Klassinen vastaan POP

peteris

Monilla klassisen musiikin harrastajilla tuntuu olevan käsitys, että klassinen musiikki on populaarimusiikkia arvokkaampaa. Nyt herätellään keskustelua aiheesta: Onko sinusta klassinen musiikki automaattisesti parempaa kuin ns. "kevyt musiikki" eli populaarimusiikki? Jos on, niin millä perusteella? Haastavuuden/monimutkaisuudenko takia? Voiko toisen tyylilajin asettaa toisen yläpuolelle tällaisilla argumenteilla? Mitä mieltä olet?

Minusta koko käsitys on lähtökohtaisesti täysin väärä. Kyllähän klassinen musiikki on monimutkaisempaa ja haastavampaa kuin populaarimusiikki, mutta kumpikaan (haastavuus & monipuolisuus) ei lopulta ole taiteen tasoa määritteleviä arvoja. Mielestäni taiteen tarkoitus on koskettaa ihmistä, ja kuolemattomaksi taiteen tekee se, että se kestää aikaa --> aika ei mahda sen vetovoimalle mitään. Koska afroamerikkalainen populaarimusiikki syntyi 1900-luvun puolivälissä, ja klassista musiikkia on tehty vuosisatoja, ei vertailu tässä mielessä ole täysin reilua. Paras klassinen musiikki on kestänyt vuosisatoja. Paras popmusiikki on kestänyt "vasta" vuosikymmeniä, koska popmusiikin historia ulottuu "vain" n. 60 vuoden taakse nykypäivästä. Voidaan silti olettaa, että paras popmusiikki kestää aina kuuntelua. Niinkuin klassinenkin. Paras popmusiikki on siis yhtä kuolematonta kuin paras klassinen musiikki. Eikö?

Tiettyjen klasareiden näkemys saattaa perustua siihen, että klassinen musiikki on "korkeakulttuuria" ja "taidetta" ja popmusa taas "kaupallista" ja "viihdettä". Eiköhän tällainen ajattelutapa ole kuitenkin aika tavattoman vanhentunut? Jo vuosikymmeniä sitten on todettu populaarimusiikin olevan taidemuoto -joskin kaupallinen ja viihteellinen sellainen, mutta taidemuoto siinä missä mikä tahansa muukin. Se, että se on suosittua kaikkialla maailmassa, ei tee sitä kevyttä hömppää.

87

3764

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • turilasjajäärä

      Kyllähän pop-musiikissakin on klassisia kappaleita, siis ihan oikeasti sellaisia helmiä, jotka kestävät vuosikymmenestä toiseen ja joiden musiikilliset arvot ja avut eivät ole aivan vähäisiä. Kun maailmassa on suunnattoman paljon vielä kuuntelematonta musiikkia, tuollainen jako kahteen tuntuu ihan pöhköltä. Musiikin tehtävä on koskettaa ihmistä, niin kuin kaikkien muidenkin taidemuotojen, onko siis väliä mihin lajiin kuuluva musiikki ihmistä koskettaa? Minusta ei. Sinä päivänä, kun itse alan jaotella musiikkia(kin) jyviin ja akanoihin tai jyrkästi eri lajeihin, voin yhtä hyvin ripustaa korvani naulaan ja lopettaa kuuntelemisen kokonaan.

    • poppi on pypystä

      Se että poppi on suosittua käyttömusiikkia ei todellakaan tee siitä vakavaa tai vakavasti otettavaa sielun ruokaa...

      Klassisen arvo valottuu esimerkillä hyvin rakennetusta talosta. Uniikeista materiaaleista luovasti rakennettu ja suunniteltu toimii ja miellyttää pitkään koska sen tekemiseen paneuduttiin.

      Poppi taas piti saada kasaan kun levy-yhtiön uudelle myyntikohteelle piti kyhätä nopeasti pari uutta piisiä. Ei mitään liian vaikeaa, hienoa ja monimutkaista ettei tulisi ikäviä taloudellisia yllätyksiä...

      • mr-tambourine-man

        "Poppi taas piti saada kasaan kun levy-yhtiön uudelle myyntikohteelle piti kyhätä nopeasti pari uutta piisiä. Ei mitään liian vaikeaa, hienoa ja monimutkaista ettei tulisi ikäviä taloudellisia yllätyksiä..."

        Väitätkö tosissasi, että kaikki populaarimusiikin artistit ja yhtyeet ovat vain kaupallisiin voittoihin tähtääviä, levy-yhtiösetien naruissa kiinni olevia nukkeja, jotka tekevät mitä yleisö ja levy-yhtiö olettaa? Oletko oikeasti noin ahdasmielinen, aivovajaa ja tyhmä vai pilailetko vain?? Toivottavasti jälkimmäistä.

        Klassinen musiikki ja populaarimusiikki ovat lähtökohtaisesti samanarvoisia. Kuten ketjun aloittaja totesi, taiteen tarkoitus on koskettaa ihmistä. Populaarimusiikki on toki yksinkertaisempaa kuin klassinen, mutta mitä se kertoo musiikista? Koska populaarimusiikki on osa populaarikulttuuria, ja hyvin suosittua, jää ihmisten muistiin vuosien takaa sellaisiakin artisteja, joita ei muisteta musiikin puolesta, vaan vaikka seksikkäästä imagosta tai huumesekoiluista. Klassinen ei ole koskaan ollut yhtä suosittua kuin populaarimusiikki ja siksi klassisen musiikin teokset jäävät lähes poikkeuksetta ihmisten mieliin puhtaasti musiikillisista ansioista: heikot sävellykset unohdetaan ja erinomaiset jäävät historiaan, kun niitä esitetään paljon konserteissa, levytetään yhä uudestaan, uudestaan ja uudestaan. Usein klassisten teosten arvo kasvaa vuosien saatossa. Näin käy tietysti myös popmusiikin kohdalla, mutta suuren julkisuuden takia popmusiikkiin liitetään myös pinnallisia arvoja ja monia artisteja ei muisteta vuosikymmenten päästä musiikista, vaan muista asioista. Tällaisia tapauksia on vähemmän, sillä tottakai popmusiikissa pätee sama hyvän musiikin säilymisen ja huonon musiikin unohtumisen laki. Mutta kaiken maailman Samantha Foxit ym. "muusikot" vähentävät popmusiikin arvoa tiettyjen idioottien (kuten edellisen kirjoittajan) silmissä, jotka eivät ymmärrä, että vuosien saatossa on tehty myös surkeaa klassista musiikkia, jota ei vain muisteta enää (koska se on hautautunut konserttitalojen nuottipinojen pohjalle). Samalla tietyt klasarit tuntuvat uskovan, ettei popmusiikki ole KOSKAAN uniikkia ja luovasti rakennettua taidetta, vaan AINA kevyttä, tyhjänpäiväistä hömppää. Tämä käsitys ei varmastikaan voisi olla enempää väärä.

        Monet klassisen musiikin harrastajat taitavat tosiasiassa olla hieman kateellisia pop/rock-musiikin suosiosta, niin hassulta kuin se kuulostaakin. Tätä yritetään sitten peittää pitämällä popmusiikkia pinnallisena suurten massojen roskana, joka on tehty vain rahastusmielessä. Voin vakuuttaa sinulle nimimerkki "poppi on pypystä", että lukemattomat popmuusikot tekevät musiikkia sydemestään, hiovat ja rakentevat kunnianhimoisia kokonaisuuksia niin kauan kun ne ovat valmiita julkaistavaksi, eivätkä tee sitä yleisölle tai levy-yhtiölle vaan itselleen. Ja jos joskus olet valmis avaamaan mieltäsi ja korviasi edes VÄHÄN ja suostut edes yrittämään, jos olisi mitenkään mahdollista päästä eroon tuosta ahdasmielisyydestäsi, niin...ota ihmeessä yhteyttä. Pistän sulle listan hyvistä populaarimusan levyistä, joista kannattaa aloittaa ;D ;D


      • Mikko J.
        mr-tambourine-man kirjoitti:

        "Poppi taas piti saada kasaan kun levy-yhtiön uudelle myyntikohteelle piti kyhätä nopeasti pari uutta piisiä. Ei mitään liian vaikeaa, hienoa ja monimutkaista ettei tulisi ikäviä taloudellisia yllätyksiä..."

        Väitätkö tosissasi, että kaikki populaarimusiikin artistit ja yhtyeet ovat vain kaupallisiin voittoihin tähtääviä, levy-yhtiösetien naruissa kiinni olevia nukkeja, jotka tekevät mitä yleisö ja levy-yhtiö olettaa? Oletko oikeasti noin ahdasmielinen, aivovajaa ja tyhmä vai pilailetko vain?? Toivottavasti jälkimmäistä.

        Klassinen musiikki ja populaarimusiikki ovat lähtökohtaisesti samanarvoisia. Kuten ketjun aloittaja totesi, taiteen tarkoitus on koskettaa ihmistä. Populaarimusiikki on toki yksinkertaisempaa kuin klassinen, mutta mitä se kertoo musiikista? Koska populaarimusiikki on osa populaarikulttuuria, ja hyvin suosittua, jää ihmisten muistiin vuosien takaa sellaisiakin artisteja, joita ei muisteta musiikin puolesta, vaan vaikka seksikkäästä imagosta tai huumesekoiluista. Klassinen ei ole koskaan ollut yhtä suosittua kuin populaarimusiikki ja siksi klassisen musiikin teokset jäävät lähes poikkeuksetta ihmisten mieliin puhtaasti musiikillisista ansioista: heikot sävellykset unohdetaan ja erinomaiset jäävät historiaan, kun niitä esitetään paljon konserteissa, levytetään yhä uudestaan, uudestaan ja uudestaan. Usein klassisten teosten arvo kasvaa vuosien saatossa. Näin käy tietysti myös popmusiikin kohdalla, mutta suuren julkisuuden takia popmusiikkiin liitetään myös pinnallisia arvoja ja monia artisteja ei muisteta vuosikymmenten päästä musiikista, vaan muista asioista. Tällaisia tapauksia on vähemmän, sillä tottakai popmusiikissa pätee sama hyvän musiikin säilymisen ja huonon musiikin unohtumisen laki. Mutta kaiken maailman Samantha Foxit ym. "muusikot" vähentävät popmusiikin arvoa tiettyjen idioottien (kuten edellisen kirjoittajan) silmissä, jotka eivät ymmärrä, että vuosien saatossa on tehty myös surkeaa klassista musiikkia, jota ei vain muisteta enää (koska se on hautautunut konserttitalojen nuottipinojen pohjalle). Samalla tietyt klasarit tuntuvat uskovan, ettei popmusiikki ole KOSKAAN uniikkia ja luovasti rakennettua taidetta, vaan AINA kevyttä, tyhjänpäiväistä hömppää. Tämä käsitys ei varmastikaan voisi olla enempää väärä.

        Monet klassisen musiikin harrastajat taitavat tosiasiassa olla hieman kateellisia pop/rock-musiikin suosiosta, niin hassulta kuin se kuulostaakin. Tätä yritetään sitten peittää pitämällä popmusiikkia pinnallisena suurten massojen roskana, joka on tehty vain rahastusmielessä. Voin vakuuttaa sinulle nimimerkki "poppi on pypystä", että lukemattomat popmuusikot tekevät musiikkia sydemestään, hiovat ja rakentevat kunnianhimoisia kokonaisuuksia niin kauan kun ne ovat valmiita julkaistavaksi, eivätkä tee sitä yleisölle tai levy-yhtiölle vaan itselleen. Ja jos joskus olet valmis avaamaan mieltäsi ja korviasi edes VÄHÄN ja suostut edes yrittämään, jos olisi mitenkään mahdollista päästä eroon tuosta ahdasmielisyydestäsi, niin...ota ihmeessä yhteyttä. Pistän sulle listan hyvistä populaarimusan levyistä, joista kannattaa aloittaa ;D ;D

        Mr Tambourine Man puhuu asiaa!

        Itsekin olen törmännyt tuohon klassista musaa diggaavien kateellisen asenteeseen. "Poppi se vaan soi radiossa, kuollutta massaviihdettä valmiiksi kuolleelle massalle. Tusinakamaa, ei tuollaista kukaan muista enää vuosikymmenten päästä". Ja usein on myös tietynlaista elitismistä asennoitumista: Klassinen musiikki on ylempiarvoisten, älykkäiden ihmisten musaa ja poppi tyhmille massassa liikkujille.

        Samalla unohdetaan että populaarimusiikissa on jopa puolia, jotka ovat taiteen edellytyksiä - ja joita ei ole klassisessa. Esim. se, ettei aina pyritä teknisesti täydelliseen suoritukseen, vaan laulun viehätys haetaan jonkinlaisen särmän tai jopa väärinmenemisen kautta. Silloin saa sitä tunnettakin mukaan. Klassisessa musiikissa pyritään aina teknisesti virheettömään suoritukseen, eikä se välttämättä ole lainkaan hyvä asia.

        Ei tyylilaji tee musiikista hyvää tai huonoa, vaan MUSIIKKI tekee musiikista hyvää - tai huonoa.


      • pypystä
        mr-tambourine-man kirjoitti:

        "Poppi taas piti saada kasaan kun levy-yhtiön uudelle myyntikohteelle piti kyhätä nopeasti pari uutta piisiä. Ei mitään liian vaikeaa, hienoa ja monimutkaista ettei tulisi ikäviä taloudellisia yllätyksiä..."

        Väitätkö tosissasi, että kaikki populaarimusiikin artistit ja yhtyeet ovat vain kaupallisiin voittoihin tähtääviä, levy-yhtiösetien naruissa kiinni olevia nukkeja, jotka tekevät mitä yleisö ja levy-yhtiö olettaa? Oletko oikeasti noin ahdasmielinen, aivovajaa ja tyhmä vai pilailetko vain?? Toivottavasti jälkimmäistä.

        Klassinen musiikki ja populaarimusiikki ovat lähtökohtaisesti samanarvoisia. Kuten ketjun aloittaja totesi, taiteen tarkoitus on koskettaa ihmistä. Populaarimusiikki on toki yksinkertaisempaa kuin klassinen, mutta mitä se kertoo musiikista? Koska populaarimusiikki on osa populaarikulttuuria, ja hyvin suosittua, jää ihmisten muistiin vuosien takaa sellaisiakin artisteja, joita ei muisteta musiikin puolesta, vaan vaikka seksikkäästä imagosta tai huumesekoiluista. Klassinen ei ole koskaan ollut yhtä suosittua kuin populaarimusiikki ja siksi klassisen musiikin teokset jäävät lähes poikkeuksetta ihmisten mieliin puhtaasti musiikillisista ansioista: heikot sävellykset unohdetaan ja erinomaiset jäävät historiaan, kun niitä esitetään paljon konserteissa, levytetään yhä uudestaan, uudestaan ja uudestaan. Usein klassisten teosten arvo kasvaa vuosien saatossa. Näin käy tietysti myös popmusiikin kohdalla, mutta suuren julkisuuden takia popmusiikkiin liitetään myös pinnallisia arvoja ja monia artisteja ei muisteta vuosikymmenten päästä musiikista, vaan muista asioista. Tällaisia tapauksia on vähemmän, sillä tottakai popmusiikissa pätee sama hyvän musiikin säilymisen ja huonon musiikin unohtumisen laki. Mutta kaiken maailman Samantha Foxit ym. "muusikot" vähentävät popmusiikin arvoa tiettyjen idioottien (kuten edellisen kirjoittajan) silmissä, jotka eivät ymmärrä, että vuosien saatossa on tehty myös surkeaa klassista musiikkia, jota ei vain muisteta enää (koska se on hautautunut konserttitalojen nuottipinojen pohjalle). Samalla tietyt klasarit tuntuvat uskovan, ettei popmusiikki ole KOSKAAN uniikkia ja luovasti rakennettua taidetta, vaan AINA kevyttä, tyhjänpäiväistä hömppää. Tämä käsitys ei varmastikaan voisi olla enempää väärä.

        Monet klassisen musiikin harrastajat taitavat tosiasiassa olla hieman kateellisia pop/rock-musiikin suosiosta, niin hassulta kuin se kuulostaakin. Tätä yritetään sitten peittää pitämällä popmusiikkia pinnallisena suurten massojen roskana, joka on tehty vain rahastusmielessä. Voin vakuuttaa sinulle nimimerkki "poppi on pypystä", että lukemattomat popmuusikot tekevät musiikkia sydemestään, hiovat ja rakentevat kunnianhimoisia kokonaisuuksia niin kauan kun ne ovat valmiita julkaistavaksi, eivätkä tee sitä yleisölle tai levy-yhtiölle vaan itselleen. Ja jos joskus olet valmis avaamaan mieltäsi ja korviasi edes VÄHÄN ja suostut edes yrittämään, jos olisi mitenkään mahdollista päästä eroon tuosta ahdasmielisyydestäsi, niin...ota ihmeessä yhteyttä. Pistän sulle listan hyvistä populaarimusan levyistä, joista kannattaa aloittaa ;D ;D

        Klassinen musiikki ja populaarimusiikki eivät todellakaan ole lähtökohtaisesti samanarvoisia. 99% popista on NIMENSÄ MUKAAN kaupallisen tarpeen sanelema juttu. Se on ajanvietemusiikkia kun taas klassinen on ajattelemaan pistävää musiikkia.

        Mikä myös tärkeää, popin sävellykselliset rakennuspalikat eli harmonian, rytmin ja muodon käyttö ovat lähes poikkeuksetta naurettavan alkeellisia verrattuna klassisen musiikin vastaaviin rakennuspalikoihin.

        "Populaarimusiikki on toki yksinkertaisempaa kuin klassinen, mutta mitä se kertoo musiikista?"

        Kaiken tarvittavan: Eli että se on liian köyhien aivojen tuotosta samanlaisille köyhille aivoille (joita on enemmistö) ja että lähtökohtana sen säveltämiselle on joku niin pyppyinen juttu kuin välittömän nautinnon ja/tai hyödyn saavuttaminen.

        "Samalla tietyt klasarit tuntuvat uskovan, ettei popmusiikki ole KOSKAAN uniikkia"

        "Uniikkia" tai ei, itse en ole koskaan kuullut yhtä laadukasta poppia kuin paras klassinen. Populaarimusiikissa nimensä mukaan tärkein laatukriteeri on suosio mahdollisemman monen keskuudessa. Tämä edellyttää aina riittävää helppotajuisuutta, mikä ei onneksi koskaan ole itseisarvo klassisen musiikin parissa.

        "kateellisia pop/rock-musiikin suosiosta,"

        Miten harvinaisen jalometallikorun omistaja voisi olla kateellinen ison räikeän muovikorun kantajalle? Mahdoton ajatuskin.

        "hiovat ja rakentevat kunnianhimoisia kokonaisuuksia"

        Yritä nyt kultsipuudeli tajuta että se hinkkaaminen ei auta yhtään mitään kun ne rakennuspalikat (soinnutus, harmoniat, muoto...) ovat halpaa leppää verrattuna klassisen musiikin mahonkisiin ja ikikestäviin palikoihin...


      • oli hullu

        karajan oli tyypillinen klasis. Se oli hullu psykopaatti ja natsi.


      • mutta ei se mitään ;)
        pypystä kirjoitti:

        Klassinen musiikki ja populaarimusiikki eivät todellakaan ole lähtökohtaisesti samanarvoisia. 99% popista on NIMENSÄ MUKAAN kaupallisen tarpeen sanelema juttu. Se on ajanvietemusiikkia kun taas klassinen on ajattelemaan pistävää musiikkia.

        Mikä myös tärkeää, popin sävellykselliset rakennuspalikat eli harmonian, rytmin ja muodon käyttö ovat lähes poikkeuksetta naurettavan alkeellisia verrattuna klassisen musiikin vastaaviin rakennuspalikoihin.

        "Populaarimusiikki on toki yksinkertaisempaa kuin klassinen, mutta mitä se kertoo musiikista?"

        Kaiken tarvittavan: Eli että se on liian köyhien aivojen tuotosta samanlaisille köyhille aivoille (joita on enemmistö) ja että lähtökohtana sen säveltämiselle on joku niin pyppyinen juttu kuin välittömän nautinnon ja/tai hyödyn saavuttaminen.

        "Samalla tietyt klasarit tuntuvat uskovan, ettei popmusiikki ole KOSKAAN uniikkia"

        "Uniikkia" tai ei, itse en ole koskaan kuullut yhtä laadukasta poppia kuin paras klassinen. Populaarimusiikissa nimensä mukaan tärkein laatukriteeri on suosio mahdollisemman monen keskuudessa. Tämä edellyttää aina riittävää helppotajuisuutta, mikä ei onneksi koskaan ole itseisarvo klassisen musiikin parissa.

        "kateellisia pop/rock-musiikin suosiosta,"

        Miten harvinaisen jalometallikorun omistaja voisi olla kateellinen ison räikeän muovikorun kantajalle? Mahdoton ajatuskin.

        "hiovat ja rakentevat kunnianhimoisia kokonaisuuksia"

        Yritä nyt kultsipuudeli tajuta että se hinkkaaminen ei auta yhtään mitään kun ne rakennuspalikat (soinnutus, harmoniat, muoto...) ovat halpaa leppää verrattuna klassisen musiikin mahonkisiin ja ikikestäviin palikoihin...

        Nimimerkki "poppi on pypystä": olen pahoillani että olet noin vajaa. Eikö tuohon tosiaan ole parannuskeinoa? Oletko syntymätyhmä vai onko idioottimaisuutesi vuosien harjoittelemisen tulosta?

        "Eli että se on liian köyhien aivojen tuotosta samanlaisille köyhille aivoille (joita on enemmistö) ja että lähtökohtana sen säveltämiselle on joku niin pyppyinen juttu kuin välittömän nautinnon ja/tai hyödyn saavuttaminen."

        Mitä tähän voi edes sanoa? On valtava määrä populaarimusiikin artisteja, jotka tekevät vähintään yhtä hienoa musiikkia kuin klassinen. Siis vähintään! Jos kuuntelisit joitakin oikeita 70-luvun sielukkaita mustia soul-artisteja, jotka ovat tehneet musiikin suoraan sielustaan ja nousseet esim. surkeista oloista vastustamaan rasismia ja sotaa, musiikki ainoana henkireikänä...jos kuulisit ja ymmärtäisit, mutta kun ei. Et ymmärrä taiteesta mitään. Tällaisella musiikilla ei ole mitään tekemistä kevyen kaupallisen popin kanssa, mutta sinä et huomaa mitään eroa minkään popmusiikin kesken. Se kertoo suuren luokan ahdasmielisyydestä.

        "Yritä nyt kultsipuudeli tajuta että se hinkkaaminen ei auta yhtään mitään kun ne rakennuspalikat (soinnutus, harmoniat, muoto...) ovat halpaa leppää verrattuna klassisen musiikin mahonkisiin ja ikikestäviin palikoihin..."

        Parhaat popmusiikin albumikokonaisuudet kestävät vertailun parhaisiin 1800-luvun sinfonioihin. Se on fakta, jota voi olla vaikea niellä, jos on noin aasi ja sekaisin. 60-luvun puolivälissä popmusassa lanseerattiin käsite "kokonaisuus". Yksinkertaisista, mutta nerokkaista sävelteoksista muodostuu vahva, kuuntelua kestävä taideteos. Laulujen teemat ja tunnelmat muodostavat musiikin kanssa loistavan kokonaisuuden. Ensimmäinen tällainen levy oli The Beach Boysin Pet Sounds (1966).

        PS. Kuuntelen sekä klassista että parhaita popmusiikin teoksia, ja seuraan paljon keskusteluja myös suomi24:ssa. En ole silti törmännyt KEHENKÄÄN sinua tyhmempään ihmiseen koskaan netissä, mistä pitää antaa sinulle onnittelut, koska kaikenlaisia dorkiahan täällä pyörii... :)

        Sinusta itsestäsi tuo sekopäisyys ei tietysti tunnu kivalta, mutta minä ihailen sitä ja nostan hattua siitä, että joku voi oikeasti olla noin TYHMÄ!


      • poppi on pypystä
        mutta ei se mitään ;) kirjoitti:

        Nimimerkki "poppi on pypystä": olen pahoillani että olet noin vajaa. Eikö tuohon tosiaan ole parannuskeinoa? Oletko syntymätyhmä vai onko idioottimaisuutesi vuosien harjoittelemisen tulosta?

        "Eli että se on liian köyhien aivojen tuotosta samanlaisille köyhille aivoille (joita on enemmistö) ja että lähtökohtana sen säveltämiselle on joku niin pyppyinen juttu kuin välittömän nautinnon ja/tai hyödyn saavuttaminen."

        Mitä tähän voi edes sanoa? On valtava määrä populaarimusiikin artisteja, jotka tekevät vähintään yhtä hienoa musiikkia kuin klassinen. Siis vähintään! Jos kuuntelisit joitakin oikeita 70-luvun sielukkaita mustia soul-artisteja, jotka ovat tehneet musiikin suoraan sielustaan ja nousseet esim. surkeista oloista vastustamaan rasismia ja sotaa, musiikki ainoana henkireikänä...jos kuulisit ja ymmärtäisit, mutta kun ei. Et ymmärrä taiteesta mitään. Tällaisella musiikilla ei ole mitään tekemistä kevyen kaupallisen popin kanssa, mutta sinä et huomaa mitään eroa minkään popmusiikin kesken. Se kertoo suuren luokan ahdasmielisyydestä.

        "Yritä nyt kultsipuudeli tajuta että se hinkkaaminen ei auta yhtään mitään kun ne rakennuspalikat (soinnutus, harmoniat, muoto...) ovat halpaa leppää verrattuna klassisen musiikin mahonkisiin ja ikikestäviin palikoihin..."

        Parhaat popmusiikin albumikokonaisuudet kestävät vertailun parhaisiin 1800-luvun sinfonioihin. Se on fakta, jota voi olla vaikea niellä, jos on noin aasi ja sekaisin. 60-luvun puolivälissä popmusassa lanseerattiin käsite "kokonaisuus". Yksinkertaisista, mutta nerokkaista sävelteoksista muodostuu vahva, kuuntelua kestävä taideteos. Laulujen teemat ja tunnelmat muodostavat musiikin kanssa loistavan kokonaisuuden. Ensimmäinen tällainen levy oli The Beach Boysin Pet Sounds (1966).

        PS. Kuuntelen sekä klassista että parhaita popmusiikin teoksia, ja seuraan paljon keskusteluja myös suomi24:ssa. En ole silti törmännyt KEHENKÄÄN sinua tyhmempään ihmiseen koskaan netissä, mistä pitää antaa sinulle onnittelut, koska kaikenlaisia dorkiahan täällä pyörii... :)

        Sinusta itsestäsi tuo sekopäisyys ei tietysti tunnu kivalta, mutta minä ihailen sitä ja nostan hattua siitä, että joku voi oikeasti olla noin TYHMÄ!

        Tajuatko sä rassupieni edes mitä tarkoittaa sävellyksen soinnutus, soitinnus, muotorakenteet, moniäänisyys, klassinen tyyli vs. romanttinen tyyli ym?

        Voitko selittää nuo lyhyesti jotta saamme selvää kyvyistäsi objektiiviseen arvioimiseen?

        "Parhaat popmusiikin albumikokonaisuudet kestävät vertailun parhaisiin 1800-luvun sinfonioihin."

        Älä vain lapsi parka mene tuollaista kadulla ääneen sanomaan, muuten tulee piipaa-auto ja korjaa sinut talteen.

        Ja vielä pyyntö, ethän kiltti enää puhu Beach Boys'sta ja Bachista samassa lauseessa! Ethän? ;)


      • suuri korkeakulttuuristi
        poppi on pypystä kirjoitti:

        Tajuatko sä rassupieni edes mitä tarkoittaa sävellyksen soinnutus, soitinnus, muotorakenteet, moniäänisyys, klassinen tyyli vs. romanttinen tyyli ym?

        Voitko selittää nuo lyhyesti jotta saamme selvää kyvyistäsi objektiiviseen arvioimiseen?

        "Parhaat popmusiikin albumikokonaisuudet kestävät vertailun parhaisiin 1800-luvun sinfonioihin."

        Älä vain lapsi parka mene tuollaista kadulla ääneen sanomaan, muuten tulee piipaa-auto ja korjaa sinut talteen.

        Ja vielä pyyntö, ethän kiltti enää puhu Beach Boys'sta ja Bachista samassa lauseessa! Ethän? ;)

        Enköhän minä nuo käsitteet ainakin jotenkuten tunne, mutten koe mitään tarvetta todistella mitään kertomalla niistä sinulle. Mistä sivulta tsekkasit "hienoja termejä" noin nopeasti noin monta, jotta voisit hätäisesti parannella minimaalista uskottavuuttasi? Sitäpaitsi ei netin maailmassa hyödytä testata toisen tietoisuutta tuolla tavalla: kuka tahansa voi löytää saman sivun, josta sinäkin olet "älykkyytesi" copypeistannut, ja esittää sitten esittää muodollisesti pätevää, niinkuin sinäkin ;)

        Tajuat hienoista sanoista varmasti enemmän kuin hienosta musiikista, mutta se ei ole sinun tapauksessasi paljon.

        "Ja vielä pyyntö, ethän kiltti enää puhu Beach Boys'sta ja Bachista samassa lauseessa! Ethän?"

        Totta hemmetissä puhun! Taiteen arvoa ei määritä sen monimutkaisuus tai "korkeakulttuurillinen arvo". Sen näkee kuvataiteestakin, jos osaa katsoa. Ja kuuluvathan nuo samaan lauseeseen monessakin mielessä: Beach Boysin Brian Wilson on saanut paljon vaikutteita Bachilta. Ja lisäksi molemmat ovat upeaa, ajatonta musiikkia. Eri genreissä vaan.


      • poppi on pypystä
        suuri korkeakulttuuristi kirjoitti:

        Enköhän minä nuo käsitteet ainakin jotenkuten tunne, mutten koe mitään tarvetta todistella mitään kertomalla niistä sinulle. Mistä sivulta tsekkasit "hienoja termejä" noin nopeasti noin monta, jotta voisit hätäisesti parannella minimaalista uskottavuuttasi? Sitäpaitsi ei netin maailmassa hyödytä testata toisen tietoisuutta tuolla tavalla: kuka tahansa voi löytää saman sivun, josta sinäkin olet "älykkyytesi" copypeistannut, ja esittää sitten esittää muodollisesti pätevää, niinkuin sinäkin ;)

        Tajuat hienoista sanoista varmasti enemmän kuin hienosta musiikista, mutta se ei ole sinun tapauksessasi paljon.

        "Ja vielä pyyntö, ethän kiltti enää puhu Beach Boys'sta ja Bachista samassa lauseessa! Ethän?"

        Totta hemmetissä puhun! Taiteen arvoa ei määritä sen monimutkaisuus tai "korkeakulttuurillinen arvo". Sen näkee kuvataiteestakin, jos osaa katsoa. Ja kuuluvathan nuo samaan lauseeseen monessakin mielessä: Beach Boysin Brian Wilson on saanut paljon vaikutteita Bachilta. Ja lisäksi molemmat ovat upeaa, ajatonta musiikkia. Eri genreissä vaan.

        "kuka tahansa voi löytää saman sivun"

        Voit kopioida ne mutta kun selität niitä, käyttöyhteys paljastaa ymmärtämyksesi syvyyden heti. Tämän verran varmaan opit jo lukiossa? Vai kävitkö lukion?

        Kerros nyt esim. harrastavatko Beach Boysit kenties polyfoniaa tyyliin Bach? Esiintyykö joku "I love" teema bassossa inversiona kvinttiä alempaa. Onko se "I love" kätketty puolta hitaammassa rytmissä jonkin kitaran välikkeeseen? Tuleeko se kenties esille jossain vaiheessa ahtokulkuna tsaika-daika-duuu -kompissa? (heh) Ja kuulostaako kaikki siitä huolimatta aidosti inspiroituneelta?

        Ei.

        Mietis Beethovenin puolituntista sinfoniaa. Jos Beach Boysit pistettäisiin kehittelemään puolituntia jostain aiheesta... johdanto - pääteema - sivuteema - kehittely... ne sanoisivat: Eikö se kehittely ole siinä kun lauletaan se vain uudestaan? Jatkuvista harmonian vaihdoksista ne sanoisivat: Miksi pitää niin paljon moduloida, emmehän me pysy sellaisessa mukana? Eihän sellainen tartu korvaan vaan sitä pitää kunnella useamman kerran eli se ei myy!

        Sitten ne laulaisivat puoli tuntia paria typerää säettä, ylempää ja alempaa, hitaammin ja nopeampaa ja eri sanoilla kun ei muita keinoja käytössä ole, ja kyllästyminen iskee yleisöön hetikohta.

        Vetoan järkesi murusiin: Älä hyvä ihminen puhu Beach Boys'sta ja Bachista tai yleensä popista ja klassisesta samana päivänäkään. Ei sinusta sankaria tule ymmärryksen puutteen vuoksi!


      • "Poppi" on samana...
        poppi on pypystä kirjoitti:

        "kuka tahansa voi löytää saman sivun"

        Voit kopioida ne mutta kun selität niitä, käyttöyhteys paljastaa ymmärtämyksesi syvyyden heti. Tämän verran varmaan opit jo lukiossa? Vai kävitkö lukion?

        Kerros nyt esim. harrastavatko Beach Boysit kenties polyfoniaa tyyliin Bach? Esiintyykö joku "I love" teema bassossa inversiona kvinttiä alempaa. Onko se "I love" kätketty puolta hitaammassa rytmissä jonkin kitaran välikkeeseen? Tuleeko se kenties esille jossain vaiheessa ahtokulkuna tsaika-daika-duuu -kompissa? (heh) Ja kuulostaako kaikki siitä huolimatta aidosti inspiroituneelta?

        Ei.

        Mietis Beethovenin puolituntista sinfoniaa. Jos Beach Boysit pistettäisiin kehittelemään puolituntia jostain aiheesta... johdanto - pääteema - sivuteema - kehittely... ne sanoisivat: Eikö se kehittely ole siinä kun lauletaan se vain uudestaan? Jatkuvista harmonian vaihdoksista ne sanoisivat: Miksi pitää niin paljon moduloida, emmehän me pysy sellaisessa mukana? Eihän sellainen tartu korvaan vaan sitä pitää kunnella useamman kerran eli se ei myy!

        Sitten ne laulaisivat puoli tuntia paria typerää säettä, ylempää ja alempaa, hitaammin ja nopeampaa ja eri sanoilla kun ei muita keinoja käytössä ole, ja kyllästyminen iskee yleisöön hetikohta.

        Vetoan järkesi murusiin: Älä hyvä ihminen puhu Beach Boys'sta ja Bachista tai yleensä popista ja klassisesta samana päivänäkään. Ei sinusta sankaria tule ymmärryksen puutteen vuoksi!

        Itseasiassa Pet Sounds -levyssä on hyvin paljon vaikutteita klassisesta musiikista ja juuri Bachin töistä. Se on taitavasti koostettu kokonaisuus, jossa kappaleiden rakenteet ovat popmusiikissa poikkeavia ja muodostavat yhdessä massiivisen yhtenäisen kokonaisuuden. On se simppelimpää kuin Bachin työt ja klassinen yleensäkin, mutta ei se tarkoita että se itsessään olisi simppeliä. Riippuu aina mihin verrataan, mutta monimutkaisuus ei tee musiikista parempaa. Muistutan sinua jälleen: taiteen tarkoitus on koskettaa ihmistä. En oleta että ymmärtäisit saati sisäistäisit sen, koska olet jo riittävän selvästi osoittanut sen, ettet ymmärrä taiteesta ja sen tarkoituksesta yhtään mitään. Musiikki on sinulle korkeiopintojen kautta opittu, tekninen ja järkipohjainen asia. Sääli. Ehkä vielä jonain päivänä löydät sielukkaat soul-levytykset ja vaikka punkrockin, jotka koskettavat miljoonia ihmisiä ja ovat siis taidetta. Harkitse muuten sitäkin vaihtoehtoa, että populaarimusiikki ei ole suosittua siksi että se on pinnallista, helppoa paskaa, vaan koska se on parhaimmillaan (ja todella, todella usein) Hyvää ja koskettaa ihmistä :I)

        Niin ja sitten:

        Eihän popmusiikissa käytetä polyfoniaa - ainakaan samassa määreessä kuin klassisessa, joten vertailusi on järjetön (kuten myös kaikki kirjoituksesi). Eipä klassisessa musiikissakaan käytetä samanlaista rumpu- tai bassosäestystä kuin pop/rock-musiikissa. Tiedän!, ne ovat täysin eri tyylilaji, mutta jos olet lukiossa (tai jopa aiemmin) oppinut lukemaan, niin huomaat että sinä olit se, joka ensimmäisenä vertasi klassisen musiikin sovituksia popmusiikkiin. Onhan niissä toki paljon samaakin: esim. juuri The Beach Boys ja myöhemmin Beatlesit rupesivat siinä 60-luvun puolivälissä käyttämään klassisen musiikin soittimia levyillään. Pet Soundsilla on mm. cempalot, huilut, viulut, sellot, saksofonit, patarummut, Eletro-Theremi, erilaisia kaikuefektejä - ja sitten perinteiset rocksoittimet, hienosti sovitettuna yhteen. Soundi on aivan uskomaton - ja mikä tärkeintä - se koskettaa ihmistä! ;)

        Ja kyllä, olen käynyt lukion. Olen opiskellut 14 vuotta lukion jälkeenkin ja opintoni ovat yhä kesken. Onneksi nyt on kuitenkin kesäloma, ja tänään mukava ilma! ;D


      • poppi on pypystä
        "Poppi" on samana... kirjoitti:

        Itseasiassa Pet Sounds -levyssä on hyvin paljon vaikutteita klassisesta musiikista ja juuri Bachin töistä. Se on taitavasti koostettu kokonaisuus, jossa kappaleiden rakenteet ovat popmusiikissa poikkeavia ja muodostavat yhdessä massiivisen yhtenäisen kokonaisuuden. On se simppelimpää kuin Bachin työt ja klassinen yleensäkin, mutta ei se tarkoita että se itsessään olisi simppeliä. Riippuu aina mihin verrataan, mutta monimutkaisuus ei tee musiikista parempaa. Muistutan sinua jälleen: taiteen tarkoitus on koskettaa ihmistä. En oleta että ymmärtäisit saati sisäistäisit sen, koska olet jo riittävän selvästi osoittanut sen, ettet ymmärrä taiteesta ja sen tarkoituksesta yhtään mitään. Musiikki on sinulle korkeiopintojen kautta opittu, tekninen ja järkipohjainen asia. Sääli. Ehkä vielä jonain päivänä löydät sielukkaat soul-levytykset ja vaikka punkrockin, jotka koskettavat miljoonia ihmisiä ja ovat siis taidetta. Harkitse muuten sitäkin vaihtoehtoa, että populaarimusiikki ei ole suosittua siksi että se on pinnallista, helppoa paskaa, vaan koska se on parhaimmillaan (ja todella, todella usein) Hyvää ja koskettaa ihmistä :I)

        Niin ja sitten:

        Eihän popmusiikissa käytetä polyfoniaa - ainakaan samassa määreessä kuin klassisessa, joten vertailusi on järjetön (kuten myös kaikki kirjoituksesi). Eipä klassisessa musiikissakaan käytetä samanlaista rumpu- tai bassosäestystä kuin pop/rock-musiikissa. Tiedän!, ne ovat täysin eri tyylilaji, mutta jos olet lukiossa (tai jopa aiemmin) oppinut lukemaan, niin huomaat että sinä olit se, joka ensimmäisenä vertasi klassisen musiikin sovituksia popmusiikkiin. Onhan niissä toki paljon samaakin: esim. juuri The Beach Boys ja myöhemmin Beatlesit rupesivat siinä 60-luvun puolivälissä käyttämään klassisen musiikin soittimia levyillään. Pet Soundsilla on mm. cempalot, huilut, viulut, sellot, saksofonit, patarummut, Eletro-Theremi, erilaisia kaikuefektejä - ja sitten perinteiset rocksoittimet, hienosti sovitettuna yhteen. Soundi on aivan uskomaton - ja mikä tärkeintä - se koskettaa ihmistä! ;)

        Ja kyllä, olen käynyt lukion. Olen opiskellut 14 vuotta lukion jälkeenkin ja opintoni ovat yhä kesken. Onneksi nyt on kuitenkin kesäloma, ja tänään mukava ilma! ;D

        "taiteen tarkoitus on koskettaa ihmistä."

        Myös kioskikirjallisuuden tai jonkun amerikkalaisen saippuasarjan tarkoitus on koskettaa ihmisiä muttei koskettavuus näissäkään tapauksissa tee tuotteista laadukasta. Tajuatko vertauksen?

        "Pet Sounds -levyssä vaikutteita juuri Bachin töistä."

        Niinkö? No kerrohan mitä vaikutteita ovat Bachilta saaneet.

        "monimutkaisuus ei tee musiikista parempaa."

        Monimutkaisuus tulee mukaan kun säveltäjällä on enemmän sanottavaa ja se haluaa käyttää moninaisempia keinoja asian sanoakseen. Joten se tässä tapauksessa toki korreloi laadun kanssa.

        "Musiikki korkeiopintojen kautta opittu, tekninen ja järkipohjainen asia."

        Ennenkaikkea laatua on oltava jotta sama musiikki koskettaisi myös huomenna.

        "Eihän popmusiikissa käytetä polyfoniaa - joten vertailusi on järjetön"

        Valotan sinulle syitä miksi se kuulostaa niin köyhälle klassiseen musiikkiin verrattuna. Pop käyttää liian yksipuolisesti sävellysteknisiä mahdollisuuksia.

        "Soundi on aivan uskomaton"

        Mutta kun se "soundi" ei riitä vaan se idean kehittelyn taito, keinot ja niiden vaihtelu ovat se avain suuruuteen...

        Pop-musiikki käyttää ehkä 5% niistä mahdollisuuksista jotka olisivat käytettävissä ja vain siksi että lopputulos miellyttäisi mahdollisimman monia.

        Kovin on halpaa ja laskelmoivaa touhua. Ei ihmekään ettei se kolahda yhtään ja unohtuu saman tien.


      • Jarse S.
        poppi on pypystä kirjoitti:

        "taiteen tarkoitus on koskettaa ihmistä."

        Myös kioskikirjallisuuden tai jonkun amerikkalaisen saippuasarjan tarkoitus on koskettaa ihmisiä muttei koskettavuus näissäkään tapauksissa tee tuotteista laadukasta. Tajuatko vertauksen?

        "Pet Sounds -levyssä vaikutteita juuri Bachin töistä."

        Niinkö? No kerrohan mitä vaikutteita ovat Bachilta saaneet.

        "monimutkaisuus ei tee musiikista parempaa."

        Monimutkaisuus tulee mukaan kun säveltäjällä on enemmän sanottavaa ja se haluaa käyttää moninaisempia keinoja asian sanoakseen. Joten se tässä tapauksessa toki korreloi laadun kanssa.

        "Musiikki korkeiopintojen kautta opittu, tekninen ja järkipohjainen asia."

        Ennenkaikkea laatua on oltava jotta sama musiikki koskettaisi myös huomenna.

        "Eihän popmusiikissa käytetä polyfoniaa - joten vertailusi on järjetön"

        Valotan sinulle syitä miksi se kuulostaa niin köyhälle klassiseen musiikkiin verrattuna. Pop käyttää liian yksipuolisesti sävellysteknisiä mahdollisuuksia.

        "Soundi on aivan uskomaton"

        Mutta kun se "soundi" ei riitä vaan se idean kehittelyn taito, keinot ja niiden vaihtelu ovat se avain suuruuteen...

        Pop-musiikki käyttää ehkä 5% niistä mahdollisuuksista jotka olisivat käytettävissä ja vain siksi että lopputulos miellyttäisi mahdollisimman monia.

        Kovin on halpaa ja laskelmoivaa touhua. Ei ihmekään ettei se kolahda yhtään ja unohtuu saman tien.

        Veikkkanpa että 'Poppi on pypystä' kirjoittelee jostain mielisairaalan tietokoneelta, ja kohta hoitajat yrittävät taas selittää sille, että "ei sinä et ole Mozart, olet Juuso" :))

        Jos on noin elitistinen paskiainen jo valmiiksi, niin mitäs sitä edes keskustelemaan?

        Itselläni on reilut 800 vinyylilevyä, joista suurempi osa on klassista. Kuuntelen silti populaarimusiikkia aivan yhtä paljon, enkä tosiaankaan ajattele että klassinen musiikki olisi automaattisesti parempaa. Ei sellaisessa ajatuksessa ole mitään järkeä. Hieno rock(ja pop ja soul jne.)musiikki on yhtä kuolematonta ja hienoa kuin paras klassinen.

        Bytheway, omistan myös Pet Soundsin ja jumankauta siinä on upea POP-levy. Yksi parhaista ja ensimmäisistä albumikokoluokan näytöistä siitä, että pop kestää parhaimmillaan ikuisesti. Sen voi sanoa vaikka levyn julkaisusta on "vasta" 42 vuotta. Ja jossain kohtaa tätä keskustelua mainittu Miles Davis on myös yksi suosikeistani: pari viikkoa sitten kuuntelin Kind of Blues levyn (-59) ja huh... uskomattoman hienoa jazzia! Siis wow! Harmi että joku jää kaikesta tästä paitsi vain koska on niin ylitsepääsemättömän elitisti! Ugh!


      • poppi on pypystä
        Jarse S. kirjoitti:

        Veikkkanpa että 'Poppi on pypystä' kirjoittelee jostain mielisairaalan tietokoneelta, ja kohta hoitajat yrittävät taas selittää sille, että "ei sinä et ole Mozart, olet Juuso" :))

        Jos on noin elitistinen paskiainen jo valmiiksi, niin mitäs sitä edes keskustelemaan?

        Itselläni on reilut 800 vinyylilevyä, joista suurempi osa on klassista. Kuuntelen silti populaarimusiikkia aivan yhtä paljon, enkä tosiaankaan ajattele että klassinen musiikki olisi automaattisesti parempaa. Ei sellaisessa ajatuksessa ole mitään järkeä. Hieno rock(ja pop ja soul jne.)musiikki on yhtä kuolematonta ja hienoa kuin paras klassinen.

        Bytheway, omistan myös Pet Soundsin ja jumankauta siinä on upea POP-levy. Yksi parhaista ja ensimmäisistä albumikokoluokan näytöistä siitä, että pop kestää parhaimmillaan ikuisesti. Sen voi sanoa vaikka levyn julkaisusta on "vasta" 42 vuotta. Ja jossain kohtaa tätä keskustelua mainittu Miles Davis on myös yksi suosikeistani: pari viikkoa sitten kuuntelin Kind of Blues levyn (-59) ja huh... uskomattoman hienoa jazzia! Siis wow! Harmi että joku jää kaikesta tästä paitsi vain koska on niin ylitsepääsemättömän elitisti! Ugh!

        Eikö teille vitun popin ja kevyen klassisen tyhjänpäiväisille kuluttajille mene minkään maan selitykset jakeluun?

        Viimeisen kerran:

        Suurin osa klassisen musiikin tekijöistä pitää klassisen musiikin "ylemmyyttä" itsestäänselvyytenä. Ja sitä se onkin jo lähtökohtaisesti. Selitin sinulle myös syitä miksi näin on.

        Ainoa mitä voit tehdä on hyväksyä asia.

        Joten mene helvettiin täältä myymästä tätä Pet Shop Boys -paskaa, jookos, vai tarviiko tässä ottaa vähän järeämmät käyttöön?


      • voi jumal*auta
        poppi on pypystä kirjoitti:

        Eikö teille vitun popin ja kevyen klassisen tyhjänpäiväisille kuluttajille mene minkään maan selitykset jakeluun?

        Viimeisen kerran:

        Suurin osa klassisen musiikin tekijöistä pitää klassisen musiikin "ylemmyyttä" itsestäänselvyytenä. Ja sitä se onkin jo lähtökohtaisesti. Selitin sinulle myös syitä miksi näin on.

        Ainoa mitä voit tehdä on hyväksyä asia.

        Joten mene helvettiin täältä myymästä tätä Pet Shop Boys -paskaa, jookos, vai tarviiko tässä ottaa vähän järeämmät käyttöön?

        Pyytää moderaattorit ja sivun ylläpitäjät paikalle pistämään vähän "järjestystä" vai mitä tarkoitat järeämmillä aseilla? ;D

        Hanki elämä ja relaa! Ja avaa korvasi!


      • poppi on pypystä
        voi jumal*auta kirjoitti:

        Pyytää moderaattorit ja sivun ylläpitäjät paikalle pistämään vähän "järjestystä" vai mitä tarkoitat järeämmillä aseilla? ;D

        Hanki elämä ja relaa! Ja avaa korvasi!

        Ajattelin kyllä vielä nuolettaa sinulla varpaanvälit...

        Miten on? Riittääkö älyllinen kapasiteettisi varpaitteni nuolemiseen?


      • asiaa!
        pypystä kirjoitti:

        Klassinen musiikki ja populaarimusiikki eivät todellakaan ole lähtökohtaisesti samanarvoisia. 99% popista on NIMENSÄ MUKAAN kaupallisen tarpeen sanelema juttu. Se on ajanvietemusiikkia kun taas klassinen on ajattelemaan pistävää musiikkia.

        Mikä myös tärkeää, popin sävellykselliset rakennuspalikat eli harmonian, rytmin ja muodon käyttö ovat lähes poikkeuksetta naurettavan alkeellisia verrattuna klassisen musiikin vastaaviin rakennuspalikoihin.

        "Populaarimusiikki on toki yksinkertaisempaa kuin klassinen, mutta mitä se kertoo musiikista?"

        Kaiken tarvittavan: Eli että se on liian köyhien aivojen tuotosta samanlaisille köyhille aivoille (joita on enemmistö) ja että lähtökohtana sen säveltämiselle on joku niin pyppyinen juttu kuin välittömän nautinnon ja/tai hyödyn saavuttaminen.

        "Samalla tietyt klasarit tuntuvat uskovan, ettei popmusiikki ole KOSKAAN uniikkia"

        "Uniikkia" tai ei, itse en ole koskaan kuullut yhtä laadukasta poppia kuin paras klassinen. Populaarimusiikissa nimensä mukaan tärkein laatukriteeri on suosio mahdollisemman monen keskuudessa. Tämä edellyttää aina riittävää helppotajuisuutta, mikä ei onneksi koskaan ole itseisarvo klassisen musiikin parissa.

        "kateellisia pop/rock-musiikin suosiosta,"

        Miten harvinaisen jalometallikorun omistaja voisi olla kateellinen ison räikeän muovikorun kantajalle? Mahdoton ajatuskin.

        "hiovat ja rakentevat kunnianhimoisia kokonaisuuksia"

        Yritä nyt kultsipuudeli tajuta että se hinkkaaminen ei auta yhtään mitään kun ne rakennuspalikat (soinnutus, harmoniat, muoto...) ovat halpaa leppää verrattuna klassisen musiikin mahonkisiin ja ikikestäviin palikoihin...

        Juuri harmonia, rytmin ja muodon käyttö tekevät ainakin omasta mielestäni klassisesta musiikista paljon hienompaa. Seuraavassa OMIA ajatuksiani: klassinen musiikki on rauhallisempaa (mikä todella pitää paikkansa!). Pop viestii mielestäni tämän maailman levottomuutta, rauhattomuutta, hätää. Klassinen musiikki rentouttaa ihmistä, se tuo ainakin minulle turvallisuuden tunnetta. Ja toiseksi, niin kuin jo viittasin, klassiseen on panostettu. Se on muodoltaan älyttömän upeaa. Ja kolmanneksi, vaikka en niin popista tiedäkään, sen uskallan sanoa, että nimenomaan kaupallista se pop on. Klassisen musiikin nerot, kuten Mozart, he ovat tehneet musiikkia kuunneltavaksi ja nautittavaksi - ei rahastuksen tähden.
        Voi kai vain sanoa, että jokainen kuunnelkoon haluamaansa, mutta ken klassista musiikkia kuuntelee, ymmärtää mielestäni hienon ja hyvän musiikin päälle! :)
        (Voisiko saada suurempaa nautintoa, kun koulupäivän jälkeen väsyneenä käy lepäämään ja kuuntelemaan klassista? Tai kun on yksin kotona, piano seurana? Chopinin säveltämät kappaleet ja siinä ei muuta tarvita. Tunteiden kirjo siinä soittaessa on kuvailematon.)


      • kiinnostusta, sori...
        poppi on pypystä kirjoitti:

        Ajattelin kyllä vielä nuolettaa sinulla varpaanvälit...

        Miten on? Riittääkö älyllinen kapasiteettisi varpaitteni nuolemiseen?

        "Miten on? Riittääkö älyllinen kapasiteettisi varpaitteni nuolemiseen?"

        No, kiitos kysymästä, mut tota... ei mua oikeen innosta nuolemishommat sun kanssa. En oo susta sillä tavalla kiinnostunut. Sori! Niinkuin ei oo varmaan kukaan muukaan. Mut hei: ainahan sä voit mennä maksullisiin. Rahasta ihmiset vaipuu hämmentävän alas, ihan pohjamutiin sun tasolles ;D


      • Ulkopuolinen..
        kiinnostusta, sori... kirjoitti:

        "Miten on? Riittääkö älyllinen kapasiteettisi varpaitteni nuolemiseen?"

        No, kiitos kysymästä, mut tota... ei mua oikeen innosta nuolemishommat sun kanssa. En oo susta sillä tavalla kiinnostunut. Sori! Niinkuin ei oo varmaan kukaan muukaan. Mut hei: ainahan sä voit mennä maksullisiin. Rahasta ihmiset vaipuu hämmentävän alas, ihan pohjamutiin sun tasolles ;D

        Fakta: Mikä tahansa klassinen on keskimäärin SELKEÄSTI parasta poppia laadukkaampaa, vaikka muutama piikki pop-genrestäkin löytyy.


      • vegho
        Ulkopuolinen.. kirjoitti:

        Fakta: Mikä tahansa klassinen on keskimäärin SELKEÄSTI parasta poppia laadukkaampaa, vaikka muutama piikki pop-genrestäkin löytyy.

        Mikä tahansa klassinen?? Oletko kuunnellut kaiken historiassa tehdyn klassisen musiikin ja myös kaiken lähes 100 vuoden aikana julkaistun populaarimusiikin (jo 20-luvulta on jazz/blues - äänitteitä).

        Muutama piikki ja pitkä lääkekuuri pitäis sulle antaa, kun väität noin järjettömiä. Myös sairaalahoito lienee tarpeen.


      • poppi on pypystä
        vegho kirjoitti:

        Mikä tahansa klassinen?? Oletko kuunnellut kaiken historiassa tehdyn klassisen musiikin ja myös kaiken lähes 100 vuoden aikana julkaistun populaarimusiikin (jo 20-luvulta on jazz/blues - äänitteitä).

        Muutama piikki ja pitkä lääkekuuri pitäis sulle antaa, kun väität noin järjettömiä. Myös sairaalahoito lienee tarpeen.

        Johan se selitettiin miksi lähtökohtaisesti kaikki klassinen musiikki on selkeästi poppia laadukkaampaa ja painavampaa anniltaan. Popmusiikki ei edes yritä tavoitella samoja musiikillisia ulottuvuuksia ja tasoja kuin klassinen musiikki. Ei sellaista poppia ole koskaan ollutkaan joka niin olisi tehnyt ja jos olisi, se ei enää olisi poppia vaan nousisi vakavan musiikin tasolle.

        Jos ajatellaan muusikoitten ja säveltäjien taustoja, mietis kuinka paljon kauemmin klasarit keskimäärin opiskelee verrattuna poppareihin.

        Miksi klasarit joutuu opiskelemaan niin paljon kauemmin? Siksi että materiaali on NIIN paljon moninaisempaa ja vaativampaa kuin poppi ja sen esittämiseen kuuluu pelkän fiilistelyn sijasta jatkuva laadun valvonta, äänen mahdollisuuksien kokonaisvaltainen käyttö ja suhteuttaminen kompositioon jne. Tarvitaan oikeasti kehittynyttä ymmärrystä, tekniikkaa, tyylitajua etc. Asioita joista ilmeisen monet popparit ei osaa edes unelmoida - tai nähdä painajaisia...


      • Trope
        poppi on pypystä kirjoitti:

        Johan se selitettiin miksi lähtökohtaisesti kaikki klassinen musiikki on selkeästi poppia laadukkaampaa ja painavampaa anniltaan. Popmusiikki ei edes yritä tavoitella samoja musiikillisia ulottuvuuksia ja tasoja kuin klassinen musiikki. Ei sellaista poppia ole koskaan ollutkaan joka niin olisi tehnyt ja jos olisi, se ei enää olisi poppia vaan nousisi vakavan musiikin tasolle.

        Jos ajatellaan muusikoitten ja säveltäjien taustoja, mietis kuinka paljon kauemmin klasarit keskimäärin opiskelee verrattuna poppareihin.

        Miksi klasarit joutuu opiskelemaan niin paljon kauemmin? Siksi että materiaali on NIIN paljon moninaisempaa ja vaativampaa kuin poppi ja sen esittämiseen kuuluu pelkän fiilistelyn sijasta jatkuva laadun valvonta, äänen mahdollisuuksien kokonaisvaltainen käyttö ja suhteuttaminen kompositioon jne. Tarvitaan oikeasti kehittynyttä ymmärrystä, tekniikkaa, tyylitajua etc. Asioita joista ilmeisen monet popparit ei osaa edes unelmoida - tai nähdä painajaisia...

        todistanut suppeutesi musiikin tarkastelijana ja kuuntelijana? Onneksi kaikki klasarit ei ole ihan noin tyhmiä. Mutta toisaalta on ikävää, että yksi idiootti leimaa koko lauman. Niin tässä keskustelussa on tainnut käydä; jotkut populaarimusiikin kuuntelijat leimaavat KAIKKI klassisen musiikin harrastajat yhden dorkan (poppionpypystä) takia. Älkää yleistäkö hei!


      • poppi on pypystä
        poppi on pypystä kirjoitti:

        Johan se selitettiin miksi lähtökohtaisesti kaikki klassinen musiikki on selkeästi poppia laadukkaampaa ja painavampaa anniltaan. Popmusiikki ei edes yritä tavoitella samoja musiikillisia ulottuvuuksia ja tasoja kuin klassinen musiikki. Ei sellaista poppia ole koskaan ollutkaan joka niin olisi tehnyt ja jos olisi, se ei enää olisi poppia vaan nousisi vakavan musiikin tasolle.

        Jos ajatellaan muusikoitten ja säveltäjien taustoja, mietis kuinka paljon kauemmin klasarit keskimäärin opiskelee verrattuna poppareihin.

        Miksi klasarit joutuu opiskelemaan niin paljon kauemmin? Siksi että materiaali on NIIN paljon moninaisempaa ja vaativampaa kuin poppi ja sen esittämiseen kuuluu pelkän fiilistelyn sijasta jatkuva laadun valvonta, äänen mahdollisuuksien kokonaisvaltainen käyttö ja suhteuttaminen kompositioon jne. Tarvitaan oikeasti kehittynyttä ymmärrystä, tekniikkaa, tyylitajua etc. Asioita joista ilmeisen monet popparit ei osaa edes unelmoida - tai nähdä painajaisia...

        Siis ei tässä klassinen vs poppi arvioinnissa ole kyse mielipiteestä tai makuasiasta.

        On ikävää että yrität antaa väärän kuvan popin yhtä suuresta merkityksestä ja etenkin kannan huolta siitä että joku nuori tietämätön henkilö lukee juttujasi ja ottaa typerän ja asiantuntemattoman meuhkaamisesi tosissaan. Me kaikki aikuiset tietysti tiedämme miten asiat ovat.

        Mitä tulee näihin leimaamisiin niin kuvitteletko tosissaan että joku klasari hakee tai tarvii jonkun popparin asiantuntematonta hyväksyntää?

        Ns. vakava tai klassinen musiikki nyt vain on "korkeampitasoista" musiikin tekemistä koska sillä on ollut jo sävellysvaiheessa lähtökohtaisesti tavoitteet selvästi korkeammalla.

        Sitä mitä kaikkea sana "korkeampi" edellisessä tarkoittaa, opetetaan esim. musiikinteorian, sen eri osa-alueitten ja analyysin avulla. Suosittelen kaikille joille musiikki yleensä on OIKEASTI tärkeä juttu, sen opiskelemista.


      • poppi on pypystä
        asiaa! kirjoitti:

        Juuri harmonia, rytmin ja muodon käyttö tekevät ainakin omasta mielestäni klassisesta musiikista paljon hienompaa. Seuraavassa OMIA ajatuksiani: klassinen musiikki on rauhallisempaa (mikä todella pitää paikkansa!). Pop viestii mielestäni tämän maailman levottomuutta, rauhattomuutta, hätää. Klassinen musiikki rentouttaa ihmistä, se tuo ainakin minulle turvallisuuden tunnetta. Ja toiseksi, niin kuin jo viittasin, klassiseen on panostettu. Se on muodoltaan älyttömän upeaa. Ja kolmanneksi, vaikka en niin popista tiedäkään, sen uskallan sanoa, että nimenomaan kaupallista se pop on. Klassisen musiikin nerot, kuten Mozart, he ovat tehneet musiikkia kuunneltavaksi ja nautittavaksi - ei rahastuksen tähden.
        Voi kai vain sanoa, että jokainen kuunnelkoon haluamaansa, mutta ken klassista musiikkia kuuntelee, ymmärtää mielestäni hienon ja hyvän musiikin päälle! :)
        (Voisiko saada suurempaa nautintoa, kun koulupäivän jälkeen väsyneenä käy lepäämään ja kuuntelemaan klassista? Tai kun on yksin kotona, piano seurana? Chopinin säveltämät kappaleet ja siinä ei muuta tarvita. Tunteiden kirjo siinä soittaessa on kuvailematon.)

        "Chopinin säveltämät kappaleet ja siinä ei muuta tarvita. Tunteiden kirjo siinä soittaessa on kuvailematon."

        Chopin oli ehkä pianomusiikin suurin nero jolla oli loputtomasti sanottavaa ja loputtomasti keinoja sanoa. Kuulijat tänä päivänä kokee saman kuin 200 vuotta sitten mikä sinänsä on mieletön linkki historiaan ja todiste siitä että joku olennainen, kun se on sitä, pysyy.


      • leimaa...
        asiaa! kirjoitti:

        Juuri harmonia, rytmin ja muodon käyttö tekevät ainakin omasta mielestäni klassisesta musiikista paljon hienompaa. Seuraavassa OMIA ajatuksiani: klassinen musiikki on rauhallisempaa (mikä todella pitää paikkansa!). Pop viestii mielestäni tämän maailman levottomuutta, rauhattomuutta, hätää. Klassinen musiikki rentouttaa ihmistä, se tuo ainakin minulle turvallisuuden tunnetta. Ja toiseksi, niin kuin jo viittasin, klassiseen on panostettu. Se on muodoltaan älyttömän upeaa. Ja kolmanneksi, vaikka en niin popista tiedäkään, sen uskallan sanoa, että nimenomaan kaupallista se pop on. Klassisen musiikin nerot, kuten Mozart, he ovat tehneet musiikkia kuunneltavaksi ja nautittavaksi - ei rahastuksen tähden.
        Voi kai vain sanoa, että jokainen kuunnelkoon haluamaansa, mutta ken klassista musiikkia kuuntelee, ymmärtää mielestäni hienon ja hyvän musiikin päälle! :)
        (Voisiko saada suurempaa nautintoa, kun koulupäivän jälkeen väsyneenä käy lepäämään ja kuuntelemaan klassista? Tai kun on yksin kotona, piano seurana? Chopinin säveltämät kappaleet ja siinä ei muuta tarvita. Tunteiden kirjo siinä soittaessa on kuvailematon.)

        Kyllä me popin kuuntelijat osataan ajatella omilla aivoilla. Varmaan jokainen tajuaa ilman vinkkiäkin tiettyjen kirjoittelijoiden tason ja pystyy huomaamaan itsetarkoituksellisen riidan haastamisen ja provoilun. Jos poppi on pypystä tyypillä ei ole mitään oikeaa sanottavaa, ja jos hän pystyy esittämään vain sen tason argumentteja, kuin että: "taidetta oppii ymmärtämään opiskelemalla mahdollisimman pitkään", niin ei tarvi kenenkään kertoa että hän on vain haastamassa riitaa tai harvinaisen tyhmä. Minä en ainakaan leimaa ketään jonkun toisen kirjoitusten tai tyhmyyden perusteella. Eli Trope: jos joku nyt leimaa kaikki taidemusiikin kuuntelijat Poppi on pypystä henkilön takia, niin se on hänen oma ongelmansa! Mutta sinä, Trope, sen sijaan leimaa meidät populaarimusiikin kuuntelijat, kun luulet että me leimaamme kaikki klassisen musiikin kuuntelijat yhden provoilijan takia!

        Toivottavasti viesti meni perille..


      • poppi on pypystä
        leimaa... kirjoitti:

        Kyllä me popin kuuntelijat osataan ajatella omilla aivoilla. Varmaan jokainen tajuaa ilman vinkkiäkin tiettyjen kirjoittelijoiden tason ja pystyy huomaamaan itsetarkoituksellisen riidan haastamisen ja provoilun. Jos poppi on pypystä tyypillä ei ole mitään oikeaa sanottavaa, ja jos hän pystyy esittämään vain sen tason argumentteja, kuin että: "taidetta oppii ymmärtämään opiskelemalla mahdollisimman pitkään", niin ei tarvi kenenkään kertoa että hän on vain haastamassa riitaa tai harvinaisen tyhmä. Minä en ainakaan leimaa ketään jonkun toisen kirjoitusten tai tyhmyyden perusteella. Eli Trope: jos joku nyt leimaa kaikki taidemusiikin kuuntelijat Poppi on pypystä henkilön takia, niin se on hänen oma ongelmansa! Mutta sinä, Trope, sen sijaan leimaa meidät populaarimusiikin kuuntelijat, kun luulet että me leimaamme kaikki klassisen musiikin kuuntelijat yhden provoilijan takia!

        Toivottavasti viesti meni perille..

        Alla olevan kaltainen metsään huitominen
        on ollut "korkealentoisinta" argumentointia täällä meuhkaavan popparin keskusteluissa.:

        "Populaarimusiikissa on otettu kantaa sellaisiinkin asioihin, joihin ei ole edes voitu klassisen musiikin vuosisatojen aikaan ottaa kantaa, koska tietyt ongelmat ja niiden puinti länsimaisessa kulttuurissa on niin uusi asia."

        Älytöntä logiikkaa, eikö totta?


      • Trope
        leimaa... kirjoitti:

        Kyllä me popin kuuntelijat osataan ajatella omilla aivoilla. Varmaan jokainen tajuaa ilman vinkkiäkin tiettyjen kirjoittelijoiden tason ja pystyy huomaamaan itsetarkoituksellisen riidan haastamisen ja provoilun. Jos poppi on pypystä tyypillä ei ole mitään oikeaa sanottavaa, ja jos hän pystyy esittämään vain sen tason argumentteja, kuin että: "taidetta oppii ymmärtämään opiskelemalla mahdollisimman pitkään", niin ei tarvi kenenkään kertoa että hän on vain haastamassa riitaa tai harvinaisen tyhmä. Minä en ainakaan leimaa ketään jonkun toisen kirjoitusten tai tyhmyyden perusteella. Eli Trope: jos joku nyt leimaa kaikki taidemusiikin kuuntelijat Poppi on pypystä henkilön takia, niin se on hänen oma ongelmansa! Mutta sinä, Trope, sen sijaan leimaa meidät populaarimusiikin kuuntelijat, kun luulet että me leimaamme kaikki klassisen musiikin kuuntelijat yhden provoilijan takia!

        Toivottavasti viesti meni perille..

        En tarkoittanut että kaikki popin kuuntelijat leimaisivat kaikki klassisen kuuntelijat yhden idiootin takia, sanoin vain että niinkin voi käydä. Ja siis minusta on valitettavaa jos tätä keskustelua lukevat popmusiikkia kuuntelevat leimaavat kaikki ns. klasarit tuon yhden tyypin takia. Sen vain halusin sanoa. En siis tarkoittanut että te ette osaisi ajatella omilla aivoillanne, enkä tarkoittanut että sinä leimaisit kaikkia klasareita. Enhän edes tunne sinua, heh :) Mutta pyydän anteeksi, jos sinusta leimasin popmusiikin kuuntelijat; en tarkoittanut sitä. En todellakaan leimaa ketään muuta kun ne joiden kirjoitukset jo itsessään leimaavat ja määrittelevät kirjoittajaansa aika paljon, if you know who I mean ;)


      • poppi on pypystä
        Trope kirjoitti:

        En tarkoittanut että kaikki popin kuuntelijat leimaisivat kaikki klassisen kuuntelijat yhden idiootin takia, sanoin vain että niinkin voi käydä. Ja siis minusta on valitettavaa jos tätä keskustelua lukevat popmusiikkia kuuntelevat leimaavat kaikki ns. klasarit tuon yhden tyypin takia. Sen vain halusin sanoa. En siis tarkoittanut että te ette osaisi ajatella omilla aivoillanne, enkä tarkoittanut että sinä leimaisit kaikkia klasareita. Enhän edes tunne sinua, heh :) Mutta pyydän anteeksi, jos sinusta leimasin popmusiikin kuuntelijat; en tarkoittanut sitä. En todellakaan leimaa ketään muuta kun ne joiden kirjoitukset jo itsessään leimaavat ja määrittelevät kirjoittajaansa aika paljon, if you know who I mean ;)

        ettei ole ollenkaan sääli että yksi typerä poppari paljastaa muiten pyppymusiikin kuluttajien hälyyttävän ymmärryksen puutteen.

        Vielä aikaisemman toistoa: Pop ei ole koskaan lähtökohtaisesti samalla tärkeystasolla klassisen musiikin kanssa. Ei vaikka kuinka haluaisit.


      • Klassisen
        poppi on pypystä kirjoitti:

        ettei ole ollenkaan sääli että yksi typerä poppari paljastaa muiten pyppymusiikin kuluttajien hälyyttävän ymmärryksen puutteen.

        Vielä aikaisemman toistoa: Pop ei ole koskaan lähtökohtaisesti samalla tärkeystasolla klassisen musiikin kanssa. Ei vaikka kuinka haluaisit.

        Musiikin gurulle. Sain valaistuksen, vaivun
        nirvanaan.Hoen mantraa: klasari, klasari...


      • mr-tambourine-man
        Klassisen kirjoitti:

        Musiikin gurulle. Sain valaistuksen, vaivun
        nirvanaan.Hoen mantraa: klasari, klasari...

        "Oi ! kiitos sinulle Klassisen Musiikin gurulle. Sain valaistuksen, vaivun
        nirvanaan.Hoen mantraa: klasari, klasari..."

        Joo, liitytään kaikki Poppi on pypystä -neron kanssa Suuren Korkeakulttuuritaiteen lahkoon, ja autetaan muutkin valaistuksen tielle :D


      • poppi on pypystä
        Klassisen kirjoitti:

        Musiikin gurulle. Sain valaistuksen, vaivun
        nirvanaan.Hoen mantraa: klasari, klasari...

        "Hoen mantraa: klasari, klasari..."

        Ja siitäkin huolimatta kuuntelet vielä Beach Boyseja ja vastaavia menee-toisesta-korvasta-ulos musiikin tekijöitä? Ja kun sitten "klassisen" tietoisuuden puute yhtäkkiä iskee tajuntaasi, kuvittelet saavuttavasi salonkikelpoisuutta kuuntelemalla hiukan vaikkapa Paul Pottsia. Hänhän on niin suosittukin!

        Mietit että ei kai sitä kirkkoon tarvi mennä kuuntelemaan Kunst der Fugea ja unohtaa ihan kokonaan masturbointia? Tuumailet mitä muuta tarkoitusta musiikilla voisi olla kuin erektion ruokkiminen?

        Klassinen musiikki saa sinut rapsuttamaan päätäsi, poppi taas takapuoltasi ja erogeenisia alueita. Olet apina jolle tulee lopuksi aina pissahätä ja jonka fiilikset valuu lopulta hiljakseen alas viemäriin. Kunnes tulee seuraava kutinaa aiheuttava myyntimenestys.


      • sinä
        poppi on pypystä kirjoitti:

        "Hoen mantraa: klasari, klasari..."

        Ja siitäkin huolimatta kuuntelet vielä Beach Boyseja ja vastaavia menee-toisesta-korvasta-ulos musiikin tekijöitä? Ja kun sitten "klassisen" tietoisuuden puute yhtäkkiä iskee tajuntaasi, kuvittelet saavuttavasi salonkikelpoisuutta kuuntelemalla hiukan vaikkapa Paul Pottsia. Hänhän on niin suosittukin!

        Mietit että ei kai sitä kirkkoon tarvi mennä kuuntelemaan Kunst der Fugea ja unohtaa ihan kokonaan masturbointia? Tuumailet mitä muuta tarkoitusta musiikilla voisi olla kuin erektion ruokkiminen?

        Klassinen musiikki saa sinut rapsuttamaan päätäsi, poppi taas takapuoltasi ja erogeenisia alueita. Olet apina jolle tulee lopuksi aina pissahätä ja jonka fiilikset valuu lopulta hiljakseen alas viemäriin. Kunnes tulee seuraava kutinaa aiheuttava myyntimenestys.

        Tiedät ajatuksenikin,ihmeellistä! Miten oi guru,
        olet saavuttanut valtaisat hengenlahjasi ? sinun ylimaalliset sanasi ovat vertaansa vailla. En ymmärrä kaikkea suuressa viisaudessasi lausumaasi. Yritän vuosien saatossa edes jotain niistä oppia, en tietenkään apinan aivoillani
        kuvittelekaan koskaan pääseväni älyn ja tiedon
        tasolle joka sinulla oi suuri klassisen guru on.


    • eikö vaan

      Otan tämän aloituksen vähän provona - tämä asetelma on suoraan jostain 50-luvulta, en usko että se on enää ihan relevantti.

      Niin tai näin.

      Mä olen läpeeni klassinen, klassisen koulutuksen saanut, kuunnellut aina vain klassista. En mä pidä sitä parempana, se nyt vaan on mun juttu.

      Ja sitten toisaalta: vaikkapa Otis Redding tai Wilson Pickett (Hey Jude esim.) on sellaista tulkinnan tulta, että oon ihan myyty. Toisaalta joku Miles Davisin kaltainen säveltäjä-muusikko taas on jotain hienointa, mitä musiikki on tuottanut.

      Onhan sitten se sellanen nytkyttävä pillupop, joka on tehty kassakoneita varten ja unohtuu huomenna. Siis se missä on tärkeämpää tissit kuin musiikki. Sillä on oma profiilinsa ja käyttäjäkuntansa, mutta ei kyllä uppoa mulle.

      • Jep!!

        "" Ja sitten toisaalta: vaikkapa Otis Redding tai Wilson Pickett (Hey Jude esim.) on sellaista tulkinnan tulta, että oon ihan myyty. Toisaalta joku Miles Davisin kaltainen säveltäjä-muusikko taas on jotain hienointa, mitä musiikki on tuottanut.

        Onhan sitten se sellanen nytkyttävä pillupop, joka on tehty kassakoneita varten ja unohtuu huomenna. Siis se missä on tärkeämpää tissit kuin musiikki. Sillä on oma profiilinsa ja käyttäjäkuntansa, mutta ei kyllä uppoa mulle. ""

        Aivan, Toki on myös surkaa populaarimusiikkia, mutta sillä ei ole tässä keskustelussa mitään merkitystä: on tehty myös huonoa klassista musiikkia, valtavan paljon. Sitä vain ei enää muisteta. Paras popmusiikki on aivan yhtä kuolematonta kuin klassinen.


    • on.

      "Monilla klassisen musiikin harrastajilla tuntuu olevan käsitys, että klassinen musiikki on populaarimusiikkia arvokkaampaa."

      Kokemukseni mukaan asia on niin, että nimenomaan useimmilla populaarimusiikin harrastajilla on se käsitys, että monilla klassisen musiikin harrastajilla tuntuu olevan käsitys, että klassinen musiikki on populaarimusiikkia arvokkaampaa.

      Klassisen musiikin harrastajat eivät yleensä mieti näitä paremmuus - huonommuus -juttuja laisinkaan. Mitä tämä sitten kertoo populaarimusiikin harrastajista, sen voi jokainen mietiskellä itse omassa pikku päässään.

      • klasari

        Klassisen musiikin ylemmyys suhteessa poppiin on niin itsestäänselvä juttu ettei sen tekijät sitä edes mieti.

        Kunka monella popin harrastajalla ylipäätään on resursseja arvioida ja vertailla näitä kahta genreä objektiivisesti?

        Juuri tästä kykenemättömyydestä syntyy aloitusviestin kaltaisia kirjoituksia.


    • on hyvää

      "kuolemattomaksi taiteen tekee se, että se kestää aikaa --> aika ei mahda sen vetovoimalle mitään."

      Sivukommenttina vain tohon, että nyt puhutaan kaanoneista, mikä on hyvää ja mikä ei.

      Monteverdiä ei ollut satoihin vuosiin olemassa, mutta on taas, Händelin oopperat olivat samoin satoja vuosia unohduksissa, mutta eivät enää. Jossain vaiheessa päätettiin, että saksalainen romantiikka on Musiikkia ja ranskalaiset ovat pinnallisia. Jne. Eli taide kestää aikaa ja ei kestä, mikä tahansa voi kohota tai pudota jonkin ajassa vallitsevan käsityksen mukaan. Tänään in ja huomenna ei, eikä sillä ole tekemistä tason tai taiteellisuuden kanssa.

      Ja populaarimusiikki ai ala afroamerikasta. Eri kausien poppia on kuultavissa yli sadan vuoden ajalta, joten traditiota alkaa sillä saralla olla aika lailla. Kuka kuuntelee enää Josephine Bakeria tai Tino Rossia 20- ja 30-luvuilta (mä kuuntelen ja pidän niistä!). Ne nyt vaan ei pelitä enää, mutta ovat taitavia ja ilmeikkäitä.

    • hammerklavier

      Kuuntelen paljon poppia, mutta ei tulisi mieleenikään väittää sitä saman arvoiseksi klassisen musiikin kanssa.

      Väite klassisen ja popin samanarvoisuudesta edustaa meidän ajallemme tyypillistä "kaikki on hyvää" ajattelua. Naminami ja kivakiva. Ei saa sanoa mistään asiasta, että se on huonompi kuin joku toinen, koska siitä voi tulla ihmisille paha mieli...

      Beethovenin pianosonaatissa nro 32 on enemmän sisältöä kuin kaikessa popissa yhteensä. Mutta tämän tosiasian oivaltaminen edellyttää keskittymiskykyä.

      Wagnerin Nibelung-tetralogiassa käydään läpi suurin piirtein kaikki ihmiskuntaa liikuttavat voimat. Mutta voivoi, kun tämäkin vaatisi sitä keskittymiskykyä ja aika paljon ajatustyötä...

      Tyypillisen pop-biisin sisältö sen sijaan on analysoitu kolmessa sekunnissa. Ja siksi pop onkin niin suosittua.

      • poppi on pypystä

        "Väite klassisen ja popin samanarvoisuudesta edustaa meidän ajallemme tyypillistä "kaikki on hyvää" ajattelua. Naminami ja kivakiva. Ei saa sanoa mistään asiasta, että se on huonompi kuin joku toinen, koska siitä voi tulla ihmisille paha mieli..."

        AMEN!


      • on vähän sivuraiteilla
        poppi on pypystä kirjoitti:

        "Väite klassisen ja popin samanarvoisuudesta edustaa meidän ajallemme tyypillistä "kaikki on hyvää" ajattelua. Naminami ja kivakiva. Ei saa sanoa mistään asiasta, että se on huonompi kuin joku toinen, koska siitä voi tulla ihmisille paha mieli..."

        AMEN!

        Klassisen ja popin vertailussa vedotaan paljon klassisella puolella muotoseikkoihin, muotojen hallintaan ja muuhun musiikillisen materiaalin järjestämiseen - siis aika paljon paperille kirjoitettuun musiikkiin.

        Tämä keskustelu ei tee oikeutta popille, koska se ei pohjaudu samaan muotoperinteeseen, ei niistä voi oikein puhua samalla viivalla. Pop-biisin aika alkeellinen muoto ja melodia-, harmonia- ja etenkin rytmiformaatti (tää rytminen monotoninen ylikorostettu jumppa ottaa mua useimmiten popissa aivoon) ei taivu samalle viivalle klassisen kanssa.

        Minusta popin pohja on enemmän esittämisessä, tulkitsemisessa ja siihen liittyvässä välineistössä. On se klassisessakin elinehto, eihän se paperimusiikki elä ilman esitystä, mutta klasarilla on aina takataskussa muotoon, abstraktiin paperityöhön liittyvä ulottuvuus joka makes no sense popin yhteydessä.

        Jos en ole kauhean väärässä, pop myös "orkestroidaan" ja muiltakin osin rakennetaan livenä, sessioina muusikoiden kesken, paperia kuluu vähemmän, ja varsinkin levyjen ja niiden äänimaailmojen tuottamiseen klasaripuolen pelit, vehkeet ja argumentit ei toimi ollenkaan.

        Peace!


      • justiinsa juu

        "Beethovenin pianosonaatissa nro 32 on enemmän sisältöä kuin kaikessa popissa yhteensä. Mutta tämän tosiasian oivaltaminen edellyttää keskittymiskykyä."

        Tällainen väite on jopa paatuneen klasarin suusta tulleena pohjattoman paksu. Tunnen kyllä kyseisen teoksen ja onhan siinä sisältöä ! Mutta enemmän kuin kaikessa popissa??? Ei todellakaan. Populaarimusiikissa on otettu kantaa sellaisiinkin asioihin, joihin ei ole edes voitu klassisen musiikin vuosisatojen aikaan ottaa kantaa, koska tietyt ongelmat ja niiden puinti länsimaisessa kulttuurissa on niin uusi asia. Jos luulet että kaikki poplyriikka on "i love you, she loves you, and i love her" -tyyppistä kamaa, niin olet kyllä eksyksissä. Sen siitä saa kun leimaa jonkun tyylilajin roskaksi edes kuuntelematta sitä - tai sen perusteella, mitä on marginaalisesta kuuntelukokemuksesta ennakkoluuloisesti päätellyt. Eksyksiin joutuu tahtomattaankin. Onneksi ei ole minun ongelmani.


      • luulee
        justiinsa juu kirjoitti:

        "Beethovenin pianosonaatissa nro 32 on enemmän sisältöä kuin kaikessa popissa yhteensä. Mutta tämän tosiasian oivaltaminen edellyttää keskittymiskykyä."

        Tällainen väite on jopa paatuneen klasarin suusta tulleena pohjattoman paksu. Tunnen kyllä kyseisen teoksen ja onhan siinä sisältöä ! Mutta enemmän kuin kaikessa popissa??? Ei todellakaan. Populaarimusiikissa on otettu kantaa sellaisiinkin asioihin, joihin ei ole edes voitu klassisen musiikin vuosisatojen aikaan ottaa kantaa, koska tietyt ongelmat ja niiden puinti länsimaisessa kulttuurissa on niin uusi asia. Jos luulet että kaikki poplyriikka on "i love you, she loves you, and i love her" -tyyppistä kamaa, niin olet kyllä eksyksissä. Sen siitä saa kun leimaa jonkun tyylilajin roskaksi edes kuuntelematta sitä - tai sen perusteella, mitä on marginaalisesta kuuntelukokemuksesta ennakkoluuloisesti päätellyt. Eksyksiin joutuu tahtomattaankin. Onneksi ei ole minun ongelmani.

        ymmärryksen puutteessa että hammerklavier-nimimerkki tarkoittaa sisällöllä yhteiskunnallista kantaaottavuutta.

        Koulujen musiikinopetus on selvästi menossa päin persettä.


      • opetus on
        luulee kirjoitti:

        ymmärryksen puutteessa että hammerklavier-nimimerkki tarkoittaa sisällöllä yhteiskunnallista kantaaottavuutta.

        Koulujen musiikinopetus on selvästi menossa päin persettä.

        todellakin menossa päin PEETÄ!!

        "Koulujen musiikinopetus on selvästi menossa päin persettä"

        sieltä kumpuaa paljon ylimielisiä mutta lahjattomia paskoja jotka kaiken sen sivistyksen kannsa luulevat olevansa lahjakkaita!


      • totta!
        opetus on kirjoitti:

        todellakin menossa päin PEETÄ!!

        "Koulujen musiikinopetus on selvästi menossa päin persettä"

        sieltä kumpuaa paljon ylimielisiä mutta lahjattomia paskoja jotka kaiken sen sivistyksen kannsa luulevat olevansa lahjakkaita!

        mitä sanot!


    • spectre

      perse... pitikö niinkun saada ...........................

    • pop on huonompaa

      kuin klassinen. aiheesta ei tarvitse edes keskustella.

      • .......

        tämä keskustelu on aivan typerä. Kuuntelen vain klassista, en lainkaan poppia, mutta en silti pidä klassista arvokkaampana, vaikka tiedän, että klassinen musiikki on monimutkaisempaa ja usein suuremmalla vaivalla tehtyä kuin pop. Popin kaupallisuudesta: Voi toki olla, että suuri osa popista tehdään vain rahan takia, mutta jotkut voivat silti nauttia siitä. Eikö loppujen lopuksi musiikin kuuntelussa ole kyse siitä, että se kuulostaa hyvältä, että siitä voi nauttia.


      • ---
        ....... kirjoitti:

        tämä keskustelu on aivan typerä. Kuuntelen vain klassista, en lainkaan poppia, mutta en silti pidä klassista arvokkaampana, vaikka tiedän, että klassinen musiikki on monimutkaisempaa ja usein suuremmalla vaivalla tehtyä kuin pop. Popin kaupallisuudesta: Voi toki olla, että suuri osa popista tehdään vain rahan takia, mutta jotkut voivat silti nauttia siitä. Eikö loppujen lopuksi musiikin kuuntelussa ole kyse siitä, että se kuulostaa hyvältä, että siitä voi nauttia.

        Pop (l. musiikillinen nautiskelu) on kuin yhden illan seksisuhde. Kukaan ei jaksa sitä kovin pitkään. No ehkä se joka ei paremmasta tiedä... Klassinen musiikki taas on kuten oikeampi ihmissuhde. Moniulotteisempi juttu joka avautuu kun vastaanottaja on siihen valmis.

        Pop on musiikillisessa mielessä niin yksiulotteista ettei sitä oikein edes voi kuunnella vakavalla mielellä.

        "klassinen musiikki on monimutkaisempaa ja usein suuremmalla vaivalla tehtyä kuin pop."

        Monimutkaisuus ja vaiva eivät ole itseisarvo, vaan se mitä niitten avulla saavutetaan.


      • .......
        --- kirjoitti:

        Pop (l. musiikillinen nautiskelu) on kuin yhden illan seksisuhde. Kukaan ei jaksa sitä kovin pitkään. No ehkä se joka ei paremmasta tiedä... Klassinen musiikki taas on kuten oikeampi ihmissuhde. Moniulotteisempi juttu joka avautuu kun vastaanottaja on siihen valmis.

        Pop on musiikillisessa mielessä niin yksiulotteista ettei sitä oikein edes voi kuunnella vakavalla mielellä.

        "klassinen musiikki on monimutkaisempaa ja usein suuremmalla vaivalla tehtyä kuin pop."

        Monimutkaisuus ja vaiva eivät ole itseisarvo, vaan se mitä niitten avulla saavutetaan.

        "Kukaan ei jaksa sitä kovin pitkään. No ehkä se joka ei paremmasta tiedä..."

        Tämä ei kyllä ole ihan näin. Oletan, että paremmalla viittaat klassiseen. Monet pitävät popista ja jaksavat kuunnella sitä pitkään. Olen soittanut monille poppia kuunteleville tutuilleni joitain klassisen musiikin merkkiteoksia, jotka sinä luultavasti luokittelisit tähän "parempien" ryhmään, mutta eivät nämä ole niistä innostuneet. Antakaa pop-ihmisten pitää popista ja klassisen musiikin ystävien klassisesta. Itse kuulun siis klassisen musiikin ystäviin.


      • jyrää
        ....... kirjoitti:

        "Kukaan ei jaksa sitä kovin pitkään. No ehkä se joka ei paremmasta tiedä..."

        Tämä ei kyllä ole ihan näin. Oletan, että paremmalla viittaat klassiseen. Monet pitävät popista ja jaksavat kuunnella sitä pitkään. Olen soittanut monille poppia kuunteleville tutuilleni joitain klassisen musiikin merkkiteoksia, jotka sinä luultavasti luokittelisit tähän "parempien" ryhmään, mutta eivät nämä ole niistä innostuneet. Antakaa pop-ihmisten pitää popista ja klassisen musiikin ystävien klassisesta. Itse kuulun siis klassisen musiikin ystäviin.

        "Olen soittanut monille poppia kuunteleville tutuilleni... mutta eivät nämä ole niistä innostuneet."

        En tunne yhtäkään popparia jolla olisi resursseja ymmärtää klassista...


      • .......
        jyrää kirjoitti:

        "Olen soittanut monille poppia kuunteleville tutuilleni... mutta eivät nämä ole niistä innostuneet."

        En tunne yhtäkään popparia jolla olisi resursseja ymmärtää klassista...

        "En tunne yhtäkään popparia jolla olisi resursseja ymmärtää klassista..."

        Kyse ei ole ymmärtämisestä. (Kommenttisi on muutenkin epäselvä, mitä tarkoitat klassisen ymmärtämisellä?) Popin kuuntelijat pitävät popista ja kuuntelevat sitä mieluummin. Miksi heidän pitäisi 'ymmärtää' musiikkia josta eivät niin välitä? Tarkoitatko ymmärtämisellä sitä, että osataan huomata milloin kappaleessa esim. esiintyy kontrapunktia tai milloin kyseessä on mikäkin kadenssi? Jos näin on, sanon sinulle, että on varmastikin sellaisia klassisen musiikin kuuntelijoista, jotka eivät näistä asioista tiedä mitään, tykkäävät vain kuunnella klassista, niinkuin popin kuuntelijat poppia.


      • miten nettiluuserit jaksaa?
        ....... kirjoitti:

        "En tunne yhtäkään popparia jolla olisi resursseja ymmärtää klassista..."

        Kyse ei ole ymmärtämisestä. (Kommenttisi on muutenkin epäselvä, mitä tarkoitat klassisen ymmärtämisellä?) Popin kuuntelijat pitävät popista ja kuuntelevat sitä mieluummin. Miksi heidän pitäisi 'ymmärtää' musiikkia josta eivät niin välitä? Tarkoitatko ymmärtämisellä sitä, että osataan huomata milloin kappaleessa esim. esiintyy kontrapunktia tai milloin kyseessä on mikäkin kadenssi? Jos näin on, sanon sinulle, että on varmastikin sellaisia klassisen musiikin kuuntelijoista, jotka eivät näistä asioista tiedä mitään, tykkäävät vain kuunnella klassista, niinkuin popin kuuntelijat poppia.

        "Kyse ei ole ymmärtämisestä. (Kommenttisi on muutenkin epäselvä, mitä tarkoitat klassisen ymmärtämisellä?) Popin kuuntelijat pitävät popista ja kuuntelevat sitä mieluummin. Miksi heidän pitäisi 'ymmärtää' musiikkia josta eivät niin välitä?"

        No niinpä! Poppi on pypystä -narrimme on vain vaihtanut nimimerkkiä, koska on saanut jo tarpeeksi nolattua itseänsä tuolla nimimerkillä, mutta haluaa välttämättä vielä nolata itseänsä, ainakin vähän :=) Juuri tuollaiset yleistäjäpaskiaiset pitäis bannata suomi24:sta. Pkrl!


      • musiikkiIN
        miten nettiluuserit jaksaa? kirjoitti:

        "Kyse ei ole ymmärtämisestä. (Kommenttisi on muutenkin epäselvä, mitä tarkoitat klassisen ymmärtämisellä?) Popin kuuntelijat pitävät popista ja kuuntelevat sitä mieluummin. Miksi heidän pitäisi 'ymmärtää' musiikkia josta eivät niin välitä?"

        No niinpä! Poppi on pypystä -narrimme on vain vaihtanut nimimerkkiä, koska on saanut jo tarpeeksi nolattua itseänsä tuolla nimimerkillä, mutta haluaa välttämättä vielä nolata itseänsä, ainakin vähän :=) Juuri tuollaiset yleistäjäpaskiaiset pitäis bannata suomi24:sta. Pkrl!

        on molemmat hyviä, molemmista löytyy hyviä kappaleita joita voi tilanteesta riippuen kuunnella, olen pianoa soittanut melko nuoresta pitäen ja lahjakkaaksi joskus sanottu. Yksi asia on mikä sai yhteen aikaan inhoamaan koko klassista ympäristöä on se että klassisella puolella on todella paljon kateellisia, ahdasmielisiä, koppavia paskapäitä, itse en halunnut lukeutua tuohon joukkoon! auta armias jos kehiin tulee vaikka jokin itseoppinut heikon "klassisen sivistyksen" omaava mutta silti taitava soittaja, saat kyllä kateutta osaksesi ja paljon!

        yhtä asiaa olen miettinyt kun joitakin taitavia soittajia katsoo kun he soittavat monimutkaisia juttuja nuotteja katsoen, miksi he sitä tekevät? tuntuu että valtaosa on vain koneita. Mutta en enää anna näiden asioiden häiritä vaan osaan nauttia jopa :)

        Kirjoitukseni ei ole tarkoitus morkata ketään erityisemmin, klassiselta puolen löytyy myöskin todella ihania ihmisiä, nämä ovatkin sitten yleensä se klassisen musiikin ylläpitävä voima täällä meillä Suomessa, heitä saisi olla enemmän vain! he osaavat olla avarakatseisia eivätkä ole täällä puhumassa mitä sontaa tahansa kuten tuntuu täällä joillakin olevan. Juuri tälläinen ihminen poimi "nuoren" tytöntyllerön ja jaksoi uskoa ja siitä ikuisesti hänelle kiitollinen ja lämmöllä muistaen.


      • puutteesta
        ....... kirjoitti:

        "En tunne yhtäkään popparia jolla olisi resursseja ymmärtää klassista..."

        Kyse ei ole ymmärtämisestä. (Kommenttisi on muutenkin epäselvä, mitä tarkoitat klassisen ymmärtämisellä?) Popin kuuntelijat pitävät popista ja kuuntelevat sitä mieluummin. Miksi heidän pitäisi 'ymmärtää' musiikkia josta eivät niin välitä? Tarkoitatko ymmärtämisellä sitä, että osataan huomata milloin kappaleessa esim. esiintyy kontrapunktia tai milloin kyseessä on mikäkin kadenssi? Jos näin on, sanon sinulle, että on varmastikin sellaisia klassisen musiikin kuuntelijoista, jotka eivät näistä asioista tiedä mitään, tykkäävät vain kuunnella klassista, niinkuin popin kuuntelijat poppia.

        Mitä tulee klassiseen musiikkiin, niin se on niin selkeästi rikkaampi maailma että kaikki joilla vähänkin korvaa on havaitsee ne laatuerot välittömästi. Kun klassiseen päsee sisään, ei popista enää perusta.

        Jos taas joku haluaa kuunnella pyppymusiikkia, sehän on sen henkilön häpeä ja ongelma. Miksi jonkun klasarin tarvisi asialla vaivata päätään? Pitäisikö sellaiselle typerykselle osoittaa kenties sääliä?


      • pidät ihmistä typeryksenä
        puutteesta kirjoitti:

        Mitä tulee klassiseen musiikkiin, niin se on niin selkeästi rikkaampi maailma että kaikki joilla vähänkin korvaa on havaitsee ne laatuerot välittömästi. Kun klassiseen päsee sisään, ei popista enää perusta.

        Jos taas joku haluaa kuunnella pyppymusiikkia, sehän on sen henkilön häpeä ja ongelma. Miksi jonkun klasarin tarvisi asialla vaivata päätään? Pitäisikö sellaiselle typerykselle osoittaa kenties sääliä?

        sen vuoksi että hän kuuntelee poppia niin olet itse MAAILMAN SUURIN typerys! herää hei kuule jo ;)


      • palstalla
        miten nettiluuserit jaksaa? kirjoitti:

        "Kyse ei ole ymmärtämisestä. (Kommenttisi on muutenkin epäselvä, mitä tarkoitat klassisen ymmärtämisellä?) Popin kuuntelijat pitävät popista ja kuuntelevat sitä mieluummin. Miksi heidän pitäisi 'ymmärtää' musiikkia josta eivät niin välitä?"

        No niinpä! Poppi on pypystä -narrimme on vain vaihtanut nimimerkkiä, koska on saanut jo tarpeeksi nolattua itseänsä tuolla nimimerkillä, mutta haluaa välttämättä vielä nolata itseänsä, ainakin vähän :=) Juuri tuollaiset yleistäjäpaskiaiset pitäis bannata suomi24:sta. Pkrl!

        Siis ettekö vieläkään ole käsittäneet että popin puolesta ei ole esitetty mitään edes kohtalaisen hyvää argumentointia? Siihen täysin kykenemättömät popparit nolaatte täällä itsenne uudestaan ja uudestaan.

        Kuinka kauan sen tajuamiseen vielä menee?


      • ennemmin kuin klassisen
        pidät ihmistä typeryksenä kirjoitti:

        sen vuoksi että hän kuuntelee poppia niin olet itse MAAILMAN SUURIN typerys! herää hei kuule jo ;)

        niin TOTTA HELVETISSÄ sen pääkoppa ei mikään resurssien juhlanäyttämö voi olla! Sä vaan kuvittelet että joku klasari pitää poppia samanarvoisena. Siis klasarit haluaa yleensä olla kohteliaita eivätkä halua loukata popparien huonoa omanarvontuntoa.


      • samanarvoisia
        musiikkiIN kirjoitti:

        on molemmat hyviä, molemmista löytyy hyviä kappaleita joita voi tilanteesta riippuen kuunnella, olen pianoa soittanut melko nuoresta pitäen ja lahjakkaaksi joskus sanottu. Yksi asia on mikä sai yhteen aikaan inhoamaan koko klassista ympäristöä on se että klassisella puolella on todella paljon kateellisia, ahdasmielisiä, koppavia paskapäitä, itse en halunnut lukeutua tuohon joukkoon! auta armias jos kehiin tulee vaikka jokin itseoppinut heikon "klassisen sivistyksen" omaava mutta silti taitava soittaja, saat kyllä kateutta osaksesi ja paljon!

        yhtä asiaa olen miettinyt kun joitakin taitavia soittajia katsoo kun he soittavat monimutkaisia juttuja nuotteja katsoen, miksi he sitä tekevät? tuntuu että valtaosa on vain koneita. Mutta en enää anna näiden asioiden häiritä vaan osaan nauttia jopa :)

        Kirjoitukseni ei ole tarkoitus morkata ketään erityisemmin, klassiselta puolen löytyy myöskin todella ihania ihmisiä, nämä ovatkin sitten yleensä se klassisen musiikin ylläpitävä voima täällä meillä Suomessa, heitä saisi olla enemmän vain! he osaavat olla avarakatseisia eivätkä ole täällä puhumassa mitä sontaa tahansa kuten tuntuu täällä joillakin olevan. Juuri tälläinen ihminen poimi "nuoren" tytöntyllerön ja jaksoi uskoa ja siitä ikuisesti hänelle kiitollinen ja lämmöllä muistaen.

        Klassinen musiikki ja pop EIVÄT OLE molemmat hyviä vaan klassinen on musiikillisesti ehdottomasti ja todistetusti musiikkina korkeammalla tasolla.

        "on molemmat hyviä, molemmista löytyy hyviä kappaleita joita voi tilanteesta riippuen kuunnella"

        No mutta kun ei musiikin arvoa mikään "hyvä kappale" määrittele. Se on paljon monisäikeisempi juttu.

        "yhtä asiaa olen miettinyt kun joitakin taitavia soittajia katsoo kun he soittavat monimutkaisia juttuja nuotteja katsoen, miksi he sitä tekevät?"

        Välittääkseen monimotoista sanottavaa monimuotoisen sävellyksen kautta.

        "tuntuu että valtaosa on vain koneita. Mutta en enää anna näiden asioiden häiritä vaan osaan nauttia jopa :)"

        Koneita? Niin kukahan tässä kateelta kuulostaa?

        "klassiselta puolen löytyy myöskin todella ihania ihmisiä,"

        Ystävä hyvä, ei tässä puhuta ihanista ihmisistä vaan ihanasta musiikista ja siitä miksi klassinen on ihanampaa. Ei siksi että ihmiset ovat ihanampia vaan koska klassisella musiikilla on niin paljon enemmän funktioita ja ulottuvuuksia.

        "osaavat olla avarakatseisia eivätkä ole täällä puhumassa mitä sontaa"

        Siis avarakatseisuus ei saa tarkoittaa etteikö saisi rehellisesti sanoa jos klassinen musiikki on parempaa musiikkia. Sillä se nyt vain on parempaa musiikkia.

        Jokainen joka älyää kääntyä popin halvalta tieltä kohti "valoa" otetaan avosylin vastaan missä vain, olen siitä aivan varma. :-)


      • popin puolesta
        ennemmin kuin klassisen kirjoitti:

        niin TOTTA HELVETISSÄ sen pääkoppa ei mikään resurssien juhlanäyttämö voi olla! Sä vaan kuvittelet että joku klasari pitää poppia samanarvoisena. Siis klasarit haluaa yleensä olla kohteliaita eivätkä halua loukata popparien huonoa omanarvontuntoa.

        te "Poppi on pypystä":t ja muut mielisairaaloiden ikiomat Mozartit ym. luuserit ette vain osaa lukea ;) Jos luette ketjun uudestaan, vaikka pari kertaa, huomaatte että argumentteja on ollut useita. Se, että klassisen musiikin harrastajat täällä kyyneleet silmissä ja näpit verillä kirjoittelevat ja paasaavat suuren Klassisen Musiikin upeudesta, ja käännyttävät ihmisiä epätoivoiseen Poppi on pypystä -lahkoonsa, kertoo vain siitä jo ensimmäisessä keskustelun viestissä esitetystä tosiasiasta: klasarit ovat kateellsia populaarimusiikin valtavasta suosiosta ja suuremmasta merkityksestä ihmisille. Itse kuuntelen sekä että, klassista ja populaarimusiikkia, enkä onnekseni lue itseäni ainakaan umpimielisten klasareiden joukkoon. Olen siis tuollaiselta ahdasmielisyydeltä vapaa. Olen vain musiikkirakastaja, ja kuuntelen kaikenlaista musaa. Sekä klassisessa että populaarimusiikissa (johon muuten ei kuulun vain pop-musiikki, niinkuin jotkut tietämättömät hönöt vissiin luulevat, vaan myös rock, soul, punk, funk, disco, jazz, gospel, heavy, rap, iskelmä ja paljon muita tyylejä) on hienot puolensa. Keskustelu täällä on venynyt jo äärimmilleen, koska yksi mielisairas klasari pitää nettijöötä paremman elämänsisällön puutteessa. Kohta kadun taas että osallistuin taas tähän keskusteluun (taas!), mutta tulipa nyt taas osallituttua. Kaikille, jotka eivät ole niin ahdasmielisiä kuin eräs, öh, kirjoittelija: hyvää kesää! ;D


      • .......
        popin puolesta kirjoitti:

        te "Poppi on pypystä":t ja muut mielisairaaloiden ikiomat Mozartit ym. luuserit ette vain osaa lukea ;) Jos luette ketjun uudestaan, vaikka pari kertaa, huomaatte että argumentteja on ollut useita. Se, että klassisen musiikin harrastajat täällä kyyneleet silmissä ja näpit verillä kirjoittelevat ja paasaavat suuren Klassisen Musiikin upeudesta, ja käännyttävät ihmisiä epätoivoiseen Poppi on pypystä -lahkoonsa, kertoo vain siitä jo ensimmäisessä keskustelun viestissä esitetystä tosiasiasta: klasarit ovat kateellsia populaarimusiikin valtavasta suosiosta ja suuremmasta merkityksestä ihmisille. Itse kuuntelen sekä että, klassista ja populaarimusiikkia, enkä onnekseni lue itseäni ainakaan umpimielisten klasareiden joukkoon. Olen siis tuollaiselta ahdasmielisyydeltä vapaa. Olen vain musiikkirakastaja, ja kuuntelen kaikenlaista musaa. Sekä klassisessa että populaarimusiikissa (johon muuten ei kuulun vain pop-musiikki, niinkuin jotkut tietämättömät hönöt vissiin luulevat, vaan myös rock, soul, punk, funk, disco, jazz, gospel, heavy, rap, iskelmä ja paljon muita tyylejä) on hienot puolensa. Keskustelu täällä on venynyt jo äärimmilleen, koska yksi mielisairas klasari pitää nettijöötä paremman elämänsisällön puutteessa. Kohta kadun taas että osallistuin taas tähän keskusteluun (taas!), mutta tulipa nyt taas osallituttua. Kaikille, jotka eivät ole niin ahdasmielisiä kuin eräs, öh, kirjoittelija: hyvää kesää! ;D

        En ymmärrä näitä umpimielisiä elitistejä, taitavat vain provosoida täällä muita omaksi huvikseen. Nolaavat vain itsensä ja samalla muutkin klassisen musiikin ystävät tuolla kukkoilullaan.


      • taukki olet
        popin puolesta kirjoitti:

        te "Poppi on pypystä":t ja muut mielisairaaloiden ikiomat Mozartit ym. luuserit ette vain osaa lukea ;) Jos luette ketjun uudestaan, vaikka pari kertaa, huomaatte että argumentteja on ollut useita. Se, että klassisen musiikin harrastajat täällä kyyneleet silmissä ja näpit verillä kirjoittelevat ja paasaavat suuren Klassisen Musiikin upeudesta, ja käännyttävät ihmisiä epätoivoiseen Poppi on pypystä -lahkoonsa, kertoo vain siitä jo ensimmäisessä keskustelun viestissä esitetystä tosiasiasta: klasarit ovat kateellsia populaarimusiikin valtavasta suosiosta ja suuremmasta merkityksestä ihmisille. Itse kuuntelen sekä että, klassista ja populaarimusiikkia, enkä onnekseni lue itseäni ainakaan umpimielisten klasareiden joukkoon. Olen siis tuollaiselta ahdasmielisyydeltä vapaa. Olen vain musiikkirakastaja, ja kuuntelen kaikenlaista musaa. Sekä klassisessa että populaarimusiikissa (johon muuten ei kuulun vain pop-musiikki, niinkuin jotkut tietämättömät hönöt vissiin luulevat, vaan myös rock, soul, punk, funk, disco, jazz, gospel, heavy, rap, iskelmä ja paljon muita tyylejä) on hienot puolensa. Keskustelu täällä on venynyt jo äärimmilleen, koska yksi mielisairas klasari pitää nettijöötä paremman elämänsisällön puutteessa. Kohta kadun taas että osallistuin taas tähän keskusteluun (taas!), mutta tulipa nyt taas osallituttua. Kaikille, jotka eivät ole niin ahdasmielisiä kuin eräs, öh, kirjoittelija: hyvää kesää! ;D

        Poppariteini joka yrittää päteä alueella, mistä ei ymmärrä tuon taivaallista. Hohhoijaa.

        "argumentteja on ollut useita."

        Ei ole ollut yhtäkään pätevää argumenttia miksi pop olisi yhtä korkeatasoista musiikin tekemistä kuin klassinen. Täällä mellastava poppariteini (sinä) olet tunteella liikkeellä ja yrität hiiren perspektiivistä saada hyväksyntää popille. Voin kuule paljastaa että vaikka kiukuttelisit kuinka kukaan klasari ei totuutta mieleiseksesi muokkaa.

        "käännyttävät ihmisiä Popppi on pypystä -lahkoonsa"

        Herää nyt jo, johan se on itsestäänselvyys ettei klasareita klassisella palstalla tarvi mihinkään käännättää, nekun ovat jo valmiiksi "oikeassa uskossa". Jos taas täällä on paljonkin poppareita, olen tarpeen tullen valmis pistämään muitakin kuin sinut pakopaitaan.

        "klasarit ovat kateellsia populaarimusiikin valtavasta suosiosta ja suuremmasta merkityksestä ihmisille."

        Olet pihalla kuin lumiukko. Jos klasarit olisivat kateellisia nehän menisivät poppipalstalle meuhkaamaan, eikö totta? Nyt on kuitenkin niin että täällä meuhkaat lähinnä sinä popin tärkeydestä, mikä on täyttä roskaa. Pop on pelkkää ajanviete-pyppymusiikkia ja se kelpaa vain peittämään kännäämisestä aiheutuvan melun naapureilta!

        "Itse kuuntelen sekä että, klassista ja populaarimusiikkia,"

        Voi, voi. Et sinä tällä "minä kuuntelen molempia" -ruikutuksella poppia tänne saa liisattua.

        "Olen siis tuollaiselta ahdasmielisyydeltä vapaa."

        Nyt mars musiikkitunnille opiskelemaan teoriaa,
        musiikinhistoriaa ja analyysiä. Ja kuuntelemaan viisaampiasi muuallakin kuin täällä.

        "Olen vain musiikkirakastaja, ja kuuntelen kaikenlaista musaa."

        No sehän tässä onkin ongelma. Se jolle kelpaa kaikki, ei edes ymmärrä mikä on laatua. Se hakee musiikista pelkkää fiilistelyä ja sivistää itseään lukemalla Aku Ankkaa salaa veskissä.

        "rock, soul, punk, funk, disco, jazz, gospel, heavy, rap, iskelmä ja paljon muita tyylejä"

        10 X YÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄK!

        "Keskustelu täällä on venynyt jo äärimmilleen,"

        Täällä ei ole edes mitään keskustelua ollut koska sinä meuhkaat täällä vain yhtä ja samaa nuottia popin tärkeydestä. Mene nyt vaikka johonkin musiikkikouluun oppiin niin opettaja kertoo sinulle asioiden tärkeysjärjestyksestä.

        "Kohta kadun taas että osallistuin taas tähän keskusteluun"

        Niin mä en todellakaan ole nähnyt mitään järkiperäistä kirjoittelussasi tälle palstalle. Olet niin hurmoksesi sokaisema ettet edes näe metsää puilta.

        Poppari hakemassa hyväksyntää klassisen musiikin palstalta? Piipaa-piipaa...


      • ylemmyys
        ....... kirjoitti:

        En ymmärrä näitä umpimielisiä elitistejä, taitavat vain provosoida täällä muita omaksi huvikseen. Nolaavat vain itsensä ja samalla muutkin klassisen musiikin ystävät tuolla kukkoilullaan.

        on paitsi luontaisen oivalluksen, myös pitkän ja hartaan opiskelun silmät avaavaa seuraamusta. Itse asiassa verrattain vähälläkin opiskelulla asian kyllä jo kuulee ja tajuaa.


      • narrillemme enää...
        taukki olet kirjoitti:

        Poppariteini joka yrittää päteä alueella, mistä ei ymmärrä tuon taivaallista. Hohhoijaa.

        "argumentteja on ollut useita."

        Ei ole ollut yhtäkään pätevää argumenttia miksi pop olisi yhtä korkeatasoista musiikin tekemistä kuin klassinen. Täällä mellastava poppariteini (sinä) olet tunteella liikkeellä ja yrität hiiren perspektiivistä saada hyväksyntää popille. Voin kuule paljastaa että vaikka kiukuttelisit kuinka kukaan klasari ei totuutta mieleiseksesi muokkaa.

        "käännyttävät ihmisiä Popppi on pypystä -lahkoonsa"

        Herää nyt jo, johan se on itsestäänselvyys ettei klasareita klassisella palstalla tarvi mihinkään käännättää, nekun ovat jo valmiiksi "oikeassa uskossa". Jos taas täällä on paljonkin poppareita, olen tarpeen tullen valmis pistämään muitakin kuin sinut pakopaitaan.

        "klasarit ovat kateellsia populaarimusiikin valtavasta suosiosta ja suuremmasta merkityksestä ihmisille."

        Olet pihalla kuin lumiukko. Jos klasarit olisivat kateellisia nehän menisivät poppipalstalle meuhkaamaan, eikö totta? Nyt on kuitenkin niin että täällä meuhkaat lähinnä sinä popin tärkeydestä, mikä on täyttä roskaa. Pop on pelkkää ajanviete-pyppymusiikkia ja se kelpaa vain peittämään kännäämisestä aiheutuvan melun naapureilta!

        "Itse kuuntelen sekä että, klassista ja populaarimusiikkia,"

        Voi, voi. Et sinä tällä "minä kuuntelen molempia" -ruikutuksella poppia tänne saa liisattua.

        "Olen siis tuollaiselta ahdasmielisyydeltä vapaa."

        Nyt mars musiikkitunnille opiskelemaan teoriaa,
        musiikinhistoriaa ja analyysiä. Ja kuuntelemaan viisaampiasi muuallakin kuin täällä.

        "Olen vain musiikkirakastaja, ja kuuntelen kaikenlaista musaa."

        No sehän tässä onkin ongelma. Se jolle kelpaa kaikki, ei edes ymmärrä mikä on laatua. Se hakee musiikista pelkkää fiilistelyä ja sivistää itseään lukemalla Aku Ankkaa salaa veskissä.

        "rock, soul, punk, funk, disco, jazz, gospel, heavy, rap, iskelmä ja paljon muita tyylejä"

        10 X YÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄK!

        "Keskustelu täällä on venynyt jo äärimmilleen,"

        Täällä ei ole edes mitään keskustelua ollut koska sinä meuhkaat täällä vain yhtä ja samaa nuottia popin tärkeydestä. Mene nyt vaikka johonkin musiikkikouluun oppiin niin opettaja kertoo sinulle asioiden tärkeysjärjestyksestä.

        "Kohta kadun taas että osallistuin taas tähän keskusteluun"

        Niin mä en todellakaan ole nähnyt mitään järkiperäistä kirjoittelussasi tälle palstalle. Olet niin hurmoksesi sokaisema ettet edes näe metsää puilta.

        Poppari hakemassa hyväksyntää klassisen musiikin palstalta? Piipaa-piipaa...

        Jos et häpeä (niinkuin me muut teemme puolestasi) kirjoituksiasi, niin miksi, oi MIKSI vaihdoit nimimerkkiä? Ensin olit päättäväisesti "poppi on pypystä" ja sitten kun huomasit että kaikki vaan nauraa sulle päin tietokoneruutusi näköä, vaihdoit nimimerkkisi "tunnistamattomaksi" (tai niin ainakin luulet), ja ajattelit ettemme huomaa että olet sama kirjoittelija. Voin kertoa, että juuri tuosta tunnistaa todellisen nettiluuserin: tyyppi uhoaa palstalla muutaman viikon ja kun on saanut turpaan tarpeeksi monelta eri kirjottelijalta ja vänkännyt samoja uikutuksiaan / uikuttanut samoja vänkytyksiään tarpeeksi kauan ilman vastakaikua, hän vaihtaa nimimerkkiä - ja jatkaa samaa rataa! Tuollaiseen tarvitaan jo oikeaa tyhmyyttä. Täten siis ojennan sinulle palkinnon "Vuoden suomi24-nettiluuseri" Vuosi on juuri ja juuri puolivaiheessa, mutta musta sä ansaitset tän pystin :D. Mitä mieltä muut on?


      • samaa
        narrillemme enää... kirjoitti:

        Jos et häpeä (niinkuin me muut teemme puolestasi) kirjoituksiasi, niin miksi, oi MIKSI vaihdoit nimimerkkiä? Ensin olit päättäväisesti "poppi on pypystä" ja sitten kun huomasit että kaikki vaan nauraa sulle päin tietokoneruutusi näköä, vaihdoit nimimerkkisi "tunnistamattomaksi" (tai niin ainakin luulet), ja ajattelit ettemme huomaa että olet sama kirjoittelija. Voin kertoa, että juuri tuosta tunnistaa todellisen nettiluuserin: tyyppi uhoaa palstalla muutaman viikon ja kun on saanut turpaan tarpeeksi monelta eri kirjottelijalta ja vänkännyt samoja uikutuksiaan / uikuttanut samoja vänkytyksiään tarpeeksi kauan ilman vastakaikua, hän vaihtaa nimimerkkiä - ja jatkaa samaa rataa! Tuollaiseen tarvitaan jo oikeaa tyhmyyttä. Täten siis ojennan sinulle palkinnon "Vuoden suomi24-nettiluuseri" Vuosi on juuri ja juuri puolivaiheessa, mutta musta sä ansaitset tän pystin :D. Mitä mieltä muut on?

        mieltä. Ei lisättävää. Luuseri mikä luuseri.


      • naurut tänne
        narrillemme enää... kirjoitti:

        Jos et häpeä (niinkuin me muut teemme puolestasi) kirjoituksiasi, niin miksi, oi MIKSI vaihdoit nimimerkkiä? Ensin olit päättäväisesti "poppi on pypystä" ja sitten kun huomasit että kaikki vaan nauraa sulle päin tietokoneruutusi näköä, vaihdoit nimimerkkisi "tunnistamattomaksi" (tai niin ainakin luulet), ja ajattelit ettemme huomaa että olet sama kirjoittelija. Voin kertoa, että juuri tuosta tunnistaa todellisen nettiluuserin: tyyppi uhoaa palstalla muutaman viikon ja kun on saanut turpaan tarpeeksi monelta eri kirjottelijalta ja vänkännyt samoja uikutuksiaan / uikuttanut samoja vänkytyksiään tarpeeksi kauan ilman vastakaikua, hän vaihtaa nimimerkkiä - ja jatkaa samaa rataa! Tuollaiseen tarvitaan jo oikeaa tyhmyyttä. Täten siis ojennan sinulle palkinnon "Vuoden suomi24-nettiluuseri" Vuosi on juuri ja juuri puolivaiheessa, mutta musta sä ansaitset tän pystin :D. Mitä mieltä muut on?

        Yritän silti edelleen kärsivällisesti auttaa sinut hereille pop-hurmoksestasi, tästä umpiosta, jossa kovin juttu on se että sävel ja rytmi tarttuvat korvaan ja että esittäjällä on makeet kuteet päällä.

        Kehotan todellakin sinua hakeutumaan vaikka johonkin kansalaisopistoon jossa sulle opetetaan (pistetään kuuntelemaan) klassisen musiikin eri tyylejä, säveltäjiä ja heidän teoksistaan.

        Ellet itse automaattisesti kuule tätä selvästi rikkaampaa sointimaailmaa joka klassisen parista löytyy, niin silloin on tietysti aika työlästä saada sinut väkisin ymmärtämään.

        Mutta voin taata ja vannoa että kun löydät sen oven klassisen musiikin maailmaan, sieltä ei ole enää paluuta poppiin, koska silloin tajuat kuinka pinnallista jo ihan soivassa mielessä popmusiikki lähes poikkeuksetta on.

        Pop eli populäärimusiikki tosiaankin on ajanvietemusiikkia ja tarkoitettu tyyliin kertakäyttöön. Voin vannoa että kukaan ei soita enää parin sadan vuoden päästä 99% tänä päivänä sävelletystä popista.

        Otetaan vaikka joku Juice, jolla jonkun mielestä on hyvät sanoitukset. Juicea ei silti tulla enää soittamaan parin sadan vuoden päästä. Syystä että sen tekemässä musiikissa itsessään ei ole aineksia mihinkään pysyvään.

        Samoin kukaan ei enää tänä päivänä laula 1700-luvulla sävellettyjä juomalauluja konserttisaleissa, vaikka niissä olisi kuinka hauskat sanoitukset.

        Tämän päivän pop vastaa tuon ajan ajanvietemusiikkia, siis juuri niitä juomalauluja joita veisattiin vähän hiprakassa. Ei se musiikki edes pyrkinyt kestämään, sen käyttötarkoitus oli sidottu siihen hetkeen. Ja kun myöhemmin tuli vastaavia tilanteita, tehtiin uutta samanlaista käyttömusiikkia jne.


      • ......
        naurut tänne kirjoitti:

        Yritän silti edelleen kärsivällisesti auttaa sinut hereille pop-hurmoksestasi, tästä umpiosta, jossa kovin juttu on se että sävel ja rytmi tarttuvat korvaan ja että esittäjällä on makeet kuteet päällä.

        Kehotan todellakin sinua hakeutumaan vaikka johonkin kansalaisopistoon jossa sulle opetetaan (pistetään kuuntelemaan) klassisen musiikin eri tyylejä, säveltäjiä ja heidän teoksistaan.

        Ellet itse automaattisesti kuule tätä selvästi rikkaampaa sointimaailmaa joka klassisen parista löytyy, niin silloin on tietysti aika työlästä saada sinut väkisin ymmärtämään.

        Mutta voin taata ja vannoa että kun löydät sen oven klassisen musiikin maailmaan, sieltä ei ole enää paluuta poppiin, koska silloin tajuat kuinka pinnallista jo ihan soivassa mielessä popmusiikki lähes poikkeuksetta on.

        Pop eli populäärimusiikki tosiaankin on ajanvietemusiikkia ja tarkoitettu tyyliin kertakäyttöön. Voin vannoa että kukaan ei soita enää parin sadan vuoden päästä 99% tänä päivänä sävelletystä popista.

        Otetaan vaikka joku Juice, jolla jonkun mielestä on hyvät sanoitukset. Juicea ei silti tulla enää soittamaan parin sadan vuoden päästä. Syystä että sen tekemässä musiikissa itsessään ei ole aineksia mihinkään pysyvään.

        Samoin kukaan ei enää tänä päivänä laula 1700-luvulla sävellettyjä juomalauluja konserttisaleissa, vaikka niissä olisi kuinka hauskat sanoitukset.

        Tämän päivän pop vastaa tuon ajan ajanvietemusiikkia, siis juuri niitä juomalauluja joita veisattiin vähän hiprakassa. Ei se musiikki edes pyrkinyt kestämään, sen käyttötarkoitus oli sidottu siihen hetkeen. Ja kun myöhemmin tuli vastaavia tilanteita, tehtiin uutta samanlaista käyttömusiikkia jne.

        Kuinka alas voivat elitistit vajota? Musiikin päätarkoitus ei ole se, että se kestäisi vuosisatoja. Kun niin monet nauttivat popista nyt, on se jo suorittanut tehtävänsä.

        "Voin vannoa että kukaan ei soita enää parin sadan vuoden päästä 99% tänä päivänä sävelletystä popista. "

        Soitetaanko kaikkea pari sataa vuotta sitten sävellettyä klassista tänä päivänä. Konserteissa soitetaan ehkä muutaman kymmenen kuuluisan säveltjän teoksia, mutta ei läheskään kaikkea.


      • mittapuu on
        ...... kirjoitti:

        Kuinka alas voivat elitistit vajota? Musiikin päätarkoitus ei ole se, että se kestäisi vuosisatoja. Kun niin monet nauttivat popista nyt, on se jo suorittanut tehtävänsä.

        "Voin vannoa että kukaan ei soita enää parin sadan vuoden päästä 99% tänä päivänä sävelletystä popista. "

        Soitetaanko kaikkea pari sataa vuotta sitten sävellettyä klassista tänä päivänä. Konserteissa soitetaan ehkä muutaman kymmenen kuuluisan säveltjän teoksia, mutta ei läheskään kaikkea.

        aika. Popmusiikki ei kestä aikaa koskaan, klassinen musiikki taas kestää. 20-30 vuotta sitten sävellettyä popmusiikkia ei enää esitetä tänä päivänä livenä. Valtaosaa vain 5 vuotta sitten sävelletystä ei myöskään enää esitetä. Ei EDES SITÄ joka aikanaan arvioitiin lajinsa parhaimmistoon. Kertoo kaiken popmusiikin todellisesta arvosta yleensä.

        Sitävastoin 300 vuotta sitten sävellettyä klassista musiikkia harjoitellaan ja esitetään säännöllisesti konserteissa ja levytetään uudestaan ja uudestaan. Satoja säveltäjiä klassisen musiikin kolmelta viimeiseltä vuosisadalta on säilynyt aktiivisessa konserttirepertuaarissa.

        Syystä että tämä musiikki on niin paljon korkaluokkaisempaa kuin pop. Aika ei muuta sen arvoa.

        PS Kuinkahan kauan aiot vielä takoa paksua kalloasi täällä seinään?


      • sivystystä täältä
        mittapuu on kirjoitti:

        aika. Popmusiikki ei kestä aikaa koskaan, klassinen musiikki taas kestää. 20-30 vuotta sitten sävellettyä popmusiikkia ei enää esitetä tänä päivänä livenä. Valtaosaa vain 5 vuotta sitten sävelletystä ei myöskään enää esitetä. Ei EDES SITÄ joka aikanaan arvioitiin lajinsa parhaimmistoon. Kertoo kaiken popmusiikin todellisesta arvosta yleensä.

        Sitävastoin 300 vuotta sitten sävellettyä klassista musiikkia harjoitellaan ja esitetään säännöllisesti konserteissa ja levytetään uudestaan ja uudestaan. Satoja säveltäjiä klassisen musiikin kolmelta viimeiseltä vuosisadalta on säilynyt aktiivisessa konserttirepertuaarissa.

        Syystä että tämä musiikki on niin paljon korkaluokkaisempaa kuin pop. Aika ei muuta sen arvoa.

        PS Kuinkahan kauan aiot vielä takoa paksua kalloasi täällä seinään?

        saankaan. Mahtavaa tiedon valtaa. Olen onnellinen
        kun minulla tietokone. Opin valtavasti kun musiikin tiedon jättiläiset keskustelevat keskenään. He tietävät kaiken musiikista.
        Aivan kaiken. Yritän kovasti ymmärtää,suljen radion, en kuuntele en poppia, en klassista,
        en mitään. Luen palstalta kun he keskenään
        sivistyneesti vaihtavat mielipiteitään. Kiitos,
        kiitos teille.


      • poppari
        sivystystä täältä kirjoitti:

        saankaan. Mahtavaa tiedon valtaa. Olen onnellinen
        kun minulla tietokone. Opin valtavasti kun musiikin tiedon jättiläiset keskustelevat keskenään. He tietävät kaiken musiikista.
        Aivan kaiken. Yritän kovasti ymmärtää,suljen radion, en kuuntele en poppia, en klassista,
        en mitään. Luen palstalta kun he keskenään
        sivistyneesti vaihtavat mielipiteitään. Kiitos,
        kiitos teille.

        Eikö poppi ookkaan kuolematonta musiikkia? Vaikka siin o nii iiiiiiiiiiihana svengi ja ne mylvii ja keikkuu nii villisti siel laval? Paskoja ootte ko valehtelitte mulle. Prkle.


      • tietoa.
        mittapuu on kirjoitti:

        aika. Popmusiikki ei kestä aikaa koskaan, klassinen musiikki taas kestää. 20-30 vuotta sitten sävellettyä popmusiikkia ei enää esitetä tänä päivänä livenä. Valtaosaa vain 5 vuotta sitten sävelletystä ei myöskään enää esitetä. Ei EDES SITÄ joka aikanaan arvioitiin lajinsa parhaimmistoon. Kertoo kaiken popmusiikin todellisesta arvosta yleensä.

        Sitävastoin 300 vuotta sitten sävellettyä klassista musiikkia harjoitellaan ja esitetään säännöllisesti konserteissa ja levytetään uudestaan ja uudestaan. Satoja säveltäjiä klassisen musiikin kolmelta viimeiseltä vuosisadalta on säilynyt aktiivisessa konserttirepertuaarissa.

        Syystä että tämä musiikki on niin paljon korkaluokkaisempaa kuin pop. Aika ei muuta sen arvoa.

        PS Kuinkahan kauan aiot vielä takoa paksua kalloasi täällä seinään?

        "Popmusiikki ei kestä aikaa koskaan, klassinen musiikki taas kestää."

        Paras popmusiikki on kestänyt aikaa niin kauan kuin se ollut olemassa, julkaisustaan tähän päivään saakka. Koska populaarimusiikkia ei ole tehty "kuin" n. 50-60 vuotta, ei se ole voinut kestää satoja vuosia. Mutta täysin ajattomat levytykset kestävät aina kuuntelua, olivat ne sitten klassista tai populaarimusiikkia - ja molemmista, niin klassisesta kuin populaarimusiikistakin, löytyy ajatonta musiikkia. Se on fakta.

        Ja kestääkö kaikki klassinen sitten aikaa? Ei tietystikään! Huonot klassiset teokset unohtuvat, ja niitä on taatusti ollut paljon enemmän kuin hyvää - hyvä vain jää historiaan. Sama juttu on suositussa ja tästä syystä vähättelemässänne populaarimusiikissa.

        "20-30 vuotta sitten sävellettyä popmusiikkia ei enää esitetä tänä päivänä livenä."

        Mihinkäs tämä väite perustuu? Lukuisat cover-bändit esittävät ihailemiensa artistien musiikkia vuosikymmenten takaa, niitä esitetään klassisen musiikin konserteissa uudelleen sovitettuina versioina, musikaaleissa, ja monenlaisissa muissa yhteyksissä. Täysin paikkaansa pitämätön väite jälleen kerran.

        Ei taiteellisen teoksen (oli se sitten kuvataidetta, musiikkia, modernia rakennustaidetta tai mitä tahansa) arvoa vähennä sen yksinkertaisuus, tai nosta sen monimutkaisuus. Yksinkertainen ja toimiva on itseasiassa helvetin vaikea saavuttaa. Aikaakestävyys on minustakin hyvä mittari musiikille. Paras populaarimusiikki kestää VARMASTI vuosisatoja. Onhan se kestänyt jo nyt 50-60 vuotta ilman että aika pääsee puremaan.

        Minusta ei kannata olla niin ahdasmielinen että pitää musiikkityyliä huonona vain sen takia, että se on suosittua. Se ei liity todella musiikin arvoon. En minäkään pidä mistään nykyajan purkkapopista, vaan sellaisesta populaarimusiikista joka on kestänyt aikaa. Se, että kuittaa kaikki populaarimusiikin moninaiset hienot tyylit jazzista rockiin ja soulista poppiin jnejne., sanomalla vain "10 X YÄK", on minusta ahdistavan ahdasmielistä. Ihan kuin ei voisi edes antaa mahdollisuutta toisenlaiselle musiikille... Ahdasmielisyydestä irroittautumista ei valitettavasti opeteta korkeakouluissa :/


      • aikaa
        tietoa. kirjoitti:

        "Popmusiikki ei kestä aikaa koskaan, klassinen musiikki taas kestää."

        Paras popmusiikki on kestänyt aikaa niin kauan kuin se ollut olemassa, julkaisustaan tähän päivään saakka. Koska populaarimusiikkia ei ole tehty "kuin" n. 50-60 vuotta, ei se ole voinut kestää satoja vuosia. Mutta täysin ajattomat levytykset kestävät aina kuuntelua, olivat ne sitten klassista tai populaarimusiikkia - ja molemmista, niin klassisesta kuin populaarimusiikistakin, löytyy ajatonta musiikkia. Se on fakta.

        Ja kestääkö kaikki klassinen sitten aikaa? Ei tietystikään! Huonot klassiset teokset unohtuvat, ja niitä on taatusti ollut paljon enemmän kuin hyvää - hyvä vain jää historiaan. Sama juttu on suositussa ja tästä syystä vähättelemässänne populaarimusiikissa.

        "20-30 vuotta sitten sävellettyä popmusiikkia ei enää esitetä tänä päivänä livenä."

        Mihinkäs tämä väite perustuu? Lukuisat cover-bändit esittävät ihailemiensa artistien musiikkia vuosikymmenten takaa, niitä esitetään klassisen musiikin konserteissa uudelleen sovitettuina versioina, musikaaleissa, ja monenlaisissa muissa yhteyksissä. Täysin paikkaansa pitämätön väite jälleen kerran.

        Ei taiteellisen teoksen (oli se sitten kuvataidetta, musiikkia, modernia rakennustaidetta tai mitä tahansa) arvoa vähennä sen yksinkertaisuus, tai nosta sen monimutkaisuus. Yksinkertainen ja toimiva on itseasiassa helvetin vaikea saavuttaa. Aikaakestävyys on minustakin hyvä mittari musiikille. Paras populaarimusiikki kestää VARMASTI vuosisatoja. Onhan se kestänyt jo nyt 50-60 vuotta ilman että aika pääsee puremaan.

        Minusta ei kannata olla niin ahdasmielinen että pitää musiikkityyliä huonona vain sen takia, että se on suosittua. Se ei liity todella musiikin arvoon. En minäkään pidä mistään nykyajan purkkapopista, vaan sellaisesta populaarimusiikista joka on kestänyt aikaa. Se, että kuittaa kaikki populaarimusiikin moninaiset hienot tyylit jazzista rockiin ja soulista poppiin jnejne., sanomalla vain "10 X YÄK", on minusta ahdistavan ahdasmielistä. Ihan kuin ei voisi edes antaa mahdollisuutta toisenlaiselle musiikille... Ahdasmielisyydestä irroittautumista ei valitettavasti opeteta korkeakouluissa :/

        "Paras popmusiikki on kestänyt aikaa niin kauan kuin se ollut olemassa"

        Ei ole kestänyt, eikä kestä. Livenä se musiikki lakkaa olemasta muutamassa vuodessa ja usein jo nopeamminkin. Huom! LIVENÄ eli sitä ei soiteta enää konserteissa uudestaan koska se on jo 5 vuoden päästä vanhentunutta.

        Levyt taas ovat pelkkä dokumentti hetkellisestä. Ei levyn olemassaolo mitään todista pysyvyydestä vaan ainoastaan se esitetäänkö musiikkia livenä ja alkuperäisessä muodossa uudestaan ja uudestaan läpi vuosisatojen.

        "populaarimusiikkia ei ole tehty "kuin" n. 50-60 vuotta, ei se ole voinut kestää satoja vuosia."

        Populäärimusiikkia on ollut niin kauan kuin ihmisiäkin, siitä vain ei ole käytetty termiä pop. Kansan keskuudessa juomalaulut ja tanssi- ym. musiikki olivat alkuaikojen poppia.

        "ja molemmista, niin klassisesta kuin populaarimusiikistakin, löytyy ajatonta musiikkia."

        Populäärimusiikki on aina sidottu aikaan ja hetkeen. Se sävellystekniikka ja tyyli jota siinä käytettiin, ei ole koskaan niin uniikkia että se tulisi kestämään. Aina löytyy klassiselta puolelta jotain samantapaista pidemmälle vietyä.

        Esim. joku jazz saattaa selvitä musiikinhistoriassa jonkinlaisena kuriositeettina, mutta vaikea uskoa että sitä enää soitettaisiin parin sadan vuoden päästä. Suurinta osaa jazzista ja popistahan ei yleensä edes julkaista tai levitetä nuotinnuksena.

        "Ja kestääkö kaikki klassinen sitten aikaa?"

        Kuten jo totesin klassisen eli vakavan musiikin historiasta on säilynyt valtava joukko nimiä ja sävellyksiäm jotka ovat edelleen aktiivisessa konserttirepertuaarissa. Ei se mikään sattuma ole vaan se kertoo että se musiikki yksinkertaisesti vain on korkeatasoisempaa.

        "suositussa ja tästä syystä vähättelemässänne populaarimusiikissa."

        Minkälaiset aivot tuottavat tällaista logiikkaa? Pitääkö sitä edelleen tavata joka kerta erikseen että suosio ei ole se ongelma. Vaan sen tavoittelusta aiheutuva musiikillisen rikkauden ja tasojen puute.

        Joko tajuat?

        "Lukuisat cover-bändit esittävät ihailemiensa artistien musiikkia vuosikymmenten takaa, niitä esitetään klassisen musiikin konserteissa uudelleen sovitettuina versioina"

        Hah: Uudelleen sovitettuna. Niinpä niin, siinä sitä taas ollaan myöntämässä kansalle ettei se musiikki kestänytkään. Kunpa vain kirjoittaja itsekin tajuaisi sanojensa ristiriidan.

        Sanot myös että "cover bandit soittavat klassisen musiikin konserteissa". Mistä lähtien? Tulee väkisin mieleen että taas on EMIn mies langan päässä. Henkilö jolla on klassisesta musiikista täysin realismin vastainen käsitys.

        "Ei taiteellisen teoksen arvoa vähennä sen yksinkertaisuus, tai nosta sen monimutkaisuus."

        Johan tämäkin on täällä selitetty. Tajuatko että jokin asia joka popparille on monimutkaista ei ole sitää ollenkaan klassisen musiikin tekijälle? Klassisen musiikin tekijälle se monimutkaisuus tarkoittaa vain lisävärejä paletissa. Mitä enemmän värejä, sitä enemmän mahdollisuuksia. Ei ollenkaan vaikeaa paitsi popparille.

        "Yksinkertainen ja toimiva"

        Klassinen ei edellytä samaa "toimivuutta" kuin pop. Popissa toimivuus tarkoittanee aina riittävän helposti lähestyttävää kun taas eräs klassisen musiikin pyrkimyksistä on haastaa kuulijansa musiikillisella tasolla.

        "Paras populaarimusiikki kestää VARMASTI vuosisatoja."

        Ei varmasti tule Abbat ja Beatlesit kestämään vuosisatoja. Eikä Beach Boysit sun muut. Ne ovat jo nyt kuolleet, sillä niitä ei enää esitetä popkonserteissa livenä. Kuinkahan moni niitä enää edes levyltä kuuntelee verrattuna niihin vuosiin jolloin suosio kukoisti. Jo se että se suosio on romahtanut näin pian on merkki siitä että kuolema odottaa sitä lopulta.

        Syystä ettei ko. musiikissa ole mitään niin ainutlaatuista mikä saisi sen kestämään uuden samanlaisen käyttömusiikin jättäessä sen aikanaan alleen.

        "Onhan se kestänyt jo nyt 50-60 vuotta ilman että aika pääsee puremaan."

        Se ei ole kestänyt. Ei vanha saatavilla oleva levytys ole mikään todiste kestämisestä, vaan pelkkä dokumentti aikakaudesta.

        "Ihan kuin ei voisi edes antaa mahdollisuutta toisenlaiselle musiikille..."

        Ei popille tarvi antaa mahdollisuutta, sehän on jo. Sensijaan siitä pidän minäkin kiinni erittäin jyrkästi että populäärimusiikkia ei saa rinnastaa klassiseen musiikkiin laadultaan samanarvoisena.

        Popmusiikki ei ole lähtökohdiltaan eikä laadultaan yhtä arvokasta.

        "Ahdasmielisyydestä irroittautumista ei valitettavasti opeteta korkeakouluissa"

        Valitettavasti sinä ja joku muu olette menneet niin pitkälle tämän valheellisen "molempi yhtä hyvä" filosofian myymisessä että toivon todellakin että moni muukin ryhtyy ottamaan kantaa moisiin myynninedistämiseksi leivottuihin järjettömyyksiin.


      • pläähh
        aikaa kirjoitti:

        "Paras popmusiikki on kestänyt aikaa niin kauan kuin se ollut olemassa"

        Ei ole kestänyt, eikä kestä. Livenä se musiikki lakkaa olemasta muutamassa vuodessa ja usein jo nopeamminkin. Huom! LIVENÄ eli sitä ei soiteta enää konserteissa uudestaan koska se on jo 5 vuoden päästä vanhentunutta.

        Levyt taas ovat pelkkä dokumentti hetkellisestä. Ei levyn olemassaolo mitään todista pysyvyydestä vaan ainoastaan se esitetäänkö musiikkia livenä ja alkuperäisessä muodossa uudestaan ja uudestaan läpi vuosisatojen.

        "populaarimusiikkia ei ole tehty "kuin" n. 50-60 vuotta, ei se ole voinut kestää satoja vuosia."

        Populäärimusiikkia on ollut niin kauan kuin ihmisiäkin, siitä vain ei ole käytetty termiä pop. Kansan keskuudessa juomalaulut ja tanssi- ym. musiikki olivat alkuaikojen poppia.

        "ja molemmista, niin klassisesta kuin populaarimusiikistakin, löytyy ajatonta musiikkia."

        Populäärimusiikki on aina sidottu aikaan ja hetkeen. Se sävellystekniikka ja tyyli jota siinä käytettiin, ei ole koskaan niin uniikkia että se tulisi kestämään. Aina löytyy klassiselta puolelta jotain samantapaista pidemmälle vietyä.

        Esim. joku jazz saattaa selvitä musiikinhistoriassa jonkinlaisena kuriositeettina, mutta vaikea uskoa että sitä enää soitettaisiin parin sadan vuoden päästä. Suurinta osaa jazzista ja popistahan ei yleensä edes julkaista tai levitetä nuotinnuksena.

        "Ja kestääkö kaikki klassinen sitten aikaa?"

        Kuten jo totesin klassisen eli vakavan musiikin historiasta on säilynyt valtava joukko nimiä ja sävellyksiäm jotka ovat edelleen aktiivisessa konserttirepertuaarissa. Ei se mikään sattuma ole vaan se kertoo että se musiikki yksinkertaisesti vain on korkeatasoisempaa.

        "suositussa ja tästä syystä vähättelemässänne populaarimusiikissa."

        Minkälaiset aivot tuottavat tällaista logiikkaa? Pitääkö sitä edelleen tavata joka kerta erikseen että suosio ei ole se ongelma. Vaan sen tavoittelusta aiheutuva musiikillisen rikkauden ja tasojen puute.

        Joko tajuat?

        "Lukuisat cover-bändit esittävät ihailemiensa artistien musiikkia vuosikymmenten takaa, niitä esitetään klassisen musiikin konserteissa uudelleen sovitettuina versioina"

        Hah: Uudelleen sovitettuna. Niinpä niin, siinä sitä taas ollaan myöntämässä kansalle ettei se musiikki kestänytkään. Kunpa vain kirjoittaja itsekin tajuaisi sanojensa ristiriidan.

        Sanot myös että "cover bandit soittavat klassisen musiikin konserteissa". Mistä lähtien? Tulee väkisin mieleen että taas on EMIn mies langan päässä. Henkilö jolla on klassisesta musiikista täysin realismin vastainen käsitys.

        "Ei taiteellisen teoksen arvoa vähennä sen yksinkertaisuus, tai nosta sen monimutkaisuus."

        Johan tämäkin on täällä selitetty. Tajuatko että jokin asia joka popparille on monimutkaista ei ole sitää ollenkaan klassisen musiikin tekijälle? Klassisen musiikin tekijälle se monimutkaisuus tarkoittaa vain lisävärejä paletissa. Mitä enemmän värejä, sitä enemmän mahdollisuuksia. Ei ollenkaan vaikeaa paitsi popparille.

        "Yksinkertainen ja toimiva"

        Klassinen ei edellytä samaa "toimivuutta" kuin pop. Popissa toimivuus tarkoittanee aina riittävän helposti lähestyttävää kun taas eräs klassisen musiikin pyrkimyksistä on haastaa kuulijansa musiikillisella tasolla.

        "Paras populaarimusiikki kestää VARMASTI vuosisatoja."

        Ei varmasti tule Abbat ja Beatlesit kestämään vuosisatoja. Eikä Beach Boysit sun muut. Ne ovat jo nyt kuolleet, sillä niitä ei enää esitetä popkonserteissa livenä. Kuinkahan moni niitä enää edes levyltä kuuntelee verrattuna niihin vuosiin jolloin suosio kukoisti. Jo se että se suosio on romahtanut näin pian on merkki siitä että kuolema odottaa sitä lopulta.

        Syystä ettei ko. musiikissa ole mitään niin ainutlaatuista mikä saisi sen kestämään uuden samanlaisen käyttömusiikin jättäessä sen aikanaan alleen.

        "Onhan se kestänyt jo nyt 50-60 vuotta ilman että aika pääsee puremaan."

        Se ei ole kestänyt. Ei vanha saatavilla oleva levytys ole mikään todiste kestämisestä, vaan pelkkä dokumentti aikakaudesta.

        "Ihan kuin ei voisi edes antaa mahdollisuutta toisenlaiselle musiikille..."

        Ei popille tarvi antaa mahdollisuutta, sehän on jo. Sensijaan siitä pidän minäkin kiinni erittäin jyrkästi että populäärimusiikkia ei saa rinnastaa klassiseen musiikkiin laadultaan samanarvoisena.

        Popmusiikki ei ole lähtökohdiltaan eikä laadultaan yhtä arvokasta.

        "Ahdasmielisyydestä irroittautumista ei valitettavasti opeteta korkeakouluissa"

        Valitettavasti sinä ja joku muu olette menneet niin pitkälle tämän valheellisen "molempi yhtä hyvä" filosofian myymisessä että toivon todellakin että moni muukin ryhtyy ottamaan kantaa moisiin myynninedistämiseksi leivottuihin järjettömyyksiin.

        Kuunnelkaa ja analysoikaa jokin klasarihitti, otetaan nyt vaikka esimerkiksi klassisen musiikin neron Mozartin säveltämä Eine Kleine Nachtmusik. Sävellyksen teema on pelkkää kolmisointua ja soinnutus I-V vuorotellen, taitaa seassa olla jokunen IV asteen sointukin. Tosi monimutkaista. Entäs vaikka Beethovenin Für Elise? I-IV-V ja pari muunnesointua siellä täällä. Vau. Entäs sitten vaikka Pachelbelin kaanon? Hohhoijjaa mitä toistoa. Chopinin (kaikki) valssit: I-IV-V ja pari välidominanttia.

        Ei klassinen musiikki tarkoita aina monimutkaista. Klassisesta musiikistakin ne yksinkertaisemmat korvaan tarttuvimmat hitit jää soimaan ja ne on niitä, jotka tavallinenkin tallaaja tunnistaa ja joista hän nauttii. Ja niitä tavallisia tallaajia meistä on suurin osa.

        Itse olen klasari, mutta kuuntelen myös laadukasta populäärimusiikkia. Se, joka väittää pop-musiikin olevan yksinkertaista ja "helppoa" ei tiedä siitä mitään. Toki on yksinkertaista ja helppoa popmusiikkia mutta niin on myös yksinkertaista ja helppoa klassista musiikkia. Kuten on myös monimutkaista ja vaativaa klassista ja poppia. Älkää viitsikö riidellä näin typerästä aiheesta. Menkää ulos raittiiseen ilmaan.


      • yksinkertaistamista
        aikaa kirjoitti:

        "Paras popmusiikki on kestänyt aikaa niin kauan kuin se ollut olemassa"

        Ei ole kestänyt, eikä kestä. Livenä se musiikki lakkaa olemasta muutamassa vuodessa ja usein jo nopeamminkin. Huom! LIVENÄ eli sitä ei soiteta enää konserteissa uudestaan koska se on jo 5 vuoden päästä vanhentunutta.

        Levyt taas ovat pelkkä dokumentti hetkellisestä. Ei levyn olemassaolo mitään todista pysyvyydestä vaan ainoastaan se esitetäänkö musiikkia livenä ja alkuperäisessä muodossa uudestaan ja uudestaan läpi vuosisatojen.

        "populaarimusiikkia ei ole tehty "kuin" n. 50-60 vuotta, ei se ole voinut kestää satoja vuosia."

        Populäärimusiikkia on ollut niin kauan kuin ihmisiäkin, siitä vain ei ole käytetty termiä pop. Kansan keskuudessa juomalaulut ja tanssi- ym. musiikki olivat alkuaikojen poppia.

        "ja molemmista, niin klassisesta kuin populaarimusiikistakin, löytyy ajatonta musiikkia."

        Populäärimusiikki on aina sidottu aikaan ja hetkeen. Se sävellystekniikka ja tyyli jota siinä käytettiin, ei ole koskaan niin uniikkia että se tulisi kestämään. Aina löytyy klassiselta puolelta jotain samantapaista pidemmälle vietyä.

        Esim. joku jazz saattaa selvitä musiikinhistoriassa jonkinlaisena kuriositeettina, mutta vaikea uskoa että sitä enää soitettaisiin parin sadan vuoden päästä. Suurinta osaa jazzista ja popistahan ei yleensä edes julkaista tai levitetä nuotinnuksena.

        "Ja kestääkö kaikki klassinen sitten aikaa?"

        Kuten jo totesin klassisen eli vakavan musiikin historiasta on säilynyt valtava joukko nimiä ja sävellyksiäm jotka ovat edelleen aktiivisessa konserttirepertuaarissa. Ei se mikään sattuma ole vaan se kertoo että se musiikki yksinkertaisesti vain on korkeatasoisempaa.

        "suositussa ja tästä syystä vähättelemässänne populaarimusiikissa."

        Minkälaiset aivot tuottavat tällaista logiikkaa? Pitääkö sitä edelleen tavata joka kerta erikseen että suosio ei ole se ongelma. Vaan sen tavoittelusta aiheutuva musiikillisen rikkauden ja tasojen puute.

        Joko tajuat?

        "Lukuisat cover-bändit esittävät ihailemiensa artistien musiikkia vuosikymmenten takaa, niitä esitetään klassisen musiikin konserteissa uudelleen sovitettuina versioina"

        Hah: Uudelleen sovitettuna. Niinpä niin, siinä sitä taas ollaan myöntämässä kansalle ettei se musiikki kestänytkään. Kunpa vain kirjoittaja itsekin tajuaisi sanojensa ristiriidan.

        Sanot myös että "cover bandit soittavat klassisen musiikin konserteissa". Mistä lähtien? Tulee väkisin mieleen että taas on EMIn mies langan päässä. Henkilö jolla on klassisesta musiikista täysin realismin vastainen käsitys.

        "Ei taiteellisen teoksen arvoa vähennä sen yksinkertaisuus, tai nosta sen monimutkaisuus."

        Johan tämäkin on täällä selitetty. Tajuatko että jokin asia joka popparille on monimutkaista ei ole sitää ollenkaan klassisen musiikin tekijälle? Klassisen musiikin tekijälle se monimutkaisuus tarkoittaa vain lisävärejä paletissa. Mitä enemmän värejä, sitä enemmän mahdollisuuksia. Ei ollenkaan vaikeaa paitsi popparille.

        "Yksinkertainen ja toimiva"

        Klassinen ei edellytä samaa "toimivuutta" kuin pop. Popissa toimivuus tarkoittanee aina riittävän helposti lähestyttävää kun taas eräs klassisen musiikin pyrkimyksistä on haastaa kuulijansa musiikillisella tasolla.

        "Paras populaarimusiikki kestää VARMASTI vuosisatoja."

        Ei varmasti tule Abbat ja Beatlesit kestämään vuosisatoja. Eikä Beach Boysit sun muut. Ne ovat jo nyt kuolleet, sillä niitä ei enää esitetä popkonserteissa livenä. Kuinkahan moni niitä enää edes levyltä kuuntelee verrattuna niihin vuosiin jolloin suosio kukoisti. Jo se että se suosio on romahtanut näin pian on merkki siitä että kuolema odottaa sitä lopulta.

        Syystä ettei ko. musiikissa ole mitään niin ainutlaatuista mikä saisi sen kestämään uuden samanlaisen käyttömusiikin jättäessä sen aikanaan alleen.

        "Onhan se kestänyt jo nyt 50-60 vuotta ilman että aika pääsee puremaan."

        Se ei ole kestänyt. Ei vanha saatavilla oleva levytys ole mikään todiste kestämisestä, vaan pelkkä dokumentti aikakaudesta.

        "Ihan kuin ei voisi edes antaa mahdollisuutta toisenlaiselle musiikille..."

        Ei popille tarvi antaa mahdollisuutta, sehän on jo. Sensijaan siitä pidän minäkin kiinni erittäin jyrkästi että populäärimusiikkia ei saa rinnastaa klassiseen musiikkiin laadultaan samanarvoisena.

        Popmusiikki ei ole lähtökohdiltaan eikä laadultaan yhtä arvokasta.

        "Ahdasmielisyydestä irroittautumista ei valitettavasti opeteta korkeakouluissa"

        Valitettavasti sinä ja joku muu olette menneet niin pitkälle tämän valheellisen "molempi yhtä hyvä" filosofian myymisessä että toivon todellakin että moni muukin ryhtyy ottamaan kantaa moisiin myynninedistämiseksi leivottuihin järjettömyyksiin.

        "Eine Kleine Nachtmusik."

        Mozartilta löytyy kovan luokan tavaraa valtavat määrät. Kerros nyt "klasari" joku popmusiikin teos joka vetää vertoja rikkaudessa vaikkapa Mozartin pianokonsertoille.

        "Entäs vaikka Beethovenin Für Elise? I-IV-V ja pari muunnesointua siellä täällä."

        Älä viitti höpöttää. Se on 1,5 minuuttia kestävä pikkukappale ja silti siinä on sentään B-osa VI astetta eli F-duuria ja eri teemalla ja C-osassa mennään sujuvasti jopa B-duuriin!

        Kerro nyt hemmetin neropatti joku popmusiikin 1,5 minuuttia kestävä hitti jossa tehdään *edes* se sama. Ja kerro joku popin miniatyyriteos joka vetää vertoja Prokofjevin pianominiatyyreille.

        "Chopinin (kaikki) valssit: I-IV-V ja pari välidominanttia."

        Ethän sä tiedä Chopinin valsseista yhtään mitään. Chopin oli kromatiikan uranuurtajia ja se kuuluu jo valsseissakin. Et taida edes tuntea muita asteita kuin I, IV ja V?

        No entä Chopinin nokturnot ja suurimuotoisemmat teokset? Balladit, Scherzot jne. Sano nyt edes joku popmusiikin teos joka vetää vertoja b-mollisonaatille ja sen älykkäälle kromatiikalle. Epäilen ettei vastausta tule.

        "Ei klassinen musiikki tarkoita aina monimutkaista."

        Klassisen musiikin rikkaus ja suuruus on siinä että se pystyy ja uskaltautuu käyttämään monimutkaisia ratkaisuja ja sointufunktioita. Se ei aina vain yritä miellyttää kuulijaa helpoimmilla mahdollisilla tavoilla. Se nyt vaan on keskimäärin erittäin paljon monimutkaisempaa kuin pop vaikka yrität jonkun minuutinpituisen miniatyyrin yksinkertaisuudella muuta väittää.

        "Klassisesta musiikistakin ne yksinkertaisemmat korvaan tarttuvimmat hitit jää soimaan ja ne on niitä"

        Ei me klasarit klassista musiikkia vain siksi kuunnella että se korvaan tarttuisi. Meillä on muita paljon tärkeämpiäkin vaatimuksia. Me esim. halutaan sointufunktioitten muassaan tuomaa älykästä ja johdonmukaista dramaturgiaa.Me halutaan soinnillisia, temaattisia ja rytmisiä oivalluksia jne. Ei meille riitä että joku sointu pysyy 10 sekuntia ja siihen päälle joku poplady laulaa nätin melisman. Sitten sama toistuu vähän eri korkeudelta.

        "jotka tavallinenkin tallaaja tunnistaa ja joista hän nauttii. Ja niitä tavallisia tallaajia meistä on suurin osa."

        Ei musiikki mikään kommunismin uloke ole, missä pitäisi ajatella ja kuulla vain sitä samaa mitä joku kouluttamaton keskivertokansalainen kuulee.

        "Itse olen klasari,"

        "Klasareitakin" on monenlaisia kuten täälläkin on jo nähty.

        "mutta kuuntelen myös laadukasta populäärimusiikkia."

        Mikä kenenkin mielestä on laadukasta ja miksi, on henkilökohtainen juttu. Samoin kuin se kuka itseään miksikin nimittää ja millä perusteilla.

        "Se, joka väittää pop-musiikin olevan yksinkertaista ja "helppoa" ei tiedä siitä mitään."

        Se on yksinkertaista ja (liian) helppoa verrattuna klassiseen musiikkiin. Mikset ota vertauskohdaksi romantiikasta eteenpäin sävellettyä musiikkia joka on soinnutuksen suhteen aivan eri luokkaa verrattuna tahallisen yksinkertaistaviin esimerkkeihisi? Ota esimerkiksi vaikka Skrjabin. Sano yksikin popmusiikin pianoteos joka vetää vertoja vaikkapa 5. pianosonaatin järisyttävälle ja suunnitelmalliselle neroudelle.

        "Kuten on myös monimutkaista ja vaativaa poppia".

        No nyt haluamme esimerkkejä vaativasta popista. Ja koska pidät rinnastamisesta, pyydän esimerkkiä popista joka on yhtä vaativaa tavaraa kuin vaikkapa Ravelin Daphnis ja Chloe -alkusoitto. Tai Debussyn Faunin iltapäivä. Tai mikä tahansa Ravelin tai Debussyn painoteos. Kerro joku jazz- tai pop-pianoteos joka on yhtä nerokkaan rikas ja laaja kuin vaikkapa Ravelin G-duurikonsertto. Tai Prokofjevin 2. ja 3. konsertto.

        Esimerkkejä peliin, kiitos!


    • klasari fanaatikko

      musta tuntuu että olet käsittänyt musiikin tarkoituksen ihan väärin ja kehoittaisinkin vain lukemaan sitä Tohtori toonikaa niin voit intellä musiikin hienouksista vielä laajemmin ;) taidat olla oikeasti hoidon tarpeessa vain joko kenties oletkin hoidossa?

      ai mitäkö on musiikin tarkoitus? no rikkoa ihmisten välisiä raja-aitoja, kuiluja, yhdistää meitä, ottaa kantaa jne. Kaikki kunnia klassiselle musiikille mutta se ei ole pystynyt vastaamaan yhteenkään näihin asioihin.

      • lähettiläälle

        Voi rassu pieni, joko tuli itku silmään? Loppuiko argumentit ennenkuin pää alkoi toimia?

        Mitä tulee musiikin tehtävään, musiikki itsessään (etenkin vakava musiikki) on siksi suuri asia, entiteetti, ettei sitä voi millekään kommunistiselle "tuoda meidät yhteen" tai "laittaa meidät samalle viivalle" -aatteelle alistaa.

        Tämä fiilistely -filosofia jota popparit yrittää täällä hädissään myydä, ei ole mitään täysipäisten ihmisten kehittynyttä ajatuksenjuoksua.

        Ai ettei klassinen ota kantaa? Nyt mars sinne lähimpään musiikkiopistoon kuuntelemaan musiikinhistorian oppitunteja. Pyydä päästä kuunteluoppilaaksi, ellet ole opiskelija. Tai lainaa kirjastosta kirjoja ja opiskele itse.


      • kirjoitus oli
        lähettiläälle kirjoitti:

        Voi rassu pieni, joko tuli itku silmään? Loppuiko argumentit ennenkuin pää alkoi toimia?

        Mitä tulee musiikin tehtävään, musiikki itsessään (etenkin vakava musiikki) on siksi suuri asia, entiteetti, ettei sitä voi millekään kommunistiselle "tuoda meidät yhteen" tai "laittaa meidät samalle viivalle" -aatteelle alistaa.

        Tämä fiilistely -filosofia jota popparit yrittää täällä hädissään myydä, ei ole mitään täysipäisten ihmisten kehittynyttä ajatuksenjuoksua.

        Ai ettei klassinen ota kantaa? Nyt mars sinne lähimpään musiikkiopistoon kuuntelemaan musiikinhistorian oppitunteja. Pyydä päästä kuunteluoppilaaksi, ellet ole opiskelija. Tai lainaa kirjastosta kirjoja ja opiskele itse.

        todella hyvä. Keskustelu sen jälkeen osittain
        todella alaarvoista. Musiikista voidaan aina väitellä ja hyvä niin. Nimittely ja pilkkaaminen
        ei todellakaan kerro minkäänlaisesta sivistyksestä. Asenne, minä olen oikeassa, tiedän, muut moukkia. Olen seurannut keskustelua. Varsinkin
        "ns" klasarit" jaottelevat ihmiset musiikimaun
        mukaan, muut ovat ovat kommareita, kouluttaumia,
        suorastaan alakastia. Eipä tässä kovinkaan moni
        keskustelija lopultakaan mitään ihmeemmin taida musiikkia harrastaa. Vastaan kyllä, en mihinkään
        "haitatteluun", puhutaan sitten laajemmin.


      • raamatusta...
        lähettiläälle kirjoitti:

        Voi rassu pieni, joko tuli itku silmään? Loppuiko argumentit ennenkuin pää alkoi toimia?

        Mitä tulee musiikin tehtävään, musiikki itsessään (etenkin vakava musiikki) on siksi suuri asia, entiteetti, ettei sitä voi millekään kommunistiselle "tuoda meidät yhteen" tai "laittaa meidät samalle viivalle" -aatteelle alistaa.

        Tämä fiilistely -filosofia jota popparit yrittää täällä hädissään myydä, ei ole mitään täysipäisten ihmisten kehittynyttä ajatuksenjuoksua.

        Ai ettei klassinen ota kantaa? Nyt mars sinne lähimpään musiikkiopistoon kuuntelemaan musiikinhistorian oppitunteja. Pyydä päästä kuunteluoppilaaksi, ellet ole opiskelija. Tai lainaa kirjastosta kirjoja ja opiskele itse.

        "Ei ole kestänyt, eikä kestä. Livenä se musiikki lakkaa olemasta muutamassa vuodessa ja usein jo nopeamminkin. Huom! LIVENÄ eli sitä ei soiteta enää konserteissa uudestaan koska se on jo 5 vuoden päästä vanhentunutta."

        Ei se, kuinka paljon vanhaa musiikkia konsertoidaan ole mikään mittari. Jos sitä yhä KUUNNELLAAN, niin se merkitsee. Ja ota nyt nokkiisi tai älä, niin mm. mainitsemiasi yhtyeitä popyhtyeitä Abbaa, Beatlesia, Beach Boysia ja lukuisia muita kuunnellaan nykyisin paljon enemmän kuin mitään klassista musiikkia ;)

        "Levyt taas ovat pelkkä dokumentti hetkellisestä. Ei levyn olemassaolo mitään todista pysyvyydestä vaan ainoastaan se esitetäänkö musiikkia livenä ja alkuperäisessä muodossa uudestaan ja uudestaan läpi vuosisatojen."

        Täysin järjetön väittämä. Klassista musiikkia esitetään paljon enemmän konserteissa kuin rock/pop-musiikkia. Rock/pop-musiikkia sen sijaan levytetään paljon enemmän kuin klassista musiikkia. Tämä on eroavaisuus, mikä sinun täytyy vain hyväksyä. Tiedän että se on vaikeaa.

        "Populäärimusiikki on aina sidottu aikaan ja hetkeen."

        Kuinka aasi yksi ihminen voi olla?? On satoja populaarimusiikin artisteja ja bändejä, joiden tuotanto on täysin ajatonta.

        "Esim. joku jazz saattaa selvitä musiikinhistoriassa jonkinlaisena kuriositeettina, mutta vaikea uskoa että sitä enää soitettaisiin parin sadan vuoden päästä. Suurinta osaa jazzista ja popistahan ei yleensä edes julkaista tai levitetä nuotinnuksena."

        Klassiseen musiikkiin kuuluu teknisyys, nuotinnokset ym. arvot. Populaarimusiikkiin ei. Tämä ei ole hyve kumpaankaan suuntaan. Tämä on vain eroavaisuus. Avaa mieltäsi ja hyväksy se.

        "Kuten jo totesin klassisen eli vakavan musiikin historiasta on säilynyt valtava joukko nimiä ja sävellyksiäm jotka ovat edelleen aktiivisessa konserttirepertuaarissa.."

        Niin mutta minä kysyinkin, kestääkö KAIKKI klassinen aikaa? Luepa vaikka viestini uudestaan. Niin minä tosiaan kirjoitin, enkö vain? Ja siihen kysymykseenhän vastaus on ei.

        "Joko tajuat?"

        Tajusin jo viikkoja sitten. Sinä et tajua vuosien päästäkään ;I

        "Hah: Uudelleen sovitettuna. Niinpä niin, siinä sitä taas ollaan myöntämässä kansalle ettei se musiikki kestänytkään. Kunpa vain kirjoittaja itsekin tajuaisi sanojensa ristiriidan."

        Mitä ristiriitaa siinä on? Populaarimusiikkia esitetään joskus klassisen musiikin välineistöllä, eli sovitetaan uudestaan. Yhtä hyvin voisi sanoa, ettei klassinen kestä aikaa, koska esim. Beethoveninkin sinfonioita on esitetty heavybändien toimesta. Eli sovitettu uudestaan.

        "Ei varmasti tule Abbat ja Beatlesit kestämään vuosisatoja. Eikä Beach Boysit sun muut. Ne ovat jo nyt kuolleet, sillä niitä ei enää esitetä popkonserteissa livenä. Kuinkahan moni niitä enää edes levyltä kuuntelee verrattuna niihin vuosiin jolloin suosio kukoisti."

        Voin löydä vetoa kanssasi, että kestää ;) Aivan sataprosenttisen varmasti kestää. Onko sitä vaikea hyväksyä? Näyttää olevan. Ja mitä levyiltä kuuntelemiseen tulee, niin onhan popin suosio säilynyt paljon suurempana verrattuna klassisen musiikin suosion säilymiseen. Mutta suosiosta ei kannata varmaan puhua enempää, kun hermostut siitä entisestään ;)

        "Syystä ettei ko. musiikissa ole mitään niin ainutlaatuista mikä saisi sen kestämään uuden samanlaisen käyttömusiikin jättäessä sen aikanaan alleen."

        Aikaa kestämätöntä klassista musiikkia on tehty vähintään yhtä paljon kuin poppia. Sitä ei vain muisteta, niinkuin ei sellaista populaarimusiikkiakaan joka ei ole kestänyt aikaa. Looginen yhtälö, luulisi sinun kaltaisesi korkeasti koulutetun ihmisen tajuavan.

        Minä olen samaa mieltä siitä, että joku on oikeasti ymmärtänyt musiikin ja taiteen vähän väärin. Sitä ei voi opettaa kouluissa kuin teoreettisella tasolla, eikä se riitä mihinkään. On surullista, että jotkut luulevat taiteen olevan pelkästään tekninen asia.

        PS. tässä osa oli vain murto-osa pirun raamatun poiminnoista. Yritin koota kaiken, mutta näin nuorekasta kieltä käyttäen: huoh! ;)


      • mr-tambourine-man
        kirjoitus oli kirjoitti:

        todella hyvä. Keskustelu sen jälkeen osittain
        todella alaarvoista. Musiikista voidaan aina väitellä ja hyvä niin. Nimittely ja pilkkaaminen
        ei todellakaan kerro minkäänlaisesta sivistyksestä. Asenne, minä olen oikeassa, tiedän, muut moukkia. Olen seurannut keskustelua. Varsinkin
        "ns" klasarit" jaottelevat ihmiset musiikimaun
        mukaan, muut ovat ovat kommareita, kouluttaumia,
        suorastaan alakastia. Eipä tässä kovinkaan moni
        keskustelija lopultakaan mitään ihmeemmin taida musiikkia harrastaa. Vastaan kyllä, en mihinkään
        "haitatteluun", puhutaan sitten laajemmin.

        "Alkuperäinen kirjoitus oli todella hyvä. Keskustelu sen jälkeen osittain
        todella ala-arvoista."

        Älä muuta sano! Pistän tähän havainnoillistamaan yhden nimeltä mainitsemattoman kirjoittelijan 'viisauden sanoja'. Miten kukaan oikeasti PYSTYY vajoamaan näin alas? Tod.näk aikuinen ihminen vielä... en pysty käsittämään. Täytyy olla todella suuria puutteita kasvatuksessa.

        Nauttikaa! (tässä suoraan kopioitu pätkä)

        "Mietit että ei kai sitä kirkkoon tarvi mennä kuuntelemaan Kunst der Fugea ja unohtaa ihan kokonaan masturbointia? Tuumailet mitä muuta tarkoitusta musiikilla voisi olla kuin erektion ruokkiminen?"

        "Klassinen musiikki saa sinut rapsuttamaan päätäsi, poppi taas takapuoltasi ja erogeenisia alueita. Olet apina jolle tulee lopuksi aina pissahätä ja jonka fiilikset valuu lopulta hiljakseen alas viemäriin. Kunnes tulee seuraava kutinaa aiheuttava myyntimenestys."

        ----

        Fiksua, vai mitä?


      • totuutta popista
        raamatusta... kirjoitti:

        "Ei ole kestänyt, eikä kestä. Livenä se musiikki lakkaa olemasta muutamassa vuodessa ja usein jo nopeamminkin. Huom! LIVENÄ eli sitä ei soiteta enää konserteissa uudestaan koska se on jo 5 vuoden päästä vanhentunutta."

        Ei se, kuinka paljon vanhaa musiikkia konsertoidaan ole mikään mittari. Jos sitä yhä KUUNNELLAAN, niin se merkitsee. Ja ota nyt nokkiisi tai älä, niin mm. mainitsemiasi yhtyeitä popyhtyeitä Abbaa, Beatlesia, Beach Boysia ja lukuisia muita kuunnellaan nykyisin paljon enemmän kuin mitään klassista musiikkia ;)

        "Levyt taas ovat pelkkä dokumentti hetkellisestä. Ei levyn olemassaolo mitään todista pysyvyydestä vaan ainoastaan se esitetäänkö musiikkia livenä ja alkuperäisessä muodossa uudestaan ja uudestaan läpi vuosisatojen."

        Täysin järjetön väittämä. Klassista musiikkia esitetään paljon enemmän konserteissa kuin rock/pop-musiikkia. Rock/pop-musiikkia sen sijaan levytetään paljon enemmän kuin klassista musiikkia. Tämä on eroavaisuus, mikä sinun täytyy vain hyväksyä. Tiedän että se on vaikeaa.

        "Populäärimusiikki on aina sidottu aikaan ja hetkeen."

        Kuinka aasi yksi ihminen voi olla?? On satoja populaarimusiikin artisteja ja bändejä, joiden tuotanto on täysin ajatonta.

        "Esim. joku jazz saattaa selvitä musiikinhistoriassa jonkinlaisena kuriositeettina, mutta vaikea uskoa että sitä enää soitettaisiin parin sadan vuoden päästä. Suurinta osaa jazzista ja popistahan ei yleensä edes julkaista tai levitetä nuotinnuksena."

        Klassiseen musiikkiin kuuluu teknisyys, nuotinnokset ym. arvot. Populaarimusiikkiin ei. Tämä ei ole hyve kumpaankaan suuntaan. Tämä on vain eroavaisuus. Avaa mieltäsi ja hyväksy se.

        "Kuten jo totesin klassisen eli vakavan musiikin historiasta on säilynyt valtava joukko nimiä ja sävellyksiäm jotka ovat edelleen aktiivisessa konserttirepertuaarissa.."

        Niin mutta minä kysyinkin, kestääkö KAIKKI klassinen aikaa? Luepa vaikka viestini uudestaan. Niin minä tosiaan kirjoitin, enkö vain? Ja siihen kysymykseenhän vastaus on ei.

        "Joko tajuat?"

        Tajusin jo viikkoja sitten. Sinä et tajua vuosien päästäkään ;I

        "Hah: Uudelleen sovitettuna. Niinpä niin, siinä sitä taas ollaan myöntämässä kansalle ettei se musiikki kestänytkään. Kunpa vain kirjoittaja itsekin tajuaisi sanojensa ristiriidan."

        Mitä ristiriitaa siinä on? Populaarimusiikkia esitetään joskus klassisen musiikin välineistöllä, eli sovitetaan uudestaan. Yhtä hyvin voisi sanoa, ettei klassinen kestä aikaa, koska esim. Beethoveninkin sinfonioita on esitetty heavybändien toimesta. Eli sovitettu uudestaan.

        "Ei varmasti tule Abbat ja Beatlesit kestämään vuosisatoja. Eikä Beach Boysit sun muut. Ne ovat jo nyt kuolleet, sillä niitä ei enää esitetä popkonserteissa livenä. Kuinkahan moni niitä enää edes levyltä kuuntelee verrattuna niihin vuosiin jolloin suosio kukoisti."

        Voin löydä vetoa kanssasi, että kestää ;) Aivan sataprosenttisen varmasti kestää. Onko sitä vaikea hyväksyä? Näyttää olevan. Ja mitä levyiltä kuuntelemiseen tulee, niin onhan popin suosio säilynyt paljon suurempana verrattuna klassisen musiikin suosion säilymiseen. Mutta suosiosta ei kannata varmaan puhua enempää, kun hermostut siitä entisestään ;)

        "Syystä ettei ko. musiikissa ole mitään niin ainutlaatuista mikä saisi sen kestämään uuden samanlaisen käyttömusiikin jättäessä sen aikanaan alleen."

        Aikaa kestämätöntä klassista musiikkia on tehty vähintään yhtä paljon kuin poppia. Sitä ei vain muisteta, niinkuin ei sellaista populaarimusiikkiakaan joka ei ole kestänyt aikaa. Looginen yhtälö, luulisi sinun kaltaisesi korkeasti koulutetun ihmisen tajuavan.

        Minä olen samaa mieltä siitä, että joku on oikeasti ymmärtänyt musiikin ja taiteen vähän väärin. Sitä ei voi opettaa kouluissa kuin teoreettisella tasolla, eikä se riitä mihinkään. On surullista, että jotkut luulevat taiteen olevan pelkästään tekninen asia.

        PS. tässä osa oli vain murto-osa pirun raamatun poiminnoista. Yritin koota kaiken, mutta näin nuorekasta kieltä käyttäen: huoh! ;)

        "Ei se, kuinka paljon vanhaa musiikkia konsertoidaan ole mikään mittari."

        Se on se paras mahdollinen mittari.

        "Jos sitä yhä KUUNNELLAAN, niin se merkitsee."

        Muttakun sitä ei kuunnella. Ei kukaan kuuntele enää Abbaa tai Beatleja. Kaikilla on uudet listahitit levylautasella. Kunnes nekin syrjäyttää taas seuraavat hitit. Popmusiikki on kuin kakka joka pyörii suolessa kerran ja joka päätyy pönttöön kunnes tulee uusi kakka.

        "Ei levyn olemassaolo mitään todista pysyvyydestä vaan ainoastaan se esitetäänkö musiikkia livenä ja alkuperäisessä muodossa uudestaan ja uudestaan läpi vuosisatojen."

        "Täysin järjetön väittämä."

        Ei kun täysin oikea ja realistinen väittämä.

        "Rock/pop-musiikkia sen sijaan levytetään paljon enemmän kuin klassista musiikkia."

        Koska se on pelkkää käyttömusiikkia jossa määrä korvaa laadun. Näin on aina ollut ja on aina oleva.

        "On satoja populaarimusiikin artisteja ja bändejä, joiden tuotanto on täysin ajatonta."

        Älä nyt höpötä. Eihän popmusiikki edes musiikkina ole niin korkeatasoista että se VOISI selviytyä kamppailussa elintilasta.

        Lisäksi huomautan että jonkun melodian säilyminen niin että siihen tehdään uusi säestys myöhemmin ei todellakaan ole todiste mistään popin kuolemattomuudesta.

        "Klassiseen musiikkiin kuuluu teknisyys, nuotinnokset ym. arvot. Populaarimusiikkiin ei."

        Onko nuotinnus arvo? Pönttö mikä pönttö.

        "Kuten jo totesin klassisen eli vakavan musiikin historiasta on säilynyt valtava joukko nimiä ja sävellyksiäm jotka ovat edelleen aktiivisessa konserttirepertuaarissa.."

        Jatkoa:

        Miksei 1800-luvun popmusiikki ole säilynyt tähän päivään? Miksei sitä esitetä enää missään? Siksi ettei sillä ole musiikkina edellytyksiä säilyä. Samoin käy kaikelle popmusiikille 5 elinvuoden jälkeen: Se kuolee ja "elää" pelkästään levyllä ja mitä enemmän levyjä tulee lisää sitä nopeampaa vanhan käyttömusiikin kuolema on.

        "Hah: Uudelleen sovitettuna. Niinpä niin, siinä sitä taas ollaan myöntämässä kansalle ettei se musiikki kestänytkään. Kunpa vain kirjoittaja itsekin tajuaisi sanojensa ristiriidan."

        "Populaarimusiikkia esitetään joskus klassisen musiikin välineistöllä, eli sovitetaan uudestaan."

        Mitä ihmettä runoilet? "Esitetään klassisen välineistöllä eli sovitetaan uudestaan"? Tajuatko mitä kirjoitit? Ei kuule soita sinfoniaorkesterit konserteissaan sovituksia Beatlesin piiseistä. Eikä Abban. Mistä sä keksit näitä juttuja?

        "Yhtä hyvin voisi sanoa, ettei klassinen kestä aikaa, koska esim. Beethoveninkin sinfonioita on esitetty heavybändien toimesta. Eli sovitettu uudestaan."

        Olet totaalisen pihalla ja yrität hädissäsi keksiä tietä sisälle. Beethovenin sinfonioitahan esitetään koko ajan konserteissa alkuperäisinä.

        "Voin löydä vetoa kanssasi, että kestää."

        Haloo, Abbat ja Beatlet ovat JO kuolleet. Kukaan ei enää tule esittämään Beach Boysejakaan säännöllisesti konserteissa livenä.

        "niin onhan popin suosio säilynyt paljon suurempana verrattuna klassisen musiikin suosion säilymiseen."

        No siis vielä kerran, niitä 1800-luvun juomalauluja ei esitä enää kukaan missään! Eli suosio on missä? Lisäksi Abbaa ei esitä enää kukaan missään. Mihin senkin suosio häipyi? Samoin kävi Beatleille.

        "Syystä ettei ko. musiikissa ole mitään niin ainutlaatuista mikä saisi sen kestämään uuden samanlaisen käyttömusiikin jättäessä sen aikanaan alleen."

        Aikaa kestävää klassista musiikkia on tehty erittäin paljon. Aikaa kestävää populaarimusiikkia taas ei ole tehty, sillä populäärimusiikki todellakin on vain käyttömusiikkia.

        "Minä olen samaa mieltä siitä, että joku on oikeasti ymmärtänyt musiikin ja taiteen vähän väärin. Sitä ei voi opettaa kouluissa kuin teoreettisella tasolla, eikä se riitä mihinkään."

        Sinä et ole edes ymmärtänyt musiikkia! Musiikki on kuin muutkin taiteet, joiden ilmentämiseen tarvitaan tekniikkaa, älyä ja oivallusta.

        Ei musiikki ole mitään apinan perseen rapsutusta jota harrastetaan aina kun kutisee.

        "On surullista, että jotkut luulevat taiteen olevan pelkästään tekninen asia."

        Asiantuntemattoman ihmisen typeryys huipussaan.

        Oikeesti, jos sulla ei ole mitään sanottavaa, miks tuhlaat kaikkien aikaa lapsellisella kiukuttelullasi täällä?


      • siitä mikä
        mr-tambourine-man kirjoitti:

        "Alkuperäinen kirjoitus oli todella hyvä. Keskustelu sen jälkeen osittain
        todella ala-arvoista."

        Älä muuta sano! Pistän tähän havainnoillistamaan yhden nimeltä mainitsemattoman kirjoittelijan 'viisauden sanoja'. Miten kukaan oikeasti PYSTYY vajoamaan näin alas? Tod.näk aikuinen ihminen vielä... en pysty käsittämään. Täytyy olla todella suuria puutteita kasvatuksessa.

        Nauttikaa! (tässä suoraan kopioitu pätkä)

        "Mietit että ei kai sitä kirkkoon tarvi mennä kuuntelemaan Kunst der Fugea ja unohtaa ihan kokonaan masturbointia? Tuumailet mitä muuta tarkoitusta musiikilla voisi olla kuin erektion ruokkiminen?"

        "Klassinen musiikki saa sinut rapsuttamaan päätäsi, poppi taas takapuoltasi ja erogeenisia alueita. Olet apina jolle tulee lopuksi aina pissahätä ja jonka fiilikset valuu lopulta hiljakseen alas viemäriin. Kunnes tulee seuraava kutinaa aiheuttava myyntimenestys."

        ----

        Fiksua, vai mitä?

        on popparin suhtautuminen musiikin funktioon. Poppari hakee tyydytystä, ei se enempää edes osaa pyytää.

        "Fiksua, vai mitä?"

        Oikein fiksua ja oivaltavaa.


      • baritoninaaras
        totuutta popista kirjoitti:

        "Ei se, kuinka paljon vanhaa musiikkia konsertoidaan ole mikään mittari."

        Se on se paras mahdollinen mittari.

        "Jos sitä yhä KUUNNELLAAN, niin se merkitsee."

        Muttakun sitä ei kuunnella. Ei kukaan kuuntele enää Abbaa tai Beatleja. Kaikilla on uudet listahitit levylautasella. Kunnes nekin syrjäyttää taas seuraavat hitit. Popmusiikki on kuin kakka joka pyörii suolessa kerran ja joka päätyy pönttöön kunnes tulee uusi kakka.

        "Ei levyn olemassaolo mitään todista pysyvyydestä vaan ainoastaan se esitetäänkö musiikkia livenä ja alkuperäisessä muodossa uudestaan ja uudestaan läpi vuosisatojen."

        "Täysin järjetön väittämä."

        Ei kun täysin oikea ja realistinen väittämä.

        "Rock/pop-musiikkia sen sijaan levytetään paljon enemmän kuin klassista musiikkia."

        Koska se on pelkkää käyttömusiikkia jossa määrä korvaa laadun. Näin on aina ollut ja on aina oleva.

        "On satoja populaarimusiikin artisteja ja bändejä, joiden tuotanto on täysin ajatonta."

        Älä nyt höpötä. Eihän popmusiikki edes musiikkina ole niin korkeatasoista että se VOISI selviytyä kamppailussa elintilasta.

        Lisäksi huomautan että jonkun melodian säilyminen niin että siihen tehdään uusi säestys myöhemmin ei todellakaan ole todiste mistään popin kuolemattomuudesta.

        "Klassiseen musiikkiin kuuluu teknisyys, nuotinnokset ym. arvot. Populaarimusiikkiin ei."

        Onko nuotinnus arvo? Pönttö mikä pönttö.

        "Kuten jo totesin klassisen eli vakavan musiikin historiasta on säilynyt valtava joukko nimiä ja sävellyksiäm jotka ovat edelleen aktiivisessa konserttirepertuaarissa.."

        Jatkoa:

        Miksei 1800-luvun popmusiikki ole säilynyt tähän päivään? Miksei sitä esitetä enää missään? Siksi ettei sillä ole musiikkina edellytyksiä säilyä. Samoin käy kaikelle popmusiikille 5 elinvuoden jälkeen: Se kuolee ja "elää" pelkästään levyllä ja mitä enemmän levyjä tulee lisää sitä nopeampaa vanhan käyttömusiikin kuolema on.

        "Hah: Uudelleen sovitettuna. Niinpä niin, siinä sitä taas ollaan myöntämässä kansalle ettei se musiikki kestänytkään. Kunpa vain kirjoittaja itsekin tajuaisi sanojensa ristiriidan."

        "Populaarimusiikkia esitetään joskus klassisen musiikin välineistöllä, eli sovitetaan uudestaan."

        Mitä ihmettä runoilet? "Esitetään klassisen välineistöllä eli sovitetaan uudestaan"? Tajuatko mitä kirjoitit? Ei kuule soita sinfoniaorkesterit konserteissaan sovituksia Beatlesin piiseistä. Eikä Abban. Mistä sä keksit näitä juttuja?

        "Yhtä hyvin voisi sanoa, ettei klassinen kestä aikaa, koska esim. Beethoveninkin sinfonioita on esitetty heavybändien toimesta. Eli sovitettu uudestaan."

        Olet totaalisen pihalla ja yrität hädissäsi keksiä tietä sisälle. Beethovenin sinfonioitahan esitetään koko ajan konserteissa alkuperäisinä.

        "Voin löydä vetoa kanssasi, että kestää."

        Haloo, Abbat ja Beatlet ovat JO kuolleet. Kukaan ei enää tule esittämään Beach Boysejakaan säännöllisesti konserteissa livenä.

        "niin onhan popin suosio säilynyt paljon suurempana verrattuna klassisen musiikin suosion säilymiseen."

        No siis vielä kerran, niitä 1800-luvun juomalauluja ei esitä enää kukaan missään! Eli suosio on missä? Lisäksi Abbaa ei esitä enää kukaan missään. Mihin senkin suosio häipyi? Samoin kävi Beatleille.

        "Syystä ettei ko. musiikissa ole mitään niin ainutlaatuista mikä saisi sen kestämään uuden samanlaisen käyttömusiikin jättäessä sen aikanaan alleen."

        Aikaa kestävää klassista musiikkia on tehty erittäin paljon. Aikaa kestävää populaarimusiikkia taas ei ole tehty, sillä populäärimusiikki todellakin on vain käyttömusiikkia.

        "Minä olen samaa mieltä siitä, että joku on oikeasti ymmärtänyt musiikin ja taiteen vähän väärin. Sitä ei voi opettaa kouluissa kuin teoreettisella tasolla, eikä se riitä mihinkään."

        Sinä et ole edes ymmärtänyt musiikkia! Musiikki on kuin muutkin taiteet, joiden ilmentämiseen tarvitaan tekniikkaa, älyä ja oivallusta.

        Ei musiikki ole mitään apinan perseen rapsutusta jota harrastetaan aina kun kutisee.

        "On surullista, että jotkut luulevat taiteen olevan pelkästään tekninen asia."

        Asiantuntemattoman ihmisen typeryys huipussaan.

        Oikeesti, jos sulla ei ole mitään sanottavaa, miks tuhlaat kaikkien aikaa lapsellisella kiukuttelullasi täällä?

        "Popmusiikki on kuin kakka joka pyörii suolessa kerran ja joka päätyy pönttöön kunnes tulee uusi kakka."

        Tämä totuus jäänee ikiajoiksi elämään...;)

        Taidemusiikin ja viihdemusiikin välinen suhde on sama kuin on taiteen ja viihteen suhde.

        Esteettisellä puolella eräs merkittävimpiä eroja on se, että klassinen taidemusiikki koostuu akustisesta,luonnollisesta äänestä ja viihdemusiikki perustuu sähköiseen äänentoistoon ja vahvistukseen laulua myöten.

        Toinen merkittävä ero on siinä, että rytmi on hallitsevassa roolissa kevyessä musiikissa, sitä taotaan rumpupatteristolla koko ajan, tai sitten kosketinsoittimistolla. Tämä tarkoittaa lähes väistämättä sitä, että musiikkillinen ajattelu tapahtuu "pystyyn" eikä melodisia kaarroksia eli fraaseja pääse kunnolla syntymään, kuten taidemusiikissa on usein pyrkimyksenä.

        Jos otetaan sävellytekniset keinot tarkasteluun, niin monipuolisuudessaan taidemusiikki ohittaa selkeästi viihdemusiikin: jo se, että popmusiikissa biisien mitta rajoittuu n. 5 minuuttiin, tekee rakenteellisuudesta rajoitetun. Moniosaisuutta ei juuri tunneta, eli suuren mittakaavan arkkitehtoonisuus puuttuu popmusiikista.

        Polyfoniaa ei käytetä juuri popmusiikin keinovalikoimissa, kun esim. fuuga on rakenteena yksi suurimpia sävellysteknisiä haasteita, saati fuugamuodon erilaiset variaatiot aina kaksoisfuugaan saakka.

        Modulaatioita käytetään kummassakin musiikinlajissa, mutta kuinka ne toteutetaan, on tyystin eri kysymys. Tekemisellä ja tekemisellä voi olla eroja, riippuu siitä kuinka hyvin tekijä tekemisensä osaa.

        Loppujen lopuksi kummastakin musiikinlajista 90% on täyttä roskaa. Vain harvat mestariteokset jäävät elämään oman aikansa jälkeen. Kummankin muusikinlajin merkitys on kiistaton. Ne ovat kuitenkin täysin eri lajeja, mestarillisen popmusiikin syvällisyys on täysin eri asioissa kuin mestarillisen taidemusiikin. Lyhyestä eliniästään ja eri funktiosta johtuen popmusiikin mestaruus on vielä nuorta, eikä sitä voi verrata mitenkään taidemusiikin monisatavuotiseen kaanoniin, jonka nerot ovat aikojen saatossa kirkastuneet ja virittäneet sävellysosaamisen äärimmäisyyteen. Se on vain hyväksyttävä!


      • mene päähän? :)
        totuutta popista kirjoitti:

        "Ei se, kuinka paljon vanhaa musiikkia konsertoidaan ole mikään mittari."

        Se on se paras mahdollinen mittari.

        "Jos sitä yhä KUUNNELLAAN, niin se merkitsee."

        Muttakun sitä ei kuunnella. Ei kukaan kuuntele enää Abbaa tai Beatleja. Kaikilla on uudet listahitit levylautasella. Kunnes nekin syrjäyttää taas seuraavat hitit. Popmusiikki on kuin kakka joka pyörii suolessa kerran ja joka päätyy pönttöön kunnes tulee uusi kakka.

        "Ei levyn olemassaolo mitään todista pysyvyydestä vaan ainoastaan se esitetäänkö musiikkia livenä ja alkuperäisessä muodossa uudestaan ja uudestaan läpi vuosisatojen."

        "Täysin järjetön väittämä."

        Ei kun täysin oikea ja realistinen väittämä.

        "Rock/pop-musiikkia sen sijaan levytetään paljon enemmän kuin klassista musiikkia."

        Koska se on pelkkää käyttömusiikkia jossa määrä korvaa laadun. Näin on aina ollut ja on aina oleva.

        "On satoja populaarimusiikin artisteja ja bändejä, joiden tuotanto on täysin ajatonta."

        Älä nyt höpötä. Eihän popmusiikki edes musiikkina ole niin korkeatasoista että se VOISI selviytyä kamppailussa elintilasta.

        Lisäksi huomautan että jonkun melodian säilyminen niin että siihen tehdään uusi säestys myöhemmin ei todellakaan ole todiste mistään popin kuolemattomuudesta.

        "Klassiseen musiikkiin kuuluu teknisyys, nuotinnokset ym. arvot. Populaarimusiikkiin ei."

        Onko nuotinnus arvo? Pönttö mikä pönttö.

        "Kuten jo totesin klassisen eli vakavan musiikin historiasta on säilynyt valtava joukko nimiä ja sävellyksiäm jotka ovat edelleen aktiivisessa konserttirepertuaarissa.."

        Jatkoa:

        Miksei 1800-luvun popmusiikki ole säilynyt tähän päivään? Miksei sitä esitetä enää missään? Siksi ettei sillä ole musiikkina edellytyksiä säilyä. Samoin käy kaikelle popmusiikille 5 elinvuoden jälkeen: Se kuolee ja "elää" pelkästään levyllä ja mitä enemmän levyjä tulee lisää sitä nopeampaa vanhan käyttömusiikin kuolema on.

        "Hah: Uudelleen sovitettuna. Niinpä niin, siinä sitä taas ollaan myöntämässä kansalle ettei se musiikki kestänytkään. Kunpa vain kirjoittaja itsekin tajuaisi sanojensa ristiriidan."

        "Populaarimusiikkia esitetään joskus klassisen musiikin välineistöllä, eli sovitetaan uudestaan."

        Mitä ihmettä runoilet? "Esitetään klassisen välineistöllä eli sovitetaan uudestaan"? Tajuatko mitä kirjoitit? Ei kuule soita sinfoniaorkesterit konserteissaan sovituksia Beatlesin piiseistä. Eikä Abban. Mistä sä keksit näitä juttuja?

        "Yhtä hyvin voisi sanoa, ettei klassinen kestä aikaa, koska esim. Beethoveninkin sinfonioita on esitetty heavybändien toimesta. Eli sovitettu uudestaan."

        Olet totaalisen pihalla ja yrität hädissäsi keksiä tietä sisälle. Beethovenin sinfonioitahan esitetään koko ajan konserteissa alkuperäisinä.

        "Voin löydä vetoa kanssasi, että kestää."

        Haloo, Abbat ja Beatlet ovat JO kuolleet. Kukaan ei enää tule esittämään Beach Boysejakaan säännöllisesti konserteissa livenä.

        "niin onhan popin suosio säilynyt paljon suurempana verrattuna klassisen musiikin suosion säilymiseen."

        No siis vielä kerran, niitä 1800-luvun juomalauluja ei esitä enää kukaan missään! Eli suosio on missä? Lisäksi Abbaa ei esitä enää kukaan missään. Mihin senkin suosio häipyi? Samoin kävi Beatleille.

        "Syystä ettei ko. musiikissa ole mitään niin ainutlaatuista mikä saisi sen kestämään uuden samanlaisen käyttömusiikin jättäessä sen aikanaan alleen."

        Aikaa kestävää klassista musiikkia on tehty erittäin paljon. Aikaa kestävää populaarimusiikkia taas ei ole tehty, sillä populäärimusiikki todellakin on vain käyttömusiikkia.

        "Minä olen samaa mieltä siitä, että joku on oikeasti ymmärtänyt musiikin ja taiteen vähän väärin. Sitä ei voi opettaa kouluissa kuin teoreettisella tasolla, eikä se riitä mihinkään."

        Sinä et ole edes ymmärtänyt musiikkia! Musiikki on kuin muutkin taiteet, joiden ilmentämiseen tarvitaan tekniikkaa, älyä ja oivallusta.

        Ei musiikki ole mitään apinan perseen rapsutusta jota harrastetaan aina kun kutisee.

        "On surullista, että jotkut luulevat taiteen olevan pelkästään tekninen asia."

        Asiantuntemattoman ihmisen typeryys huipussaan.

        Oikeesti, jos sulla ei ole mitään sanottavaa, miks tuhlaat kaikkien aikaa lapsellisella kiukuttelullasi täällä?

        "Muttakun sitä ei kuunnella. Ei kukaan kuuntele enää Abbaa tai Beatleja. Kaikilla on uudet listahitit levylautasella. Kunnes nekin syrjäyttää taas seuraavat hitit."

        Abban ja Beatlesin levyjä ostetaan edelleen vuosittain enemmän kuin suurinta osaa nykyisestä populaarimusiikista. Ja lukuisia muitakin popin klassikoita. Abbaa, Beach Boysia ja Beatlesia ja lukisia muitakin popin ikiklassikoita kuunnellaan joka päivä enemmän kuin mitään klassista säveltäjää. Näin tulee olemaan aina. Vaikka teinihysteria ja palvonta on vanhojen artistien kohdalta siirtynyt uusiin tähtiin, niin musiikki ja sen suosio säilyy. Suurempana kuin klassisen, luonnollisesti.

        "Ei kun täysin oikea ja realistinen väittämä."

        Kun ei keksi enää edes kännipäissään mitään argumenttia, niin toki tällainen "ei kun MÄ oon OIKEESTI täysin oikeassa!" -perustelu on myös ihan ok. Heh :D

        "Ei kuule soita sinfoniaorkesterit konserteissaan sovituksia Beatlesin piiseistä. Eikä Abban. Mistä sä keksit näitä juttuja?"

        On soitettu lukemattomia kertoja, soitetaan jatkuvasti. Ihan äskettäin Sinfonia Lahti esitti Queenin ja Abban musiikkia orkesteri- ja kuorosovituksina. Lontoossa sekä Beach Boysin että Abban että Beatlesin biisit ovat usein konserttiesityksessä. Ja monien muiden. Abban biiseistä esitetään parhaillaankin kansainvälistä musikaaliversiota. Seuraisit vähän enemmän aikaasi, söpöliini ;)

        "No siis vielä kerran, niitä 1800-luvun juomalauluja ei esitä enää kukaan missään! Eli suosio on missä? Lisäksi Abbaa ei esitä enää kukaan missään. Mihin senkin suosio häipyi? Samoin kävi Beatleille."

        Suosio on säilynyt valtavana. Ja säilyy. Se ei ole mikään salaisuus, mitä pitäisi peitellä.

        "Ei musiikki ole mitään apinan perseen rapsutusta jota harrastetaan aina kun kutisee."

        Ei niin. Sitä on sinun elämäsi sisältö.

        "Pönttö mikä pönttö."

        Hyvä että myönsit itsekin. Hyväksyntähän on ensimmäinen askel toipumiseen ;=)


      • edelliseen
        baritoninaaras kirjoitti:

        "Popmusiikki on kuin kakka joka pyörii suolessa kerran ja joka päätyy pönttöön kunnes tulee uusi kakka."

        Tämä totuus jäänee ikiajoiksi elämään...;)

        Taidemusiikin ja viihdemusiikin välinen suhde on sama kuin on taiteen ja viihteen suhde.

        Esteettisellä puolella eräs merkittävimpiä eroja on se, että klassinen taidemusiikki koostuu akustisesta,luonnollisesta äänestä ja viihdemusiikki perustuu sähköiseen äänentoistoon ja vahvistukseen laulua myöten.

        Toinen merkittävä ero on siinä, että rytmi on hallitsevassa roolissa kevyessä musiikissa, sitä taotaan rumpupatteristolla koko ajan, tai sitten kosketinsoittimistolla. Tämä tarkoittaa lähes väistämättä sitä, että musiikkillinen ajattelu tapahtuu "pystyyn" eikä melodisia kaarroksia eli fraaseja pääse kunnolla syntymään, kuten taidemusiikissa on usein pyrkimyksenä.

        Jos otetaan sävellytekniset keinot tarkasteluun, niin monipuolisuudessaan taidemusiikki ohittaa selkeästi viihdemusiikin: jo se, että popmusiikissa biisien mitta rajoittuu n. 5 minuuttiin, tekee rakenteellisuudesta rajoitetun. Moniosaisuutta ei juuri tunneta, eli suuren mittakaavan arkkitehtoonisuus puuttuu popmusiikista.

        Polyfoniaa ei käytetä juuri popmusiikin keinovalikoimissa, kun esim. fuuga on rakenteena yksi suurimpia sävellysteknisiä haasteita, saati fuugamuodon erilaiset variaatiot aina kaksoisfuugaan saakka.

        Modulaatioita käytetään kummassakin musiikinlajissa, mutta kuinka ne toteutetaan, on tyystin eri kysymys. Tekemisellä ja tekemisellä voi olla eroja, riippuu siitä kuinka hyvin tekijä tekemisensä osaa.

        Loppujen lopuksi kummastakin musiikinlajista 90% on täyttä roskaa. Vain harvat mestariteokset jäävät elämään oman aikansa jälkeen. Kummankin muusikinlajin merkitys on kiistaton. Ne ovat kuitenkin täysin eri lajeja, mestarillisen popmusiikin syvällisyys on täysin eri asioissa kuin mestarillisen taidemusiikin. Lyhyestä eliniästään ja eri funktiosta johtuen popmusiikin mestaruus on vielä nuorta, eikä sitä voi verrata mitenkään taidemusiikin monisatavuotiseen kaanoniin, jonka nerot ovat aikojen saatossa kirkastuneet ja virittäneet sävellysosaamisen äärimmäisyyteen. Se on vain hyväksyttävä!

        "Polyfoniaa ei käytetä juuri popmusiikin keinovalikoimissa, kun esim. fuuga on rakenteena yksi suurimpia sävellysteknisiä haasteita, saati fuugamuodon erilaiset variaatiot aina kaksoisfuugaan saakka."

        Tajuaakohan popparit että jopa fuugan simppeli muoto eli kaanon olisi kovasti käyttökelpoinen tekniikka?

        "Tekemisellä ja tekemisellä voi olla eroja, riippuu siitä kuinka hyvin tekijä tekemisensä osaa."

        Siis rippuu hyvin paljon siitä mitkä ehdot kukin tyyli on etukäteen asettanut. Kuten olen toistamiseen hokenut, populäärimusiikki yrittääkin pysyä riittävän yksinkertaisena.

        "Loppujen lopuksi kummastakin musiikinlajista 90% on täyttä roskaa. Vain harvat mestariteokset jäävät elämään oman aikansa jälkeen."

        Jälleen kerran muistutan että 1700- ja 1800-lukujen ajanvietemusiikki (juomalaulut) oli senaikaista poppia. Näitä juomalauluja tai tanssimusiikkia siltä ajalta ei ole säilynyt tämän päivän konserttiohjelmiin.

        (Mitään popin sävellyksellisiä mestariteoksia ei ole edes olemassa.)

        Historia toistaa itseään, ja samalla tavalla tulee käymään tämän päivän popille. Tämä kehitys, kuten jo olen ehtimiseen hokenut, on nähtävissä heti kun tuoreen popin säveltämisestä on kulunut vain vähän aikaa.

        Ja äänilevyt voivat luoda harhan että levytetty musiikki kestää ikuisesti, mutta levyjen olemassaolo ei ole sama asia kuin että musiikki pystyisi uhmaamaa aikaa. Tämä testataan vain kysynnällä elävän musiikin parissa.

        "Kummankin muusikinlajin merkitys on kiistaton."

        Popin "merkitys" tarkoittaa vain sitä että se viihdettä eli ajanvietemusiikkia eikä mitään muuta.

        Jokainen meistä tietää, että on olemassa niin sanottua laatukirjallisuutta joka tunnustetaan alansa valioksi, ja sen ympärillä pyörii viihdekirjallisuuden massatuotanto. Musiikissa on aivan samoin.

        "Lyhyestä eliniästään ja eri funktiosta johtuen popmusiikin mestaruus on vielä nuorta,"

        Ei pidä paikkaansa. Popmusiikki on ollut olemassa kauemmin kuin ns. klassinen eli kehittynyt musiikki. Alkuapinan tai alkuihmisen rummutus ja pyrkimys tuottaa ääntä oli silkkaa poppia ja vasta älyn kehittymisen myötä musiikki alkoi nousta uudelle tasolle kunnes joskus 300 vuotta sitten saavutettiin taidemusiikin jonkinlainen piikki.

        "jonka nerot ovat aikojen saatossa kirkastuneet ja virittäneet sävellysosaamisen äärimmäisyyteen."

        Varmasti ei ole mitkään rajat vielä tulleet vastaan. Tilaa evoluutiolle on aina, mutta EI sellaisen musiikin kohdalla joka ei edes yritä tavoitella mitään uutta ja oivaltavaa. Jolle LÄHTÖKOHTANA on maksimaalinen suosio omana aikanaan. ;)


      • lisää!
        mene päähän? :) kirjoitti:

        "Muttakun sitä ei kuunnella. Ei kukaan kuuntele enää Abbaa tai Beatleja. Kaikilla on uudet listahitit levylautasella. Kunnes nekin syrjäyttää taas seuraavat hitit."

        Abban ja Beatlesin levyjä ostetaan edelleen vuosittain enemmän kuin suurinta osaa nykyisestä populaarimusiikista. Ja lukuisia muitakin popin klassikoita. Abbaa, Beach Boysia ja Beatlesia ja lukisia muitakin popin ikiklassikoita kuunnellaan joka päivä enemmän kuin mitään klassista säveltäjää. Näin tulee olemaan aina. Vaikka teinihysteria ja palvonta on vanhojen artistien kohdalta siirtynyt uusiin tähtiin, niin musiikki ja sen suosio säilyy. Suurempana kuin klassisen, luonnollisesti.

        "Ei kun täysin oikea ja realistinen väittämä."

        Kun ei keksi enää edes kännipäissään mitään argumenttia, niin toki tällainen "ei kun MÄ oon OIKEESTI täysin oikeassa!" -perustelu on myös ihan ok. Heh :D

        "Ei kuule soita sinfoniaorkesterit konserteissaan sovituksia Beatlesin piiseistä. Eikä Abban. Mistä sä keksit näitä juttuja?"

        On soitettu lukemattomia kertoja, soitetaan jatkuvasti. Ihan äskettäin Sinfonia Lahti esitti Queenin ja Abban musiikkia orkesteri- ja kuorosovituksina. Lontoossa sekä Beach Boysin että Abban että Beatlesin biisit ovat usein konserttiesityksessä. Ja monien muiden. Abban biiseistä esitetään parhaillaankin kansainvälistä musikaaliversiota. Seuraisit vähän enemmän aikaasi, söpöliini ;)

        "No siis vielä kerran, niitä 1800-luvun juomalauluja ei esitä enää kukaan missään! Eli suosio on missä? Lisäksi Abbaa ei esitä enää kukaan missään. Mihin senkin suosio häipyi? Samoin kävi Beatleille."

        Suosio on säilynyt valtavana. Ja säilyy. Se ei ole mikään salaisuus, mitä pitäisi peitellä.

        "Ei musiikki ole mitään apinan perseen rapsutusta jota harrastetaan aina kun kutisee."

        Ei niin. Sitä on sinun elämäsi sisältö.

        "Pönttö mikä pönttö."

        Hyvä että myönsit itsekin. Hyväksyntähän on ensimmäinen askel toipumiseen ;=)

        "Abban ja Beatlesin levyjä ostetaan edelleen vuosittain enemmän kuin suurinta osaa nykyisestä populaarimusiikista."

        Abbaa ja Betalesejä ei enää esitetä konserteissakaan joten en alkuunkaan usko että ne myyntimäärät olisivat lähellekään samaa luokkaa kuin 70-luvulla. Molempien suosio on niistä vuosista romahtanut. Ja kuolema odottaa.

        "Abbaa, Beach Boysia ja Beatlesia ja lukisia muitakin popin ikiklassikoita kuunnellaan joka päivä enemmän kuin mitään klassista säveltäjää."

        Mutta joka päivä maailmalla myös piereksitään ja röyhtäillään ja rummutetaan ikkunaruutujakin enemmän kuin kuunnellaan klassista joten mitä se nyt todistaa?

        Kuten tällä palstallakin näkee, eivät ihmiset keskimäärin ole älykkäitä tai tee älykkäitä tekoja tai valintoja. Jokaisesta päivästä kuluu valtaosa alkutoimintoihin, syömiseen, nukkumiseen, veskissä käymiseen jne.

        "ja sen suosio säilyy."

        Amerikkalaiset lähettivät avaruuteen tietopankin ihmiskunnan kootuista saavutuksista siltä varalta että joku kiinnostunut olisi siellä vastaanottamassa. Lähetettiinkö avaruuteen kenties Beatlesin rautalankarämpytystä vai Glenn Gouldin soittamana Bachia?

        "Kun ei keksi mitään argumenttia"

        Niinpä niin. Niitä argumentteja odotellaan edelleen. Ei vaan ole näkynyt.

        "Ei soita sinfoniaorkesterit konserteissaan sovituksia Beatlesin piiseistä. Eikä Abban. Mistä sä keksit näitä juttuja?"

        "On soitettu lukemattomia kertoja, soitetaan jatkuvasti."

        Olet täysi taukki. Ei muuten varmasti soiteta. Kato nyt vaikka Hesan, Turun ja Tampereen orkesterien säveltäjänimet viiden viime vuoden ajalta, niin ei siellä mitään Abbaa ja Queenia ole ohjelmassa.

        "Ihan äskettäin Sinfonia Lahti esitti Queenin ja Abban musiikkia orkesteri- ja kuorosovituksina."

        Tsekkaa nyt ne orkesterien ohjelmat ja lopeta tarinointi täällä. Se mitä Lahdessa on tehty yhden kerran ei ole mitenkään relevanttia.

        Sä tietysti yrität hädissäsi taas tarrautua mihin tahansa oljenkorteen.

        "Lontoossa sekä Beach Boysin että Abban että Beatlesin biisit ovat usein konserttiesityksessä."

        Aijaha, no annas tänne joku linkki mistä niin käy ilmi. Pitäisi olla helppoa löytää jos niitä todellakin esitetään säännöllisesti. Linkkejä peliin!!!

        "Ja monien muiden. Abban biiseistä esitetään parhaillaankin kansainvälistä musikaaliversiota."

        Siis vielä kerran: Abban piisejä ei enää esitetä säännöllisesti konserteissa, koska Abbaa ei ole enää olemassakaan. Jokainen populääribändi haluaa omat menestyspiisit, joten ne korkeintaan plagioi jotain Abban melodiaa ja ymppää siihen oman kompin.

        Valitettavasti Abba kuten Beatleskin ovat jo kuolleet. Nostalgisia muistoalbumeita varmasti julkaistaan vielä, mutta kummankaan musiikki ei elä enää vaan on matkalla lopullista unohdusta.

        "Ei musiikki ole mitään apinan perseen rapsutusta jota harrastetaan aina kun kutisee."

        "Ei niin. Sitä on sinun elämäsi sisältö."

        No mutta mähän olen klasari. Te popparithan niitä apinoita olette joilla aina vain kutisee uudet listahitit peräreiässä.

        Taukki mikä taukki.


      • baritoninaaras
        edelliseen kirjoitti:

        "Polyfoniaa ei käytetä juuri popmusiikin keinovalikoimissa, kun esim. fuuga on rakenteena yksi suurimpia sävellysteknisiä haasteita, saati fuugamuodon erilaiset variaatiot aina kaksoisfuugaan saakka."

        Tajuaakohan popparit että jopa fuugan simppeli muoto eli kaanon olisi kovasti käyttökelpoinen tekniikka?

        "Tekemisellä ja tekemisellä voi olla eroja, riippuu siitä kuinka hyvin tekijä tekemisensä osaa."

        Siis rippuu hyvin paljon siitä mitkä ehdot kukin tyyli on etukäteen asettanut. Kuten olen toistamiseen hokenut, populäärimusiikki yrittääkin pysyä riittävän yksinkertaisena.

        "Loppujen lopuksi kummastakin musiikinlajista 90% on täyttä roskaa. Vain harvat mestariteokset jäävät elämään oman aikansa jälkeen."

        Jälleen kerran muistutan että 1700- ja 1800-lukujen ajanvietemusiikki (juomalaulut) oli senaikaista poppia. Näitä juomalauluja tai tanssimusiikkia siltä ajalta ei ole säilynyt tämän päivän konserttiohjelmiin.

        (Mitään popin sävellyksellisiä mestariteoksia ei ole edes olemassa.)

        Historia toistaa itseään, ja samalla tavalla tulee käymään tämän päivän popille. Tämä kehitys, kuten jo olen ehtimiseen hokenut, on nähtävissä heti kun tuoreen popin säveltämisestä on kulunut vain vähän aikaa.

        Ja äänilevyt voivat luoda harhan että levytetty musiikki kestää ikuisesti, mutta levyjen olemassaolo ei ole sama asia kuin että musiikki pystyisi uhmaamaa aikaa. Tämä testataan vain kysynnällä elävän musiikin parissa.

        "Kummankin muusikinlajin merkitys on kiistaton."

        Popin "merkitys" tarkoittaa vain sitä että se viihdettä eli ajanvietemusiikkia eikä mitään muuta.

        Jokainen meistä tietää, että on olemassa niin sanottua laatukirjallisuutta joka tunnustetaan alansa valioksi, ja sen ympärillä pyörii viihdekirjallisuuden massatuotanto. Musiikissa on aivan samoin.

        "Lyhyestä eliniästään ja eri funktiosta johtuen popmusiikin mestaruus on vielä nuorta,"

        Ei pidä paikkaansa. Popmusiikki on ollut olemassa kauemmin kuin ns. klassinen eli kehittynyt musiikki. Alkuapinan tai alkuihmisen rummutus ja pyrkimys tuottaa ääntä oli silkkaa poppia ja vasta älyn kehittymisen myötä musiikki alkoi nousta uudelle tasolle kunnes joskus 300 vuotta sitten saavutettiin taidemusiikin jonkinlainen piikki.

        "jonka nerot ovat aikojen saatossa kirkastuneet ja virittäneet sävellysosaamisen äärimmäisyyteen."

        Varmasti ei ole mitkään rajat vielä tulleet vastaan. Tilaa evoluutiolle on aina, mutta EI sellaisen musiikin kohdalla joka ei edes yritä tavoitella mitään uutta ja oivaltavaa. Jolle LÄHTÖKOHTANA on maksimaalinen suosio omana aikanaan. ;)

        "jonka nerot ovat aikojen saatossa kirkastuneet ja virittäneet sävellysosaamisen äärimmäisyyteen."

        Varmasti ei ole mitkään rajat vielä tulleet vastaan. Tilaa evoluutiolle on aina, mutta EI sellaisen musiikin kohdalla joka ei edes yritä tavoitella mitään uutta ja oivaltavaa. Jolle LÄHTÖKOHTANA on maksimaalinen suosio omana aikanaan. ;)

        Toki äärimmäisyys on rajana kaikessa, mutta
        väittäisin, että kyllä muutamat säveltäjät ovat kolkutelleet inhimillisen sävellystaidon äärimmäisiä rajoja. Esim. Bach, Beethoven, Mozart, Brahms, Schubert omistivat koko elämänsä säveltämiselle ja olivat samaan aikaan äärimmäisillä säveltäjänlahjoilla varustettuja neroja. Voiko sitä pidemmälle kukaan mennä, voiko ihmiseltä enempää vaatia? Epäilen. Sitä tarkoitin sävellysosaamisen viemistä äärimmäisyyteen (=inhimillisyyden rajoissa).


      • uudet tasot
        baritoninaaras kirjoitti:

        "jonka nerot ovat aikojen saatossa kirkastuneet ja virittäneet sävellysosaamisen äärimmäisyyteen."

        Varmasti ei ole mitkään rajat vielä tulleet vastaan. Tilaa evoluutiolle on aina, mutta EI sellaisen musiikin kohdalla joka ei edes yritä tavoitella mitään uutta ja oivaltavaa. Jolle LÄHTÖKOHTANA on maksimaalinen suosio omana aikanaan. ;)

        Toki äärimmäisyys on rajana kaikessa, mutta
        väittäisin, että kyllä muutamat säveltäjät ovat kolkutelleet inhimillisen sävellystaidon äärimmäisiä rajoja. Esim. Bach, Beethoven, Mozart, Brahms, Schubert omistivat koko elämänsä säveltämiselle ja olivat samaan aikaan äärimmäisillä säveltäjänlahjoilla varustettuja neroja. Voiko sitä pidemmälle kukaan mennä, voiko ihmiseltä enempää vaatia? Epäilen. Sitä tarkoitin sävellysosaamisen viemistä äärimmäisyyteen (=inhimillisyyden rajoissa).

        Kukaan ei kiistä jo saavutettuja tasoja ja se piikki on pitänyt pintansa hyvin jo vuosisatoja, mutta ainakin teoriassa pitää aina jättää tilaa evoluutiolle ja uudelle.

        Manitsemasi nimet kuuluvat musiikinhistorian suurimpiin neroihin mutta ei siltikään saa olla liian varma että se katto todellakin olisi jo saavutettu. Sellainen asennoituminen on jo periaatteessa kehityksen vastainen ja lepäämistä laakereilla. Ylpeitä jo saavutetusta mutta samalla katse vain entistä korkeammalle ja tilaa nuorille kyvyille. :)


      • edes mahdollista?
        lisää! kirjoitti:

        "Abban ja Beatlesin levyjä ostetaan edelleen vuosittain enemmän kuin suurinta osaa nykyisestä populaarimusiikista."

        Abbaa ja Betalesejä ei enää esitetä konserteissakaan joten en alkuunkaan usko että ne myyntimäärät olisivat lähellekään samaa luokkaa kuin 70-luvulla. Molempien suosio on niistä vuosista romahtanut. Ja kuolema odottaa.

        "Abbaa, Beach Boysia ja Beatlesia ja lukisia muitakin popin ikiklassikoita kuunnellaan joka päivä enemmän kuin mitään klassista säveltäjää."

        Mutta joka päivä maailmalla myös piereksitään ja röyhtäillään ja rummutetaan ikkunaruutujakin enemmän kuin kuunnellaan klassista joten mitä se nyt todistaa?

        Kuten tällä palstallakin näkee, eivät ihmiset keskimäärin ole älykkäitä tai tee älykkäitä tekoja tai valintoja. Jokaisesta päivästä kuluu valtaosa alkutoimintoihin, syömiseen, nukkumiseen, veskissä käymiseen jne.

        "ja sen suosio säilyy."

        Amerikkalaiset lähettivät avaruuteen tietopankin ihmiskunnan kootuista saavutuksista siltä varalta että joku kiinnostunut olisi siellä vastaanottamassa. Lähetettiinkö avaruuteen kenties Beatlesin rautalankarämpytystä vai Glenn Gouldin soittamana Bachia?

        "Kun ei keksi mitään argumenttia"

        Niinpä niin. Niitä argumentteja odotellaan edelleen. Ei vaan ole näkynyt.

        "Ei soita sinfoniaorkesterit konserteissaan sovituksia Beatlesin piiseistä. Eikä Abban. Mistä sä keksit näitä juttuja?"

        "On soitettu lukemattomia kertoja, soitetaan jatkuvasti."

        Olet täysi taukki. Ei muuten varmasti soiteta. Kato nyt vaikka Hesan, Turun ja Tampereen orkesterien säveltäjänimet viiden viime vuoden ajalta, niin ei siellä mitään Abbaa ja Queenia ole ohjelmassa.

        "Ihan äskettäin Sinfonia Lahti esitti Queenin ja Abban musiikkia orkesteri- ja kuorosovituksina."

        Tsekkaa nyt ne orkesterien ohjelmat ja lopeta tarinointi täällä. Se mitä Lahdessa on tehty yhden kerran ei ole mitenkään relevanttia.

        Sä tietysti yrität hädissäsi taas tarrautua mihin tahansa oljenkorteen.

        "Lontoossa sekä Beach Boysin että Abban että Beatlesin biisit ovat usein konserttiesityksessä."

        Aijaha, no annas tänne joku linkki mistä niin käy ilmi. Pitäisi olla helppoa löytää jos niitä todellakin esitetään säännöllisesti. Linkkejä peliin!!!

        "Ja monien muiden. Abban biiseistä esitetään parhaillaankin kansainvälistä musikaaliversiota."

        Siis vielä kerran: Abban piisejä ei enää esitetä säännöllisesti konserteissa, koska Abbaa ei ole enää olemassakaan. Jokainen populääribändi haluaa omat menestyspiisit, joten ne korkeintaan plagioi jotain Abban melodiaa ja ymppää siihen oman kompin.

        Valitettavasti Abba kuten Beatleskin ovat jo kuolleet. Nostalgisia muistoalbumeita varmasti julkaistaan vielä, mutta kummankaan musiikki ei elä enää vaan on matkalla lopullista unohdusta.

        "Ei musiikki ole mitään apinan perseen rapsutusta jota harrastetaan aina kun kutisee."

        "Ei niin. Sitä on sinun elämäsi sisältö."

        No mutta mähän olen klasari. Te popparithan niitä apinoita olette joilla aina vain kutisee uudet listahitit peräreiässä.

        Taukki mikä taukki.

        "Kuten tällä palstallakin näkee, eivät ihmiset keskimäärin ole älykkäitä tai tee älykkäitä tekoja tai valintoja."

        No eivät tosiaan! Esim. narri 'Poppi on pypystä' (ts. sinä) olet tästä mitä parhain esimerkki :D

        "Amerikkalaiset lähettivät avaruuteen tietopankin ihmiskunnan kootuista saavutuksista siltä varalta että joku kiinnostunut olisi siellä vastaanottamassa. Lähetettiinkö avaruuteen kenties Beatlesin rautalankarämpytystä vai Glenn Gouldin soittamana Bachia?"

        Ojentelet minulle koko ajan aseita :) Nimittäin myös Beatlesin musiikkia on lähetetty avaruuteen. Sinne on muuten lähetetty enemmän populaarimusiikkia kuin klassista. Ottaako yhä päähän? Taitaa ottaa.

        Kuten tässä ketjussa on eittämättä jo kyllästymiseen asti todetttu, olet ahdasmielinen ja harvinaisen tyhmä, mutta silti itserakas ja kovasti itseäsi arvostava yksilö. Nämä ominaisuudet eivät muodosta mitään huippuihanteellista kokonaisuutta, kuten olemme lapsellisista provoiluistasi ja apina-kommenteistasi huomenneet. Et pysty avaamaan mieltäsi edes pikkuriikkisen aivokapasiteettisi vertaa, mikä on toisaalta saavutus. Toteanpahan enää vain sen verran, että Abbaa, Beatlesia ja Beach Boysia ym. klassikko-popbändejä/artisteja soitetaan, kuunnellaan ja rakastetaan vielä sadan vuoden päästäkin. Ja ne ovat silloinkin paljon suositumpia kuin klassinen koskaan, ja merkitsevät ihmisille enemmän. Siinä ei paljon auta että joku elitistinaikkonen uhosi joskus netissä: "poppi on pypystä! on se, on se! täyttä paskaa vaan, on on!!1"

        Taukki mikä taukki.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Marja sulkee liikkeen

      Nyt lähtee kylän ainoa kello ja kultaliike ja kenkäkauppa
      Oulainen
      21
      5067
    2. Oulaisten vaalit ovat hyvä alku, mutta lisää toimenpiteitä tarvitaan.

      Oulaisten vaalit ovat hyvä alku. Puolueväristä riippumatta hallituksen rikollisuutta torjuvat toimenpiteet tehoavat ja r
      Oulainen
      2
      3343
    3. Olen rakastunut sinuun mies edelleen

      Meidän yhteys on jossain ihan muualla kuin netissä, muistetaan se. Kaunista päivää sinulle 😍
      Ikävä
      136
      1300
    4. Pääsiäisen terveiset kaivatullesi

      kaivatullesi tähän alas 💕💕
      Ikävä
      100
      1288
    5. Sun ajatttelu tuo vaan julmuutta mut kukaan muu nainen ei voi korvaa sua

      Mut sun ajattelu saa mut itsetuhoseks ja uhmaan lakiakin😭😭💀 Se väärinymmärryksen määrä on käsittämätöntä. Helpottais
      Ikävä
      12
      1210
    6. Oletko loukannut

      Oletko loukannut tarkoituksella kaivattuasi?
      Ikävä
      93
      1084
    7. Kyläyhdistyksen tuho, kiitos sääntöukon

      Hyrynsalmen kyläyhdistyksen yleinen keskustelutilaisuus ja ylimääräinen kokous alkoi hyvin. Siellähän keskusteltiin oike
      Hyrynsalmi
      17
      893
    8. viekää miehet naiset kunnon treffeille

      Ja käyttäytykää hyvin. Niin tehdään vaikutus. Miehen kuuluu tarjota naiselle.
      Ikävä
      168
      845
    9. En vittujakaan enää välitä sinusta nainen

      Toivottavasti en näe sinua enää koskaan. Jos näen, niin en ole näkevinäni. Et merkitse minulle enää mitään.
      Ikävä
      61
      773
    10. Milloin se sitten

      On? Se oikea hetki kun kerrot sille naiselle mitä tunnet häntä kohtaan?
      Ikävä
      35
      742
    Aihe