Härmän vapaa nainen tuossa keskustelussa alempana määritteli "hyviksi syiksi" lopettaa parisuhde, esim. avioliitto:
" Kyllä niitä hyviä syitä lopettaa on muitakin. Alkoholismi, seksuaalisen halun puuttuminen toiseen, puhdas kyllästyminen!"
Mitäs mieltä muut ovat? Pitäisikö vaikkapa luterilaisen kansankirkkomme vihkikaavaan lisätä reiluuden vuoksi teksti:
"Lupaan rakastaa sinua myötä- ja vastoinkäymisissä (paitsi jos sinä tai minä sattuu alkoholisoitumaan, jos seksi lakkaa kiinnostamasta, tai jos satun vain kyllästymään sinuun)."
Kyllä se on ihan totta, että feminismi tarjoaa TODELLISEN vaihtoehdon kirkolle! :-) LOL.
" Kyllä niitä hyviä syitä lopettaa on muitakin. Alkoholismi, seksuaalisen halun puuttuminen toiseen, puhdas kyllästyminen!"
Mitäs mieltä muut ovat? Pitäisikö vaikkapa luterilaisen kansankirkkomme vihkikaavaan lisätä reiluuden vuoksi teksti:
"Lupaan rakastaa sinua myötä- ja vastoinkäymisissä (paitsi jos sinä tai minä sattuu alkoholisoitumaan, jos seksi lakkaa kiinnostamasta, tai jos satun vain kyllästymään sinuun)."
Kyllä se on ihan totta, että feminismi tarjoaa TODELLISEN vaihtoehdon kirkolle! :-) LOL.
Vastaukset 15
Vanhimmat
..kirkko uudistuu kohisten, onhan koko raamattukin käännetty ja ajanmukaistettu ties miten moneen kertaan, ja virsikirjastakin taitavat puuttua enää juomalaulut..
..tätä nykyä kiisteltäneen siitä, missä määrin tehtyjä kerettiläisiä kastajia ja naispappeuden vastustajia pitäisi rangaista..
..lienee ajan kysymys, koska vihkikaavakin poistetaan tarpeettomana, sillä mitä se kenellekään kuuluu kuka rakastaa ja ketä..
..kirkosta ei tätä nykyä kuulu oikeastaan muuta kuin paarman surinaa..
Etkö ole tietävinäsi, että avioliittoon vihkiminen ei luterilaisessa kirkossa ole sakramentti?
Avioliitto on kahden täysikäisen ihmisen sopimus, johon voi siunausta pyytää ihan ilman välittäjiä ja jossa voi vapaamuotoiset lupaukset toisilleen antaa ilman pönötystä - jos niin haluaa. Seremonioilla ja koukerokaavoilla on paikkansa je tehtävänsä kaikissa yhteiskunnissa ja järjestelmissä. Kaikissa yhteiskunnissa ja järjestelmissä on myös ihmisiä, joiden itsetuntemus, kypsyys ja sisäinen ryhti saavat heidät pitämään enemmän kuin ovat luvanneet.
Aika näyttää avioliitossakin.
..ymmärtääkseni kristillisellä avioliitolla on joku sisältökin, ei se mikään muodollisuus ole, ainakaan kaikille..
..jos nyt kaikki kaavat sitten heitettäisiin hittoon, niin eipä olisi ihmettelemistä, jos avioliitostakin puuttuisivat pöytätavat..
..usein ihmettelen, miksi feministit ovat etunenässä vaatimassa yhteiskuntaan jos jonkinlaista sääntöä ja kaavaa, jos perimmäisenä pyrkimyksenä on kaavojen hittoon heittäminen..
Ymmärsitkö, mitä kirjoitin?
..ymmärsin tarkoittamasi asian vain hieman laajemmassa perspektiivissä..
Täytyy myös ymmärtää, mitä menee lupaamaan.
Maailma on täynnä mainoksia, tarjouksia, lupauksia, valoja, vakuutuksia, puolueohjelmia, vaalijulistuksia. Niillä ei voi edes pyyhkiä mitään, kun ovat niin hienoa paperia ja myrkyllistä painoväriä.
Raipe on aikanaan vihitty ihan arkisesti maistraatissa, mutta kyllä kunnon kirkkohäät aina herkistää vanhan rouvan. Niin vihkikaavaa, kuin muitakin kirkollisia seremonioita on varmaan aika ajoin syytä tarkastella kriittisesti, ehkä kuitenkin tilaisuuksien luonnetta kunnioittavalla tavalla.
Suhteen kestävyys punnitaan niinä kaikkein vaikeimpina aikoina, tarkoitan sitä, että jos heittää ns. pyyhkeen kehään, lähtee vieraisiin jne. jos puolison naamataulu on lakannut miellyttämästä, tuskin ennuste muissakaan ihmissuhteissa on kovin positiivinen.
...Ehkäpä tuommoinen konkretia siitä, että lupaan rakastaa silloinkin, kun naamataulu ei miellytä, sinulla ei seiso, tai vaikkapa kun rahasi ovat lopussa toisi ikään kuin realismia tuohon avioliiton solmintatilanteeseen.
Mies voisi todeta lupaavansa rakastaa silloinkin kun lapsi rääkyy ja PMS-oireet ovat päällä, eikä rouvaa satu huvittamaan iltasella.
Minusta tuommoinen konkretia voisi olla tosiaankin hvyä ajatus ja havahduttaa ihmisiä siihen, mitä ovat lupaamassa.
http://www.naimisiin.info/haaopas/vihkikaavat.html
Kato jos vaimo on kotirouva, ja mies hyväpalkkainen professori, niin vaimon kannattaa ottaa miehensä mukaan kirkkoon, jossa pappi saarnaa, että aviopuolisoiden pitää olla uskollisia, ja että avioparien ei pitäisi erota toisistaan. Vaimo ei veisi miestään kirkkoon, jos pappi saarnaisi: Jumala on armollinen niille, jotka kohtelevat rakkaudella tapaamiaan ihmisiä myös avioliiton ulkopuolella ja auttavat heitä silloin, kun heidän seksuaalinen tarpeensa ja hellyyden kaipuunsa on suurta.
Ovatko uskovaiset naiset usein kotirouvia siksi, että he ovat uskovia? Vai ovatko he uskovia siksi, että ovat kotirouvia?
...ovat kotona osan tai koko ajan enimmäkseen lasten ollessa pieniä, koska itse haluavat olla.
Eräs hyvä paikallinen perheystävämme, rouva, tekee osa-aikaista työtä pienten lasten teho-osastolla. Olen ollut ymmärtävinäni, että työ on sen verran henkisesti rankkaa, ettei hän haluaisikaan tehdä sitä sen enempää, kuin tekee.
Uskolla ei ainakaan minun tuntemieni henkilöiden keskuudessa ole mitään tekemistä kotirouvuuden kanssa. En myöskään tunne näissä piireissä niin kyynisiä naisia, jotka olisivat naimisissa miehensä hyvän palkan vuoksi... Toki varmaan niitäkin on, mutta ei sitä voi päälle nähdä - ehkä myös niitä, joilta mies olettaa vaimon olevan "kiltisti käytettävissä"? Tosin en usko näiden huonojen ominaisuuksien olevan pelkästään uskovien ihmisten yksinoikeus.
Useimmiten pappi ei saarnaa, että aviopuolisoiden pitäisi olla uskollisia. Se on aika itsestään selvä juttu, josta tuskin tarvitsee muistuttaa.
Tuo avioliiton ulkopuolella -juttu on taas semmoista paskamössöä, jolla ei ole mitään tekemistä rakkauden kanssa. Kukaan naimisissa oleva ei tee toiselle "palvelusta" huoratessaan toisaalla.
Alkoholismi tai jokin muu päihdeongelma on erittäin hyvä ja painava syy lopettaa parisuhde. Toinen on silloin sanoutunut irti perheen velvollisuuksista. Hyvä syy voisi olla myös jatkuva henkinen tai fyysinen pahoinpitely, luonnevikaisuus tai kieltäytyminen kantamasta taloudellista vastuuta. Muita hyviä syitä en yhtäkkiä keksi, mutta saa sitä toki erota huonoistakin syistä. Itsepähän ongelmansa kärsivät.
Kaappijuokon frouvan voi viskata kadulle?
Omasta mielestäni väkivalta ja uskottomuus ovat niitä, mitkä olen nähnyt lopullisina niitteinä parisuhteen loppumiselle (tai oikeutuksina).
Sallivathan juutalaisetkin avioeron - "rakkaudettomuutensa tähden", kuten Jeesus totesi. Ideaalinahan on, että ei erota.
Nykyeroluvut kertovat kyllä, että nämä "dunneihmiset" eivät naimisiin mennessään taida tietää, mikä homman idea on.
Alkoholismi, jos siihen ei liity väkivaltaa tai uskottomuutta, on kyllä mielestäni vastoinkäyminen. Toki alkoholistia pitää lakata paapomasta, mahdollisesti pistää kadulle ryypiskelemään, kunnes olo tulee tarpeeksi kurjaksi lopettaa. Mutta avioeron legitiimi syy se ei ole.
Runsas alkoholin käyttö pilaa koko perheen elämän. Jos yhtään ajattelee asiaa lasten kannalta, sen juopon ymmärtää kyllä viskata ulkoruokintaan. Nuoret kärsivät eniten. Meillekin tuli yökylään yksi lapsen kaveri, kun vanhemmat kuulemma lähtivät ravintolaan ja jättivät 16 -vuotiaan yksin kotiin. Seuraavan päivän pariskunta oli tietysti krapulassa eikä kovin hyvää seuraa. Eikä se juoppo vanhempi ole kyllä kovin hyvä roolimallikaan. Känniporukoiden tuominen kotiin räyhäämään on sitten ihan vihoviimeinen asia. On tullut näitäkin koettua ja täytyy sanoa, että alkoholisteille ei myötätuntoa löydy. Eikä sen puoleen väkivaltaisille ihmisillekään. Useimmiten sitä tapellaan alkoholin vaikutuksen alaisena, joten asiat liittyvät toisiinsa.
"Nuoret kärsivät eniten. Meillekin tuli yökylään yksi lapsen kaveri, kun vanhemmat kuulemma lähtivät ravintolaan ja jättivät 16 -vuotiaan yksin kotiin."
Oletko sinä nyt ihan tosissasi? 16-vuotias on niin vanha, että hänellä voisi ikänsä puolesta olla omia lapsia ja oma koti ja itsenäinen elämä. Saako sinun lapsesi mennä vielä täysi-ikäisenäkään naapuriyhtiön hiekkalaatikolle leikkimään ilman lupaasi? Joku tolkku tuohon paapomisen pitäisi saada. Tuota menoa kasvatat pojastasi kalosseissa kulkevan valiokuntaneuvoksen, joka pelkää omaa varjoaankin. Kyllä nuorelle pitää antaa vastuuta.