Kukaan ei ymmärrä kuolemaa

luopua siitä minkä on tuntenut, mihin on kiintynyt.
Väitän, jos me oivaltaisimme ns. kuoleman olisi se valtava helpotus suruun ja tuskaan.

Jos meille annettaisiin todellinen tieto avoimena, vesittäisi se osaltaan karman lain ja samalla muuttaisi alkuperäistä suunnitelmaa 'kehityspolun tarkoituksesta'.

ja vertaa sitä miten muilla asiat ovat,löytyykö parantamisen varaa?

Kuolemassa ei kuole muu kuin aineellinen ruumis. Todellisuus ei kuole koskaan, se jatkaa aina olemassaoloaan.
Voimakkaasti aineellisuuteen sokeutunut tietenkin tuntee kuolevansa, koska harhainen joutuu kohtaamaan kuoleman ruumiinsa kuollessa, mutta tuo kuoleminen ei muuta perustotuutta sielun kuolemattomuudesta, sekin harha asianomaiselle selviään myöhemmin.
Jokainen sielu on ikuinen ja jakamaton olemassaolo. Ihmissielulla ei ole muuta kuin itsensä.

Tältä pohjalta sitten yleistät että kukaan ei ymmärrä kuolemaa.

Kun kuolemme niin lakkaamme olemasta. Loppuu onneksi tuo sinunkin pelonsekainen natinasi.

Vain muistimme on poissa, mutta se on palautumassa hissukseen vähä kerrallaan.

Ei kuoleman ajatteleminen vie meiltä järkeä kun tietää mikä kuolema on. Muistan kyllä ennen kun en tiennyt ja silloin en halunnut edes ajatella moista.

//Ihmiseltä on jätetty ymmärrys omasta ja muiden kuolemasta kokonaan pois.//



- Jokaisessa ihmisessä uinuu aavistus tiedosta.
Kuvitellaan. että ihminen ei aavistaisi kuolemansa olevan erään jakson [erheen]---> eli materialismin/erillisyyden loppu, tilanne olisi kuta-kuinkin sama, kuin 'ei [niin]tietoisilla' olennoilla, eli eläin-kunnalla---> tästä johtuen kuoleman tilanne [vaikutukseltaan] pysyisi kuitenkin melko samana.

Eläessäsi kuolema ei sinua kosketa [jos et anna pelolle valtaa vaan elät elämääsi etkä tulevaa kuolemaasi] ja kun olet kuollut, et tiedä eläväsi, eli olet vapaa.



//Jos ihmiset todella tajuaisivat asia...eivät he esim hautajaisissa tai omissa mietteissään pysyisi järjissään lainkaan.//



- Psyykkeen suoja-mekanismit ovat niin vahvoja, että järjen menetykseen [tuossa tilanteessa] vaaditaan pohjalle muitakin henkisen-puolen-vakavampia-propleemia.



//Monet yrittävät slittää kuinka luonnollista se on vaan ei selittäjä itsekkään pysty sitä todellisuudessa käsittelemään lainkaan.
juuri tuo tietämättömyys asiasta saa monet luulemaan itsestään enemmän kuin on eli
ottavat asian uskonnollisesti tai muuten vaan muka ymmärtäen asian.//



- Miksi asiasta pitäisi ilman uskomuksiakaan tehdä luonnollista monimutkaisempaa?
Kuolemme, koska luonnossa kaikki perustuu kuolemiseen ja uuden syntymiseeen, se siitä?

Toki voi ajatella pelkojen ja tiedostomattoman nostavan selityksen'poikasia esiin, mutta lähinnä kyse on tuon ihmisessä asustavan tietoisuuden viesteistä, jotka kylläkin sekoittavat luonnollisen elukkamaisen kuoleman-käsitteen/käsittämättömyyden.



//Jos ihmiset pystyisivät käsittämään kuoleman niinkuin se todellisuudessa on he tulisivat kaikki hulluiksi. Ei ei... ei auta uskovien sanoa tähän tyynin rauhallisesti sanojaan joilla he muka tietävät kuinka asiat menee
ei se mene niin kuin ihmiset luulevat.
Totuus on karumpi kuin kauniit sanat//



- Miksi luonnollista pitäisi pelätä, tai taistella voittamatonta vastaan?

On tietysti niin, että ne pelkurit, jotka kuolevat monta kertaa [elävät kuoleman pelkonsa kautta]elämänsä ajan--->joutuvat pelkonsa ajamina valehtelemaan itselleen ja vakuuttelemaan muillekin pelkonsa vuoksi[ryhmä-suoja], mutta terveelle rohkealle ihmiselle totuus valkenee jo elämänsä kuluessa ja kuluttaessa kiinostusta tälläisen olemassa'olon kierteesen.

Viimeistään vakava sairaus itsellä tai läheisellä, että vanhuus pakottaa ihmisen miettimään kaiken katoavan järjellisyyttä edes hetken, jos ei ole ennen ollut uskallusta tai [muka] aikaa moiseen.

Kerroppas minulle miten se menee, kerta vaikutat tietävän?

Jeesus Kristus voitti ristillä kuoleman synnin ja perkeleen vallan. Uusi testamennti opettaa ja itse uskon että, Jeesuksen lunastukseen uskova elää vaikka olisi kuollut. Kuolema tuli maailmaan syntiinlankeemuksessa... on armollista että Jeesuksen kautta on sovitus ja pääsemme vapaaksi tästä rangaistuksesta. Sinäkin voit löytää tämän sovituksen ja vapautua pelostasi. Itse en pelkää kuolemaa, voin ihan levolla olla kuolevan vierellä saattamassa läheistä Vapahtajan täydelliseen lepoon.

kuolema on luonnollinen asia, se vain täytyy hyväksyä. :)

Kun kuolee joka päivä, niin kuolema tulee tutuksi ja turvalliseksi ystäväksi. Vähitellen kuolee kokonaan.

Meditoijat tietävät, että on helppo kuolla niin, että fyysisestä kuolemasta tulee tuttu juttu. Vaikeampi on kuolla niin, että koko harhaisa ego kuolee. Mutta näin käy jokaiselle kehityksen pitkässä kulussa ennen pitkää.

Ei pidäkään kuolla yhtäkkiä, koska se tekee kipeää mielenterveydelle! Ideana on kuolla vähitellen, mutta totaalisesti (ymmärtänet mitä tarkoitan).

Nimim. jo 40 vuotta kuollut fyysisesti terveessä kehossa, ja siitä 20 vuotta tietoisesti

Tarkoittanet sitä kuolemaa, kun ihminen ns. valaistuu. Jos ihmiset tietäisivät minkäkaltaista se on, kaikki jättäisivät valaistumisyritykset heti pois.

Valaistuminen eli totaalikuolema vaatii nimittäin kaiken. Ihmisestä ei todellakaan jää mitään jäljelle, kaikki on mennyt kun ihminen kuolee eli valaistuu..aivan kaikki. Onneksi en itsekään sitä täysin tajua, koska en silloin tavoittelisi sitä.

Olet oikeassa että ihminen ei kestäisi nopeaa kuolemaa eli valaistumista.

Krishnamurtikin sanoi, että jos ihmiset tajuaisivat mitä valaistuminen (= kuolema) vaatii he tyystin ja heti luopuisivat sen tavoittelemisesta. Mutta paradoksaalisesti se on _kaikkien_ tien pää..

Kuoleman on Jumalan kasvojen näkeminen!
Jumala sanoi Moosekselle:"Joka Näkee Hänen ksvonsa, ei taida elää!"
Niin sitten yleensä ihmiset vanhetessaan jossakin vaiheessa näkevät Jumalan kasvot ja poistuvat tästä maailmasta Jumalan luo!

"Herran pelko on viisauden alku!"
Raamattu

Mikä sairas enkelien pila tämä on?

Ruumis on kuin kulunut takki joka heitetään pois kun noutaja tulee hakemaan takin entisen omistajan henkimaailmaan.
Uusi puhtoinen *takki" puetaan sielun päälle jälleen kun lihaannutaan takaisin.