Minulla on ongelma. Tapailen yhtä miestä, joka on monessa suhteessa sellainen mitä arvostan, mutta en koe häntä kohtaan minkäänlaista intohimoa tai halua.
Tämä mies on paras kaikista tapaamistani miehistä, mutta halu puuttuu kokonaan. Kuulostaa todella omituiselta, mutta niin se vain on. Hän sitten välillä yrittää lämmitellä, mutta en kertakaikkiaan oikein syty, tai vaik hetkellisesti syttyisinkin, niin en haluu enempää. Onko muilla tämmöistä? Kaikenlainen läheisyys tuntuu kiusalliselta, enkä pysty hälle sitä osoittaa oma-aloitteisestikaan. Jo pelkkä pussailu on vaikeeta. Onko muilla ollut sellaista, että tykkää kyl toisesta, eikä toisessa mitään vikaa, mutta se jokun halu vaan puuttu?
Kun intohimo
8
1276
Vastaukset
- siitä...
...millaista suhdetta haet, ja millaista suhdetta tämä mies hakee. Jos olette molemmat valmiita tyytymään ns. "järkisuhteeseen", jossa seksi tai läheisyys ei ole pääasia, niin miksipä se ei voisi toimiakin... Tässä tapauksessa siis molempien pitäisi ehdottomasti ymmärtää ja hyväksyä tilanne, eikä kummallakaan saisi olla siitä harhakuvitelmia.
Sinun kirjoituksesi viittaa siihen, että sinulle tuollainen suhde ei ehkä riitä (koska heti alussa luokittelet sen ongelmaksi). Jos jommalla kummalla on vaikeuksia sopeutua ajatukseen tuon tyyppisestä suhteesta, niin silloin se ei kyllä tule toimimaan, valitettavasti. Ja harvoin sellaiseen suhteeseen, jossa ei ole "kipinää" aluksi, sitä myöhemminkään mistään ilmaantuu.- Kun intohimo puuttuu..
Noh, sepä se kun en oikein tiedä mitä haluan, ja en tiedä mitä hän haluaa. Mutta kyllä hän olis valmis seksiin, sen oon huomannut, ja siihen on mielestäni lämmittelyillään pyrkinyt. Mutta mä en siihen pysty, en ainakaan vielä, ehkä en pitkään aikaan. Mutta toisaalta hän on samaa mieltä, että parempi tutustua ensin kunnolla.
Ehkä se sitten on pikkuisen ongelma, koska tiedän mitä on oikeasti haluta toista ihmistä myös fyysisesti. Lähinnä myös ennakoin tulevaa tilannetta, koska siitä olen varma, ettei mies tule loputtomiin jatkamaan henkistä suhdetta. Jo nyt hän ihmettelee, miksi en lämpene fyysisesti hänen suuntaansa. Ja kyl mä melkein oon sitä mieltä, että suhteessa pitää olla se jokin kipinä tai väreily. Tää on tosiaankin se järki suhde, missä käytäntö pelaa, useat ajatukset käy yksiin jne. En sitten tiedä, mistä löytäs semmosen miehen, jonka kans kävis yksiin henkinen ja fyysinenkin puoli. - edellinen
Kun intohimo puuttuu.. kirjoitti:
Noh, sepä se kun en oikein tiedä mitä haluan, ja en tiedä mitä hän haluaa. Mutta kyllä hän olis valmis seksiin, sen oon huomannut, ja siihen on mielestäni lämmittelyillään pyrkinyt. Mutta mä en siihen pysty, en ainakaan vielä, ehkä en pitkään aikaan. Mutta toisaalta hän on samaa mieltä, että parempi tutustua ensin kunnolla.
Ehkä se sitten on pikkuisen ongelma, koska tiedän mitä on oikeasti haluta toista ihmistä myös fyysisesti. Lähinnä myös ennakoin tulevaa tilannetta, koska siitä olen varma, ettei mies tule loputtomiin jatkamaan henkistä suhdetta. Jo nyt hän ihmettelee, miksi en lämpene fyysisesti hänen suuntaansa. Ja kyl mä melkein oon sitä mieltä, että suhteessa pitää olla se jokin kipinä tai väreily. Tää on tosiaankin se järki suhde, missä käytäntö pelaa, useat ajatukset käy yksiin jne. En sitten tiedä, mistä löytäs semmosen miehen, jonka kans kävis yksiin henkinen ja fyysinenkin puoli....on aina ollut juuri niin, että ne "helpot" suhteet, joissa ajatukset, arvot ja muut käyvät helposti yksiin, eivät taas fyysiseltä puolelta ole olleet tyydyttäviä. Luulisin, että pienet konfliktit juuri luovat sitä se fyysistä viehätystä, ja seksi ja seksuaalisuus on pohjimmiltaan jonkinlaista (ainakin alitajuista) valtakamppailua.
Itse olen vihdoin onnistunut rakentelemaan jotenkuten rauhallisissa merkeissä pysyvän suhteen miehen kanssa, jonka kanssa kipinää todellakin riittää. Aina välillä roihahtaa ja räjähtää, mutta keinot rauhaan palaamiseen on löydetty, joten suhde pysyy kasassa. Tämä suhde peittoaa kirkkaasti ns. järkisuhteet, mutta vaatii noin kymmenkertaisen vaivannäön toimiakseen :) - Kun intohimo puuttuu..
edellinen kirjoitti:
...on aina ollut juuri niin, että ne "helpot" suhteet, joissa ajatukset, arvot ja muut käyvät helposti yksiin, eivät taas fyysiseltä puolelta ole olleet tyydyttäviä. Luulisin, että pienet konfliktit juuri luovat sitä se fyysistä viehätystä, ja seksi ja seksuaalisuus on pohjimmiltaan jonkinlaista (ainakin alitajuista) valtakamppailua.
Itse olen vihdoin onnistunut rakentelemaan jotenkuten rauhallisissa merkeissä pysyvän suhteen miehen kanssa, jonka kanssa kipinää todellakin riittää. Aina välillä roihahtaa ja räjähtää, mutta keinot rauhaan palaamiseen on löydetty, joten suhde pysyy kasassa. Tämä suhde peittoaa kirkkaasti ns. järkisuhteet, mutta vaatii noin kymmenkertaisen vaivannäön toimiakseen :)Niin, mä olen huomannut itsestäni samaa, että ne värikkäimmät persoonat on niitä jotka kiehtoo eniten. Myös fyysisesti. Se vaan on jotenkin niin kiehtovaa, kun ihmiset ajattelee asioista eri tavalla, ja kun niistä syntyy oikeesti keskustelua.
Toisaalta arvostan tosi paljon tämmöistä yksimielisyyttä ja helppoutta, mikä meidän välillä vallitsee, mutta jotenkin se vaan ei muuten sytytä.
Kaippa sit olen sellainen persoona, että tykkään haasteista ja tunnen olevani eri tavalla elossa, kun suhteessa on pieniä erimielisyyksiä ja mielipiteissä eroja. - täysin
allekirjoita, etteikö sitä kipinää voisi syntyä myöhemminkin, toki myönnän että varmasti harvinaista. Itselleni on käynyt niin, mutta tapauksessani mieskään ei odottanut/edellyttänyt minulta nopeampaa "lämpenemistä", vaan jaksoi pysyä poissa iholta niin kauan, että itse sitä jo tahdoin.
Jos mies tämän tapaisessa tilanteessa kovin eleillään tai varsin yrittämällä pyrkii liian nopeasti liian lähelle, vasaroi kyllä nauloja arkkuunsa. Jotenkin pitäisi ossata toisesta lukea, reaktioistaan, onko aika oikea käydä kovin intiimiksi.
Itse olin ystävä "ihannemieheni" kanssa monta kuukautta, halaustasolla mutta henkisestä hurjan läheinen. Näin hänessä aluksi jopa ulkoisia puutteita, joita sitten myöhemmin hulluna rakastinkin. Johtopäätöksekseni jäi, että kun toisen korvien sisään kunnolla pääsee, ja päästää toisen omiensa, niin siitä poikiva intohimo on paljon suurempi, kuin mikään ulkoisesta johtuva hetkittäinen himo (kertoo lähinnä biologiasta, ei keskinäisestä yhteydestä. Samalla tapaa voisi himoita vaikka pornostaraa, eikä sillä ole juurikaan tekemistä ihmissuhteiden kanssa). Viimeksi mainittu täysin yliarvostettu, trust me - been there, done that. - Kun intohimo puuttuu
täysin kirjoitti:
allekirjoita, etteikö sitä kipinää voisi syntyä myöhemminkin, toki myönnän että varmasti harvinaista. Itselleni on käynyt niin, mutta tapauksessani mieskään ei odottanut/edellyttänyt minulta nopeampaa "lämpenemistä", vaan jaksoi pysyä poissa iholta niin kauan, että itse sitä jo tahdoin.
Jos mies tämän tapaisessa tilanteessa kovin eleillään tai varsin yrittämällä pyrkii liian nopeasti liian lähelle, vasaroi kyllä nauloja arkkuunsa. Jotenkin pitäisi ossata toisesta lukea, reaktioistaan, onko aika oikea käydä kovin intiimiksi.
Itse olin ystävä "ihannemieheni" kanssa monta kuukautta, halaustasolla mutta henkisestä hurjan läheinen. Näin hänessä aluksi jopa ulkoisia puutteita, joita sitten myöhemmin hulluna rakastinkin. Johtopäätöksekseni jäi, että kun toisen korvien sisään kunnolla pääsee, ja päästää toisen omiensa, niin siitä poikiva intohimo on paljon suurempi, kuin mikään ulkoisesta johtuva hetkittäinen himo (kertoo lähinnä biologiasta, ei keskinäisestä yhteydestä. Samalla tapaa voisi himoita vaikka pornostaraa, eikä sillä ole juurikaan tekemistä ihmissuhteiden kanssa). Viimeksi mainittu täysin yliarvostettu, trust me - been there, done that.Niin, tää on jotenkin niin ristiriitaista.
"Jos mies tämän tapaisessa tilanteessa kovin eleillään tai varsin yrittämällä pyrkii liian nopeasti liian lähelle, vasaroi kyllä nauloja arkkuunsa. Jotenkin pitäisi ossata toisesta lukea, reaktioistaan, onko aika oikea käydä kovin intiimiksi."
Tuo kuulosti kyl tutulta. Muutama ensimmäinen tapaaminen meni ilman koskettelua tai yritystä, mutta pian sitä sit alko tulla jo yöksi pyyntöjä ja iholla lähmimistä. Ei se nyt suoranaisesti pahaltakaan tunnu, mutta ei oikein hyvältäkään. Ei oikein yhtään miltään, lähinnä kiusalliselta ja vaivaantuneelta. Joten en tiedä, onko tämmöisellä suhteella oikeesti pitkää tulevaisuutta. Mies on kyllä todella ymmärtäväinen, ja tiedän ettei halua/tarkoita pahaa, mutta tuntuu, ettei oikein osaa lukee mua. Jatkaa siitä huolimatta, etten syty. Mutta eihän siitä voi toista syyttää, kun en osaa itse asiasta puhua.
- kävi!!
mulla kävi samoin. tapasin mukavan miehen, vietimme aikaa yhdessä ja soittelimme paljon. jutut luisti ja huumori meni yhteen. mutta sitä tarvittavaa kipinää ei ollu, jotta olis voinu antaa enemmän. lopunviimein rupes ahistaan kun tottakai mies olisi toivonut suhteessa myös seksiä. pussailu ja ym tuntui tosi vaikeelta ei kemia kohdannut. lopetin suhteen siis mitä suotta väkisin. -ei kipinää-
- Kolmikymppinen mies
Ei tuosta tule mitään!
Laita suhde poikki jo tässä vaiheessa. Se on sille toisellekin paljon parempi. Jos minä olisin se toinen, niin en haluaisi tuollaiseen suhteeseen, sillä jos ei ole intohimoa, ei ole hellyyttä, ei läheisyyttä, ei seksiä.
Mitä merkitystä tuollaisella suhteella on? Minulla on jo sisko.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Henkirikos kiuruvedellä
Poliisi tutkii maaliskuussa tapahtunutta 50 luvulla syntyneen kuolemaa henkirikoksena. Missä päin tälläinen sattunut1153756Ketkä haukkuu suomalaisten ÄO:tä?
Siinä on kaksi vaihtoehtoa, joko siis rutiköyhä vajaaälyinen vasuri tai venäläinen. Kyllähän täällä käy suomenvenäläisi1493743Diesel-ammattilainen kehuu Sanna Marinia
"Sanna Marinin (sd) hallitus loi neljä vuotta sitten väliaikaisen polttoainetukijärjestelmän, kun energianhinnat nousi242544Pitkänperjantain kunniaksi tekoälyn analyysi Riikka Purran kirjoituksesta
🧠 Mitä se kertoo "riikka"-nimimerkin lähijunassa tapahtuneesta? 1. Asenteellinen ja epäasiallinen sävy: Kirjoitus purs52325100 prosentin perintövero korjaisi myös Hitas-ongelman
Moni ei uskalla kieltäytyä perinnöstä maineen menettämisen uhalla, joten sitten tulee näitä tilanteita, joissa joutuu es302138Olen aika varma
että meidän tiemme risteäminen oli ainutkertainen tapahtuma elämässäni. En tule koskaan kohtaamaan ketään muuta, joka sa481322Läpäiseekö Martina Aitolehti Erikoisjoukot - kyllä vai ei?
Martina Aitolehti on pärjännyt mainiosti Erikoisjoukoissa. Yrittäjä on mielipiteiltään napakka ja hän sivaltaakin koulut301147Ei ne päivät ole samanlaisia...
Toisena hymyillään ja katsellaan silmiin, toisena taas tuntuu ettei edes tunneta toisiamme, vältellään ja katseet ei vah33912- 137905
Poika. Edes suuret lyyrikot eivät auta kostonhimoista.
Kostonhimotutkani tuuttaa, etkä saa minua astumaan estradille. Korkeintaan välillä hiukan kutittelen...110803