Katsoin mielenkiintoisen ohjelman, joka kertoi ennekkoasenteistamme. Haluamme varmasti kaikki olla ennekkoluulottomia ihmisiä, jotka tekevät ratkaisut järkevästi. Meissä on ohjelmassa olevan psykologian asiantuntijan mukaan kaksi tapaa ajatella; 1. Tietoinen ja 2. Tiedostamaton ajattelutapa suhtautuessamme erilaisiiin ihmisiin. Haluamme kovasti tehdä ratkaisut tietoisesti, mutta teemme ne oikeastaan tiedostomattomasti hetkessä.
Tietoiset rakaisut ovat esim. miten pukeudumme, mitä syömme ja harrastamme, keitä luulemme olevamme. Tiedostamaton puolemme kuitenkin tekee ratkaisut puolestamme ja kertoo millainen oikeasti olet. Vaikka kyseessä oli rasismiin liittyvä testi tietoisesta ja tiedostamattomasta minästämme, soveltuu se muokattuna käytettäväksi moneen muuhunkin asiaan. Ohjelman testissä oli kysymys rasismista ja ennekkoluuloistamme. Testissä näytettiin kuvia kasvoista ja sanoja, jotka vilahtelivat nopeaan tahtiin, jotka puolestaan piti yhdistää hyvälle tai huonolle puolelle. Testi löytynee netistäkin, mutta se on luultavasti englanninkielinen.
Sain kuitenkin ohjelmasta mielleyhtymän yleensä ennakkoluuloihin. Varmaan pystyttäisiin aihheesta kuin aiheesta laatimaan testi, joka paljastaa millaisia oikeasti olemme. Rasismiin liittyvässä testissä koehenkilöt eivät pitäneet itseään ennakkoluuloisina ennen testiä, mutta lopputulos oli yllättävän erilainen, kuin "väärä" tietoinen tila oli koehenkilön antanut ymmärtää ennen testiä. Useimmat koehenkilöt pitivät itseään suvaitsevaisina, mutta totuus osottauti joksikin muuksi, sillä testi on lahjomaton, koska se, mitä oikeasti olemme, on nopeiden päätöstemme summa. Assosioimme asioita tiedostamattomasta tilasta, jotka ovat seurausta näkemistämme ja kuulemistamme asioista.
Testissä tuli esille rasismia tarkasteltaessa, että katsomissamme ohjelmissa esim. musta mies on yleensä pidätetty osapuoli ja valkoinen mies on tuomari oikeudessa jne. Kun sitten olemme vuosi, kenties vuosikymmeniä näneet televisiossa samojen "kuvioiden" toistuvan, alamme tiedostomattomasti uskoa niihin objektiivisuutemme sijaan.
Ajatelkaa sitä tosiasiaa, että meistä jokainen yksilö kasvaa juuri tietynlaisessa ympäristössä, tietynlaisten ihmisten keskuudessa tehden tietynlaisia asioita. Uskonto on meille monille sellainen asia, jonka kanssa tai ilman olemme enemmän tai vähemmän kasvaneet lapsuudesta saakka. Olemme kuulleet asioita, jotka ovat positiivisia juuri siitä uskonnosta, johon olemme kuuluneet lapsuudesta saakka tai tietenkin siitä, kuinka maailma on paikka, johon ei mitkään jumaluudet vaikuta. Toki sellaiset kasvualusta saattavat ruokkia myös päinvastaista asennetta, että uskonnollisen kasvatuksen¨saanut kääntyy ateismin tielle ja taas ateistisen maailamnkuvan omaavassa ympäristössä hakeutuu uskonnollista selitysmallia. Joka tapauksessa ratkaisiuihimme vaikuttavat omat kokemuksemme, jotka ovat vuosien varrella kertyneet ajatuksissamme tekemisen asteelle suuntaa tai toiseen.
Joitakin ihmisiä on todellakin saattanut alkaa kiinostamaan tietty uskonto juuri sen takia, että he ovat kuulleet siitä puhuttavav vain huonoja asioita. Henkilö on provosoitunut tästä ja tekeekin yllättäväntuntoisia ratkaisuja. Monille nykyisille jehovantodistajille on käynyt näin ja taas entisille jehovantodistajille kokemukset ovat päinvastaiset, jossa jehovantodistajuus on alettu näkemään uhkana jopa siinä määrin, että henkilöstä on tullut ateisti, joka ei halua enää tunnustaa Jumalan olemassaoloa ja alkanut jopa vihata Jumalaa tai hekilöitä, jotka ovat Jumalan "faneja".
Kuitenkin tahdon sanoa tällä kaikella sitä, että kaiksissa yhteisöissä käytetään enemmän tai vähemmän manipulaatiota, koska jokainen yhteisö haluaa muokata ihmisen arvojensa mukaiseksi, koska tämä ajatellaan tuovan hyvinvointia kaikille, eikä vähiten johtajille.
Varsinkin ukonnolliset ääriliikkeet ja poliittiset ryhmittymät käyttävät manipulaation keinoina kyseenalaisia menetelmiä, mustamaalaten toisinajattelijoita. Toki maltillisemmatkin tekevät samaa, mutta hienovaraisemmin, joka saattaa myös olla juuri heidän mielestään sopiva taktiikka, "hiljaa hyvä tulee"...
Kysymykseni kuuluu: Mikä on totuus, kun otamme huomioon, kuinka saatamme mennä ymmälle erilalla ajattelevien ihmisten perusteluissa?
Voi olla monellekkin asioihin perehtymättömälle olevan turhauttavan vaikea tehdä ratkaisua puoleen tai toiseen. Oma mielipiteeni on, että emme tekisikään ratkaisua mustavalkoisesti, vaan ymmärtäisimme, että eri ryhmittymät käyttävät opittuja sanoja, lauseita kerta toisensa jälkeen tappavan ohjelmoidusti, että he eivät oikeastaan itsekkään ymmärrä ladattua kieltänsä, joka on kylläkin klisevoittoista, hieman muunnelluissa muodoissa.
Tässä on minun kuulemaa ladattua kieltä jehovantodistajuudesta:
Mikään muu uskonto ei julista Jumalan nimeä
Tosi kristityt eivät jätä seurakunnan kokouksia
Pyhähenki ohjaa uskollista ja ymmärtäväistä orjaa
Olet joko Jumalan puolella tai Saatanan puolella
Seurakunta täytyy pitää puhtaana!
Luopiot valehtelevat!
Jumala hävittää pahat harmagedonissa
Olet katkera!
Siinä vain muutamia lausahduksia, joita yhdistellään sitten tiettyihin raamatunpaikkoihin. Tosiasiassa lauseet ovat jonkun sinuun juurruttamia asioita, joita tuntuu helposti voivan puolustaa juuri tietyillä raamatunkohdilla. Tosiasiassa löydämme raamatusta puoltava tai kieltävä kanta lähes mihin tahansa asiaan...
Pointtini ei ole suinkaan osoittaa kenenkään olevan erityisesti väärässä, mutta ei oikeassakaan.
Vilpittömän tutkijan on oltava v a r o v a i n e n. Ennakkoasenteiden on kertakaikkiaan väistyttävä. Kuulemiamme kliseitä täytyy lähteä akjattelemaan ihan eritavoin, kun seurustelemme kenen tahansa manipulatiivisen ryhmittymän kanssa, jolla on mielestään niin "selvä ja yksinkertainen totuus", että hän voi hämmästellä ja rauhallisen oloisena ja avuliaan ystävällisenä selittää "kaikella paahatvalla rakkaudella" sinulle pieni ihminen, että olet "todellisella tiedon lähteellä". Hän uskoo siihen täysin ja selvästi itsekkin.....vai uskooko....ei sitä voi koskaan tietää...
Koitan valottaa asiaa ottamalla yhden kliseen "puntariin". Kaikkien kliseiden ja hokemien tarkastelu on turhaa,sillä kun oivaltaa objektiivisen tavan tutkia asioita, niin huomaa, että tutkiminen on mielenkiintoista ja antoisaa...
Otetaampa siis esimerkki kliseestä "Tosi kristityt eivät jätä seurakunnan kokouksia"
Jehovantodistajat takoittavat, että sinun tulisi käydä juuri heidän kokouksissa. He vetoavat, että jehovantodistajia on yli 200 maassa. Mikään muu uskonto ei ole niin yksimielinen ja tutki samaa aineistoa, kuin he. Kokoukset kannustavat elämään Jumalalle otollisesti sekä niisä opitaan julistamaan hyvää uutista. Todennäköisesti raamattua lainataan Hepr 10: 25
" Me emme saa lyödä laimin seurakuntamme yhteisiä kokouksia, niin kuin muutamilla on tapana, vaan meidän tulee rohkaista toisiamme, sitä enemmän mitä lähempänä näette Herran päivän olevan." (KR 92)
Voisimme lähestyä asiaa näin ilman ennakkoon asetettuja kliseitä ja toditeluketjua, jolla on vain tarkoitus saada sinut ajattelemaan vain tieityllä tapaa, joka pönkittää yhteisön asemaa.
Oliko Jeesuksen aikana seurakunnan kokouksia? Jeesushan kävi synagogissa, jotka olivat tavallaan luopioituneet yteisönä, mudostaen farsiseusten ja saddukeusten lahkoja. Samarialaisetkin uskoivat eri tavoin kuin muut juutalaiseksi tunnustautuvat. Jeesus kävi siis tällaisissa "kokouksissa" niiden tapojen mukaan lukemassa pyhiä kirjoituksia, kuten tuolloin oli tapana.
Raamatussa puhutaan koko kansasta esim. Mooseksen kirjassa seurakuntana. Seurakunta saattoi siis tarkoittaa koko juutalaista yhteisöä. Missä kohtaa raamattu kertoo Jeesuksen säännöllisesti menneen tiettyyn paikkaan, tiettyyn aikaan johonkin kokoukseen? Hän puhui esim juutalaisista perinteistä kielteiseen sävyyn. Tavallaan Jeesus vihasi nuita "luopio juutalaisia", mutta puhui kuitenkin heidän käyttämistään tiloista "Isäni huoneena", koska se oli tarkoitettu ja liitetty Jumalaaa koskeviin asioihin.
Raamattu puhuu ilmestyksessä seitsemästä seurakunnasta. Jeesus sanoi, missä kaksi tai kolme on läsnä minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään. Jos menemme tityn uskonnollisen ryhmittymän kokouksiin, jotka oikeastaan polveutuvat samasta lähteestä, mutta kiistelevät keskenään, niin olisiko oikein ottaa kantaa jonkun puolesta vain koska se on aikanamme hyväksytympi kuin toinen ja kannustaa ikävä kyllä ihmisiä lahkoutumaan...
Lähimmäisenrakkaus ei valikoi
Jaakobin 2 kirje kertoo meille, mikä on asioiden ydin:
8 Jos te noudatatte lain kuningaskäskyä niin kuin se Raamatussa on: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi", te teette oikein. [3. Moos. 19:18; Matt. 19:19 ]
Tässä käy suhteemme toisiin ihmisiin selväksi, edustipa hän mitä uskontoa tahansa. Ajatteletko samoin?
9 Mutta jos te erottelette ihmisiä, te teette syntiä, ja laki osoittaa teidät rikkojiksi. [5. Moos. 1:17]
Pitämällä itsepäisesti kiinni omista uskonnollisista "totuuksista" lahkoutumalla johonkin uskontoon - erottelee tavallaan ihmisiä!
Lain ydin on 1. Rakasta Jumalaa yli kaiken ja 2. Rakasta lähimmäistäsi, kuin itseäsi.
10 Sillä se, joka muuten kaikessa noudattaa lakia mutta rikkoo sitä yhdessä kohdassa, on syypää kaikilta kohdin. [Matt. 5:19; Gal. 3:10]
Kuka meistä voi sanoa, että olen pitänyt kaiken?
11 Hän, joka sanoi: "Älä tee aviorikosta", sanoi myös: "Älä tapa." Vaikka siis et teekään aviorikosta, olet lainrikkoja, jos tapat.
12 Vapauden lain mukaan teidät tuomitaan; pitäkää se mielessänne, mitä puhutte tai teettekin. [Jaak. 1:25]
13 Joka ei toista armahda, saa itse armottoman tuomion, mutta joka armahtaa, saa tuomiosta riemuvoiton
On kauniipmaa antaa anteeksi toisten tekemät virheet "toitottamatta torvella niistä"!
Erottamisesta ja oman paremmuuden korostamisesta on tullu päätehtävä joidenkin uskontojen kannattajille. Voi kunpa keskittyisimme tärkempiin asioihin ja vihdoin osoittaisimme sitä rakkautta, emmekä vain puhuisi siitä.
Tietoiset rakaisut ovat esim. miten pukeudumme, mitä syömme ja harrastamme, keitä luulemme olevamme. Tiedostamaton puolemme kuitenkin tekee ratkaisut puolestamme ja kertoo millainen oikeasti olet. Vaikka kyseessä oli rasismiin liittyvä testi tietoisesta ja tiedostamattomasta minästämme, soveltuu se muokattuna käytettäväksi moneen muuhunkin asiaan. Ohjelman testissä oli kysymys rasismista ja ennekkoluuloistamme. Testissä näytettiin kuvia kasvoista ja sanoja, jotka vilahtelivat nopeaan tahtiin, jotka puolestaan piti yhdistää hyvälle tai huonolle puolelle. Testi löytynee netistäkin, mutta se on luultavasti englanninkielinen.
Sain kuitenkin ohjelmasta mielleyhtymän yleensä ennakkoluuloihin. Varmaan pystyttäisiin aihheesta kuin aiheesta laatimaan testi, joka paljastaa millaisia oikeasti olemme. Rasismiin liittyvässä testissä koehenkilöt eivät pitäneet itseään ennakkoluuloisina ennen testiä, mutta lopputulos oli yllättävän erilainen, kuin "väärä" tietoinen tila oli koehenkilön antanut ymmärtää ennen testiä. Useimmat koehenkilöt pitivät itseään suvaitsevaisina, mutta totuus osottauti joksikin muuksi, sillä testi on lahjomaton, koska se, mitä oikeasti olemme, on nopeiden päätöstemme summa. Assosioimme asioita tiedostamattomasta tilasta, jotka ovat seurausta näkemistämme ja kuulemistamme asioista.
Testissä tuli esille rasismia tarkasteltaessa, että katsomissamme ohjelmissa esim. musta mies on yleensä pidätetty osapuoli ja valkoinen mies on tuomari oikeudessa jne. Kun sitten olemme vuosi, kenties vuosikymmeniä näneet televisiossa samojen "kuvioiden" toistuvan, alamme tiedostomattomasti uskoa niihin objektiivisuutemme sijaan.
Ajatelkaa sitä tosiasiaa, että meistä jokainen yksilö kasvaa juuri tietynlaisessa ympäristössä, tietynlaisten ihmisten keskuudessa tehden tietynlaisia asioita. Uskonto on meille monille sellainen asia, jonka kanssa tai ilman olemme enemmän tai vähemmän kasvaneet lapsuudesta saakka. Olemme kuulleet asioita, jotka ovat positiivisia juuri siitä uskonnosta, johon olemme kuuluneet lapsuudesta saakka tai tietenkin siitä, kuinka maailma on paikka, johon ei mitkään jumaluudet vaikuta. Toki sellaiset kasvualusta saattavat ruokkia myös päinvastaista asennetta, että uskonnollisen kasvatuksen¨saanut kääntyy ateismin tielle ja taas ateistisen maailamnkuvan omaavassa ympäristössä hakeutuu uskonnollista selitysmallia. Joka tapauksessa ratkaisiuihimme vaikuttavat omat kokemuksemme, jotka ovat vuosien varrella kertyneet ajatuksissamme tekemisen asteelle suuntaa tai toiseen.
Joitakin ihmisiä on todellakin saattanut alkaa kiinostamaan tietty uskonto juuri sen takia, että he ovat kuulleet siitä puhuttavav vain huonoja asioita. Henkilö on provosoitunut tästä ja tekeekin yllättäväntuntoisia ratkaisuja. Monille nykyisille jehovantodistajille on käynyt näin ja taas entisille jehovantodistajille kokemukset ovat päinvastaiset, jossa jehovantodistajuus on alettu näkemään uhkana jopa siinä määrin, että henkilöstä on tullut ateisti, joka ei halua enää tunnustaa Jumalan olemassaoloa ja alkanut jopa vihata Jumalaa tai hekilöitä, jotka ovat Jumalan "faneja".
Kuitenkin tahdon sanoa tällä kaikella sitä, että kaiksissa yhteisöissä käytetään enemmän tai vähemmän manipulaatiota, koska jokainen yhteisö haluaa muokata ihmisen arvojensa mukaiseksi, koska tämä ajatellaan tuovan hyvinvointia kaikille, eikä vähiten johtajille.
Varsinkin ukonnolliset ääriliikkeet ja poliittiset ryhmittymät käyttävät manipulaation keinoina kyseenalaisia menetelmiä, mustamaalaten toisinajattelijoita. Toki maltillisemmatkin tekevät samaa, mutta hienovaraisemmin, joka saattaa myös olla juuri heidän mielestään sopiva taktiikka, "hiljaa hyvä tulee"...
Kysymykseni kuuluu: Mikä on totuus, kun otamme huomioon, kuinka saatamme mennä ymmälle erilalla ajattelevien ihmisten perusteluissa?
Voi olla monellekkin asioihin perehtymättömälle olevan turhauttavan vaikea tehdä ratkaisua puoleen tai toiseen. Oma mielipiteeni on, että emme tekisikään ratkaisua mustavalkoisesti, vaan ymmärtäisimme, että eri ryhmittymät käyttävät opittuja sanoja, lauseita kerta toisensa jälkeen tappavan ohjelmoidusti, että he eivät oikeastaan itsekkään ymmärrä ladattua kieltänsä, joka on kylläkin klisevoittoista, hieman muunnelluissa muodoissa.
Tässä on minun kuulemaa ladattua kieltä jehovantodistajuudesta:
Mikään muu uskonto ei julista Jumalan nimeä
Tosi kristityt eivät jätä seurakunnan kokouksia
Pyhähenki ohjaa uskollista ja ymmärtäväistä orjaa
Olet joko Jumalan puolella tai Saatanan puolella
Seurakunta täytyy pitää puhtaana!
Luopiot valehtelevat!
Jumala hävittää pahat harmagedonissa
Olet katkera!
Siinä vain muutamia lausahduksia, joita yhdistellään sitten tiettyihin raamatunpaikkoihin. Tosiasiassa lauseet ovat jonkun sinuun juurruttamia asioita, joita tuntuu helposti voivan puolustaa juuri tietyillä raamatunkohdilla. Tosiasiassa löydämme raamatusta puoltava tai kieltävä kanta lähes mihin tahansa asiaan...
Pointtini ei ole suinkaan osoittaa kenenkään olevan erityisesti väärässä, mutta ei oikeassakaan.
Vilpittömän tutkijan on oltava v a r o v a i n e n. Ennakkoasenteiden on kertakaikkiaan väistyttävä. Kuulemiamme kliseitä täytyy lähteä akjattelemaan ihan eritavoin, kun seurustelemme kenen tahansa manipulatiivisen ryhmittymän kanssa, jolla on mielestään niin "selvä ja yksinkertainen totuus", että hän voi hämmästellä ja rauhallisen oloisena ja avuliaan ystävällisenä selittää "kaikella paahatvalla rakkaudella" sinulle pieni ihminen, että olet "todellisella tiedon lähteellä". Hän uskoo siihen täysin ja selvästi itsekkin.....vai uskooko....ei sitä voi koskaan tietää...
Koitan valottaa asiaa ottamalla yhden kliseen "puntariin". Kaikkien kliseiden ja hokemien tarkastelu on turhaa,sillä kun oivaltaa objektiivisen tavan tutkia asioita, niin huomaa, että tutkiminen on mielenkiintoista ja antoisaa...
Otetaampa siis esimerkki kliseestä "Tosi kristityt eivät jätä seurakunnan kokouksia"
Jehovantodistajat takoittavat, että sinun tulisi käydä juuri heidän kokouksissa. He vetoavat, että jehovantodistajia on yli 200 maassa. Mikään muu uskonto ei ole niin yksimielinen ja tutki samaa aineistoa, kuin he. Kokoukset kannustavat elämään Jumalalle otollisesti sekä niisä opitaan julistamaan hyvää uutista. Todennäköisesti raamattua lainataan Hepr 10: 25
" Me emme saa lyödä laimin seurakuntamme yhteisiä kokouksia, niin kuin muutamilla on tapana, vaan meidän tulee rohkaista toisiamme, sitä enemmän mitä lähempänä näette Herran päivän olevan." (KR 92)
Voisimme lähestyä asiaa näin ilman ennakkoon asetettuja kliseitä ja toditeluketjua, jolla on vain tarkoitus saada sinut ajattelemaan vain tieityllä tapaa, joka pönkittää yhteisön asemaa.
Oliko Jeesuksen aikana seurakunnan kokouksia? Jeesushan kävi synagogissa, jotka olivat tavallaan luopioituneet yteisönä, mudostaen farsiseusten ja saddukeusten lahkoja. Samarialaisetkin uskoivat eri tavoin kuin muut juutalaiseksi tunnustautuvat. Jeesus kävi siis tällaisissa "kokouksissa" niiden tapojen mukaan lukemassa pyhiä kirjoituksia, kuten tuolloin oli tapana.
Raamatussa puhutaan koko kansasta esim. Mooseksen kirjassa seurakuntana. Seurakunta saattoi siis tarkoittaa koko juutalaista yhteisöä. Missä kohtaa raamattu kertoo Jeesuksen säännöllisesti menneen tiettyyn paikkaan, tiettyyn aikaan johonkin kokoukseen? Hän puhui esim juutalaisista perinteistä kielteiseen sävyyn. Tavallaan Jeesus vihasi nuita "luopio juutalaisia", mutta puhui kuitenkin heidän käyttämistään tiloista "Isäni huoneena", koska se oli tarkoitettu ja liitetty Jumalaaa koskeviin asioihin.
Raamattu puhuu ilmestyksessä seitsemästä seurakunnasta. Jeesus sanoi, missä kaksi tai kolme on läsnä minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään. Jos menemme tityn uskonnollisen ryhmittymän kokouksiin, jotka oikeastaan polveutuvat samasta lähteestä, mutta kiistelevät keskenään, niin olisiko oikein ottaa kantaa jonkun puolesta vain koska se on aikanamme hyväksytympi kuin toinen ja kannustaa ikävä kyllä ihmisiä lahkoutumaan...
Lähimmäisenrakkaus ei valikoi
Jaakobin 2 kirje kertoo meille, mikä on asioiden ydin:
8 Jos te noudatatte lain kuningaskäskyä niin kuin se Raamatussa on: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi", te teette oikein. [3. Moos. 19:18; Matt. 19:19 ]
Tässä käy suhteemme toisiin ihmisiin selväksi, edustipa hän mitä uskontoa tahansa. Ajatteletko samoin?
9 Mutta jos te erottelette ihmisiä, te teette syntiä, ja laki osoittaa teidät rikkojiksi. [5. Moos. 1:17]
Pitämällä itsepäisesti kiinni omista uskonnollisista "totuuksista" lahkoutumalla johonkin uskontoon - erottelee tavallaan ihmisiä!
Lain ydin on 1. Rakasta Jumalaa yli kaiken ja 2. Rakasta lähimmäistäsi, kuin itseäsi.
10 Sillä se, joka muuten kaikessa noudattaa lakia mutta rikkoo sitä yhdessä kohdassa, on syypää kaikilta kohdin. [Matt. 5:19; Gal. 3:10]
Kuka meistä voi sanoa, että olen pitänyt kaiken?
11 Hän, joka sanoi: "Älä tee aviorikosta", sanoi myös: "Älä tapa." Vaikka siis et teekään aviorikosta, olet lainrikkoja, jos tapat.
12 Vapauden lain mukaan teidät tuomitaan; pitäkää se mielessänne, mitä puhutte tai teettekin. [Jaak. 1:25]
13 Joka ei toista armahda, saa itse armottoman tuomion, mutta joka armahtaa, saa tuomiosta riemuvoiton
On kauniipmaa antaa anteeksi toisten tekemät virheet "toitottamatta torvella niistä"!
Erottamisesta ja oman paremmuuden korostamisesta on tullu päätehtävä joidenkin uskontojen kannattajille. Voi kunpa keskittyisimme tärkempiin asioihin ja vihdoin osoittaisimme sitä rakkautta, emmekä vain puhuisi siitä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
joka uskonto vetoa ihmsiin,et uskokaan meihin,mitä hittoa JT on muka niin paha,tunnen näitä...