Huhuista ja täälläkin olleista keskusteluista päätellen Lapuan ainutta jäljelläolevista arvotonteista ollaan kaavoittamassa paikkaa jollekin rihkamatavaraa välittävälle halpahallille. Nykytapahtumien valossa näyttäisi päivänselvältä, että sijainnin on ratkaissut jotkut muut tekijät kuin lapualaisten yleinen etu ja järkevä kaupunkisuunnittelu.
Kuntalaisten olisi hyvä saada saada sen kuuluisan avoimuuden ja demokratian nimissä muutakin tietoa kuin, että joku tietynniminen yritys on ostamassa tonttia jonkun toisen nimettömän yrityksen lukuun.
Kuntalaisten olisi hyvä saada saada sen kuuluisan avoimuuden ja demokratian nimissä muutakin tietoa kuin, että joku tietynniminen yritys on ostamassa tonttia jonkun toisen nimettömän yrityksen lukuun.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Linja-autoaseman alue kaavoitettiin Eepeen markettia varten ja se asemakaava on voimassa. Asemakaavan nojalla tontille saa rakentaa vähittäiskaupan suurmyymälän.
Vähien käytettävissä olevien tietojen perusteella on todennäköistä, että Konte Oy vuokraa Tokmannille sen liikerakennuksen, jonka se tontille rakentaa, jahka kauppa saadaan tehdyksi.
Rakentaja voi tietysti valita jonkin muunkin vuokralaisen, ja aikaa myöten kaupungin arvotontti ja sille rakennettu kiinteistö voivat päätyä kenen tahansa haltuun. Se on lapualaista kaupunkisuunnittelua. Kruununjalokivet myydään polkuhinnalla kiinteistönjalostajalle. Ennen niitä sanottiin kiinteistökeinottelijoiksi.
Mikä estää myymästä kaupungintaloa tontteineen kiinteistöjalostajalle. Voisihan kaupunki olla siinä vuokralaisena niin kauan kuin omistajalle sopii.
Ettei vain tontti olisi liian tuottamattomassa käytössä? Vai onko joku raja olemassa?
Kaupungin hallinto voisi tykätä Vattenfallin eli ex.Lapuansähkön talosta, silloin nykyiset tilat vapautuisivat arvoaan vastaavaan museokäyttöön kunnioittamaan lapualaisia arvoja: painia ja pesäpalloa sekä tietenkin Lapuan Liikkeen menneisyyttä.
Nyt Lapuan liikkeellä on liian vaatimaton pesäpaikka.
perusteella, lapuanliikkeen museolla on nykyiselläänkin liian suuret tilat.
"Kaikista äänestäjistä tasan puolet katsoo kuntien toteuttavan tahdottomana yritysten toivomuksia. Maaliskuussa ennen vaalirahoituskeskustelun röyhähtämistä tehty mielipidetutkimus julkistetaan runsaan viikon kuluttua. Kunnallisalan kehittämissäätiön Kunnat ja kilpailu -tutkimuksessa oli 1002 vastaajaa."
- Helsingin Sanomat tänään otsikolla "Joka toinen pitää kuntia elinkeinoelämän juoksupoikina".
sekin että juomalasi on puoliksi tyhjä tai puolillaan. Mitähän pahaa tuohon liittyy jos kuntapäättäjät yrittävät saada yrityksiä kuntaansa ja sitä kautta työpaikkoja, jotka ovat kenties uusia asukkaita ja veronmaksajia. Veroilla ylläpidetään niitä palveluja joita kuntalaiset tarvitsevat, päivähoitopaikkoja, lääkäripalveluja, kirjastoja, kouluja. Hyvä että päättäjät yrittävät saada maksajia kuntiin.
kommentti.
Puuttui vain se, että yrittäjiä tarvitaan rakentamaan ihmisille "koteja".
tuottava toimi. Jos yrittäjät eivät halua tai uskalla investoida, on aivan sama mitä kunnissa tehdään, kuolema tulee. Ilman yrittämistä ei ole työtä.
Yrityksissä tiedetään vallan hyvin, että kunnat kilpailevat kiihkeästi uusista yrityksistä. Yritykset käyttävätkin tilannetta häikäilemättä hyväkseen ja kiristävät kunnilta kaiken saatavissa olevan hyödyn.
Vaikeaa se ei olekaan, kun päättäjinä on ihmisiä, joiden mielestä yrityksen etu ja kuntalaisten etu ovat yksi ja sama asia. Ei ole mitään tarvetta etsiä sellaista ratkaisua, jossa yleinen etu ja yrityksen etu olisivat tasapainossa.
Pitkällä tähtäyksellä yleisen edun polkeminen on kuitenkin haitaksi myös yrityksille, kun kunta menettää vetovoimaisuuttaan asuinpaikkakuntana.
Sen lisäksi voisi jättää hienoltakuulostavat puheet työpaikoista ja kehityksestä sikseen kun kyse saattaa olla raadollisimmistakin seikoista kuten viimeaikojen uutiset ovat selkeästi kertoneet.
"Ministeritasoltakin on toitotettu, että ehdokkaiden tukeminen rahallisesti on täysin laillista. Näin ei aina ole."
"Täysin avoinkin rahoitus voi silti olla rikoslain tarkoittamaa lahjontaa, pimeästä rahoituksesta nyt puhumattakaan. Osa vaalirahoituksesta on laillista, osa ei."
- Professori Pekka Viljanen Hesarissa tänään
Puolueiden kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten taloudenpito tulisi saada julkiseksi. Nykyisin niiden rahoitus on pimeätä.
kuka rahoittaa poliitikkoja.
"Kun Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin GRECO arvosteli Suomen puoluerahoituksen valvontaa viime joulukuussa, poliitikot ja tiedotusvälineet jättivät asian vielä vähälle huomiolle.Vaalirahoituksesta nousi kohu vasta kun keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli antoi asialla kasvot möläytyksellään. Kalli tuli tehneeksi palveluksen.
Moneen muuhun maahan verrattuna Suomen vaalirahoituksessa on mätää vain nimeksi. Vai onko? GRECO sisällytti raporttiinsa (www.coe.int/greco) peräti kymmenen painavaa suositusta vaalirahoituksen läpinäkyvyyden lisäämiseksi.
GRECO suositti esimerkiksi, että anonyymien lahjoitusten vastaanotto kiellettäisiin ehdokkaiden lisäksi myös puolueilta ja että edellytettäisiin ilmoittamaan nykyistä pienempien lahjoitusten tekijät. Raportti esitti niinkin vallankumouksellista uudistusta, että vaalibudjetteihin alettaisiin soveltaa asianmukaisia kirjanpitomääräyksiä. Oikeusministeriö valtakunnallisella ja keskusvaalilautakunnat paikallisella tasolla ovat GRECO:n mielestä liian poliittisia instituutioita valvomaan vaalirahoitusta."
- Kyösti Karvosen kolumnista Kalevassa 21.5.08
viesti. Kuntien välisessä kilpailussa on monia tekijöitä, syitä miksi valita joku kunta, esim. liikenneyhteydet, toimitilat, työvoima ja sen koulutusmahdollisuudet. Alajärvelle sijoittuva yritys voi saada huomattavaa tukea investointeihin verrattuna vaikkapa Lapuaan tai Seinäjokeen. Silti tuo tuki ei riitä viemään firmaa Alajärvelle koska monet huomattavasti tärkeämmät kriteerit eivät ole kunnossa. Koska asumme eri tukivyöhykkeillä, Lapuan on kilpailtava muilla tekijöillä kuin tuilla.
niistä "muista tekijöistä". Valaisehan hiukan lisää.
vängätä sä jo osaatkin.