Uudessa testamentissa mainituista ihmeistä on tuskin yksikään sellainen, josta ei jo ENNEN olisi jossakin muodossa kerrottu muissa uskonnoissa.
Yksi esimerkki:
Hindujen ristiin naulitusta vapahtajasta, Sakiasta (n. 600 vuotta eKr.) kerrotaan, että hän alkoi opettaa ja parantaa sairaita 28 vuoden ikäisenä. »Sokeaa näkivät, kuurot kuulivat, mykät puhuivat, halvaantuneet kävelivät ja rammat tervehtyivät», aivan niin kuin Jeesuksenkin aikaan.
Yksi esimerkki:
Hindujen ristiin naulitusta vapahtajasta, Sakiasta (n. 600 vuotta eKr.) kerrotaan, että hän alkoi opettaa ja parantaa sairaita 28 vuoden ikäisenä. »Sokeaa näkivät, kuurot kuulivat, mykät puhuivat, halvaantuneet kävelivät ja rammat tervehtyivät», aivan niin kuin Jeesuksenkin aikaan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kun rekisteröit nimimerkkisi.
eivätkä nuo heidän rakkaansa mitään auta; niiden todistajat eivät näe eivätkä tiedä mitään, ja niin he joutuvat häpeään.
Kuka hyvänsä muovatkoon jumalan ja valakoon kuvan, ei se mitään auta.
Katso, kaikki sen seuraajat joutuvat häpeään, ja sen sepittäjät ovat vain ihmisiä. Tulkoot kokoon kaikki ja astukoot esiin: vaviskoot ja hävetkööt!
Rautaseppä ottaa työaseen ja työskentelee hiilten hehkussa, muodostelee kuvaa vasaralla ja takoo sitä käsivartensa väellä; hänen tulee nälkä, ja voima menee, hän ei saa vettä juodaksensa, ja hän nääntyy.
Puuseppä jännittää mittanuoran, kaavailee piirtimellä, vuolee kovertimella, mittailee harpilla ja tekee miehen kuvan, inhimillisen kauneuden mukaan, huoneeseen asumaan.
Hän hakkaa itselleen setripuita, hän ottaa rautatammen ja tammen ja kasvattaa ne itselleen vahvoiksi metsän puitten seassa, istuttaa lehtikuusen, ja sade kasvattaa sen suureksi.
Se on ihmisillä polttopuuna; hän ottaa sitä lämmitelläkseen, sytyttää uunin ja paistaa leipää, vieläpä veistää siitä jumalan ja kumartaa sitä, tekee siitä jumalankuvan ja lankeaa maahan sen eteen.
Osan siitä hän polttaa tulessa, toisen osan ääressä hän syö lihaa, paistaa paistin ja tulee ravituksi; hän myöskin lämmittelee itseänsä ja sanoo: "Hyvä, minun on lämmin, minä näen valkean".
Ja lopusta hän tekee jumalan, jumalankuvan, jonka eteen hän lankeaa maahan, jota hän kumartaa ja rukoilee sanoen: "Pelasta minut, sillä sinä olet minun Jumalani".
Eivät he tajua, eivät ymmärrä mitään, sillä suljetut ovat heidän silmänsä, niin etteivät he näe, ja heidän sydämensä, niin etteivät he käsitä.
Ei tule heidän mieleensä, ei ole heillä järkeä eikä ymmärrystä, että sanoisivat: "Osan siitä olen polttanut tulessa, olen paistanut sen hiilillä leipää, paistanut lihaa ja syönyt; tekisinkö tähteestä kauhistuksen, lankeaisinko maahan puupölkyn eteen!"
Joka tuhassa kiinni riippuu, sen on petetty sydän harhaan vienyt, ei hän pelasta sieluansa eikä sano: "Eikö ole petosta se, mikä on oikeassa kädessäni?"
Jes.44:9-20
että sinä rekisteröit nimimerkkisi.
Kyllähän sieluvihollinenkin omaa jonkinverran voimaa, ainakin sen verran että voi joitain ihmeitä tehdä.
Nähtiinhän se siinnäkin kun Mooses oli faaraon edessä ja myös faaraon noidat.
...vanhat legendat elävät. Ja muuttuvat aikojen saatossa tilanteen ja tarpeen mukaan.
Ihminen tajuaa kuolevaisuutensa ja tarrautuu uskomuksiin kuin hukkuva oljen korteen. On lohdullista uskoa elämään kuoleman jälkeen. Siksi aihe onkin ollut hyvin suosittu kaikissa uskonnoissa ja kaikkina aikoina. Liittynee itsesuojeluvaistoon?
Se, onko elämälle jatkoa tuonpuoleisessa, on suuri mysteerio. Monet väittävät sen tietävänsä, mutta hyvin harvat oikeasti tietävät. Siitä epätietoisuudesta kumpuavat tämänkin palstan kiistat ja ristiriidat. Mikä onkaan helpompaa kuin sanoa: "Minä tiedän totuuden." Sokea usko on yleinen itsepetoksen muoto. Ei siinä mitään, jos se rajoittuu vain itseen, mutta kun puututaan toisen ja hänen Luojansa välisiin asioihin, ollaan muuta kuin mitä tulisi olla. Me olemme kaikki hyvin viisaita mielestämme. Tiedämme oikein hyvin, mikä meistä olisi kaikkein parasta m u i l l e. :)
Osin totta tuo mitä sanot.
Tuosta tuonpuoleisesta elämästä.
Ei kai kenenkään tarvitsisi uskoa jos saisi käydä vapaasti katselemassa aina kun huvittaa.
Sitten kun asia selviää niin mitään ei ole enää tehtävissä. Olen kuitenkin nähnyt elämässäni niin paljon Jumalan työtä ja tekoja etten voi olla uskomatta.
Noista legendoista.
Ei legendat ole aina mitään satua. Nehän ovat juuri vanhojen asioiden säilymistä jollain tapaa kerrottuna ihmeisten muistissa.
Onhän moni ihmisiä joista on paljon legendoja, mutta silti nämä ihmiset ovat olleet olemassa ja toimineet niin.
Tuo riitely on kyllä aika outoa, mutta se on juuri sen sielunvihollisen tapa jolla koettaa kääntää huomion pois tärkeimmästä ja saada koko asian huonoon valoon.
Vastasin tuolla alempana aloitukseesi "Ei Raamatun kumoamiseksi"
Meillä jokaisella on syntymä lahjana ylimääräinen voima joka voi tulla meille avuksi oikealla tarvittavalla hetkellä. Jeesus käytti parantaessaan näiden henkilöiden heidän tiedostamatonta lahjaa heidän itsensä hyväksi. Jeesus sanoi mene: sinun uskosi on sinut parantanut. Ihmisen alitajuinen voma on meillä kaikilla hallussa ja todellisen tarpeen tullessa me saamme omasta voima varastosta? Toiminta periaattetta en tunne?
...tuota voimaa niinkään ylimääräisenä. Luoja (Jumala) loi ihmisen omaksi kuvakseen. Tämäkin ilmenee vanhoissa perimätiedoissa ja mytologioissa. Raamattuunkin asia on kopioitu niistä.
Tuo "Jumalankuva" on turmeltunut aikojen kuluessa kun ahneus ja henkilökohtainen vallan- ja varallisuudenhimo tuli ihmiselle tärkeämmäksi kuin eläminen sopusoinnussa luonnon ja lajitoveriensa kanssa. Ihminen siis "vinksahti."
Vallanhimossaan ja itsekkyydessään ihminen kehitti uskonnot muiden alistamiseksi ja vallankäytön välineiksi. Asetti itsensä korokkeelle. Alkoi jumalten seremoniallinen palvonta, mikä todellisuudessa oli pappien palvontaa. He saivat valta-aseman eri kulttuureissa ja käyttivät sitä häikäilemättä omaksi aineelliseksi edukseen. Sama koskee kansojen johtajia. Kaikkialla heillä oli enemmän etuja ja materiaalista hyvinvointia, kuin johdettavillaan.
Tämä sama ilmiö on vallalla nykyaikanakin niin politiikassa kuin uskonnoissakin. Mitä korkeampi asema, sitä korkeampi palkka. Vedotaan vastuuseen ja koulutustasoon. Ei se niin tarvitse olla. Johtajilla on yleensä neuvonantajat, jotka tekevät todellisen työn. Niin hyvässä kuin pahassakin.
Hengellisellä puolella räikeimmät vallan väärinkäyttäjät ja ahnehtijat löytyvät kirkkokuntien ja varsinkin lahkojen piiristä. Pelko on heidän aseensa. "Jos et kuulu meihin, olet tuhon oma." Tätä asetta käytetään häikäilemättömästi yksilöä vastaan myös hänen läheisiinsä kohdistettuna painostuksena, uhkailuna ja tuomitsemisena.
Hengellisyys, "Jumalankuva" on todellakin kaukana tästä päivästä. Tilalla ovat valmiit riitit ja uskonnollisten tekstien mantranomainen hokeminen ymmärtämättä, mitä ne oikeasti tarkoittavat. Vaivautumatta ottamaan selvää niiden alkuperäisestä sanomasta, joka yksinkertaistettuna on elämänohje. "Tee lähimmäiselle niin kuin haluaist itsellesi tehtävän."
Onko väittely, joka huipentuu syyttelyksi ja tuomitsemiseksi, elämänohjeiden noudattamista? Ei minun mielestäni ole.
Avulla olen vielä hengissä. vuosi 42 kesällä Sairastuin tautiin johon ei oltu vielä keksitty parannuskeinoa. Olin teiniikäinen elämä vielä alussa. Vanhempani odottivat kuolemaani. Vahingossa kuulin sanan etten tule näkemään huomista aamua. Tämä kuuloni antoi minulle voiman parantua. Neljässä viikossa olin täysin terve. Tämä oli vastoin lääkärien tietämystä.
Tämä samainen voima on tullut monesti avukseni juuri äärirajoilla. Tämä tulee aina avuksi silloin, kun minä haluan vielä elää. Tämä voima on minun järkeni ymmärryksen ulkopuolella?