Toyota Prius päästää keskimäärin 104 grammaa CO2:ta / 100 km.
Osaako joku sanoa mitä tuo lukema voisi olla keskimäärin pyöräilijällä, jos liikutaan aerobisen alueen yläpäässä? Varsinkin lämpimällä menee juomaa sen verran, että vaikea uskoa pyöräilyn olevan "ympäristöystävällisempää". Vaan mikä on totuus? Meneekö alle 100 g / 100 km ?
Ihmisen CO2 / 100 km
Pyöräilijä__
46
5371
Vastaukset
- J.-C.Aqfaq
Kytken nyt insinöörimoodin hetkeksi pois ja yritän selittää maalaisjärjellä asioita.
Toyota Prius painaa 1350kg ja polkupyörä painaa 13,5kg. Polkupyörässä on 100x * vähemmän liikuteltavaa massaa. Jos koetat työntää Priusta tasaisella asfaltilla, niin huomaat eron polkupyörään. Auto ei liiku oikeastaan yhtään mihinkään, sen liikutteluun ei ihmisen voimat yksinkertaisesti riitä.
*) [yksi auto = 100 kpl polkupyöriä, yhden autoilijan kulkuväline = sadan polkupyöräilijän kulkuväline]
Kun lähdetään tästä liikkeelle ja muistetaan, että autossa ilmanvastus, renkaiden vierintävastus ja kaikenlaiset muut mekaaniset vastukset ovat suuruudeltaan arviolta 10-100x polkupyörää suurempia, niin saa se Priuksen voimanlähde olla kyllä melkoinen fuusiovoimala, jos se meinaa tehdä energiaa ympäristöystävällisemmin kuin polkupyöräilijän elimistö miljoonannen sukupolven (viittaus evoluutioon) biopolttoaineineen. Lisäksi autossa kuluttaa energiaa myös se sama (kuljettajan) elimistö kuin polkupyörän satulassakin, tosin hitusen pienemmällä liekillä..
Joku muu saa kaivaa tähän numeroita, jos vielä tarvetta on. Minusta tämä asia on niin keskipäivänselvä, ettei se matematiikkaa kaipaa. Valistunut veikkaukseni (osittain hatara muistikuva) on, että polkupyöräilijän energiankulutus on samaa luokkaa kuin auton ajovalojen.
-eihän siitä insinöörimoodin poiskytkemisestä mitään taas tullut, mutta yritettiin. :)- ajovalot
Auton ajovalojen päällä pitäminen kuluttaa todellakin 0.2 kWh tunnissa eli samanverran kuin ihminen tarvitsee keskimäärin energiaa samana aikana.
Herääkin kysymys että mitä järkeä on ajovalojen käyttöpakossa ainakaan kaupunkiliikenteessä?
Kotitalouksien sähkölaitteiden valmiusasennon muutaman watin kulutuksesta kyllä jaksetaan kantaa huolta mytta samaanaikaan posotetaan valot päällä kirkkaassa auringonpaisteessa kun jotku suuressa viisaudessaan niin on hyväksi havainneet. - wileni
Maalaisjärjen käyttö tulisi kieltää lailla, ja tilalle saada tervettä harkintaa.
"Toyota Prius painaa 1350kg ja polkupyörä painaa 13,5kg. Polkupyörässä on 100x * vähemmän liikuteltavaa massaa."
Tuota yksi pikkujuttu: Se fillaroitsijan massa unohtui, eli Prius kuljettajineen 1350kg, fillari ja kuljettaja varusteineen 13,5kg 90kg=103,5kg. 1350kg/103,5kg=13,0
"Jos koetat työntää Priusta tasaisella asfaltilla, niin huomaat eron polkupyörään. Auto ei liiku oikeastaan yhtään mihinkään, sen liikutteluun ei ihmisen voimat yksinkertaisesti riitä."
Paluu todellisuuteen: Henkilöauto liikkuu tasamaalla aivan hyvin yhden henkilön voimin, testattu mm. 1800kg massaisella bemarilla. Niin ja olihan sen fillarin kyydissä aikuinen ihminen?
"Kun lähdetään tästä liikkeelle ja muistetaan, että autossa ilmanvastus, renkaiden vierintävastus ja kaikenlaiset muut mekaaniset vastukset ovat suuruudeltaan arviolta 10-100x polkupyörää suurempia, ..."
Paluu todellisuuteen II:
Auto on toki kooltaan suurempi kuin fillaroitsija, mutta fillaristin erittäin epäedullinen muoto kompensoi tilanteen. Ilmanvastuksesta johtuva kulkuvastus on henkilöautolla ja fillaristilla karkeasti yhtä suuret.
Henkilöauton vierintävastuksesta johtuva vastusvoima on toki suurempi kuin fillaristilla, mutta suhteutettuna liikutettavaan massaan se voi olla, ja usein onkin, jopa pienempi johtuen paremmista renkaista ja laakeroinneista. - J.-C.Aqfaq
wileni kirjoitti:
Maalaisjärjen käyttö tulisi kieltää lailla, ja tilalle saada tervettä harkintaa.
"Toyota Prius painaa 1350kg ja polkupyörä painaa 13,5kg. Polkupyörässä on 100x * vähemmän liikuteltavaa massaa."
Tuota yksi pikkujuttu: Se fillaroitsijan massa unohtui, eli Prius kuljettajineen 1350kg, fillari ja kuljettaja varusteineen 13,5kg 90kg=103,5kg. 1350kg/103,5kg=13,0
"Jos koetat työntää Priusta tasaisella asfaltilla, niin huomaat eron polkupyörään. Auto ei liiku oikeastaan yhtään mihinkään, sen liikutteluun ei ihmisen voimat yksinkertaisesti riitä."
Paluu todellisuuteen: Henkilöauto liikkuu tasamaalla aivan hyvin yhden henkilön voimin, testattu mm. 1800kg massaisella bemarilla. Niin ja olihan sen fillarin kyydissä aikuinen ihminen?
"Kun lähdetään tästä liikkeelle ja muistetaan, että autossa ilmanvastus, renkaiden vierintävastus ja kaikenlaiset muut mekaaniset vastukset ovat suuruudeltaan arviolta 10-100x polkupyörää suurempia, ..."
Paluu todellisuuteen II:
Auto on toki kooltaan suurempi kuin fillaroitsija, mutta fillaristin erittäin epäedullinen muoto kompensoi tilanteen. Ilmanvastuksesta johtuva kulkuvastus on henkilöautolla ja fillaristilla karkeasti yhtä suuret.
Henkilöauton vierintävastuksesta johtuva vastusvoima on toki suurempi kuin fillaristilla, mutta suhteutettuna liikutettavaan massaan se voi olla, ja usein onkin, jopa pienempi johtuen paremmista renkaista ja laakeroinneista.Aiai, kyllä tulee hyvää läppää, oikein sai vedet silmissä nauraa. Ihan kuin autoliiton "Moottori" -lehteä lukisi..
Fillaroitsijan massa on varmasti keskimäärin pienempi kuin mainitsemasi 90kg. Pyöräillessä läskit karisevat aika tehokkaasti. Sanoisin, että keskimäärin aktiivisesti pyöräilevä mies painaa 75kg ja nainen 60kg. Se 90kg on varmaan enemmänkin keskimääräisen bensaliikkujan massa.
Ja juu, sitä fillaroitsijan massaa ei ollut mukana, koska puhuin pelkästään kulkuvälineistä. Autoilijallahan kulkuväline painaa (90kg autoilija 1350kg auto) 1500% kuljettajan massasta kun pyöräilijällä (67,5kg pyöräilijä 13,5kg pyörä) kulkuväline painaa 20% kuljettajan massasta. Autossa siis kuljettaja on täysin sivuseikka autoon verrattuna, eli autoillessa ei pääasiallisesti kuljeteta ihmistä, vaan autoa. Pyöräillessä taas selkeästi suurin osa energiasta käytetään hyödylliseen toimintaan, eli ihmisen kuljettamiseen. Sehän siinä kulkemisessa kai oli tarkoituskin, ainakin vielä vanhoina hyvinä aikoina?
"Paluu todellisuuteen: Henkilöauto liikkuu tasamaalla aivan hyvin yhden henkilön voimin, testattu mm. 1800kg massaisella bemarilla."
Tämä oli ehkä parasta antia. :-) Täytyypä katsella tarkemmin tuolla liikenteessä, sillä vähän ihmetyttää kun en ole kertaakaan vielä nähnyt bemareja liikenteessä kuskin työntämänä. No ehkä bemari on suuresta massasta huolimatta paljon kevyempi työntää kuin vanha pieni toyotani joskus korjaushommia tehdessä monia vuosia sitten.
"Auto on toki kooltaan suurempi kuin fillaroitsija, mutta fillaristin erittäin epäedullinen muoto kompensoi tilanteen. Ilmanvastuksesta johtuva kulkuvastus on henkilöautolla ja fillaristilla karkeasti yhtä suuret."
LOL. Tämä on kyllä valitettavasti suurinta ja paksuinta kakkia ikinä. Polkupyöräilijän kulkunopeus on tavallisesti luokkaa 20-50km/h, kun autoilijan nopeus on tavallisesti 40-130km/h. Ilmanvastusvoima kasvaa nopeuden toiseen potenssiin, eli jos pyöräilijän nopeus olisi 35km/h ja autoilijan 85km/h ja _JOS_ molempien ilmanvastus olisi sama, niin autoilijan nopeus olisi 2,43x, eli vastusvoimana noin 5,9 kertainen pyöräilijään verrattuna.. Tietysti tämä ei ole koko totuus, vaan pyöräilijän vastusala* (drag area) on noin puolet auton vastaavasta. Eli jos auton ilmanvastuskerroin on 0,3 ja otsapinta-ala 2m^2, niin vastusala on 0,6m^2. Pyöräilijällä Cd on 0,9 ja otsapinta-ala 0,3m^2, jolloin vastusala on 0,27m^2. Autoilijan vastusvoima on siis vielä tuo aiemmin mainittu 5,9 kerrottuna 2,22x suuremmalla vastusalalla, jolloin autoilijan vastusvoimaksi tulee näillä arvoilla noin 13 kertainen arvo pyöräilijään verrattuna. Tämä on matematiikkaa ja fysiikkaa, ei uskontoa tai kansanviisauksia.
*) http://en.wikipedia.org/wiki/Drag_coefficient
"Henkilöauton vierintävastuksesta johtuva vastusvoima on toki suurempi kuin fillaristilla, mutta suhteutettuna liikutettavaan massaan se voi olla, ja usein onkin, jopa pienempi johtuen paremmista renkaista ja laakeroinneista."
Autoliiton propagandamies taitaa olla tässä jälleen vetämässä ihan täysin omakeksimää juttua. Polkupyörissä käytetään voimansiirrossa ihan aikuisten oikeasti selkeästi energiatehokkaampaa tekniikkaa kuin autoissa. Polkupyörissä ei ole hiljaisia (ja huonon hyötysuhteen omaavia) vinohammaspyöriä, kartiohammaspyöriä. liukulaakereita ja hihnoja, kuten autoissa, vaan tehonsiirto tehdään energiatehokkaasti vain ketjuvälityksellä ja kuulalaakereilla. Polkupyörän laakereissa käytetään pienikitkaisia kuulalaakereita, joiden tiivisteet ovat myös optimoitu pientä vierintäkitkaa varten toisin kuin autoissa, missä tärkeintä on lian pääsyn estäminen laakereihin moninkertaisin (ja suurikitkaisin) huulitiivistein. Ja ne renkaat, hohhoh.. Polkupyörän renkaissa energiatehokkuus on aivan jotain muuta kuin autoissa. Niiden rengaspaineet ovat suuremmat, pinta tasainen ja leveys todella todella selkeästi pienempi kuin auton renkaissa. Pisteenä i:n päälle niitä renkaita on tasan puolet vähemmän kuin autossa.
Ei sinulle "wileni" jää oikeasti yhtään mitään järkiperusteisia faktoja horinoidesi tueksi.
"..se voi olla, ja usein onkin.." -ei kai tässä nyt paista hienoinen epävarmuus omista sanomisista, joka kuitenkin nopeasti peittyy omatekemien uskomusten alle? Sairasta läppää koko juttusi. - wileni
J.-C.Aqfaq kirjoitti:
Aiai, kyllä tulee hyvää läppää, oikein sai vedet silmissä nauraa. Ihan kuin autoliiton "Moottori" -lehteä lukisi..
Fillaroitsijan massa on varmasti keskimäärin pienempi kuin mainitsemasi 90kg. Pyöräillessä läskit karisevat aika tehokkaasti. Sanoisin, että keskimäärin aktiivisesti pyöräilevä mies painaa 75kg ja nainen 60kg. Se 90kg on varmaan enemmänkin keskimääräisen bensaliikkujan massa.
Ja juu, sitä fillaroitsijan massaa ei ollut mukana, koska puhuin pelkästään kulkuvälineistä. Autoilijallahan kulkuväline painaa (90kg autoilija 1350kg auto) 1500% kuljettajan massasta kun pyöräilijällä (67,5kg pyöräilijä 13,5kg pyörä) kulkuväline painaa 20% kuljettajan massasta. Autossa siis kuljettaja on täysin sivuseikka autoon verrattuna, eli autoillessa ei pääasiallisesti kuljeteta ihmistä, vaan autoa. Pyöräillessä taas selkeästi suurin osa energiasta käytetään hyödylliseen toimintaan, eli ihmisen kuljettamiseen. Sehän siinä kulkemisessa kai oli tarkoituskin, ainakin vielä vanhoina hyvinä aikoina?
"Paluu todellisuuteen: Henkilöauto liikkuu tasamaalla aivan hyvin yhden henkilön voimin, testattu mm. 1800kg massaisella bemarilla."
Tämä oli ehkä parasta antia. :-) Täytyypä katsella tarkemmin tuolla liikenteessä, sillä vähän ihmetyttää kun en ole kertaakaan vielä nähnyt bemareja liikenteessä kuskin työntämänä. No ehkä bemari on suuresta massasta huolimatta paljon kevyempi työntää kuin vanha pieni toyotani joskus korjaushommia tehdessä monia vuosia sitten.
"Auto on toki kooltaan suurempi kuin fillaroitsija, mutta fillaristin erittäin epäedullinen muoto kompensoi tilanteen. Ilmanvastuksesta johtuva kulkuvastus on henkilöautolla ja fillaristilla karkeasti yhtä suuret."
LOL. Tämä on kyllä valitettavasti suurinta ja paksuinta kakkia ikinä. Polkupyöräilijän kulkunopeus on tavallisesti luokkaa 20-50km/h, kun autoilijan nopeus on tavallisesti 40-130km/h. Ilmanvastusvoima kasvaa nopeuden toiseen potenssiin, eli jos pyöräilijän nopeus olisi 35km/h ja autoilijan 85km/h ja _JOS_ molempien ilmanvastus olisi sama, niin autoilijan nopeus olisi 2,43x, eli vastusvoimana noin 5,9 kertainen pyöräilijään verrattuna.. Tietysti tämä ei ole koko totuus, vaan pyöräilijän vastusala* (drag area) on noin puolet auton vastaavasta. Eli jos auton ilmanvastuskerroin on 0,3 ja otsapinta-ala 2m^2, niin vastusala on 0,6m^2. Pyöräilijällä Cd on 0,9 ja otsapinta-ala 0,3m^2, jolloin vastusala on 0,27m^2. Autoilijan vastusvoima on siis vielä tuo aiemmin mainittu 5,9 kerrottuna 2,22x suuremmalla vastusalalla, jolloin autoilijan vastusvoimaksi tulee näillä arvoilla noin 13 kertainen arvo pyöräilijään verrattuna. Tämä on matematiikkaa ja fysiikkaa, ei uskontoa tai kansanviisauksia.
*) http://en.wikipedia.org/wiki/Drag_coefficient
"Henkilöauton vierintävastuksesta johtuva vastusvoima on toki suurempi kuin fillaristilla, mutta suhteutettuna liikutettavaan massaan se voi olla, ja usein onkin, jopa pienempi johtuen paremmista renkaista ja laakeroinneista."
Autoliiton propagandamies taitaa olla tässä jälleen vetämässä ihan täysin omakeksimää juttua. Polkupyörissä käytetään voimansiirrossa ihan aikuisten oikeasti selkeästi energiatehokkaampaa tekniikkaa kuin autoissa. Polkupyörissä ei ole hiljaisia (ja huonon hyötysuhteen omaavia) vinohammaspyöriä, kartiohammaspyöriä. liukulaakereita ja hihnoja, kuten autoissa, vaan tehonsiirto tehdään energiatehokkaasti vain ketjuvälityksellä ja kuulalaakereilla. Polkupyörän laakereissa käytetään pienikitkaisia kuulalaakereita, joiden tiivisteet ovat myös optimoitu pientä vierintäkitkaa varten toisin kuin autoissa, missä tärkeintä on lian pääsyn estäminen laakereihin moninkertaisin (ja suurikitkaisin) huulitiivistein. Ja ne renkaat, hohhoh.. Polkupyörän renkaissa energiatehokkuus on aivan jotain muuta kuin autoissa. Niiden rengaspaineet ovat suuremmat, pinta tasainen ja leveys todella todella selkeästi pienempi kuin auton renkaissa. Pisteenä i:n päälle niitä renkaita on tasan puolet vähemmän kuin autossa.
Ei sinulle "wileni" jää oikeasti yhtään mitään järkiperusteisia faktoja horinoidesi tueksi.
"..se voi olla, ja usein onkin.." -ei kai tässä nyt paista hienoinen epävarmuus omista sanomisista, joka kuitenkin nopeasti peittyy omatekemien uskomusten alle? Sairasta läppää koko juttusi."Fillaroitsijan massa on varmasti keskimäärin pienempi kuin mainitsemasi 90kg. Pyöräillessä läskit karisevat aika tehokkaasti. Sanoisin, että keskimäärin aktiivisesti pyöräilevä mies painaa 75kg ja nainen 60kg. Se 90kg on varmaan enemmänkin keskimääräisen bensaliikkujan massa."
Ehkäpä tuo 75kg pitää paikkansa, mutta minulla kuten useimmilla muillakin on tapana käyttää vaatteita julkisilla paikolla liikkuessa, joten niiden massa pitää ottaa myös huomioon samoin kuin muidenkin mukana kulkevien varusteiden (reppu/laukku).
"Ja juu, sitä fillaroitsijan massaa ei ollut mukana, koska puhuin pelkästään kulkuvälineistä. Autoilijallahan kulkuväline painaa (90kg autoilija 1350kg auto) 1500% kuljettajan massasta kun pyöräilijällä (67,5kg pyöräilijä 13,5kg pyörä) kulkuväline painaa 20% kuljettajan massasta."
Ja ihan vahingossa "unohdit" fillarin kohdalla valtaosan kuljettaja kulkuväline yhdistelmän massasta. ;) Kovin ripeään tahtiin muuten hoikistuu tuo fillaristi.
"LOL. Tämä on kyllä valitettavasti suurinta ja paksuinta kakkia ikinä. Polkupyöräilijän kulkunopeus on tavallisesti luokkaa 20-50km/h, kun autoilijan nopeus on tavallisesti 40-130km/h. Ilmanvastusvoima kasvaa nopeuden toiseen potenssiin, eli jos pyöräilijän nopeus olisi 35km/h ja autoilijan 85km/h ja _JOS_ molempien ilmanvastus olisi sama, niin autoilijan nopeus olisi 2,43x, eli vastusvoimana noin 5,9 kertainen pyöräilijään verrattuna.. Tietysti tämä ei ole koko totuus, vaan pyöräilijän vastusala* (drag area) on noin puolet auton vastaavasta."
Vaan mitenkähän mahtaa tilanne olla samalla nopeudella?
"Eli jos auton ilmanvastuskerroin on 0,3 ja otsapinta-ala 2m^2, niin vastusala on 0,6m^2. Pyöräilijällä Cd on 0,9 ja otsapinta-ala 0,3m^2, jolloin vastusala on 0,27m^2."
Pyöräilijän otsapinta-ala 0,3m², josta ensin vähennetään fillarin osuus olkoon se armeliaasti vain 0,05m² jolloin jäljelle jäävä 0,25m² vastaa 40cm x 62,5cm alaa. Ehkäpä se jonkun kohdalla toteutuu, mutta harvemmalla aikuisella. Niin ja tuo Cd 0,9 toteutuu lähinnä kilpa/retkifillarilla ajovarusteissa, muutoin 1,0 tai jopa yli.
"Polkupyörissä käytetään voimansiirrossa ihan aikuisten oikeasti selkeästi energiatehokkaampaa tekniikkaa kuin autoissa. Polkupyörissä ei ole hiljaisia (ja huonon hyötysuhteen omaavia) vinohammaspyöriä, kartiohammaspyöriä."
Niin huonous on suhteellista, vinohampaisen lieriöhammaspyöräparin hyötysuhde on 0,96-0,99.
"liukulaakereita ja hihnoja, kuten autoissa,"
Tarkoittanet moottorin hydrodynaamisia liukulaakereita? Ne ei muuten häviä viistokuulalaakereille hyötysuhteessa. Vaihteistot ja pyörien navat on toteutettu kuula- tai rullalaakereilla. Hihnoja? No kyllähän sitä joskus oli remmi-Volvoja...
"Ja ne renkaat, hohhoh.. Polkupyörän renkaissa energiatehokkuus on aivan jotain muuta kuin autoissa. Niiden rengaspaineet ovat suuremmat, pinta tasainen ja leveys todella todella selkeästi pienempi kuin auton renkaissa. Pisteenä i:n päälle niitä renkaita on tasan puolet vähemmän kuin autossa."
Autoissa luovuttiin fillareissa edelleen käytettävistä, energiatehokkuudeltaan surkeista, ristikudosrenkaista jo iät ja ajat sitten. Tosin syynä oli lähinnä vyörenkaan parempi pito ja hallitummat ajo-ominaisuudet. Kannattaisi muuten tutustua renkaiden toimintaan ennen kuin vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä rengaspaineista ja renkaiden leveydestä.
Tässä tämänkertainen epistola. Moni kohta joka olisi vaatinut käsittelyä jäi vastaamatta, mutten nyt viitsi. Vaikka tieto lisääkin tuskaa niin... - Lehemä2
ajovalot kirjoitti:
Auton ajovalojen päällä pitäminen kuluttaa todellakin 0.2 kWh tunnissa eli samanverran kuin ihminen tarvitsee keskimäärin energiaa samana aikana.
Herääkin kysymys että mitä järkeä on ajovalojen käyttöpakossa ainakaan kaupunkiliikenteessä?
Kotitalouksien sähkölaitteiden valmiusasennon muutaman watin kulutuksesta kyllä jaksetaan kantaa huolta mytta samaanaikaan posotetaan valot päällä kirkkaassa auringonpaisteessa kun jotku suuressa viisaudessaan niin on hyväksi havainneet.Ajovalojen poiskytkemisestä kaupungissa ei ole energiataloudellista etua, kun laturi toimii niin kuin se toimii. Korkeintaan valot kuluvat hieman enemmän, toisaalta valojen kytkin kuluu enemmän taajamasta poistuttaessa.
- sahköoppia
Lehemä2 kirjoitti:
Ajovalojen poiskytkemisestä kaupungissa ei ole energiataloudellista etua, kun laturi toimii niin kuin se toimii. Korkeintaan valot kuluvat hieman enemmän, toisaalta valojen kytkin kuluu enemmän taajamasta poistuttaessa.
"kun laturi toimii niinkuin se toimii". Kyllä laturinkin pyörittämiseen pienemmällä sähkönkulutuksella menee vähemmän energiaa kuin suuremmalla kulutuksella.
Pätee muutem muihinkin sähköä tuottaviin generaatoreihin. Muutenhan kaikki Suomen sähkövoimalat joutuisivat pyörimään jatkuvasti täydellä teholla kulutuksesta riippumatta. - J.-C.Aqfaq
wileni kirjoitti:
"Fillaroitsijan massa on varmasti keskimäärin pienempi kuin mainitsemasi 90kg. Pyöräillessä läskit karisevat aika tehokkaasti. Sanoisin, että keskimäärin aktiivisesti pyöräilevä mies painaa 75kg ja nainen 60kg. Se 90kg on varmaan enemmänkin keskimääräisen bensaliikkujan massa."
Ehkäpä tuo 75kg pitää paikkansa, mutta minulla kuten useimmilla muillakin on tapana käyttää vaatteita julkisilla paikolla liikkuessa, joten niiden massa pitää ottaa myös huomioon samoin kuin muidenkin mukana kulkevien varusteiden (reppu/laukku).
"Ja juu, sitä fillaroitsijan massaa ei ollut mukana, koska puhuin pelkästään kulkuvälineistä. Autoilijallahan kulkuväline painaa (90kg autoilija 1350kg auto) 1500% kuljettajan massasta kun pyöräilijällä (67,5kg pyöräilijä 13,5kg pyörä) kulkuväline painaa 20% kuljettajan massasta."
Ja ihan vahingossa "unohdit" fillarin kohdalla valtaosan kuljettaja kulkuväline yhdistelmän massasta. ;) Kovin ripeään tahtiin muuten hoikistuu tuo fillaristi.
"LOL. Tämä on kyllä valitettavasti suurinta ja paksuinta kakkia ikinä. Polkupyöräilijän kulkunopeus on tavallisesti luokkaa 20-50km/h, kun autoilijan nopeus on tavallisesti 40-130km/h. Ilmanvastusvoima kasvaa nopeuden toiseen potenssiin, eli jos pyöräilijän nopeus olisi 35km/h ja autoilijan 85km/h ja _JOS_ molempien ilmanvastus olisi sama, niin autoilijan nopeus olisi 2,43x, eli vastusvoimana noin 5,9 kertainen pyöräilijään verrattuna.. Tietysti tämä ei ole koko totuus, vaan pyöräilijän vastusala* (drag area) on noin puolet auton vastaavasta."
Vaan mitenkähän mahtaa tilanne olla samalla nopeudella?
"Eli jos auton ilmanvastuskerroin on 0,3 ja otsapinta-ala 2m^2, niin vastusala on 0,6m^2. Pyöräilijällä Cd on 0,9 ja otsapinta-ala 0,3m^2, jolloin vastusala on 0,27m^2."
Pyöräilijän otsapinta-ala 0,3m², josta ensin vähennetään fillarin osuus olkoon se armeliaasti vain 0,05m² jolloin jäljelle jäävä 0,25m² vastaa 40cm x 62,5cm alaa. Ehkäpä se jonkun kohdalla toteutuu, mutta harvemmalla aikuisella. Niin ja tuo Cd 0,9 toteutuu lähinnä kilpa/retkifillarilla ajovarusteissa, muutoin 1,0 tai jopa yli.
"Polkupyörissä käytetään voimansiirrossa ihan aikuisten oikeasti selkeästi energiatehokkaampaa tekniikkaa kuin autoissa. Polkupyörissä ei ole hiljaisia (ja huonon hyötysuhteen omaavia) vinohammaspyöriä, kartiohammaspyöriä."
Niin huonous on suhteellista, vinohampaisen lieriöhammaspyöräparin hyötysuhde on 0,96-0,99.
"liukulaakereita ja hihnoja, kuten autoissa,"
Tarkoittanet moottorin hydrodynaamisia liukulaakereita? Ne ei muuten häviä viistokuulalaakereille hyötysuhteessa. Vaihteistot ja pyörien navat on toteutettu kuula- tai rullalaakereilla. Hihnoja? No kyllähän sitä joskus oli remmi-Volvoja...
"Ja ne renkaat, hohhoh.. Polkupyörän renkaissa energiatehokkuus on aivan jotain muuta kuin autoissa. Niiden rengaspaineet ovat suuremmat, pinta tasainen ja leveys todella todella selkeästi pienempi kuin auton renkaissa. Pisteenä i:n päälle niitä renkaita on tasan puolet vähemmän kuin autossa."
Autoissa luovuttiin fillareissa edelleen käytettävistä, energiatehokkuudeltaan surkeista, ristikudosrenkaista jo iät ja ajat sitten. Tosin syynä oli lähinnä vyörenkaan parempi pito ja hallitummat ajo-ominaisuudet. Kannattaisi muuten tutustua renkaiden toimintaan ennen kuin vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä rengaspaineista ja renkaiden leveydestä.
Tässä tämänkertainen epistola. Moni kohta joka olisi vaatinut käsittelyä jäi vastaamatta, mutten nyt viitsi. Vaikka tieto lisääkin tuskaa niin...Henkilökohtaiset mielipiteet ovat yksi asia. Tosiasiat ovat toinen asia.
Wilenillä tuntuu jostakin kummallisesta syystä olevan kova tarve todistella sitä, että henkilöauto on jossain mielessä ympäristöystävällinen kulkuväline polkupyörään verrattuna. Ettei vain ole autoliiton miehiä tämä?
Tavalliselle kansalaiselle on melko itsestäänselvää, että polkupyörä tarvitsee liikkuakseen paljon vähemmän energiaa kuin 100 kertaa painavampi henkilöauto.
Otetaan kuitenkin vielä joitakin yksityiskohtia, ettei wileni jää kuvittelemaan turhia.. :)
"Ja ihan vahingossa "unohdit" fillarin kohdalla valtaosan kuljettaja kulkuväline yhdistelmän massasta. ;) Kovin ripeään tahtiin muuten hoikistuu tuo fillaristi."
Ei tässä kuule ole yhtään mitään ihmeellistä, eikä minulta ole mitään unohtunut (tai osoita sitten että mitä). Pyörän tapauksessa se tilanne on vaan sellainen, että KULKUVÄLINE on pieni osa yhdistelmän massasta. Auton tapauksessa taas KULJETETTAVA on olemattoman pieni osa massasta. Kyllä se on ihan tavallista mitata kulkuvälineen hyvyyttä sen mukaan, että mikä on kulkuvälineen ja kuljetettavan hyötykuorman massasuhde. Autolla se on SURKEA, polkupyörällä hyvä.
..nopeudesta ja ilmanvastuksesta (p-pyörällä pienempi ilmanvastus koska liikenopeus on pienempi):
"Vaan mitenkähän mahtaa tilanne olla samalla nopeudella?"
Auto ei ole polkupyörä, eikä polkupyörä ole auto. Voisit tivata samantien, että mikä on auton ilmanvastus matkustajalentokoneen lentonopeudessa. Jokainen pyöräilevä tietää ilmanvastuksen voiman ja sen vaikutukset matkantekoon. Autoilijalla ei tuollaista näppituntumaa ole oikeastaan ikinä. -mietipä hetki, että miksi näin on asian laita?
..ilmanvastuksesta edelleen:
"Pyöräilijän otsapinta-ala 0,3m², josta ensin vähennetään fillarin osuus olkoon se armeliaasti vain 0,05m² jolloin jäljelle jäävä 0,25m² vastaa 40cm x 62,5cm alaa. Ehkäpä se jonkun kohdalla toteutuu, mutta harvemmalla aikuisella. Niin ja tuo Cd 0,9 toteutuu lähinnä kilpa/retkifillarilla ajovarusteissa, muutoin 1,0 tai jopa yli."
Mukava kuulla, että olet armelias. Niin olin minäkin, kun sanoin, että auton otsapinta-ala olisi vain 2m². Joillakin autoilla voi tämä ollakin tilanne, mutta "tosimiesten" autoilla tällainen harvoin toteutuu. Ja olet oikeassa, ilmanvastuskerroin saattaa polkupyörällä kasvaa tuon 0,9:n päälle, jos sitä pyritään lisäämään. Jep.
Voimanvälityksen tehokkuudesta..
"huonous on suhteellista, vinohampaisen lieriöhammaspyöräparin hyötysuhde on 0,96-0,99"
Ah, eipäs-juupas väittely. Se on vasta mukavaa ja tarpeellista. Taas maalaisjärki käyttöön: jos polkupyörien ketjuvälitykseen perustuvan voimanvälityksen ja vaihteiston hyötysuhde olisi (missään mielessä) huono verrattuna hammasrattaisiin, niin miksi ihmeessä sitä sitten käytetään maailmanmestaruustasolla maailman kovimmassa kestävyyslajissa, eli kilpapyöräilyssä?
-ja kun hammaspyörät ovat tuttuja, niin kerro meille, että miksi autojen vaihteistoissa käytetään vinohammaspyöriä vaikka ne ovat hyötysuhteeltaan heikompia kuin suorat hammasprofiilit?
..laakereista ja hihnoista:
"Tarkoittanet moottorin hydrodynaamisia liukulaakereita? Ne ei muuten häviä viistokuulalaakereille hyötysuhteessa."
Jaa, no montakos niitä on polkupyörään verrattuna? Minulla on polkupyörässäni tasan 14 kpl herkkäliikkeisiä kuulalaakereita (keraamisilla kuulilla). Olisiko sinulla autossasi varovaisesti arvoiden 100-200 laakeria niiden hienojen hydrodynaamisten laakerien toiminnan edellyttämä öljypumppu, joka lisää varmasti kitkaa (yksistään) reilusti enemmän kuin kymmenkertaisesti polkupyörän kaikkien laakereiden pyörimisvastus. Minulla ei ole polkupyörässäni kiertoöljyvoitelua eikä vesikiertoa, koska niitä ei tarvita mihinkään. Moottorini nestekierrosta huolehtii sydämeni.
"Vaihteistot ja pyörien navat on toteutettu kuula- tai rullalaakereilla."
Juu, selvä. Entäs ne stefat, nokka-akselin nokat, sylinterien seinämät, bensapumppu, jäähdytys- ja ilmastointituulettimet? Kitkattomia kaikki?
"Hihnoja? No kyllähän sitä joskus oli remmi-Volvoja..."
Eikös niissä autoissa olekaan enää nykyisin kannen yläpuolisen nokka-akselin hihnaa sekä laturin, ilmastointikompuran ja ohjaustehostimen hihnaa? Kyllä se kehitys kehittyy. Vai olisiko niin, että hihnojen olemassaolo unohtuu kun ne koteloidaan muovisten koristekoteloiden sisään? -polkupyörissä ei muuten juuri ole tarpeettomia koristekotelointeja, koska ne painavat. Ei ole myöskään tarpeettomia tehostimia ja muita kilkkeitä, koska asiat hoituvat lihasvoimalla kevyesti muutenkin ja tuuletuskin pelaa.
"Autoissa luovuttiin fillareissa edelleen käytettävistä, energiatehokkuudeltaan surkeista, ristikudosrenkaista jo iät ja ajat sitten. Tosin syynä oli lähinnä vyörenkaan parempi pito ja hallitummat ajo-ominaisuudet. Kannattaisi muuten tutustua renkaiden toimintaan ennen kuin vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä rengaspaineista ja renkaiden leveydestä."
Aah. Ne teräskudoksiset ja törkeän painavat ja leveät vyörenkaat ovat tosiaan parhaat aina kaikkialle, ihan kaikkialle. No ei ihan, oikeasti. Polkupyörissä on pienemmät (kapeammat, ohuemmat, matalammat) renkaat kuin autoissa, koska polkupyörän renkaan ei tarvitse kannatella auton valtavaa massaa. Toisaalta pyörän renkaan ei tarvitse kestää suomalaisella autotiellä tuikitavallista (?) 190km/h ajonopeutta (nykyisin normaali T-nopeusluokka autonrenkaissa). Polkupyörän renkaissa hyvä hyötysuhde syntyy nimenomaan oikeasta kudosrakenteesta ja siitä, että renkaan sivut ovat riittävän ohuet ja ilmanpaine suuri. Vyörenkaitakin on polkupyörissä kokeiltu, mutta niiden on todettu olevan ajo-ominaisuuksiltaan selkeästi huonompia heikomman sivuttaistuen vuoksi. Moottoripyörissäkin ristikudosrenkaat ovat yleisiä, vaikka niiden renkaat ovat paljon suurempia ja massiivisempia kuin polkupyörissä. Joissakin polkupyörän kumeissa käytetään keveyssyistä ja taitettavuuden takia nykyisin myös kevlar-kudoksisia renkaita. Huoh, milloinkahan kehittyneet kudosmateriaalit tulevat autojen renkaisiin..? ;)
-ja hei, kokeillaan vaan alamäessä, että kumpi rullaa paremmin, minun fillari vai sinun auto- - amisfyysikko
J.-C.Aqfaq kirjoitti:
Henkilökohtaiset mielipiteet ovat yksi asia. Tosiasiat ovat toinen asia.
Wilenillä tuntuu jostakin kummallisesta syystä olevan kova tarve todistella sitä, että henkilöauto on jossain mielessä ympäristöystävällinen kulkuväline polkupyörään verrattuna. Ettei vain ole autoliiton miehiä tämä?
Tavalliselle kansalaiselle on melko itsestäänselvää, että polkupyörä tarvitsee liikkuakseen paljon vähemmän energiaa kuin 100 kertaa painavampi henkilöauto.
Otetaan kuitenkin vielä joitakin yksityiskohtia, ettei wileni jää kuvittelemaan turhia.. :)
"Ja ihan vahingossa "unohdit" fillarin kohdalla valtaosan kuljettaja kulkuväline yhdistelmän massasta. ;) Kovin ripeään tahtiin muuten hoikistuu tuo fillaristi."
Ei tässä kuule ole yhtään mitään ihmeellistä, eikä minulta ole mitään unohtunut (tai osoita sitten että mitä). Pyörän tapauksessa se tilanne on vaan sellainen, että KULKUVÄLINE on pieni osa yhdistelmän massasta. Auton tapauksessa taas KULJETETTAVA on olemattoman pieni osa massasta. Kyllä se on ihan tavallista mitata kulkuvälineen hyvyyttä sen mukaan, että mikä on kulkuvälineen ja kuljetettavan hyötykuorman massasuhde. Autolla se on SURKEA, polkupyörällä hyvä.
..nopeudesta ja ilmanvastuksesta (p-pyörällä pienempi ilmanvastus koska liikenopeus on pienempi):
"Vaan mitenkähän mahtaa tilanne olla samalla nopeudella?"
Auto ei ole polkupyörä, eikä polkupyörä ole auto. Voisit tivata samantien, että mikä on auton ilmanvastus matkustajalentokoneen lentonopeudessa. Jokainen pyöräilevä tietää ilmanvastuksen voiman ja sen vaikutukset matkantekoon. Autoilijalla ei tuollaista näppituntumaa ole oikeastaan ikinä. -mietipä hetki, että miksi näin on asian laita?
..ilmanvastuksesta edelleen:
"Pyöräilijän otsapinta-ala 0,3m², josta ensin vähennetään fillarin osuus olkoon se armeliaasti vain 0,05m² jolloin jäljelle jäävä 0,25m² vastaa 40cm x 62,5cm alaa. Ehkäpä se jonkun kohdalla toteutuu, mutta harvemmalla aikuisella. Niin ja tuo Cd 0,9 toteutuu lähinnä kilpa/retkifillarilla ajovarusteissa, muutoin 1,0 tai jopa yli."
Mukava kuulla, että olet armelias. Niin olin minäkin, kun sanoin, että auton otsapinta-ala olisi vain 2m². Joillakin autoilla voi tämä ollakin tilanne, mutta "tosimiesten" autoilla tällainen harvoin toteutuu. Ja olet oikeassa, ilmanvastuskerroin saattaa polkupyörällä kasvaa tuon 0,9:n päälle, jos sitä pyritään lisäämään. Jep.
Voimanvälityksen tehokkuudesta..
"huonous on suhteellista, vinohampaisen lieriöhammaspyöräparin hyötysuhde on 0,96-0,99"
Ah, eipäs-juupas väittely. Se on vasta mukavaa ja tarpeellista. Taas maalaisjärki käyttöön: jos polkupyörien ketjuvälitykseen perustuvan voimanvälityksen ja vaihteiston hyötysuhde olisi (missään mielessä) huono verrattuna hammasrattaisiin, niin miksi ihmeessä sitä sitten käytetään maailmanmestaruustasolla maailman kovimmassa kestävyyslajissa, eli kilpapyöräilyssä?
-ja kun hammaspyörät ovat tuttuja, niin kerro meille, että miksi autojen vaihteistoissa käytetään vinohammaspyöriä vaikka ne ovat hyötysuhteeltaan heikompia kuin suorat hammasprofiilit?
..laakereista ja hihnoista:
"Tarkoittanet moottorin hydrodynaamisia liukulaakereita? Ne ei muuten häviä viistokuulalaakereille hyötysuhteessa."
Jaa, no montakos niitä on polkupyörään verrattuna? Minulla on polkupyörässäni tasan 14 kpl herkkäliikkeisiä kuulalaakereita (keraamisilla kuulilla). Olisiko sinulla autossasi varovaisesti arvoiden 100-200 laakeria niiden hienojen hydrodynaamisten laakerien toiminnan edellyttämä öljypumppu, joka lisää varmasti kitkaa (yksistään) reilusti enemmän kuin kymmenkertaisesti polkupyörän kaikkien laakereiden pyörimisvastus. Minulla ei ole polkupyörässäni kiertoöljyvoitelua eikä vesikiertoa, koska niitä ei tarvita mihinkään. Moottorini nestekierrosta huolehtii sydämeni.
"Vaihteistot ja pyörien navat on toteutettu kuula- tai rullalaakereilla."
Juu, selvä. Entäs ne stefat, nokka-akselin nokat, sylinterien seinämät, bensapumppu, jäähdytys- ja ilmastointituulettimet? Kitkattomia kaikki?
"Hihnoja? No kyllähän sitä joskus oli remmi-Volvoja..."
Eikös niissä autoissa olekaan enää nykyisin kannen yläpuolisen nokka-akselin hihnaa sekä laturin, ilmastointikompuran ja ohjaustehostimen hihnaa? Kyllä se kehitys kehittyy. Vai olisiko niin, että hihnojen olemassaolo unohtuu kun ne koteloidaan muovisten koristekoteloiden sisään? -polkupyörissä ei muuten juuri ole tarpeettomia koristekotelointeja, koska ne painavat. Ei ole myöskään tarpeettomia tehostimia ja muita kilkkeitä, koska asiat hoituvat lihasvoimalla kevyesti muutenkin ja tuuletuskin pelaa.
"Autoissa luovuttiin fillareissa edelleen käytettävistä, energiatehokkuudeltaan surkeista, ristikudosrenkaista jo iät ja ajat sitten. Tosin syynä oli lähinnä vyörenkaan parempi pito ja hallitummat ajo-ominaisuudet. Kannattaisi muuten tutustua renkaiden toimintaan ennen kuin vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä rengaspaineista ja renkaiden leveydestä."
Aah. Ne teräskudoksiset ja törkeän painavat ja leveät vyörenkaat ovat tosiaan parhaat aina kaikkialle, ihan kaikkialle. No ei ihan, oikeasti. Polkupyörissä on pienemmät (kapeammat, ohuemmat, matalammat) renkaat kuin autoissa, koska polkupyörän renkaan ei tarvitse kannatella auton valtavaa massaa. Toisaalta pyörän renkaan ei tarvitse kestää suomalaisella autotiellä tuikitavallista (?) 190km/h ajonopeutta (nykyisin normaali T-nopeusluokka autonrenkaissa). Polkupyörän renkaissa hyvä hyötysuhde syntyy nimenomaan oikeasta kudosrakenteesta ja siitä, että renkaan sivut ovat riittävän ohuet ja ilmanpaine suuri. Vyörenkaitakin on polkupyörissä kokeiltu, mutta niiden on todettu olevan ajo-ominaisuuksiltaan selkeästi huonompia heikomman sivuttaistuen vuoksi. Moottoripyörissäkin ristikudosrenkaat ovat yleisiä, vaikka niiden renkaat ovat paljon suurempia ja massiivisempia kuin polkupyörissä. Joissakin polkupyörän kumeissa käytetään keveyssyistä ja taitettavuuden takia nykyisin myös kevlar-kudoksisia renkaita. Huoh, milloinkahan kehittyneet kudosmateriaalit tulevat autojen renkaisiin..? ;)
-ja hei, kokeillaan vaan alamäessä, että kumpi rullaa paremmin, minun fillari vai sinun auto-ja renkaat ovat huomattavasti parempia mitä tulee niiden aiheuttamaan kitkaan ja sen pienuuteen samoin renkaisen vierintä vastus on minimaalinen auto vastaaviin. Siksi polkupyörän pyöriä ja laakereita käytetään näissä "energia kilpailuissa " joissa kilpaillaan kuljettajan kanssa tasaisella radalla kuka pääsee pienimmällä kulutuksella 100km .Muistaakseni sellaisen ajoneuvon paino kuljettajineen oli satakiloa ja kulutus alle KAKSI DESIÄ pensaa. eli tähän energia tehokkuuteen on matkaa Priuksella
- Ile
"Toyota Prius päästää keskimäärin 104 grammaa CO2:ta / 100 km."
Jos alkuun kuitenkin korjaan niin Toyotan web-sivujen mukaan CO2 päästöt ovat 104 g/km, joka sinänsä on kunnioitettava saavutus.
http://www.toyota.fi/cars/new_cars/prius/specs.aspx
Jos päästöt lasketaan samalla tavalla kuin autoille, niin ihmisen hiilidioksidi päästöt ilmaan ovat 0 g/km. Ihminen henkittää keuhkoihinsa ilmaa ilmakehästä. Tästä ilmasta hän ottaa hapen ja puhaltaa muun ulos. Täten ihminen ei lisää hengityksellään ilmakehän hiilidioksidimäärää. Pikeminkin pitäisi tarkastella hapen kulutusta.
Mitä sitten tulee ihmisen energianaan käyttämän polttoaineen sisältämään hiilidioksidiin, niin tämä ei vapaudu suoraan ilmaan, jos et sitten pyöräilessäsi piereskele. Tämä jäte voi vapauttaa kaasuja pskavesipuhdistamolla mutta paskaa sinne kertyy ilman pyöräilyäkin.- Kuuuggo
Ihminen ottaa hengittäessään happea, kehossa happi yhtyy ruuasta saatuun hiileen muodostaen hiilidioksidia ja samalla energiaa ihmisen käyttöön. Hiilidioksidin ihminen poistaa kehosta uloshengityksen avulla.
Ihminen ja kaikki muutkin eläimet siis kyllä tuottaa hiilidioksidia ilmakehään. Mutta koska hiili tulee ruuasta, niin jollei ruokaa syödä, se lahoaa ja hajoaa mm. hiilidioksidiksi. Eli aika nollasummapeliä sinänsä. Sens sijaan lihaa kasvatettaessa joudutaan käyttämään tehomaataloudessa paljon fossiilista energiaa, mikä lisää varsinkin lihansyönnin kokonaishiilidioksidipäästöjä. - hengitysilmassa
Kyllä sieltä keukoista tulee uloshönköilyissä hiilidioksidia.
Ihmispaskaan on sitoutuneena ruoan muut kuona-aineet.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hengitys - J.-C.Aqfaq
hengitysilmassa kirjoitti:
Kyllä sieltä keukoista tulee uloshönköilyissä hiilidioksidia.
Ihmispaskaan on sitoutuneena ruoan muut kuona-aineet.
http://fi.wikipedia.org/wiki/HengitysKyllähän hiilidioksidia tulee, mutta käytännössä autoon verrattuna ihmisen CO2 hengittely on puhdas ja pyöreä nolla.
Ihmisen uloshengitysilmassa CO2:sta on 4-5%, eli normaalilla hengistystahdilla 6-7L minuutissa CO2:sta tulee noin 0,3L/min.
Fillaroitsija kulkee realistisesti matkavauhdilla noin 0,4km/min, eli CO2:sta tulee noin 0,75L/km. Vastaavasti auto tuottaa CO2:sta luokkaa 80L/km autoilijan uloshengittämä CO2. Auton autoilijan hiilidioksidintuotto on suunnilleen 100x pyöräilijään pyörään nähden.
Pyörä sinällään tuottaa käytön aikana CO2:sta tasan tarkkaan nollan.
- -i-
Menee sitä juomaa autoilijoillakin ;) Perusaineenvaihduntaan menee joka tapauksessa energiaa, liikkuipa miten hyvänsä.
- vaikkapa
Ihmisen teho pyöräilessä lienee 200 watin luokkaa.
Sadan kilometrin matkaan menee priveesti polkiessä viitisen tuntia.
Elikkä 0.2 kW x 5 h = 1 kWh.
Litrassa bensaa on noin 10 kWh:n verran energiaa elikkä ihminen kuluttaa sadan kilometrin pyöräilyssä noin 100 grammaa bensiiniä vastaavan energiamäärän.
Piruksellakin menee kuitenkin useita litroja satasella.
http://www.kotimaisetkasvikset.fi/finfood/ffom.nsf/0/842DA8FBF00F2598C22564CA0046643D?opendocument&lng=Suomi&sh=Kaikille&cat1=Ylli&cat2=Ihminen ja ravinto&cat3=Ruoka on ihmisen bensaa&cat4=Ravintomme energianlähteet&cat5=Kuinka paljon tarvitsen energiaa- wileni
"Ihmisen teho pyöräilessä lienee 200 watin luokkaa.
Sadan kilometrin matkaan menee priveesti polkiessä viitisen tuntia.
Elikkä 0.2 kW x 5 h = 1 kWh. "
Huomasitko muuten että juuri laskemasi arvo on ihmisen antama energia. Ihmisen ottama eli ravintona tarvitsema energia kun on tuohon nähden moninkertainen. - vaikkapa
wileni kirjoitti:
"Ihmisen teho pyöräilessä lienee 200 watin luokkaa.
Sadan kilometrin matkaan menee priveesti polkiessä viitisen tuntia.
Elikkä 0.2 kW x 5 h = 1 kWh. "
Huomasitko muuten että juuri laskemasi arvo on ihmisen antama energia. Ihmisen ottama eli ravintona tarvitsema energia kun on tuohon nähden moninkertainen.Ihmisen hyötysuhde on aika korkea. Eri asia sitten on jos aletaan laskemaan paljonko energiaa onkaan kulunut ennenkuin sapuska on saatu ihmisen ruoansulatukselle sopivaan muotoon.
- wileni
vaikkapa kirjoitti:
Ihmisen hyötysuhde on aika korkea. Eri asia sitten on jos aletaan laskemaan paljonko energiaa onkaan kulunut ennenkuin sapuska on saatu ihmisen ruoansulatukselle sopivaan muotoon.
Käsittääkseni ihmisen hyötysuhde ruuasta saadusta energiasta mekaaniseksi työksi on luokkaa 20-25%, joka on todella korkea lukema.
- Ile
wileni kirjoitti:
"Ihmisen teho pyöräilessä lienee 200 watin luokkaa.
Sadan kilometrin matkaan menee priveesti polkiessä viitisen tuntia.
Elikkä 0.2 kW x 5 h = 1 kWh. "
Huomasitko muuten että juuri laskemasi arvo on ihmisen antama energia. Ihmisen ottama eli ravintona tarvitsema energia kun on tuohon nähden moninkertainen.Kilometrin matkalla vauhdilla 16 km/h pyöräilevä kuluttaa 0,9 kilojoulea energiaa jokaista kehon kilogrammaa kohti, kun vastaavasti juoksija kuluttaa 4,0 kilojoulea.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Polkupyörä#cite_ref-0
Tästä kun lasketaan 90 kg painavalle henkilölle, niin saadaan:
2,25 kWh/100 km tai 8,1 MJ/100km.
1 kg ruisleipää on vastaava energiamäärä mitä tarvitaan 100 km polkupyöräilyyn.
http://www.samsara.fi/leipomo/tuotteetulo.phtml - Ile
wileni kirjoitti:
"Ihmisen teho pyöräilessä lienee 200 watin luokkaa.
Sadan kilometrin matkaan menee priveesti polkiessä viitisen tuntia.
Elikkä 0.2 kW x 5 h = 1 kWh. "
Huomasitko muuten että juuri laskemasi arvo on ihmisen antama energia. Ihmisen ottama eli ravintona tarvitsema energia kun on tuohon nähden moninkertainen.http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/liikkuminen/liikkumistavanvalinta/
- wileni
Ile kirjoitti:
Kilometrin matkalla vauhdilla 16 km/h pyöräilevä kuluttaa 0,9 kilojoulea energiaa jokaista kehon kilogrammaa kohti, kun vastaavasti juoksija kuluttaa 4,0 kilojoulea.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Polkupyörä#cite_ref-0
Tästä kun lasketaan 90 kg painavalle henkilölle, niin saadaan:
2,25 kWh/100 km tai 8,1 MJ/100km.
1 kg ruisleipää on vastaava energiamäärä mitä tarvitaan 100 km polkupyöräilyyn.
http://www.samsara.fi/leipomo/tuotteetulo.phtml"Kilometrin matkalla vauhdilla 16 km/h pyöräilevä kuluttaa 0,9 kilojoulea energiaa jokaista kehon kilogrammaa kohti, kun vastaavasti juoksija kuluttaa 4,0 kilojoulea.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Polkupy%C3%B6r%C3%A4#cite_ref-0
Tästä kun lasketaan 90 kg painavalle henkilölle, niin saadaan:
2,25 kWh/100 km tai 8,1 MJ/100km.
1 kg ruisleipää on vastaava energiamäärä mitä tarvitaan 100 km polkupyöräilyyn.
http://www.samsara.fi/leipomo/tuotteetulo.phtml"
Nyt alkaa kuulostaa oikealta.
Katsotaampa: Bensiinin energiasisältö on n. 42,7MJ/kg, joten 8,1MJ vastaa n. 190g bensiiniä. Lisäksi kun tiedostetaan että 1kWh:iin energiaa tarvitaan n. 85g bensiiniä, havaitaan että tarvitaankin yli kaksinkertainen (n. 2,2x) määrä ylempänä olevassa laskuesimerkissä saatuun nähden.
Lisäksi tulee tietysti huomata että yllä oli nopeus 20km/h ja nyt vain 16km/h. Nopeuden nosto 16km/h -> 20km/h nostaa matkalla kuluvan energian määrää n. 50% sillä oletuksella ettei fillaristin hyötysuhde olennaisesti heikkene.
Eli vielä pikaisesti: 1,5*190g=285g 85g tarvittaisiin siis n. 3,4-kertainen määrä energiaa yllä saatuun tulokseen nähden. - Ile
wileni kirjoitti:
"Kilometrin matkalla vauhdilla 16 km/h pyöräilevä kuluttaa 0,9 kilojoulea energiaa jokaista kehon kilogrammaa kohti, kun vastaavasti juoksija kuluttaa 4,0 kilojoulea.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Polkupy%C3%B6r%C3%A4#cite_ref-0
Tästä kun lasketaan 90 kg painavalle henkilölle, niin saadaan:
2,25 kWh/100 km tai 8,1 MJ/100km.
1 kg ruisleipää on vastaava energiamäärä mitä tarvitaan 100 km polkupyöräilyyn.
http://www.samsara.fi/leipomo/tuotteetulo.phtml"
Nyt alkaa kuulostaa oikealta.
Katsotaampa: Bensiinin energiasisältö on n. 42,7MJ/kg, joten 8,1MJ vastaa n. 190g bensiiniä. Lisäksi kun tiedostetaan että 1kWh:iin energiaa tarvitaan n. 85g bensiiniä, havaitaan että tarvitaankin yli kaksinkertainen (n. 2,2x) määrä ylempänä olevassa laskuesimerkissä saatuun nähden.
Lisäksi tulee tietysti huomata että yllä oli nopeus 20km/h ja nyt vain 16km/h. Nopeuden nosto 16km/h -> 20km/h nostaa matkalla kuluvan energian määrää n. 50% sillä oletuksella ettei fillaristin hyötysuhde olennaisesti heikkene.
Eli vielä pikaisesti: 1,5*190g=285g 85g tarvittaisiin siis n. 3,4-kertainen määrä energiaa yllä saatuun tulokseen nähden.Jos oikein ymmärsin niin, laskit kuinka paljon enemmän auto kuluttaa energiaa 100 km:llä.
Bensiinin 43 MJ/kg on 9 kWh/l. /1/
Toyota Prius kuluttaa 4.3 l/100 km. /2/
Honda Accord kuluttaa 8.6 l/100 km /3/
Energian kulutus per 100 km on:
Prius 38.7 kWh
Accord 77.4 kWh
Kun verrataan polkupyörään 2,25 kWh niin:
Prius 38.7/2.25 = 17,2 kertaa enemmän
Accord 77.4/2.25 = 34,4 kertaa enemmän
/1/ http://fi.wikipedia.org/wiki/Bensiini
/2/ http://www.toyota.fi/cars/new_cars/prius/specs.aspx
/3/ http://www.honda.fi/sw6189.asp - wileni
Ile kirjoitti:
Jos oikein ymmärsin niin, laskit kuinka paljon enemmän auto kuluttaa energiaa 100 km:llä.
Bensiinin 43 MJ/kg on 9 kWh/l. /1/
Toyota Prius kuluttaa 4.3 l/100 km. /2/
Honda Accord kuluttaa 8.6 l/100 km /3/
Energian kulutus per 100 km on:
Prius 38.7 kWh
Accord 77.4 kWh
Kun verrataan polkupyörään 2,25 kWh niin:
Prius 38.7/2.25 = 17,2 kertaa enemmän
Accord 77.4/2.25 = 34,4 kertaa enemmän
/1/ http://fi.wikipedia.org/wiki/Bensiini
/2/ http://www.toyota.fi/cars/new_cars/prius/specs.aspx
/3/ http://www.honda.fi/sw6189.aspNäin aamulla luettuna tuo viestini oli todella sekava. ;)
Laskelman tarkoituksena oli osoittaa että tämän viestin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000001776&posting=22000000035636610
laskuesimerkki on paljon realistisempi kuin ketjussa aiemmin olleessa toisessa viestissä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000001776&posting=22000000035626415 - vaikkapa
wileni kirjoitti:
Näin aamulla luettuna tuo viestini oli todella sekava. ;)
Laskelman tarkoituksena oli osoittaa että tämän viestin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000001776&posting=22000000035636610
laskuesimerkki on paljon realistisempi kuin ketjussa aiemmin olleessa toisessa viestissä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000001776&posting=22000000035626415Myönnän että esimerkkini oli vähän huitaisemalla tehty. Huomioon ei ollut otettu polkijan painoa eikä liioin sukupuoltakaan.
Jos polkija painaisi nelisenkymmentä kiloa lopputulokseni olisi kuitenkin aika lähellä "oikeaa".
"Huomioon ottaen tuulen suunnan, maan vetovoiman ja lintujen lentonopeuden tullaan siihen tulokseen että yhtä kanaa pienempää kanalaa ei kannata pitää".
- amatöör
Olet sinä söpö. Tonnin painoisen polttomoottorilla toimivan metallihäkkyrän liikuttaminen kuluttaa huomattavan paljon enemmän energiaa ja tuottaa huomattavan paljon enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kuuden kilon lihasvoimalla liikkuvan metallihäkkyrän liikuttaminen. Lisäksi molemmissa on ihminen kyydissä, joka tuottaa sitä sinun hiilidioksidiasi. Parhaankin polttomoottorin hyötysuhde on mitätön, mitä ei todellakaan voi sanoa nisäkkään "hyötysuhteesta".
Jos mietitään sitä, tuottaako autossa istuva ihminen vähemmän hiilidioksidia kilometriä kohden kuin pyöräilevä, väittäisin että ei juurikaan. - Variantti
Toyota Prius tuotta enemmän CO2 päästöjä, kuin BMW 520d, joten miksi verrata priukseen? Varsinkin, kun BMV 5xx sarja on kooltaan sitä luokkaa, että sinne voi ajaa Priuksen sisään ja ottaa vielä pari kaveria ja ostokset mukaan.
http://driving.timesonline.co.uk/tol/life_and_style/driving/used_car_reviews/article3552994.ece
Onhan tuo nyt aivan selvää, että hybridi ei voi pärjätä puhtasti dieseliä käyttävälle ajoneuvolle, kuin kaupingissa, jos sielläkään.
Syy on ilmeinen, Hybridin akut ja sähkömootori painavat, ja mikäli ajorupeama koostuu lähes pelkästään maantieajosta, jossa tarvitaan verrattain suurta tehoa jatkuvasti niin hybridikin käy pelkästään polttomoottorilla, eikä voi näinollen hyödyntää sähkömoottoria, jarrutuksissa saatavaa energian talteenottoa ja valoissa seisonnan aikaista lepotilaa vaan kärsii ainoastaan ylimääräisen painon aiheuttamasta lisäenergiatarpeesta. Yhtälö on yksinkertainen:
a=F/m.
Eli, jos asut kaupungissa ja liikut pelkästään siellä, niin hommaa hybridi, tai aja pikemmin polkupyörällä.
Muussa tapauksessa hanki moderni Diesel, jos hiukkaspäästöt eivät kiusaa ja onhan niihinkin toisalta kehitetty suodattimia, pesollakin on ollut vakiona jo pari vuotta.
Kiinostaisi oikeastaan tietää, että millä perusteella nuo co2 lukemat oikein hyväksytään, autotehtaiden ilmoituksen perusteellako?- Dippadappa
Mitä ihmeen puppua kirjoitat. Yhtälö a=F/m ei liity yhtään mitenkään siihen, miten paljon minkäkin painoinen auto kuluttaa energiaa vakionopeudella kulkiessaan. Vakionopeudella suurin ajoneuvon painosta riippuva auton liiketta vastustava voima on auton renkaiden muodonmuutokset. Juuri muuta väliä painolla ei ole eikä Prius edes ole painava: 1375 kg:n omapainollaan se on vain hitusen raskaampi kuin 1360 kg painava Toyota Auris. BMW 520d painaa 1585 kg.
Jokatapauksessa Toyotan hybridijärjestelmä nostaa bensiinimoottorin hyötysuhdetta myös maantiellä. Syy on se, että moottorin hyötysuhde on voitu maksimoida huipputehon kustannuksella käyttäen Atkinson-Millerin "kiertoa" normaalisti polttomoottoreissa käytetyn Otto-kierron sijaan. Atkinson on termodynaamisesti olennaisesti Otto-kiertoa parempi. Pienemmän huipputehon kanssa tullaan toimeen koska akuista ja sähkömoottoreista saadaan tarvittaessa lisätehoa.
EU-kulutusmittaukset perustuvat dynamometrissä mitattuun kulutukseen joten tulokset ovat vertailukelpoisia. BMW 520d:n maantiekulutus 80 km/h nopeudella on 4.3 l dieseliä ja Priusin 4.2 l bensiiniä satasella. Kun otetaan huomioon se, että litra dieseliä sisältää energiaa 13% enemmän kuin bensiini, nähdään että 520d kuluttaa maantiellä energiaa 4.86 bensiinilitran edestä satasella. Prius kulkee siis vähemmällä.
Ihmettelen, miksi pitää kirjoittaa mukavas asiantuntevasti aiheesta, josta ei juuri mitään tiedä. - Make777
Dippadappa kirjoitti:
Mitä ihmeen puppua kirjoitat. Yhtälö a=F/m ei liity yhtään mitenkään siihen, miten paljon minkäkin painoinen auto kuluttaa energiaa vakionopeudella kulkiessaan. Vakionopeudella suurin ajoneuvon painosta riippuva auton liiketta vastustava voima on auton renkaiden muodonmuutokset. Juuri muuta väliä painolla ei ole eikä Prius edes ole painava: 1375 kg:n omapainollaan se on vain hitusen raskaampi kuin 1360 kg painava Toyota Auris. BMW 520d painaa 1585 kg.
Jokatapauksessa Toyotan hybridijärjestelmä nostaa bensiinimoottorin hyötysuhdetta myös maantiellä. Syy on se, että moottorin hyötysuhde on voitu maksimoida huipputehon kustannuksella käyttäen Atkinson-Millerin "kiertoa" normaalisti polttomoottoreissa käytetyn Otto-kierron sijaan. Atkinson on termodynaamisesti olennaisesti Otto-kiertoa parempi. Pienemmän huipputehon kanssa tullaan toimeen koska akuista ja sähkömoottoreista saadaan tarvittaessa lisätehoa.
EU-kulutusmittaukset perustuvat dynamometrissä mitattuun kulutukseen joten tulokset ovat vertailukelpoisia. BMW 520d:n maantiekulutus 80 km/h nopeudella on 4.3 l dieseliä ja Priusin 4.2 l bensiiniä satasella. Kun otetaan huomioon se, että litra dieseliä sisältää energiaa 13% enemmän kuin bensiini, nähdään että 520d kuluttaa maantiellä energiaa 4.86 bensiinilitran edestä satasella. Prius kulkee siis vähemmällä.
Ihmettelen, miksi pitää kirjoittaa mukavas asiantuntevasti aiheesta, josta ei juuri mitään tiedä.Kaippa se on sanomattakin selvää että pyörällä ajo rasittaa maapalloa vähemmän kuin auto.
- tenkkapå
laskekaapa viisaat paljonko lämpöenergiaa ihminen tuottaa kaikki teknologian tuottama lämpö??
aika visainen tehtävä. - Sähköteurastaja
Fillarointi kuluttaa noin 100W energiaasi.
Itse tuotat vähän alle 100W lepotilassa, pysyäksesi lämpimänä.
Tuottaasesi tarvittavan lisäenergian elimistöösi, sun ptää skruudata n. 30gr hiilihydraatteja tunnissa.
ja muutta ne CO2,seksi, jolloin tuottamasi kokonais CO2 päästöt kilpailevat hyvinkin Toyotan kanssa.
Taidat hävitä sille laskennallisissa päästöissä, tässä on kyseessä Duracell energiapupu, eli Toyotaan
ladataan paastötöntä sähköä. Siis enegrgiapupu toimii ilman ulkopuolista energiaa, kunhan vaihtaa pariston.
Nämä ovat hätäisiä karkeita päässälakuja, eikö vituta kun jäät päästökilpailussa toiseksi
tonnin painoiselle autolle.
Laskekoon ken haluaa tarkemmin, tuosa apuja.
http://science.howstuffworks.com/environmental/energy/question481.htm- Torakan pieru
Kotona taas reissun päältä.
Univelkaa tullut, kun nukuin melkein kymmeneen, vaikka klo 22 jälkeen olin jo lakanoissa.
Tosin sisäinen keloo herätteli kymmentä vaille 6. Se toimii mulla tarkasti.
Et ehkä olekkaan päässyt tutustumaan afnakkiin.
Hihhuli, joka on tajunnut häipyä taka vasemmalle, kun AGWhuiputuksen todisteet tulivat esiin.
Muitakin näitä on, kuten TUC ja Raindog, joilla sitä älyä on ollut lopettaa julkinen häpäisimisensä hohhelin harteille.
Vällilä olen palstaa lueskellut, ja alkaa viime kesän lämpöennätys, siis nedelleen epävirallinen, olemaan jo hihhuliltakin unohtumaan päin.
Cancun tuli ja meni.
Kokous, jossa pelastettaan ihmiskunnan tulevaisuus tuholta, sai yllättävän vähän huomiota.
Miksiköhän? Tän? Häh?
Voisi hihhuli miettiä asiaa siltä puolelta.
Mutta nyt jatkan aamupalaa.
Jatketaan myöhemmin. - tenkkapå
koko ihmiskunnan tuottamaa lämpöenergiaa.
- amsifyysikko
taloudellinen muoto liikkua , että se siihen saisi jo nykytekniikalla kaupunki ja alle 50 km matkoille todella kilpailukykyisen ajoneuvon . Valitettavasti EU lain säädäntö estää tehokkaasti lainsäädännöllä "sähköfillari yleistymistä euroopassa. Jenkeissä saa sähköfillarilla ajaa 36km t euroopassa vain 25 km.
Jenkeissä on esim. tälläinen merkki kuin optibike, jollaisen itse hankkisin heti jos se olisi sallittu Suomessa. - tenkkapå
amsifyysikko kirjoitti:
taloudellinen muoto liikkua , että se siihen saisi jo nykytekniikalla kaupunki ja alle 50 km matkoille todella kilpailukykyisen ajoneuvon . Valitettavasti EU lain säädäntö estää tehokkaasti lainsäädännöllä "sähköfillari yleistymistä euroopassa. Jenkeissä saa sähköfillarilla ajaa 36km t euroopassa vain 25 km.
Jenkeissä on esim. tälläinen merkki kuin optibike, jollaisen itse hankkisin heti jos se olisi sallittu Suomessa.fillarit.
paljonko lämpöenergiaa tuotamme ilmakehää lämmittämään? - luulenpa niin
tenkkapå kirjoitti:
fillarit.
paljonko lämpöenergiaa tuotamme ilmakehää lämmittämään?ei osaa kukaan laskea, arvioita vaan.
- amisfyysikko
luulenpa niin kirjoitti:
ei osaa kukaan laskea, arvioita vaan.
7miljardia x 1500 kaloria siinä se on. Per päivä. Tästä saa hyvän luvun jota voi verrata siihen kuinka monta olki luotoa tarvitaan tuottamaan sama energia määrä kuin ihmiskunnan leipämoottori.
- tenkkapå
amisfyysikko kirjoitti:
7miljardia x 1500 kaloria siinä se on. Per päivä. Tästä saa hyvän luvun jota voi verrata siihen kuinka monta olki luotoa tarvitaan tuottamaan sama energia määrä kuin ihmiskunnan leipämoottori.
unohdit voimalat ynnä muun energiantuotannon.
- Sähköteurastaja
amsifyysikko kirjoitti:
taloudellinen muoto liikkua , että se siihen saisi jo nykytekniikalla kaupunki ja alle 50 km matkoille todella kilpailukykyisen ajoneuvon . Valitettavasti EU lain säädäntö estää tehokkaasti lainsäädännöllä "sähköfillari yleistymistä euroopassa. Jenkeissä saa sähköfillarilla ajaa 36km t euroopassa vain 25 km.
Jenkeissä on esim. tälläinen merkki kuin optibike, jollaisen itse hankkisin heti jos se olisi sallittu Suomessa.Että tavallisen fillarin hyötysuhe olisi peräti 98%.
Alamäessä päästään yli sadan prosentin, noin vertauskuvallisesti.
Yhellä tutulla on semmoinen sähköfillari, kertoi että meinaa joskus karata käsistä.
Tiiä sitten lataako akkua jarrutettaessa, akku oli vähän samanlainen lodju pakkarin alla, kuin ennen se työkalu/pumppulodju, parin, kolmen kilon laatikko.
Oli vaan pääsulake palanut kun oli revitellyt liikaa.
Siinä lienee päämoottorin ja sähkömoottorin tehot mitoitettu suhteessa oikein, eli fifti fifti.
- pilkkukaks
Kysymys jotenkin viturallas?
104g/100km on pikkuakkuiselle bensahybridille aivan liian vähän, aattelee sen miten tahansa.
104g/km kuulostaa oikeammalta hybridille.- Sähköteurastaja
Hybridiuauton olevan Duracell-pupu, eli ihmisiä hypetetään vihreällä energialla joka otetaan autoon kivihiilellä tehdystä sähköstä, ja ajetaan akuilla, jolloin bensamoottoria ei tarvi lain, eikä tule päästöjä.
Vihreää matematiikkaa siis. Sillä saadaan musta kivihiilikin vihreäksi nollapäästöenergiaksi!
Siksi vihreän matematiikan mukaan tuon polkypyöräilijän CO2 päästöt ovat suuremmat kuin akuilla liikkuvan panssari-auton, 1,5 tonnia, hyi helevetti.
Sitäpaitsi mistä vierintävastus suurin vastus, jossain nopeudessa ilmanvastus ohittaa sen.
Lisäkeksintönä hökötykseen ehdotan tuuligeneraattoria auton katolle, jotta ajoviimaa voisi
ajaessa käyttää lataukseen, jolloin lataustarve pienenesi. Ajaisi "tankillisella" pitempään meinaan.
Das Panzerin liike energia on (m*v^2)/2 ja se on varastoitunutta energiaa, joka voidaan ottaa
talteen hidestetaessa, kaipa se otetaankin moisessa kotterossa.
- Mr. Carbon Dioxide
1) Ihmisen hengittämisestä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat osa elollisen luonnon hiilen kiertokulkua eivätkä lisää ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuutta kuten fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvat päästöt.
2) Pyöräily on ns. hyötyliikuntaa. Ihminen tarvitsee päivittäistä liikuntaa säilyttääkseen terveytensä ja toimintakykynsä, myös autoileva ihminen. Henkilö, joka ei saa liikuntaa pyöräilystä ja muusta hyötyliikunnasta, joutuu liikkumaan hyödyttömästi lenkkipolulla tai kuntosalilla - jos haluaa välttää kuntonsa romahtamisen.
Nämä kaksi perustelua yksinään tai yhdessä osoittavat, että pyöräilyn CO2-päästö on tasan 0 g/100 km. - Monttu auki
ENpä ole kiihkomielisempää blogia nähnyt aikoihin, hehehe! Yhtä hulvatonta katsoi sitten minkkä äärisuunnan kommenteja tahansa! Alkuperäinen kysymys oli mainio, mutta nämä lukemattomat höhöt onnistuivat sumuttamaan vastauksen paskanjauhannan syvään suohon! AAaaaRH! Yksinkertainen kysymys, yksinkertainen vastaus: Paljonko hiilidioksidia syntyy keskikokoisella ihmisellä pyöräillessä keskimääräistä "taviksen" vauhtia per km?
- Sähköteurastaja
Kysymyshän on väärin aseteltu.
Eihän Toyota prius kulje 100 kilsaa vaan hyytyy 70 kilometrin paikkeilla, joten pitää
laskea 30 kilometrin hinauksen CO2 päästöt lisäksi. - hfdhfdhd
Muistan yhden lasketun esimerkin.
Jos ihminen menee kävellen kauppaan auton sijaan ja joutuu ostamaan yhden ylimääräisen pihvin ravinnokseen kompensoimaan kävelyn kuluttamaa energiaa.
Niin autolla kaupassa käynti olisi ollut energiatehokkaampi vaihtoehto.
prius kulkee niin pitkälle kuin fossiilisia piisaa, "päästötön" leaf sensijaan kulkee 70km kerran viikossa, tosin sillä edellytyksellä että aurinko paistaa. - Sähköteurastaja
No fillarilla kulku ei ole energiailmastoteko.
Voimme laskea että kilometrin matkalle tarvitsee rakentaa polkupyörä, kilometri pyörätietä, sekä 300W (ei ES) valaisin tolppineen aina 50 metrin päähän, eli
20 *300W = 6kWh kilometrille, vaikkei kukaan polkiskaan.
Ja kuparit makaa maassa tyhjän panttina.
Auton käyttö tässäkin pienentäisi päästöjä.
Läskenko lisää, älykääpiöt?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Epäily: Oppilas puukotti kolmea Pirkkalan koululla
Tämänhetkisen tiedon mukaan ainakin kolme oppilasta on loukkaantunut puukotuksessa Pirkkalan Vähäjärven koululla. Myös e1975102Jos olisit täällä
Tosin en tiiä miks oisit. (Ja hävettää muutenkin kun ei muka muulla tavoin osaa kertoa tätäkään) Jos jollain pienellä422578- 1562202
Kesän odotuksia hyrynsalmella
Kyllä kesällä hyrynsalmellakin on mahdollisuus osallistua kylän menoon monella tavalla . On kaunislehdon talomuseolla161739- 821364
Voi Rakas siellä
Olet ollut mun ajatuksissa taas koko päivän. Olet ihmeellinen kertakaikkiaan ja arvostan sinua niin paljon❤️Minulla ei o241281Pirkkalan koulussa puukotus, oppilas puukotti kolmea
Ilmeisesti tyttöjä ollut kohteena.1471229Ohhoh! KAJ laukoi suorat sanat somessa - V-sana mainittu!
Ohhoh! Mitäs mieltä olet tästä huumoriryhmä KAJ:sta? Bara bada bastu on kyllä aikamoinen korvamato... Lue lisää: https321203Erika selvisi hienosti ennakkosuosikin paineista
Hienostihan se meni. Erika jätettiin yksin, eikä häntä tuettu, oli euroviisukiusattu, silti suoriutui ensiluokkaisesti.105959Pirre vaatii nyt karhuja ammuttavaksi
Ylellä taas hauskaa lieksa uutista. Karhujen kannanhoidollinen metsästys on Lieksan kaupungin mielestä välttämätöntä.118896