Onko kukaan herännäisyydessä tullut oikeasti uskoon?
Ainakin minä joka olen kuunnellut niitä seurapuheita, ei niissä Jeesuksesta syntisten Vapahtajasta puhuta mitään.
Ei kuule Jumalan ja puhetta ja koe Pyhän Hengen kosketusta.
Onko herännäisyys enää samaa kuin Paavo Ruotsalaisen aikoihin - tuskinpa vain.
Onko hän suurempi vaikuttaja kuin Jumala, kun häntä usein siteerataan. Jumalan sana vain on elävä.
Olenko pahasti paatunut, vai onko herännäisyys maallistunut ja niiden papit liberalisoituneet?
Ainakin minä joka olen kuunnellut niitä seurapuheita, ei niissä Jeesuksesta syntisten Vapahtajasta puhuta mitään.
Ei kuule Jumalan ja puhetta ja koe Pyhän Hengen kosketusta.
Onko herännäisyys enää samaa kuin Paavo Ruotsalaisen aikoihin - tuskinpa vain.
Onko hän suurempi vaikuttaja kuin Jumala, kun häntä usein siteerataan. Jumalan sana vain on elävä.
Olenko pahasti paatunut, vai onko herännäisyys maallistunut ja niiden papit liberalisoituneet?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Emme me heränneet kummoisia puhujia ole. Aivan liian vähän puhumme Jeesuksesta ja liian paljon ihmisistä. Usein muistellaan ja haikaillaan jotakin mennyttä ja ollutta. Jos Pyhä Henki tekee työtään niin kyllä hän sitten toimii varmaan Siionin virsien kautta, jotka sentään ovat elämässä koeteltua kunnon kamaa. Körttiläiset nyt eivät yritä edes uskovaisia ollakaan, mutta voi olla että joku kuitenkin pelastuukin, kun turvautuu siihen mitä Jumala on tehnyt. Pppp.
Vai ette yritä uskovaisia ollakaan. No mutta ette kai kielläkään uskoanne, vai miten on?
Kerran eräässä lehdessä kyseltiin eri ihmisiltä gallupilla että oletteko uskossa?
Silloin körttien taholta tuli lause ettei sellaista saa kysyäkään. He suorastaan loukkaantuivat kysymyksestä.
Olisi hyvä pitää mielessä sekin Jeesuksen sana, että jos te kiellätte minut ihmisten edessä, niin ei teitä tunneta myöskään Jumalan edessä viimeisenä päivänä.
Sydämen usko ja suun tunnustus. Siinä kaksi tärkeää seikkaa. Se on kai sitä uskonkilvoitusta.
näin:
"Jos sinä suullasi tunnustat Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi,
että Jumala on Hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut.
Sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan."
Room. 10:9-10. Myös jae 17 kuuluu siihen.
Ei ole mahdollista olla Raamatun opettamassa uskossa ellei ensin ole tullut uskoon.
Tarvitaan sanan kuulemisen kautta syntynyt usko ja Jeesuksen vastaan ottaminen.
"... kehoitan teitä vastaan ottamaan Jumalan armon, niin ettei se jää turhaksi."
2 Kor.6:1.
Jeesus kuoli ristillä vuodattaen verensä syntiemme tähden !!!
Raamatun mukaan Jeesuksen vastaan ottamisen jälkeen seuraava askel on kaste.
"Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen...." "... Jotka nyt ottivat
hänen sanansa vastaan, ne kastettiin."
Apt. 2:38,41.
Tämä on oikeaa heräämistä!
Siunausta tälle tielle lähteville ja lähteneille!
tunnustaa Jeesus Herraksi tai pitää itseään uskovaisena. Jälkimmäinen sana kun nykyään saa helposti värityksensä niiden ihmisten mukaan, jotka puhuvat enemmän omasta uskostaan kuin Jeesuksesta. Körttiläiset taas saattavat puhua enemmän oman uskonsa puutteesta kuin Jeesuksesta...Jeesuksen tunnustaminen Herraksi nyt ei kyllä ole vaikeaa, hänen nimessään koolla ollaan. Jos ette saa körttiseuroista itsellenne hengellistä ravintoa, niin hyvänen aika, menkää muualle. Toiset saavat, mitäs heitä vikoilette.
körtit eivät suuremmasti harrasta Raamatun lukemista eivätkä rukousta ainakaan ääneen toisten kanssa. Siionin virsiä he sanovat tosin kaksinkertaisiksi rukouksiksi.Niitä "rukouksia" veisataan syvällä rintaäänellä.Körtit ovat hyviä veisaajia ja sen kyllä hyvin itsekin tietävät :-)
Vaikea on mennä sanomaan kenenkään uskosta koska niistä asioista ei yleensä puhuta.
Kyllähän seurapuheissa kaipaillaan Jumalan puoleen , mutta he eivät käytä sanontaa tulla uskoon , vaikka käyttävät itsestään nimitystä heränneet. Voivat tosiaan loukkaantua jos joku arvaa heiltä sitä kysyä.
Mitä ns. heränneet eli körttiläiset ymmärtävät sanasta evankelioiminen?
Onko se pelkästään Siionin virsiseuroja, joissa kokoontuu papit ja samat vanhenevat ihmiset paikasta paikkaan ja vuodesta toiseen.
Ei tässä kukaan ketään vikoile, kysellään ja keskustellaan eri vaikutteita ja vaikutuksia.
vastasikin kysymykseesi körttien evankelioimisesta.
Eli ei yritetä käännyttää muita körteiksi vaan yritetään rakastaa ihmisiä joukkoon.Eikä se mikä tahansa joukko olekaan kaikkine puutteineenkaan.Varjeltuupahan ihminen monelta pahalta kun kulkee siinä joukossa.Se on sitten Jumalan asia milloin Hän haluaa kutsua kulkijan lähelleen.Ehkä se menee näin että kun ihminen tulee tarpeeksi pieneksi kuten Sakkeus niin sitten alkaa tapahtua muutosta.
Tämän päivän evankeliumitekstissähän kävi niin että Jeesus kutsui itsensä Sakkeuksen kotiin ja siitä alkoi muutoksen ja ilon aika Sakkeukselle ja koko perheelle ja niin edelleen.
Körtti
Onko tässä 'herännäisyydessä' ja PaavoRuotsalaisessa nyt kyseessä just se joukko Suomen perinteistä kristikansaa, joka kesällä heinäkuussa kokoontuu kesäjuhlille Espoon Leppävaaraan ? Onko ne siellä just nämä heränneiden juhlat ?
Minuakin 'huolestuttaa', että ovatko uskossa ollenkaan ja siksiköhän juuri yksi uskosta osaton ystäväni - haluaisi mennä just sinne mukaan tänä kesänä. Siellä voi niinku 'kuumimmat kysymykset' kiertää.
Kerran olin hetken, kai sit just tämmöisen körtin seurassa ja kun innostuin 'yhteisestä uskostamme' ns. liikaa ja iloitsin ja juttelin, kuinka ihana on olla kuitenkin, kärsimystenkin keskellä, pelastunut ja elää uskossa Jeesukseen; Hän ei koskaan hylkää eikä jätä.... - Tämä ihminen ei jotenkin kestänyt kuulla juttujani, hermostui. Pysäytti sitten jotenkin tyyliin 'ei tommonen sovi' ja ihan kuin olisi jotenkin alkanut vapista. Olin vähän äimän käkenä, kun luulin, että olemme yhtä uskossa (vaikka minulla onkin erilainen seurakunta(järjestö)tausta, mutta siihen asti samanlainen, että ev.lut.).
On, on tässä herännäisyydessä jotakin 'outoa'! Kyseessä hyvä porukka - kiertää uskoontulo ja elää miten vain, vai ? En tuomitse, pelastuneita siellä mukana varmasti, Herra sen tietää, mutta huolissani olen; lopultakin minua huolestuttaa kaksikin ystävääni, joihin minä en saa uskonyhteyttä, vaikka 'pitäisi'. Siinä on jotakin?
Tiedän että jotkut herännäiset loukkaantuvat sanaa Jeesus. Niitä henkilöitä on jopa seurakuntien luottamuselimissä.
Tunnen eräänkin körttiläisen, joka sattuu olemaan vieläpä sukulainen, sanoi ettei tiedä onko hän uskossa vai ei. Kummallista minustakin.
Rukoilen kyllä hänenkin puolestaan että hänen sielunsa, henkensä ja ruumiinsa pelastuisi.
On aivan luonnollista, että olet huolestunut heränneiden uskosta. Siitä heränneet itsekin ovat sen verran huolestuneita, että kokoontuvat yhteen veisaamaan ja puhumaan Jumalan pyhyydestä ja armosta. Ei siinä sen kummempaa ole. Se on sielunhoidollinen liike, ei niinkään "evankelioiva" siinä mielessä, että koetettaisiin saada toisia kääntymään körteiksi. Käytetään pikemminkin sanontaa että "rakastetaan mukaan". Semmoista kristittyjen välistä kunnioitusta ja rakkautta soisi olevan kaikissa uskonsuunnissa, mutta myös uskonsuuntien välillä. Tuo on varmaan tuntunut pahalta, kun ei sinun "uskon kieltäsi" ole körtti ymmärtänyt. Niitä ymmärtämisvaikeuksia näyttää olevan puolin ja toisin.
Sitä "kuumaa kysymystä" ei körttiläisyydessä ainakaan haluta kiertää, että kovin puuttellista on oma usko ja vaellus, omat puheet ja teot. Eikö tämän tunnustamisesta voisi alkaa Jumalan työ meissä? Ei itsensä parantelu meitä auta, vaan Jeesuksen sovitustyö. En ole kanssasi samaa mieltä, että herännäisyydessä armo ymmärrettäisiin lupana "elää miten vain".
Joku tuossa sanoi, että heränneet loukkaantuvat sanaan Jeesus. Sekin kuulostaa kyllä aika oudolta, sillä Siionin virsissä monet rukoukset osoitetaan juuri hänelle. Se että rukoukset lauletaan ei kai ole outoa sillä niinhän tehtiin Jeesuksenkin aikana, vrt psalmit.
Tietenkin myös itse herännäisyydessä on jotakin outoa, eihän se muutoin olisi pysynyt elinvoimaisena näin montaa vuosisataa. Toivottavasti se outous on ylhäältä annettua. On varmasti niin, että kun täällä on erilaisella persoonallisuuden rakenteella varustettuja kastettuja kristittyjä, niin myös uskon kieli ja ilmaisu tarvitsevat erilaisia ilmenemismuotoja.
herännäisyydessä täytyy olla ,kuten nim pappiparka asiasta mainitsi.Eihän se muutoin olisi pysynyt elinvoimaisena .
Sanoisin että se on se Paavo Ruotsalaisen perintö joka elää ja vaikuttaa.Joka on saanut kokea "armon vilauksen" se ei siitä hevillä irti pääse.
Se on varmasti ylhäältä annettua ja se vetää ihmisiä puoleensa armon vaikutuspiiriin.
Mitä pienemmäksi ihminen Jumalan ja ihmisten edessä itsensä ymmärtää , sitä lähempänä Jumalaa hän saa olla.
Körtti
Jatkan vähän sen jälkeen kun luin 'pappiparan' selventävää tekstiä. - Niin, minustakin ainekset ovat tosi hyvät etsintään niinku. Varmaan kokoukset tukevat justiinsa ainakin etsijöitä. Olen myös kuullut, että eivät oikein hyväksykään sitä, että 'olen uskossa', 'olen pelastunut', 'olen menossa taivaaseen Jeesuksen luo'. Kuulemma, ei koskaan voi olla varma! Siis silloinhan (Raamatunkin mukaan?) uskomme on turha.
Minä mainitsin siitä elämäntyylipuolesta. Kaksi tuntemaani henkilöä mielestäni eivät erota asioiden henkeä niinku, kaikki maailmallinen tekoineen ja asenteineen menee; he niinku viihtyvät, mielellään liikkuvat ihan kaikessa. Itte kun pystymetsästä sain tulla uskoon, Jeesus alkoi elää sydämessä ja sain alkaa kasvaa Pyhän Hengen johtamana, niin alkoi tulla semmoinen tosi iso epäviihtyvyys yhä lukuisampiin hengeltään kauhian maailmallisiin toimiin ja pyrkimyksiin. Tämä tapahtui ihan itsestään, olen kuitenkin iha rento uskovainen. Minusta tämä muuttuminen tällä tavoin ei toimi körttiläisissä.
Minä tarkoitan sillä, että 'en saa uskohyhteyttä' sellaista ilman sanoja olevaa juttua; sen vain tietää, että toinen tietää samat asiat, on uskossa ja Hengessä, uskolle kuuliainen, vaikka puhuttaisiin arjen asioista, maailman ilmiöistä. Tätä yhteyttä ja Rauhaa en körtin kanssa saa, tuntuu samanlaiselta kuin ihan maailmaan kietoutunut. Ei tämä minulle ongelma ole, mutta se on 'outoa', voin sanoa kokemuksesta, sillä niin paljon vuosia tässä on jo mennyt - kasvaessa, ja kesken on matka.
Kyllä minulla on muutakin kokemusta siitä, että ihmisellä on taipumus kiertää Jeesusta silloin, kun Hän ei vielä ole kirkastunut. Kun on körteissä mukana, ei kulmakiveen loukkaantuminen häiritse.
Juu, tiedän virret siellä. Ne ovat ihania. Aikoinan kävin semmoisissa seuroissakin kirkon tiloissa kun oli tarjolla. Siellä semmoinen vanha virsikirja ja vanha kunnon virsilaulutyyli, jota kaipaisin. Yleisen kirkon virsikirjauudistus vieroitti minut kirkolta, mutta körttivirret OVAT ravitsevia. Mielestäni juu, siinä on positiivinen asia, että virret todella puhuvat ja niillä voi rukoilla. Varmaan homma toimii noin ja vähitelleen Jeesuskin kirkastuu henkeen. Herra sen tietää.
Minulla on syytä ja kokemusta olla huolissaan ystävän sielusta (ja siis esirukoilla) sillä oma uskoontuloni on sen verta ihmistä muuttava, että justiinsa sitä voimaa kumpikin ystäväni tahollaan ehottomasti tarviisi. Hengessä huokaillen ja hyvää tarkoittaen sisko Herrassa Jeesuksessa, Taivaan Isän kämmenellä.
saa olla". Siis joo ihan hyvä pointti ja tuo, mitä kirjoitit on hyvä ja varmaan ylhäältä. Se minua vaivaa, että miten esim. Sinä jatkaisit selostusta. Jatkaisitko: "Jumala on antanut meille ainoan poikansa Jeesuksen, jonka oli kuoltava ristillä meidän syntiemme puolesta, jotta me Hänen verensä kautta pääsisimme synneistä puhtaana Isän eteen ja Hän kuulisi rukouksiamme sekä kerran veisi meidät Vapahtajamme tähden perille. Hän ei koskaan hylkää eikä jätä, johon Pyhän Hengen sinetti on laitettu ja elämä Jesukselle kerran annettu, mikä siis on usein myös ihan tietoinen tilanne, ellei jo lapsesta ole Jeesukseen kiinnittynyt. jne.
- Uskotko tämän? Miksi tästä ei puhuta, miksi tätä ei opeteta körttikokouksessa? Hmmmm, ehkä niissä virsien sanoissa asia sitten tulee riittävästi sanottua...
Eräs pappi puhui kerran herättäjäjuhlilla kuinka nuoret tykkäävät rokista ja siionin virsistä.
Näin on rokkimusiikin kohdalla uskovienkin kotien lapsilla, mutta omin silmin nähtynä rokkijuhlat ovat paholaisen palvontaa ja siellä ollaan kuin valmiina helvetin esikartanoissa.
Mitä Siionin virsiin tulee, nehän soivat suomalaisen surumieliseen luonteeseen.
Sanoitukset ovat ihan Jumalan Pyhän Hengen aikaan saamaa, mutta herännäisyydestä puuttuu se tärkein - henkilökohtaisen uskonratkaisun korostaminen. Toisen uskolla tai kirkon jäsenyydellä ei kuulkaa peritä iankaikkista elämää.
Siksi vierastan, enkä halua että tulisin körtiksi itse ja luulen että moni muukin tulee melko köykäisenä niistä juhlista.
Ev.lut. Katekismuksen mukaan "Kristittyjen yhteys ei ole tapojen eikä inhimillisten perinteiden samanmuotoisuutta. Sitä ei luo myöskään yhteinen tunne. Yhteytemme perusta on yhteinen usko, johon Pyhä Henki liittää meidät sanan ja sakramenttien välityksellä." Yhteistä tunnetta emme voi kaikkien kanssa saavuttaa, emmekä yksimielisyyttä, samoja ilmaisuja, samoja tapoja. Mutta Pyhä Henki voi luoda yhteyttä. Jeesus sanoi: "Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä (Joh. 17:21)"
tuo että miksi seuroissa (vaikka en ole vuosikymmeniin käynyt körttiseuroissa mitä nyt joskus H-juhlilla)ei puhuta tietoisesta uskoontulosta tai parannuksesta eikä sitä tosiaan "opeteta".
Olen täysin samaa mieltä selostuksesta ja voisin allekirjoittaa kirjoittamasi.Jumala ei hylkää eikä jätä ihmistä , johon Pyhän Hengen sinettinsä on laittanut .Se sinetti laitetaan osalle jo lapsena kasteessa .On sitten ihmisen omakin valinta miten tähän sinettiin alkaa suhtautua , mutta Jumala ei hylkää.
Itse olen sinettini löytänyt vasta aikuisiän alkaessa vaikka olen sylivauvasta asti kulkenut körttiseuroissa.
Jumalalla on omat aikataulunsa ollut minun suhteen.
Nyt täytyy mennä
Körtti