olen erittäin huolissani suomen nuorisosta.opiskelijat joutuvat painanmaan pitkien koulupäivien lisäksi vielä töissä, koska he eivät elä kelan antamalla opintorahalla ja asumistuella. Itse sairastuin opiskeluaikoina kovan stressin takia (vaikka töitä en tehnytkään silloin) vakavaan psyykkiseen saiarauteen. Aloitin opiskelun 22- vuotiaana ja nyt kun olen 27-vuotias minulla ei ole vieläkään vakituista työpaikkaa vaan olen sairaseläkkeellä ja pudonnut kokonaan työelämästä pois. Mietin vain sitä, miten nämä nuoret jaksavat ja sairastuvatko hekin minun laillani psyykkisesti kovan stressin takia. Itselläni ei ollut opiskeluaikoina varaa ostaa edes ruokaa, söin vain koulussa tarjottavan ruuan. Jos olisin tehnyt töitä, olisin saanut paremman elannon, mutta tod. näk. oisin sairastunut psyykkisesti jopa nopeammin kahta vaativaa työtä tehdessä. Haloo ihmiset! Nuorissa ja lapsissa on tämän yhteiskunnan tulevaisuus! Jos he sairastuvat psyykkisesti tai jollain muulla tavalla ennen 30- ikävuotta, yhteiskuntamme on erittäin pahassa pulassa. Auttakaa nuoria ennen kuin on liian myöhäistä. Omalla kohdallani voin sanoa, että tämä yhteiskunta on ajanut minut hulluksi.Kiitos siitä.
mitä on tapahtumassa?
Nimetön
4375
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
täytyy sanoa että liian moni yrittää liikaa.
Töihin nopeampaan tahtiin, mitä hyötyä on kouluttaa päänsä pipiksi ja olla eläkkeellä kun voisi pysyä terveenä ja tehdä töitä. Ajatelkaa tätä koulutusinnossanne. Kouluttautua voi myöhemminkin jos päätä riittää ja intoa. Silloin on jo tienannut , niin että pystyy . Väkisin opiskelu ei maksa vaivaa.
Lapset, nuoret, ja eläkeläiset ovat tuottamattomia, heistä vain kuluja, näiden nykypäättäjien mielestä.
Me kaikki olemme pelkkää "rupusakkia" heille, alkoi jo ahon aikaan, lipponen täydensi, ja vanhanen jatkaa.
Sairastutaan, tehdään itsemurhia, jne.
Olen pahoillani takiasi, ja siitä ettet ole ainoa.
sivistynyt tämä yhteiskunta ei ole, kannetaan huolta takapihasta, eikä nähdä mitä etupihalla tapahtuu.
Se työ mihin tarvittiin enne ihmisiä, vietiin pois, ja viedään, ja työttömät saavat "sontaa silmilleen", ihan kun se heidän vikansa olisi, että firma siirtyy alta.
Minä olen jo eläkkeellä oleva nainen, ja ehdin kokea 2v työttömyyttä, sitä miten ihmisarvo viedään ja tuhotaan.
Vuosi vielä, ja jätän tämän "hukkuvan laivan" myös. Lapseni jo muuttivat muille maille, kun niitä töitä vaan ei ollut, vaikka kuinka toisin sanotaan. Ei kukaan ihminen elä lehtiä jakamalla, ja 4-5h pätkätöissä, jos perhekin pitäisi voida perustaa.
hali ja suukko poskelle, koeta jaksaa hakea apua.
totalitäärisesti määräävät elämisen ehdot, niin kaikki puheet tai moralisointi miltään muulta pohjalta on joutavaa.
Kun keskiluokan(yrittäjät ja säällisen työpaikan omaavat) käsissä on ne elämisen raamit joiden puitteissa alaluokankin on pakko rämpiä niin se sellainen rämpiminen käy pakostakin mahdottomaksi tuloerojen kasvavaessa suuriksi, sillä käytännössä tavara ja palveluvalikoima noudattelee keskiluokan ostokäyttäytymistä ja tämän valikoiman hintataso noudattelee keskiluokan palkkatasoa. Tämän mahdottomuuden sinetöi se että kaikki inhimillinen pyritään ottamaan markkinoiden tai rahatalouden piiriin ja siis keskiluokan hallintaan.
Väistämätön seuraus tästä onkin rikollisuuden kasvu ja myös jonkinlaisten alakulttuurien syntyminen.
Todennäköiesti lähitulevaisuudessa ainakin juuri huumeet ja prostituutio tai laajemminkin ihmis-ja elinvaraosakauppa lisääntyvät entisestään niihin liittyvine rikollisuuksineen tai alakulttuureineenkin.
monia Sinunlaisiasi henkisesti sairaita on työttömyys tilastoissa "työtön" nimellä. Tiedän omasta kaveripiiristäni monia syrjäytyneitä kolmeakymmentä ikävuotta lähenteleviä aikuisia miehiä. Nykyään ei enää päästetä porukkaa niin helposti psyykkisistä syistä sairaseläkkeelle koska yhteiskunnan rahat alkavat loppua verotulojen huvetessa yritysten siirtäessä tuotantoaan halvemman kustannus tason maihin.
Luokittelen myös itseni sosiaalisesti syrjäytyneeksi koska kaveripiiri on niin pohjalla että niihin joutuu ottamaan etäisyyttä koska muuten he vetävät mukanaan kaikenlaisiin ongelmiin joista pahimmat ovat viinan ja huumeiden jatkuva käyttö.
Työnteko rupeaa kärsimään ja arjenperusrutiinit laiminlyötyä kun pyörii väärässä seurassa.. Ainoa mahdollisuus on varmaan enää vaihtaa paikkakuntaa ja koittaa aloittaa elämä jossain muualla jos ei halua "upota" ystäviensä mukana kun on vielä siinä kunnossa että pystyy räpiköimään ulos tästä paskasta.
Olen myös huolissani tulevista sukupolvista ja heidän kestämisestään. Varsinkin niistä joilla ei ole mitään turvaa takana. Ei isovanhempia ei omia vanhempia ei sosiaalista turvaverkkoa takana. Ilmeisesti tulevaisuudessa yhteiskunta tulee ottamaan isomman roolin lasten kasvattajana koska vanhemmat eivät siihen enää pysty. Huostaanottojen määrähän kasvaa koko ajan.