Moi!
Minkä ikäistä porukkaa Valtsikkaan on yleensä hakemassa?
Tietty,että suurin osa varmaan tuoreita ylioppilaita.Mutta onko hakijoissa monia yli kolmekymppisiä aikuisopiskelijoita tai niitä,jotka aikovat opiskella työn ohessa?
Ikäjakauma Valtsikan pääsykokeissa?
derxd
8
1991
Vastaukset
- yksi yrittänyt
Varsinkin Helsingissä ikähaitari näytti olevan laidasta laitaan. Itse olen yli kolmekymppinen ja hakemassa valtsikkaan. Joten sinne vaan ikäihmiset sekaan :).
- vanhempaa
Ymmärtääkseni Valtsikkaan pyrkivä porukka on keskimääräistä vanhempaa. Näin olen ymmärtänyt opinto-ohjaajan puheista. Kyllä tuolla pääsykokeissa näkyi iäkkäämpääkin väkeä.
- ensi vuonna uudestaan
Olin eilen valtsikan pääsykokeessa (sosiaalipsykologia) ja kyllä se ikähaitari näytti olevan aikamoinen. Pelkäsin etukäteen tuntevani itseni ihan ikälopuksi siellä uutuuttaan kiiltelevien ylioppilaiden joukossa, kun olen "jo" 33-v., mutta kyllä siellä oli oman ikäisiä ja paljon vanhempiakin mielestäni yllättävän paljon.
Koe itsessään taisi mennä aika huonosti, joten ensi vuonna olen sitten 34-veenä siellä taas pyrkimässä... - M20
Pääsykokeessa oli eräs eläkeläinen nainen. Toivotti onnea. :)
- etuoikeus
Eikö olisi kohtuullista,että yli kolmikymppiset Valtsikkaan (filosofia) pyrkijät saisivat hieman lisäpisteitä iän ja elämänkokemuksen johdosta?
Eikö se Platonkin neuvonut,että varsinainen filosofin kulutus alkaa vasta myöhemmällä iällä (käytännössä sulkien pois alle 3-kymmppiset)?
Vai onko filosofianlaitos eri linjoilla kunnioitetun Platonin kanssa?- sanovat
että filosofiassa (kuten muillakin aloilla) koulutus kannattaisi aloittaa mahdollisimman varhain. 20-vuotiaana filosofian aloittanut ehtii keskimäärin filosofoida 10 vuotta kauemmin kuin 30-vuotiaana aloittanut. Lisäksi nuorena erityisesti matemaattisten kykyjen kehittäminen lienee helpointa (ja filosofiassa matemaattinen/looginen ajattelu on olennaista).
Täytyy myös muistaa, että monet filosofit ovat kirjoittaneet tärkeimmät teoksensa/jonkun tärkeimmistä teoksistaan nuorena (iät julkaisuvuotta ja syntymäaikaa vertaamalla):
Berkeley: A Treatise Concerning the Principles of Human Knowledge (25-vuotiaana)
Nietzsche: Die Geburt der Tragödie aus dem Geiste der Musik (28-vuotiaana)
Wittgenstein: L-P Abhandlung eli Tractatus (29-vuotiaana)
G.E. Moore: Principia Ethica (30-vuotiaana)
Gottlob Frege: Begriffsschrift (31-vuotiaana)
Schopenhauer: Die Welt als Wille und Vorstellung (31-vuotiaana)
Kripke piti maineikkaat luennot Princetonissa 30-vuotiaana (joista myöhemmin julkaistiin teos Naming and Necessity)
Toki monet ovat kirjoittaneet varsin vanhoina suurteoksiaan (Wittgenstein Filosofiset tutkimukset, Leibniz tärkeimmät, Kant suuret teoksensa jne.). Ehkä erityisesti käytännöllistä filosofiaa (yhteiskuntafilosofiaa, etiikkaa jne.) on kirjoitettu iäkkäänä. Mutta tarkoitukseni on sanoa, että luulen kuitenkin olevan sitä parempi, mitä aiemmin aloittaa. Ja täten vastustan ehdotustasi. - vai että Wittgenstein
sanovat kirjoitti:
että filosofiassa (kuten muillakin aloilla) koulutus kannattaisi aloittaa mahdollisimman varhain. 20-vuotiaana filosofian aloittanut ehtii keskimäärin filosofoida 10 vuotta kauemmin kuin 30-vuotiaana aloittanut. Lisäksi nuorena erityisesti matemaattisten kykyjen kehittäminen lienee helpointa (ja filosofiassa matemaattinen/looginen ajattelu on olennaista).
Täytyy myös muistaa, että monet filosofit ovat kirjoittaneet tärkeimmät teoksensa/jonkun tärkeimmistä teoksistaan nuorena (iät julkaisuvuotta ja syntymäaikaa vertaamalla):
Berkeley: A Treatise Concerning the Principles of Human Knowledge (25-vuotiaana)
Nietzsche: Die Geburt der Tragödie aus dem Geiste der Musik (28-vuotiaana)
Wittgenstein: L-P Abhandlung eli Tractatus (29-vuotiaana)
G.E. Moore: Principia Ethica (30-vuotiaana)
Gottlob Frege: Begriffsschrift (31-vuotiaana)
Schopenhauer: Die Welt als Wille und Vorstellung (31-vuotiaana)
Kripke piti maineikkaat luennot Princetonissa 30-vuotiaana (joista myöhemmin julkaistiin teos Naming and Necessity)
Toki monet ovat kirjoittaneet varsin vanhoina suurteoksiaan (Wittgenstein Filosofiset tutkimukset, Leibniz tärkeimmät, Kant suuret teoksensa jne.). Ehkä erityisesti käytännöllistä filosofiaa (yhteiskuntafilosofiaa, etiikkaa jne.) on kirjoitettu iäkkäänä. Mutta tarkoitukseni on sanoa, että luulen kuitenkin olevan sitä parempi, mitä aiemmin aloittaa. Ja täten vastustan ehdotustasi.Tuskin tässä nyt ollaan kenestäkään mitään uutta Wittgensteinia tai Nietzscheä tekemässä vaikka kuinka aikaisin aloitettaisiin opinnot. Ne potentiaaliset wittgensteinit filosofoivat ilman yliopistojakin joten niitä ei kannata edes ottaa mukaan tähän keskusteluun.
- yliopiston ulkopuolisesta
vai että Wittgenstein kirjoitti:
Tuskin tässä nyt ollaan kenestäkään mitään uutta Wittgensteinia tai Nietzscheä tekemässä vaikka kuinka aikaisin aloitettaisiin opinnot. Ne potentiaaliset wittgensteinit filosofoivat ilman yliopistojakin joten niitä ei kannata edes ottaa mukaan tähän keskusteluun.
Eipä kyllä tule mieleen ketään suurta filosofia parilta viimeiseltä vuosisadalta, joka olisi ilman yliopistoa pitkälle päässyt. Joskus aikoinaan tilanne oli erilainen, kun yliopistojärjestelmä oli kehittymätön ja tiedon määrä oli pienempi. Nyt tiedon kokonaisuutta on vaikeaa hallita.
Esimerkkinä Wittgenstein oli mm. Russellin ja Ramsayn opissa sekä keskusteli myös esimerkiksi Fregen sekä G.E. Mooren kanssa. Tractatus viliseekin viittauksia ja suoranaisia teorian lainauksia Fregeltä ja Russellilta. Ts. Tractatusta ei olisi syntynyt tyhjiössä yliopiston ulkopuolella. "Potentiaaliset wittgensteinit" ehkä filosofoivat yo:n ulkopuolellakin, mutta ainakaan eivät saa kaikkea itsestään irti.
Filosofointi (laadukas sellainen) ilman yliopistoa on melkoisen vaikeaa. Yliopisto instituutiona itsessään ei tietenkään ole olennaista, vaan yhteisö. Tarvitaan valintoja (mitä luetaan), keskustelua sekä suoranaista opastusta. Professori voi johdattaa ydinasioiden kautta aiheeseen, joka vaatisi itsenäisesti suuren kirjallisuuden lukemista. Sopivien teosten etsiminen on päämäärätöntä ja summittaista ilman asiantuntevaa ohjausta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 686892
Yritystuet 10 mrd. vuodessa, eli yrittäjäriski valtiolla kuten kommunismissa
Pelkästään Viking Linen viinanhakuristeilyitä sponsoroidaan 20 miljoonalla eurolla vuosittain. Dieselin verotukikin on636803Sture Fjäder haluaa tuensaajien nimet julki
Kokoomuspoliitikko haluaa yli 800 euroa kuukaudessa tukia saavien nimet julki. Ehkä olisi syytä julkaista myös kuvat? h1485456Luotathan siihen tunteeseen, joka välillämme on?
Uskothan myös, että se kestää tämän? Kaipaan sinua valtavasti. Vielä tehdään yhdessä tästä jotain ihmeellistä ja kaunist504503En saa sua mielestäni vaikka tekisin mitä
Mikä tähän auttaa.. ei mikään. Edes aika. Kaivan sut kohta vaikka kivenkolosta että saan kysyä haluatko sinäkin💛204099Onnettomuus
Hukkajärventiellä kolaroi lavetti ja henkilöauto. Uutista ei missään! Hys hys ollaanko hiljaa tästäkin?53680- 373258
- 283183
Maahanmuuttajat torjuvat marjanpoiminnan - "emme ole rottia"
Ruotsalaisen journalistin selvitys paljasti, miksi maahanmuuttajat kieltäytyvät työstä. Taustalla vaikuttavat kulttuuris762792Köysi alkaa kiristyä putinin kaulalla....
Putin pelkää eniten juuri omaa porukkaansa, ja siihen on varmasti syytä kun sota ei ole mennyt hyvin, tappiot ovat valta402269