Soija

vaarallista?

24

5037

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • jabee
    • soijatarina

      http://www.westonaprice.org/soy/onewoman.html

      Minä olen ollut soijadieetillä melkein vuoden. Hiustesti havaitsi kilpirauhasen vajaatoimintaa. Minulla on jodin puutetta. Minulla oli rintasyöpä (ja sen takia siirryin soijaan, koska luulin sen olevan turvallista). Nyt olen kuitenkin lukenut niin paljon päinvastaista, että en taida enää uskaltaa sitä syödä. Lihaakaan en halua. Mitä siis syödä proteiinia saadakseen?

      • mainita...

        että minulla on mieraalien puutetta, ja rintojeni kudos on 'harventunut', viimeisimmän mammon mukaan. Ja verisoluni takertuvat toisiinsa, juuri, kuten täällä sanotaan: http://www.healingdaily.com/detoxification-diet/soy.htm

        Googlatkaa termiä soy harmful, niin tulee paljon tietoa. Kanattaa lukea puolesta ja vastaan ja harkita kunkin motiiveja sanoa, mitä sanovat. Lääketeollisuus voi olla soijaa vastaan, jos se on niin ihmeellinen 'lääke', mutta niin myös soijan kasvattajat, prosessoijat ja myyjät haluavat tehdä rahaa. Kuka kertoo totuuden? Kuka tietää totuuden?


      • GLYCINE MAX Soya
        Soija, soijapapu)

        Puolestani arvelen että soijan käytön lisäämisellä olisi enemmän etuja kuin haittoja Suomessa, edellyttäen, että soijajauhot ovat käsitellyt riittävän hyvin.

        http://www.cancer.gov/templates/db_alpha.aspx?CdrID=415911
        Yllä olevassa lähteessä kerrotaan soijakasvista "Glycine max, joka on aasialaista alkuperää, papukasvi, ja sitä käytetään monissa elintarvikkeissa . Se sisältää monia isoflavoneja ( esim genisteiini) , jotka ovat estrogeenin kaltaisia aineita.


        Soijaa on tutkittu mahdollisena syöpää estäviä tekijöitä sisältävänä sekä vaihdevuosioireitten kuumien aaltojen estäjänä ja osteoporoosia vastaan vaikuttavana elintarvikkeena.

        Soijatuotteet dieetissä saattavat alentaa seerumin kolesterolia ja sydäntautien riskejä!.

        (Tämä on yleistä ajattelutapaa soijasta. Luonnollsesti joka seikka pitää tutkia erikseen ja monia tutkimustuloksia onkin löydettävissä".

        Genisteiinitutkimuksia on tehty erikseen:

        http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/entrez
        Tässä lähteessä annetaan myös viite artikkeliin, jossa kerrotaan rintasyövän olevan statistisesti ottaen harvinaisempi niissä maissa, missä käytetään soijaa.

        Niin runsasta soijan käyttöä kuin mitä Aasissa tapahtuu, ei varmaan koskaan Suomessa saada aikaan.

        Japanin kansallisruoka natto on fermentoitua soijaa.
        23.6.2008 14:07


      • Luontevaa, järkevää

        Jos sul ei oo kala-allergiaa, niin syö ihmeessä kalaa, se on terveellisempääkin ku liha, samat aminohapot ja proteiinit ja lisäks omega-happoja. Ei mitään järkeä olla syömättä kalaa.


      • leftie
        leamarketta kirjoitti:

        GLYCINE MAX Soya
        Soija, soijapapu)

        Puolestani arvelen että soijan käytön lisäämisellä olisi enemmän etuja kuin haittoja Suomessa, edellyttäen, että soijajauhot ovat käsitellyt riittävän hyvin.

        http://www.cancer.gov/templates/db_alpha.aspx?CdrID=415911
        Yllä olevassa lähteessä kerrotaan soijakasvista "Glycine max, joka on aasialaista alkuperää, papukasvi, ja sitä käytetään monissa elintarvikkeissa . Se sisältää monia isoflavoneja ( esim genisteiini) , jotka ovat estrogeenin kaltaisia aineita.


        Soijaa on tutkittu mahdollisena syöpää estäviä tekijöitä sisältävänä sekä vaihdevuosioireitten kuumien aaltojen estäjänä ja osteoporoosia vastaan vaikuttavana elintarvikkeena.

        Soijatuotteet dieetissä saattavat alentaa seerumin kolesterolia ja sydäntautien riskejä!.

        (Tämä on yleistä ajattelutapaa soijasta. Luonnollsesti joka seikka pitää tutkia erikseen ja monia tutkimustuloksia onkin löydettävissä".

        Genisteiinitutkimuksia on tehty erikseen:

        http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/entrez
        Tässä lähteessä annetaan myös viite artikkeliin, jossa kerrotaan rintasyövän olevan statistisesti ottaen harvinaisempi niissä maissa, missä käytetään soijaa.

        Niin runsasta soijan käyttöä kuin mitä Aasissa tapahtuu, ei varmaan koskaan Suomessa saada aikaan.

        Japanin kansallisruoka natto on fermentoitua soijaa.
        23.6.2008 14:07

        Just fermentoitu soija on turvallista. Soijapavut ja tofut sun muut ei oo käyneitä ollenkaan. Niistä ainakin itse oon lukenut( http://en.wikipedia.org/wiki/Soybean ) ja kuullut niin paljon ristiriitaista tietoa ja haittavaikutuksia että soijansyönti jää nyt minimiin ennenkuin riippumattomilta tahoilta kuulen todisteiden kera että ei-fermentoitu soija on turvallista.

        Ennemmin syön sillä välin hampunsiemeniä(jossa on jopa enemmän aminohappoja kuin soijassa!) ja pähkinöitä yms turvatakseni proteiinin saannin..


      • arkisesti vaan

        Nykypäivänä ihmisten pitää olla niin selkeesti identifioituja johonkin ehdottomaan - joko ollaan ylväästi ja muka ehdottomasti täysvegejä eikä syödä mitään eläinperästä (paitsi käytetään kuitenkin lääkkeissä jos tarve vaatii eikä useimmat veget aktiivisesti aja maailmanlaajusta koe-eläikieltoa, vaikka koe-eläimiä kohdellaan usein vielä huonommin ku teuraseläimiä; ja lisäks monet käyttää nahkavaatteita etc.) tai sitten syödään lihaa ja etnisiä herkkuja.

        Mihin on unohtunu se että esim Suomessa entisinä vuosikymmeninä tavalliset ihmiset söi paljon kalaa? Melkein kaikki osas perata kalan ja valmistaa kalakeittoa mikä monille nykymiehille (paitsi jos on Kunnon Kalamies!) on hyi hyi.

        Kala on luontevaa ravintoa. Elää ennen pyydystämistään etupäässä vapaana merissä, järvissä ja joissa (ei tartte komment. kirjolohista, niitä voi välttää).

        Kalasta saa kaikki ne proteiinit ja aminohapot mitä ihminen tarvitsee, ja lisäks tulee vielä merikaloista omegat sun muut.


      • runsaasti soijaa
        leamarketta kirjoitti:

        GLYCINE MAX Soya
        Soija, soijapapu)

        Puolestani arvelen että soijan käytön lisäämisellä olisi enemmän etuja kuin haittoja Suomessa, edellyttäen, että soijajauhot ovat käsitellyt riittävän hyvin.

        http://www.cancer.gov/templates/db_alpha.aspx?CdrID=415911
        Yllä olevassa lähteessä kerrotaan soijakasvista "Glycine max, joka on aasialaista alkuperää, papukasvi, ja sitä käytetään monissa elintarvikkeissa . Se sisältää monia isoflavoneja ( esim genisteiini) , jotka ovat estrogeenin kaltaisia aineita.


        Soijaa on tutkittu mahdollisena syöpää estäviä tekijöitä sisältävänä sekä vaihdevuosioireitten kuumien aaltojen estäjänä ja osteoporoosia vastaan vaikuttavana elintarvikkeena.

        Soijatuotteet dieetissä saattavat alentaa seerumin kolesterolia ja sydäntautien riskejä!.

        (Tämä on yleistä ajattelutapaa soijasta. Luonnollsesti joka seikka pitää tutkia erikseen ja monia tutkimustuloksia onkin löydettävissä".

        Genisteiinitutkimuksia on tehty erikseen:

        http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/entrez
        Tässä lähteessä annetaan myös viite artikkeliin, jossa kerrotaan rintasyövän olevan statistisesti ottaen harvinaisempi niissä maissa, missä käytetään soijaa.

        Niin runsasta soijan käyttöä kuin mitä Aasissa tapahtuu, ei varmaan koskaan Suomessa saada aikaan.

        Japanin kansallisruoka natto on fermentoitua soijaa.
        23.6.2008 14:07

        Aasian maissa,ennen kaikkea Japanissa, Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa ei syödä lainkaan niin paljon soijaa ku mitä länsimaalaiset täysin soijatuotteista proteiininsa hankkivat syövät, siis lähes päivittäin. Aasian maissa soija (ja sikäläinen fermentoitu soija on terveellisempää ku länsimaissa syöty käsitelty soija) on oheisravintoa kalan ja lihan ohella, suurin osa aasialaisista ei ole vegetaristeja.

        Japanissa tietys syöpälajit on harvinaisempia ku länsimaissa mutta yhtä paljon löytyy syöpälajeja jotka tilastollisesti näissä soijamaissa on taas yleisempiä.
        Eli soijaa ei voi tilastojen valossa kiittää eikä syyttää heidän terveydentilastaan.


    • nuori nainen.

      Minä sain estrogeenidominanssin.

      Toisille voi sopia, toisille ei.

      • estrogeenidominanssi

        Tässäkin asiassa soijan, ja muiden kasviestrogeenien vaikutus on hyvin kiistanalainen, niin, että tuollaisia johtopäätöksiä ei voi tehdä.

        Ylijalostettu ruokavalio, joka sisältää runsaasti mm. jalostettuja hiilihydraatteja, kovia rasvoja ja tyhjiä kaloreita aiheuttaa estrogeenihäiriöitä.

        Ja vaikka aksviestrogeenit todettaisiinkin syyllisiksi, on vaikea sitten jäljittää, mikä ruoka-aine on sitten se varsinainen syntipukki. Kasviestrogeenejä kun sisältävät monet muutkin ruuat, kuten kahvi, apila, alfalfan idut, auringonkukan siemenet, fenkoli, lakritsi, oregano, kumina, kamomilla jne.

        Se, mistä ollaan aika yksimielisiä, että pellavansiemenrouheella on myös estrogeenitasoa normalisoiva vaikutus "kasviestrogeeni sitoo solun estrogeenireseptorin, mutta ei stimuloi sitä.".

        Liikunnan puute näyttäisi korreloivan länsimaissa estrogeenitasoon. Harvardin Yliopiston tutkimuksen mukaan estrogeenitaso on alhaisempi naisilla, jotka syövät vähemmän ja harrastavat riittävästi tehokasta liikuntaa


        Xenoestrogeenit ovat kemikaaleja jotka käyttäytyvät estrogeenin lailla tai häiritsevät luonnollisen estrogeenin toimintaa. Olemme alttiina xenoestrogeeneille sekä hengityksen, ihon ja suun kautta. Haitallisia kemikaaleja on esimerkiksi öljynjalostustuotteissa, ruoassa, kosmetiikassa, hygieniatuotteissa sekä hyönteis- ja kasvimyrkyissä... Esimerkiksi kosmetiikka ja hygieniatuotteet sisältävät lähes poikkeuksetta parabeenejä, jotka näyttäisivät häiritsevän estrogeenitasapainoa iholla käytettynä.

        Eli oliskohan nyt kysymys kuitenkin yleisen elintavan aiheuttamasta sairaudesta kuin soijan? Voisiko olla yleisemminkin niin, että soija saa nyt niskoilleen myös pikaruuan, valmisruuan, ympäristömyrkkyjen, kosmetiikan ja muiden kemikaalien aiheuttamat vauriot?


      • nuori nainen.
        estrogeenidominanssi kirjoitti:

        Tässäkin asiassa soijan, ja muiden kasviestrogeenien vaikutus on hyvin kiistanalainen, niin, että tuollaisia johtopäätöksiä ei voi tehdä.

        Ylijalostettu ruokavalio, joka sisältää runsaasti mm. jalostettuja hiilihydraatteja, kovia rasvoja ja tyhjiä kaloreita aiheuttaa estrogeenihäiriöitä.

        Ja vaikka aksviestrogeenit todettaisiinkin syyllisiksi, on vaikea sitten jäljittää, mikä ruoka-aine on sitten se varsinainen syntipukki. Kasviestrogeenejä kun sisältävät monet muutkin ruuat, kuten kahvi, apila, alfalfan idut, auringonkukan siemenet, fenkoli, lakritsi, oregano, kumina, kamomilla jne.

        Se, mistä ollaan aika yksimielisiä, että pellavansiemenrouheella on myös estrogeenitasoa normalisoiva vaikutus "kasviestrogeeni sitoo solun estrogeenireseptorin, mutta ei stimuloi sitä.".

        Liikunnan puute näyttäisi korreloivan länsimaissa estrogeenitasoon. Harvardin Yliopiston tutkimuksen mukaan estrogeenitaso on alhaisempi naisilla, jotka syövät vähemmän ja harrastavat riittävästi tehokasta liikuntaa


        Xenoestrogeenit ovat kemikaaleja jotka käyttäytyvät estrogeenin lailla tai häiritsevät luonnollisen estrogeenin toimintaa. Olemme alttiina xenoestrogeeneille sekä hengityksen, ihon ja suun kautta. Haitallisia kemikaaleja on esimerkiksi öljynjalostustuotteissa, ruoassa, kosmetiikassa, hygieniatuotteissa sekä hyönteis- ja kasvimyrkyissä... Esimerkiksi kosmetiikka ja hygieniatuotteet sisältävät lähes poikkeuksetta parabeenejä, jotka näyttäisivät häiritsevän estrogeenitasapainoa iholla käytettynä.

        Eli oliskohan nyt kysymys kuitenkin yleisen elintavan aiheuttamasta sairaudesta kuin soijan? Voisiko olla yleisemminkin niin, että soija saa nyt niskoilleen myös pikaruuan, valmisruuan, ympäristömyrkkyjen, kosmetiikan ja muiden kemikaalien aiheuttamat vauriot?

        elintapani on todella terveelliset, ja tämä elämästäni helvettiä tekevä estrogeenidominassi alkoi aloitettuani soijan käytön ja syötyäni n. vuoden päivät soijaa runsaasti.
        Helpotusta on alkanut näkyä lopetettuani soijan käytön kokonaan.
        Ei ole pakko uskoa, mutta minä tunnen nämä vaikutukset joka päivä...
        Varmaankin useimmille naisille soija on eduksi, mutta jotain tutkimuksia on myös soijan mahdollisesta estrogeenitasoa nostavasta vaikutuksesta.


      • pahkuroita
        nuori nainen. kirjoitti:

        elintapani on todella terveelliset, ja tämä elämästäni helvettiä tekevä estrogeenidominassi alkoi aloitettuani soijan käytön ja syötyäni n. vuoden päivät soijaa runsaasti.
        Helpotusta on alkanut näkyä lopetettuani soijan käytön kokonaan.
        Ei ole pakko uskoa, mutta minä tunnen nämä vaikutukset joka päivä...
        Varmaankin useimmille naisille soija on eduksi, mutta jotain tutkimuksia on myös soijan mahdollisesta estrogeenitasoa nostavasta vaikutuksesta.

        rintoihin soijaa syötyäni. Nyt, kun olen lopettanut tofun ja soijamaidon (syön vielä misoa ja tempehiä), pahkurat ovat pehmentyneet. Olin luullut soijaa terveelliseksi. Nyt tuntuukin siltä, että se tosiaan on teollisuuden jäte, jolle oli keksittävä käyttötapa. Minulle tofu on nyt vain roskaa. En koske siihen kepilläkään.


      • ...
        pahkuroita kirjoitti:

        rintoihin soijaa syötyäni. Nyt, kun olen lopettanut tofun ja soijamaidon (syön vielä misoa ja tempehiä), pahkurat ovat pehmentyneet. Olin luullut soijaa terveelliseksi. Nyt tuntuukin siltä, että se tosiaan on teollisuuden jäte, jolle oli keksittävä käyttötapa. Minulle tofu on nyt vain roskaa. En koske siihen kepilläkään.

        ettet vain olisi tullut allergiseksi tofulle ja soijalle?eikös sekin olisi mahdollista?


      • leftie
        estrogeenidominanssi kirjoitti:

        Tässäkin asiassa soijan, ja muiden kasviestrogeenien vaikutus on hyvin kiistanalainen, niin, että tuollaisia johtopäätöksiä ei voi tehdä.

        Ylijalostettu ruokavalio, joka sisältää runsaasti mm. jalostettuja hiilihydraatteja, kovia rasvoja ja tyhjiä kaloreita aiheuttaa estrogeenihäiriöitä.

        Ja vaikka aksviestrogeenit todettaisiinkin syyllisiksi, on vaikea sitten jäljittää, mikä ruoka-aine on sitten se varsinainen syntipukki. Kasviestrogeenejä kun sisältävät monet muutkin ruuat, kuten kahvi, apila, alfalfan idut, auringonkukan siemenet, fenkoli, lakritsi, oregano, kumina, kamomilla jne.

        Se, mistä ollaan aika yksimielisiä, että pellavansiemenrouheella on myös estrogeenitasoa normalisoiva vaikutus "kasviestrogeeni sitoo solun estrogeenireseptorin, mutta ei stimuloi sitä.".

        Liikunnan puute näyttäisi korreloivan länsimaissa estrogeenitasoon. Harvardin Yliopiston tutkimuksen mukaan estrogeenitaso on alhaisempi naisilla, jotka syövät vähemmän ja harrastavat riittävästi tehokasta liikuntaa


        Xenoestrogeenit ovat kemikaaleja jotka käyttäytyvät estrogeenin lailla tai häiritsevät luonnollisen estrogeenin toimintaa. Olemme alttiina xenoestrogeeneille sekä hengityksen, ihon ja suun kautta. Haitallisia kemikaaleja on esimerkiksi öljynjalostustuotteissa, ruoassa, kosmetiikassa, hygieniatuotteissa sekä hyönteis- ja kasvimyrkyissä... Esimerkiksi kosmetiikka ja hygieniatuotteet sisältävät lähes poikkeuksetta parabeenejä, jotka näyttäisivät häiritsevän estrogeenitasapainoa iholla käytettynä.

        Eli oliskohan nyt kysymys kuitenkin yleisen elintavan aiheuttamasta sairaudesta kuin soijan? Voisiko olla yleisemminkin niin, että soija saa nyt niskoilleen myös pikaruuan, valmisruuan, ympäristömyrkkyjen, kosmetiikan ja muiden kemikaalien aiheuttamat vauriot?

        ...mielummin jätän sen soijan syömättä. vähän niinkuin GMO-ruoatkin..


    • -- missään tapauksessa --

      Soijaa ovat aasialaiset syöneet, mutta monissa eri muodoissa, erityisesti bakteerikäytettynä (miso, tempe). Mutta soija on ollut heilläkin vain yhtenä ruoka-aineena. Niin tulisi olla meilläkin kasvissyöjillä: ei älyttömästi ja joka päivä vaan muun ruuan ohella. Eikä kannata mennä mukaan tuohon valkuaishössötykseen. Erityisesti jo kasvuiän ohittanut, kevyttä työtä tekevä ihminen ei sitä niin paljoa tarvitse, etteikö sitä normaalista kasvisruuasta saa. Soijan lisäksi hyviä lähteitä ovat täysjyväviljat, erityisesti täysjyväriisi ja speltti. Lisäksi herne, linssit ja muut palkokasvit. Tattari kannattaa myös muistaa, ja hamppu, joka on kerrassaan mainio ravinnon lähde.

      • aminohapot

        Valkuainen on eri asia ku ne ihmisen tarvitsemat 8 aminohappoa joita elimistö ei itse valmista.
        Suurin osa maailman ihmisistä syö ne lihasta, kalasta, kanasta.

        Täysjyväviljat, speltti, herneet, linsiit, tattari ja hamppu on ehkä hyviä valkuaisen lähteitä muttei niissä oo niitä 8 aminohappoa.

        Ja kun tässä viestiketjussa puhutaan aasialaisten ruuan terveellisyydestä, niin eihän se tarkota et jos siellä on syöty soijaa pari tuhatta vuotta et ne ois syöny pelkästään soijaa proteiini- ja aminohappojen lähteenä! Totta kai muukin ravinto on ollu terveellisempää ku länsimaissa. Japanissa suhteellisen pieni kansasta (ehkä 10 %) on täysvegaaneja, Kiinassa ja Vietnamissa vielä vähemmän, joissa syödään mitä tahansa mikä liikkuu.

        Ko. maissa syödään yleensäki kohtuullisesti, ei harrasteta ruoskaruokaa, ei valkosia leivonnaisia, ei karamelleja, ei liian runsasta alkoholin käyttöä, ei voita eikä margariinia, ei maitoa, ei kovia juustoja; lapsia ei läheteä hampurilaispaikkoihin syömään; ei makkaraa.
        Soijan terveellisyys on vaan yks osa näiden maiden ruokakulttuuria.

        Itä- ja Kaakkoisaasiassa ihmiset on sen verran järkeviä ettei kukaan helposti jätä ravinnostaan pois ainakaan kalaa; Japanissa runsas kalan syönti on varmaan olennainen osa ravinnon terveellisyyttä.


      • Valistusta
        aminohapot kirjoitti:

        Valkuainen on eri asia ku ne ihmisen tarvitsemat 8 aminohappoa joita elimistö ei itse valmista.
        Suurin osa maailman ihmisistä syö ne lihasta, kalasta, kanasta.

        Täysjyväviljat, speltti, herneet, linsiit, tattari ja hamppu on ehkä hyviä valkuaisen lähteitä muttei niissä oo niitä 8 aminohappoa.

        Ja kun tässä viestiketjussa puhutaan aasialaisten ruuan terveellisyydestä, niin eihän se tarkota et jos siellä on syöty soijaa pari tuhatta vuotta et ne ois syöny pelkästään soijaa proteiini- ja aminohappojen lähteenä! Totta kai muukin ravinto on ollu terveellisempää ku länsimaissa. Japanissa suhteellisen pieni kansasta (ehkä 10 %) on täysvegaaneja, Kiinassa ja Vietnamissa vielä vähemmän, joissa syödään mitä tahansa mikä liikkuu.

        Ko. maissa syödään yleensäki kohtuullisesti, ei harrasteta ruoskaruokaa, ei valkosia leivonnaisia, ei karamelleja, ei liian runsasta alkoholin käyttöä, ei voita eikä margariinia, ei maitoa, ei kovia juustoja; lapsia ei läheteä hampurilaispaikkoihin syömään; ei makkaraa.
        Soijan terveellisyys on vaan yks osa näiden maiden ruokakulttuuria.

        Itä- ja Kaakkoisaasiassa ihmiset on sen verran järkeviä ettei kukaan helposti jätä ravinnostaan pois ainakaan kalaa; Japanissa runsas kalan syönti on varmaan olennainen osa ravinnon terveellisyyttä.

        Biologian perusasiat on hyvä pitää mielessä ravinnostakin puhuttaessa... Asiahan on siis niin, että aminohapot (parikymmentä erilaista) ja niiden yhdistelmät muodostavat kaikki erilaiset proteiinit, eli valkuaisaineet, eli tämän mystisen valkuaisen, josta kansankielellä puhutaan. :)

        Esim. Wikistä löytyy peruspaketti aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Proteiini, erityisesti "Proteiinit ravinnossa"-osio.

        Aminohappoja on erilaisia määriä ja erilaisia koostumuksia eri proteiineissa (joita on lukemattomia määriä), ja niitä yhdistelemällä on kasvissyöjänkin täysin mahdollista hankkia tarvittava määrä kaikkia aminohappoja. Soija ja hamppu sisältävät kasveille harvinaisempia aminohappoja, joita on paikallisista kasveistamme hankalampi saada. Palkokasveja, täysjyväviljaa, siemeniä ja pähkinöitä yhdistelemällä saa kuitenkin aika hyvän paketin kasaan, ja lisäksi maitotuotteita/munia käyttävälle aminohappojen tasapaino syntyy kummemmin proteiineja laskematta.


      • anteeksi
        Valistusta kirjoitti:

        Biologian perusasiat on hyvä pitää mielessä ravinnostakin puhuttaessa... Asiahan on siis niin, että aminohapot (parikymmentä erilaista) ja niiden yhdistelmät muodostavat kaikki erilaiset proteiinit, eli valkuaisaineet, eli tämän mystisen valkuaisen, josta kansankielellä puhutaan. :)

        Esim. Wikistä löytyy peruspaketti aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Proteiini, erityisesti "Proteiinit ravinnossa"-osio.

        Aminohappoja on erilaisia määriä ja erilaisia koostumuksia eri proteiineissa (joita on lukemattomia määriä), ja niitä yhdistelemällä on kasvissyöjänkin täysin mahdollista hankkia tarvittava määrä kaikkia aminohappoja. Soija ja hamppu sisältävät kasveille harvinaisempia aminohappoja, joita on paikallisista kasveistamme hankalampi saada. Palkokasveja, täysjyväviljaa, siemeniä ja pähkinöitä yhdistelemällä saa kuitenkin aika hyvän paketin kasaan, ja lisäksi maitotuotteita/munia käyttävälle aminohappojen tasapaino syntyy kummemmin proteiineja laskematta.

        "Soija ja hamppu sisältävät kasveille harvinaisempia aminohappoja, joita on paikallisista kasveistamme hankalampi saada."

        Hamppua kasvatetaan kylläkin myös suomessa...


      • Anonyymi
        aminohapot kirjoitti:

        Valkuainen on eri asia ku ne ihmisen tarvitsemat 8 aminohappoa joita elimistö ei itse valmista.
        Suurin osa maailman ihmisistä syö ne lihasta, kalasta, kanasta.

        Täysjyväviljat, speltti, herneet, linsiit, tattari ja hamppu on ehkä hyviä valkuaisen lähteitä muttei niissä oo niitä 8 aminohappoa.

        Ja kun tässä viestiketjussa puhutaan aasialaisten ruuan terveellisyydestä, niin eihän se tarkota et jos siellä on syöty soijaa pari tuhatta vuotta et ne ois syöny pelkästään soijaa proteiini- ja aminohappojen lähteenä! Totta kai muukin ravinto on ollu terveellisempää ku länsimaissa. Japanissa suhteellisen pieni kansasta (ehkä 10 %) on täysvegaaneja, Kiinassa ja Vietnamissa vielä vähemmän, joissa syödään mitä tahansa mikä liikkuu.

        Ko. maissa syödään yleensäki kohtuullisesti, ei harrasteta ruoskaruokaa, ei valkosia leivonnaisia, ei karamelleja, ei liian runsasta alkoholin käyttöä, ei voita eikä margariinia, ei maitoa, ei kovia juustoja; lapsia ei läheteä hampurilaispaikkoihin syömään; ei makkaraa.
        Soijan terveellisyys on vaan yks osa näiden maiden ruokakulttuuria.

        Itä- ja Kaakkoisaasiassa ihmiset on sen verran järkeviä ettei kukaan helposti jätä ravinnostaan pois ainakaan kalaa; Japanissa runsas kalan syönti on varmaan olennainen osa ravinnon terveellisyyttä.

        Mistä tuo luulo on tullut ettei Aasiassa olisi syöpää?
        Etelä-, Itä- ja Kaakkois-Aasiassa on 4,2 miljardia asukasta, mikä muodostaa 55 % maailman väestöstä. Vuonna 2018 alueella arvioitiin 8,2 miljoonaa uutta syöpätapausta ja 5,2 miljoonaa syöpäkuolemaa, mikä vastaa noin puolta maailmanlaajuisesta syöpätaakasta.


    • Soijakonsentraattia vai heraproteiinia

      ESIMERKKI PROTEIINILISÄN KÄYTÖSTÄ
      SOYA PRODUCT- WHEY PRODUCT

      Vuonna 2004 on lihasten kasvua treenaavilla miesopiskelijoilla vertailtu soijaproteiinilisän ja heraproteiininlisän etuja.

      Nutrition Journal 2004, 3:22doi:10.1186/1475-2891-3-22
      http://www.nutritionj.com/content/3/1/22

      Vaikka soijaproteiinilla on monia terveydellisiä vaikutuksia siinä olevien antioksidanttien takia, monet miesurheilijat välttävät soijaprotiinia. Tämä perustuu siihen yleiseen mutta aiemmin testaamattomaan käsitykseen, että soijaproteiini on huonompi lihasten painonkasvattaja kuin heraproteiini.
      Tässä tutkijat vertaavat suoraan soijaproteiini ja heraproteiinituotteita.
      METODI: Yliopistollisesta punnertajaryhmästä katsottiin rasvattoman kehon painon ( lean body mass) lisääntyminen, kun annettiin ravintolisänä joko ravintoaineilla rikastettua soijaa-tai hera proteiinia ( 33 g proteiinin lisämäärä päivässä, vastaa 132 kcal lisää proteiinista käsin) yhdeksän viikon ajan. Kumpikin proteiinia saava ryhmä oli 9 henkilöä. Kontrollihenkilöitä oli myös 9 ja he tekivät samat treenaukset.

      TULOS: Molemmissa lisäproteiinia saaneissa ryhmissä tapahtui rasvattoman kehon painon nousua. Tätä nousua ei tapahtunut niillä, jotka vain treenasivat. Heraproteiinia saanut sekä pelkästään treenannut kontrolliryhmä osoittivat kahden antioksidanttiparametrin suhteen haitallisia treenin jälkeisiä vaikutuksia. Näitä ei tapahtunut soijaa saaneessa ryhmässä.

      JOHTOPÄÄTÖS. Sekä soijaproteiini että heraproteiini edistivät treenausten ja harjoitusten indusoimaa rasvattoman kehon massan( lihasten) kasvua, mutta soijalla oli lisäksi etuna kahden antioksidanttifunktion hyvä säilyvyys.

      ANTIOKSIDANTIT ovat agensseja joita saadaan dieetin kautta tai keho syntetisoi niitä ja ne vaikuttavat vastustamalla vapaitten radikaalien aiheuttamia molekyylien vaurioitumisia.Vapaat radikaalit ovat reaktiivisia molekyylejä joissa on pariton elektroni.

      SOIJAPROTEIINISOLAATTI sisältää seoksen antioksidantteja kuten isoflavonoideja, saponiineja ja kuparia( Cu), joka on usean antioksidanttientsyymin komponentti.

      VAPAITTEN RADIKAALIEN MUODOSTUMINEN näyttää olevan suuri treenausten aikana ja siitä seuraava oksidatiivinens stressi vaikuttaa osaltaan lihasvauriota ja väsymistä, fatiikkia. Tämä vaurio ja fatiikki saattaa puolestaaan rajoittaa harjoitusten edistymistä hidastamalla treenien jälkeistä lihasten toipumista . Tällainen saattaa rajoittaa lihasten kehittämistä treenausohjelmalla.

      SOIJALISÄN ETU. Jos soijaproteiini voi edistää lihasten painonnousua ainakin yhtä hyvin kuin heraproteiini,lie eräs toinenkin etu soijaproteiinin käyttämisellä: Soijaproteiinin sisältämät antioksidantit sen lisäksi että ne avustavat lihasten kasvattamisessa voivat edistää terveyttä muissakin suhteissa.

      ANTIOKSIDANTTIFUNKTION ajatellaan toimivan monien tautien alkamista ja vaikeutumista ja terveysongelmia vastaan. Tämä on erityisen merkittävää treenausharjoitusten aikana, jotka joissain tapauksissa vähentävät antioksidanttikapasiteettia tai lisäävät oksidatiivista stressiä. Tämä myös selittää, miksi rankat pitkät harjoitukset voivat olla haitallisia.
      Esim. monilla urheilijoilla alkaa esiintyä histokemiallisia lihasvaurioita ja suuri syöpäkuolleisuus, minkä katsotaan johtuvan pitkitetyistä trenausjaksoista. Toisaalta taas on vastakkaista tietoa siitä, että harjoitukset ja treenaukset saavat kehon sopeutumaan ja antioksidatiivinen puolustus lisääntyy. Joka tapauksessa lihaksiaan treenaavalle soijaproteiini voi olla hyödyllinen joko antioksidanttien vähenemistä rajoittamalla tai antioksidatiivista kapasiteettia lisäämällä.

      Työssä katsottiin
      (1) plasman antioksidanttistatusta, mikä mitattiin kykynä pyydystää kemiallisesti generoituja vapaita radikaaleja
      (2) oksidatiivisen stressin parametrinä plasman myeloperoxidaasia, mikä kuvaa neutrofiilien aktivaatiota ja se liittyy nousseeseen superoksidianioniradikaalin erittymiseen .

      Kommenttini.

      HUOMAA, miten näitä vahvoja proteiinikonsentraateja käytetään:
      Tavallisee ruokaansa voi niistä käsin lisätä kuten esim tässä 33 g proteiinilisää.
      Heraproteiini kuten Olympia 90% Sportprotein on hyvin miellyttävän makuista. Soijassa on joskus oma kitkeryytensä, mutta kuten sanottu, etujakin.

      Hakusanoja

      ”100%SOYA Soja protein isolat
      WHEY protein isolat ”esim Olympic Sport . näitähän on monta.

      Siis ateria koostuu perusruoasta, ( rasvoja noin 30-35E%, proteiini osa on ehkä 15-20 E% ja loput hiilihdyraatesitata kuten pasta, riisi, peruna. ).

      Ruoan proteiiniosasta, joka on päivässä 15-20E%, voidaan koostaa OSA siten, että siihen asetetaan tuollainen soija (tai hera)lisä ...ehkä jotain sellaista ” 132 kcal” kuten tässä esimerkissä, mikä oli 33 g päivän proteiinista.

      Soijan merkitys on olla proteiinirikaste muussa ruoassa, esim muutama ruokalusikallinen päivän muuhun ruokaan.

      Japanin kansallisruoka natto on fermentoitua soijaa, ja siihen kehittyy paljon K2 vitamiinia joka on luustoedullista.

      23.6.2008 12:26

    • syö

      Eikö nyt EU:kin ole hyväksynyt geenimanipuloidun soijan tuonnin? Miten lienee merkintöjen kanssa? Jos ostan Euroopan unionissa marketista vaikka Alprosojan vaniljavanukkaan, mistä tiedä, ettei sen soija ole rahdattu jostain Etelä-Amerikan gmo-soijalasta? Entä se gmo-free-merkintä, vieläkö sen saa, jos geenimaniopuloitua soijaa on tuotteessa alle 5 %?

      • Anonyymi

        Suurin osa tuontisoijasta menee eläinten rehuksi


    • Anonyymi

      Savon lakimiestenkuuluisa avioero myynti valvonta, Liikanen

    • Anonyymi

      No minä olen syönyt soijaa yli 40 vuotta. Minulla on vyötärölle ulottuva tukka, naamakin on ikäisekseni varsin hyvä. Ei vaivaa kolesteroli, ei korkea verenpaine. Tuskin soija on minua mitenkään vahingoittanut.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      144
      2201
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      27
      1948
    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      23
      1908
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      85
      1700
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      62
      1498
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      20
      1276
    7. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      38
      1180
    8. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      11
      1168
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      37
      1163
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      10
      1157
    Aihe