ja kuvioita kuin itselläni täällä Suomessa on).

Lopulta aloin miettiä että ei ole mikään ihme että joku uusnatsi voi vakuuttaa itsensä kuvittelemaan ettei mitään holokaustia koskaan tapahtunutkaan. "Ei sitä voinut tapahtua menneisyydessä koska sitä ei tapahdu NYT". Tietenkään kukaan ei oikeasti ajattele noin, mutta... Ihmiset ovat kauhean omahyväisiä. Jos jokin ei ole tässä ja nyt heidän pällisteltävänään ja klähmittävänään, niin ei sitä ole muka olemassakaan. Tästä tahmeasta ajatussaastasta haluan nyt pois. (Tätäkö on keski-ikäistyminen? Yäk.)

Valta ja vastuu, ne ovat hirveitä asioita. Minun on kauhean vaikea olla ajattelematta kieli lipoen että minun pitäisi saada valta oman itseni yli; kyetä hallitsemaan kaikkia tunteitani ja ajatuksiani. Kuitenkin tökkii jo ajatuskin hapannaamaisesta joogailusta. Saati sitten "elämänhallinnasta" jota joka tuuba toitottaa. Hyh. Vastuu... Juuri katselin jotain dokumenttia taiteilija Juhani Linnovaarasta, ja hän muistaakseni sanoi että ei tarvitse muuta kuin elää, ja mielellään tietenkin siten että kokee oikeasti eläneensä, eikä vain kulje kauhealla kiireellä kaikesta ohi ja läpi ja ajattele että sitten joskus teen niin ja niin. (Lisäksi hän sanoi että olisi mukavaa kun ihmiset näkisivät kauneutta sielläkin missä sitä ei ole virallisesti julistettu olevan, tai että koko käsitettä kauneus ei edes olisi.)

Itse olen jo joitakin vuosia muutenkin tarrannut siihen ajatukseen ettei tässä oikeastaan tarvitse muuta kuin elää. Mitä sitä sen enempää itseltään vaatimaan; siinäkin on tarpeeksi vastuuta jo kun ei mene ja teilaa itseään. Muu on sitten ekstraa.

Vaikeahan tuossa on pysyä. Sitä alkaa kuvitella että on tehtävä sitä ja tätä että kehtaa ylipäänsä elää. Aivan kuin elämiseen pitäisi joku lupa pyytää. No, tämä on sitä minulle tyypillistä neuroottisuutta. Toisilla voi olla toisinkin.

Qad kirjoitti:

Suomessa menee yhtenä metelinä mielialalääkettä, mutta kaiketi nuo psykoosilääkkeet menevät yhtälailla. Joku skitsofrenialääke taisikin jonkin tilaston mukaan olla kaikista syödyin lääke Suomessa, jota hivenen ihmettelin - mutta eihän se välttämättä tarkoita kauheaa potilasmäärää vaan voi tarkoittaa sitäkin että potilaille menee kauhea kasa lääkkeitä. Joitakin tabuja vedetään ilmeisesti kouratolkulla.

Itseäni tympäisee miten sairauskeskeiseksi elämäni on muodostunut, tarvitsisin kyllä jo jotain muuta ajateltavaa kuin kaikki mahdolliset sairaudet ja niiden parantaminen. Siksi olenkin yrittänyt aivopestä itseäni takaisin sen kaiken pariin joka minulle on sentään lapsesta asti ollut hemmetin tärkeä. Vaikea sitä on enää nimityksin nimitellä, kun ei se ole enää teosofiaa, ei pelkkää Castanedaa, ei välttämättä edes jotain reinkarnaatiojuitskuja. On mitä on.

Kaikkein vaikeinta koko jutussa on olla ajattelematta että "mitään ihmeitä ei tapahdu koska ei niitä ole koskaan tapahtunut". Minua siis rajoittaa ja painaa kasaan jokin ihmeellinen arkitranssi, hyvinkin varmaan koko ihmiskuntaa riivaava typeryys että kaikki tulee ikuisesti olemaan siten ja täten kuin se on nyt. Autoineen, kerrostaloineen jne. (mutta tietenkin heti kun lähtee tätä purkamaan, niin eihän jonkun toisen ihmisen todellisuus välttämättä jaa näitä samoja kuvia ja kuvioita kuin itselläni täällä Suomessa on).

Lopulta aloin miettiä että ei ole mikään ihme että joku uusnatsi voi vakuuttaa itsensä kuvittelemaan ettei mitään holokaustia koskaan tapahtunutkaan. "Ei sitä voinut tapahtua menneisyydessä koska sitä ei tapahdu NYT". Tietenkään kukaan ei oikeasti ajattele noin, mutta... Ihmiset ovat kauhean omahyväisiä. Jos jokin ei ole tässä ja nyt heidän pällisteltävänään ja klähmittävänään, niin ei sitä ole muka olemassakaan. Tästä tahmeasta ajatussaastasta haluan nyt pois. (Tätäkö on keski-ikäistyminen? Yäk.)

Valta ja vastuu, ne ovat hirveitä asioita. Minun on kauhean vaikea olla ajattelematta kieli lipoen että minun pitäisi saada valta oman itseni yli; kyetä hallitsemaan kaikkia tunteitani ja ajatuksiani. Kuitenkin tökkii jo ajatuskin hapannaamaisesta joogailusta. Saati sitten "elämänhallinnasta" jota joka tuuba toitottaa. Hyh. Vastuu... Juuri katselin jotain dokumenttia taiteilija Juhani Linnovaarasta, ja hän muistaakseni sanoi että ei tarvitse muuta kuin elää, ja mielellään tietenkin siten että kokee oikeasti eläneensä, eikä vain kulje kauhealla kiireellä kaikesta ohi ja läpi ja ajattele että sitten joskus teen niin ja niin. (Lisäksi hän sanoi että olisi mukavaa kun ihmiset näkisivät kauneutta sielläkin missä sitä ei ole virallisesti julistettu olevan, tai että koko käsitettä kauneus ei edes olisi.)

Itse olen jo joitakin vuosia muutenkin tarrannut siihen ajatukseen ettei tässä oikeastaan tarvitse muuta kuin elää. Mitä sitä sen enempää itseltään vaatimaan; siinäkin on tarpeeksi vastuuta jo kun ei mene ja teilaa itseään. Muu on sitten ekstraa.

Vaikeahan tuossa on pysyä. Sitä alkaa kuvitella että on tehtävä sitä ja tätä että kehtaa ylipäänsä elää. Aivan kuin elämiseen pitäisi joku lupa pyytää. No, tämä on sitä minulle tyypillistä neuroottisuutta. Toisilla voi olla toisinkin.

Lue lisää

Ihmisluontoon kuuluu puuhata sitä sun tätä, reagoida vaikutteisiin milloin milläkin tavalla.

Tietoisuus tai itsetuntemus auttaa ymmärtämään ja muokkaamaan reagoimistapoja, niiden syy- ja seurausketjuja, vähemmän tuskalliseen suuntaan. Kokemukseni mukaan kausaliteetteihin liittyvä suhteellisuudentaju ja siihen liittyvä "omatunto" painottuu pikemmin vähemmän tekemiseen kuin enemmän tekemiseen, eli kuten Sokrates-noitakin sanoi, daimon-omatunto varoittaa tekemästä jotain muttei kerro mitä pitäisi tehdä. Jottei asiat olisi liian yksinkertaisia, jonkin sisäisestä pakosta-reaktiosta kumpuavan toiminnan epäily-estely milloin minkäkin pelossa voi sekin olla usein enemmän tekemistä, jolloin ei auta kuin tehdä vähemmän ja antaa tekemisenkin tapahtua.

kirjis kirjoitti:

Ihmisluontoon kuuluu puuhata sitä sun tätä, reagoida vaikutteisiin milloin milläkin tavalla.

Tietoisuus tai itsetuntemus auttaa ymmärtämään ja muokkaamaan reagoimistapoja, niiden syy- ja seurausketjuja, vähemmän tuskalliseen suuntaan. Kokemukseni mukaan kausaliteetteihin liittyvä suhteellisuudentaju ja siihen liittyvä "omatunto" painottuu pikemmin vähemmän tekemiseen kuin enemmän tekemiseen, eli kuten Sokrates-noitakin sanoi, daimon-omatunto varoittaa tekemästä jotain muttei kerro mitä pitäisi tehdä. Jottei asiat olisi liian yksinkertaisia, jonkin sisäisestä pakosta-reaktiosta kumpuavan toiminnan epäily-estely milloin minkäkin pelossa voi sekin olla usein enemmän tekemistä, jolloin ei auta kuin tehdä vähemmän ja antaa tekemisenkin tapahtua.

Lue lisää

Jos ajattelen asioita joita olen halunnut tehdä vaikkapa lapsesta asti, niin epäily taitaa enimmäkseen olla suojakeino jolla estän itseäni kokemasta tuskaa. Jos jään miettimään tehdäkö vaiko eikö tehdä, niin en tee mitään ja en joudu märehtimään teon lopputulosta että tuliko sieltä uunista hyvä pulla ulos vai ei.

Laiskuus ja masennus ovatkin sellainen tehotiimi että oksat pois. Mitään ei tapahdu, mikään ei liiku minnekään. Sitten kun masennus hetkeksi hellittää, alkaa hirmuinen kiire tehdä edes jotain, ja kun seuraava musta aalto käy ylle, kaikki taas jähmettyy paikoilleen. Tällaisella elämisen tyylillä pitäisi elää varmaan 1000 v että saisi jotain oikeasti aikaiseksi.

***

Mutta kun ajattelee nyt jotain muuta (kuin omaa napaani) niin onhan sellaisia tilanteita että kun aikoo mennä jonnekin niin tulee tunne että ei kantsis, ja kun kumminkin menee niin havaitsee jotain kurjaa. Eli ei olisi kannattanut mennä. Tai tehdä. Tai milloin nyt mitäkin. Vastaavasti olen myös kokenut "pakkomielteitä" että nyt pitää sitä ja tätä ja jos pakkomielteeseen yhdistyy tietynlainen sisäinen fiilis, niin kaikki käy hyvin. Pitää vaan osata erottaa tuleeko se pakotus egosta (jolloin kyseessä on vain neuroottinen itsepäisyys) vai jostain syvemmältä joka tietää enemmän kuin päiväminä tietää.

kirjis kirjoitti:

Täältä voi vakoilla:
http://kaupunkimetsa.blogspot.com/

Ja täältä lissee, jos ei viel piisant:
http://www.kovalevy.org/836703
http://www.kovalevy.org/606678

Tilausta tuntuu olevan ja puhetta on jo ollutkin jostain proggiksesta taiteiden yönä - luultavimmin keskuspuistossa Lääkärinkadun tienovilla, jota aluetta kaavoittajatädit ja -sedät uhkaavat.

Hassu sattumus oli sellainen, että paikalle ilmaantui mm. tyyppi, joka kertoi "sattumalta" olleensa edellisenä päivänä samaisessa skutsissa rumpunsa kanssa mesoamassa ja sieltä sivistyksen pariin palatessaan oli huomannut ilmoitustaululta julkkarin metsäliikkeen menoista.

Mieleni minun tekevi sanoa, että tällaista on tämän päivän magia aidoimmillaan - ei nuivaa ja pelokasta pentagrammien piirtelyä lattiaan, narsistista etsijyyttä ja henkilökohtaista sitä sun tätä eskapismia milloin minkin salakähmäilyn okkultisissa merkeissä, vaan verkostojen solmimista, yhteisöllisyyden rakentamista, toimintaa ihmisten (ja noitien) parissa luonnon keskellä monilla tasoilla, me-vastaan-ne -pinttymien purkamista, avautumista muistamiselle, muistille, joka on pohjimmiltaan kaikille yhteistä ja jaettua ja virtaa ajan totutuimmasta poikkeavissa muodoissa ja tulee pintaan sitä mukaa kun jonomaisen ajan nyörit hieman hellittävät.

Lue lisää

//Mieleni minun tekevi sanoa, että tällaista on tämän päivän magia aidoimmillaan...//

Kuinka hienosti sinä sen kuvailitkaan. Minäkin olen tätä ilmeisen samaa sanomaa yrittänyt tuoda ilmi koko kevään, sanoin ja teoin. Annahan toveri kun kvanttikättelen sinua kaksin käsin ilman halki. Oho, kämmeniä alkoi heti kihelmöidä...

(Kättely lähetetty kello 22.08 keskiviikkona, for the record).

kirjis kirjoitti:

Täältä voi vakoilla:
http://kaupunkimetsa.blogspot.com/

Ja täältä lissee, jos ei viel piisant:
http://www.kovalevy.org/836703
http://www.kovalevy.org/606678

Tilausta tuntuu olevan ja puhetta on jo ollutkin jostain proggiksesta taiteiden yönä - luultavimmin keskuspuistossa Lääkärinkadun tienovilla, jota aluetta kaavoittajatädit ja -sedät uhkaavat.

Hassu sattumus oli sellainen, että paikalle ilmaantui mm. tyyppi, joka kertoi "sattumalta" olleensa edellisenä päivänä samaisessa skutsissa rumpunsa kanssa mesoamassa ja sieltä sivistyksen pariin palatessaan oli huomannut ilmoitustaululta julkkarin metsäliikkeen menoista.

Mieleni minun tekevi sanoa, että tällaista on tämän päivän magia aidoimmillaan - ei nuivaa ja pelokasta pentagrammien piirtelyä lattiaan, narsistista etsijyyttä ja henkilökohtaista sitä sun tätä eskapismia milloin minkin salakähmäilyn okkultisissa merkeissä, vaan verkostojen solmimista, yhteisöllisyyden rakentamista, toimintaa ihmisten (ja noitien) parissa luonnon keskellä monilla tasoilla, me-vastaan-ne -pinttymien purkamista, avautumista muistamiselle, muistille, joka on pohjimmiltaan kaikille yhteistä ja jaettua ja virtaa ajan totutuimmasta poikkeavissa muodoissa ja tulee pintaan sitä mukaa kun jonomaisen ajan nyörit hieman hellittävät.

Lue lisää

Onpa mukavaa nähdä kommentti joka ottaa osaa aloitusviestiini, ja vieläpä myöteisessä hengessä!

Kolminkertainen Kiva-huuto kirjikselle!

Me suomalaiset keskustelemme aina asian vierestä, kiertäen ja kaartaen.
http://www.youtube.com/watch?v=p4moS_BYuNs

On muuten ihan kuunneltavaa musaa;
http://www.youtube.com/watch?v=5xIaZM6vC7A

Tää on hauska - sai mut naurahtamaan;
http://www.youtube.com/watch?v=2UVY33QC82Y

[email protected]

Yhdyn käsitykseesi täysin! Musta, valkoinen, ja punainen magia ilmaisevat vain yhden ja saman luonnonvoiman käyttötarkoituksia. Kuten lämpö! On olemassa puulämmitys, sähkölämmitys, öljylämmitys, kaukolämpö, maalämpö, aurinkopaneelilämpö, ja kuitenkin kaikissa on kyse vain yhdestä ja samasta asiasta; lämmöstä.

Magian jakaminen valkoiseen, mustaan, ja punaiseen on joskus hyvin selventävää sen menetelmää tai tarkoituisperää kerrottaessa, kuten sekin, minkälainen lämmitysjärjestelmä asunnossasi on. Yhdestä ja samasta luonnonvoimasta on silti kyse.