Tämä sana on varma:

Raamatusta omaan ja toisten korvasyyhyyn.
Ei muuta.

Tiitus 3:1-17 KRISTITTYNÄ MAAILMASSA

3:1 Muistuta heitä olemaan hallituksille ja esivalloille alamaiset, kuuliaiset, kaikkiin hyviin tekoihin valmiit,
3:2 etteivät ketään herjaa, eivät riitele, vaan ovat lempeitä ja osoittavat kaikkea sävyisyyttä kaikkia ihmisiä kohtaan.
3:3 Olimmehan mekin ennen ymmärtämättömiä, tottelemattomia, eksyksissä, moninaisten himojen ja hekumain orjia, elimme pahuudessa ja kateudessa, olimme inhottavia ja vihasimme toisiamme.
3:4 Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi,
3:5 pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta,
3:6 jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta,
3:7 että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan.
3:8 Tämä sana on varma, ja minä tahdon, että sinä näitä teroitat, niin että ne, jotka Jumalaan uskovat, ahkeroisivat hyvien tekojen harjoittamista. Nämä ovat hyviä ja hyödyllisiä ihmisille.
3:9 Mutta vältä mielettömiä riitakysymyksiä ja sukuluetteloita ja kinastelua ja kiistoja laista, sillä ne ovat hyödyttömiä ja turhia.
3:10 Harhaoppista ihmistä karta, varoitettuasi häntä kerran tai kahdesti,
3:11 sillä sinä tiedät, että semmoinen ihminen on joutunut harhaan ja tekee syntiä, ja hän on itse itsensä tuominnut.
--
Alkujakeissa Paavali kehoittaa seurakuntalaisia olemaan kuuliaisia esivallalle (j. 1-2) .
Tuohon aikaan Roomanvastaiset mielialat saivat vastakaikua. Juutalaisten keskuudessahan oli useita kansannousuja ja muuallakin eri puolilla tuossa suuressa maailman vallassa.
Kuuliaisuuden osoittaminen esivallalle tässä tilanteessa vaati melkoista kurinalaisuutta ja itsehillintää.
---
Meidän on joskus vaikea myöntää omaa tilaamme; olemme syntisiä (j. 3).
Mutta juuri tällaisiin ihmisiin kohdistuu Jumalan rakkaus ja hyvyys. Meille tarjotaan pelastusta Jeesuksen Kristuksen kautta yksin armosta (j. 4-6), niin ”että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan” (j. 7).

Lopuksi vielä teroitetaan hyvien tekojen merkitystä (j.8), sekä miten meidän tulisi suhtautua harhaoppisiin (10-11).
--
Jumala puhuu tavalla taikka toisella.
Olin kerran, muutama vuosi sitten, kasvihuoneeni rakennushommissa.
Ympärilläni lenteli pari räystäspääskypoikuetta emoineen. Taloni räystään alla niitä on pesinyt jo vuosikausia.
Poikueet olivat luultavasti juuri lähteneet pesistään ja iloisesti visertäen liitelivät taloni ympärillä vapaasti.
Välillä kuului emojen varoitushuutoja, kun harakka ilmestyi paikalle.
Emot yrittivät hätistellä tunkeilijan pois. Kokemattomat poikaset tiesivät olla varuillaan emojen suojeluksessa.

Tiedostetaan myös me ne vaarat, mitkä saattavat kohdata meitä matkamme varrella (synnin houkutukset/harhaopit).
Ei niistä turhaan varoitella tälläkään palstalla.
Rukoillaan myös sellaisia paimenia seurakuntiimme, jotka oikein opettavat Jumalan sanaa pelkäämättä vainoa ja vastustusta.