jos se isästä olis riippunut,
olisin vieläkin siellä
palkattomana orjana
kantsii ajatella myös
itseään, ukko kyllä osaa
ruokansa laittaa, mutta
jos olet semmoinen nynnerö,
että et saa työtä tai koulua
itsellesi, niin parastahan
se on ottaa huolto vastaan
ja sitten kun isä kuolee
alkaa yhteiskunta huoltaa
( sossu maksaa näkkileivän)
sitä pitää kuule vähän yrittää
että saa ainakin toimeentulon
itsenäisesti
olisin vieläkin siellä
palkattomana orjana
kantsii ajatella myös
itseään, ukko kyllä osaa
ruokansa laittaa, mutta
jos olet semmoinen nynnerö,
että et saa työtä tai koulua
itsellesi, niin parastahan
se on ottaa huolto vastaan
ja sitten kun isä kuolee
alkaa yhteiskunta huoltaa
( sossu maksaa näkkileivän)
sitä pitää kuule vähän yrittää
että saa ainakin toimeentulon
itsenäisesti
Vastaukset 1
Vanhimmat
suosittelen lämpimästi jos sinulla on sellaista
kotikunnassasi mahdollisuus saada. Ammattiauttajaa
mielestäni kaipaat itsetunnon rakentamiseen.
Itsehoidon voit aloittaa siitä että lakkaat
vääntämästä sitä aamupalaa aikuiselle ihmiselle.
Minkä ikäinen olet, kun puhut "suhteestasi miehesi
kanssa" mutta asut kuitenkin kotona? Ulos sinun
olis sieltä päästävä ja pian, ei kuitenkaan miehen
kotipiiaksi vaan omaan kämppään opettelemaan
itsenäistä elämää.