Täällä on kovasti erilaisiä mielipiteitä Jumalan ja Jeesuksen nimen oikeanlaisesta käytöstä, kuinka sitä tulisi käyttää jotta oikein ja hyvin sitten kävisi.
Itse sain kokea Jumalan voimakkaan läsnäolon henkilökohtaisesti liki 30 vuotta sitten vaikeiden elämänkiemuroiden jälkeen jolloin sain uskoa syntini anteeksi - Jeesuksen nimessä ja hänen maahan vuotaneessa veressään! Elämäni sai aivan uudet raiteet ja nyt kun katson taaksenipäin sitä aikaa jota aiemmin jumalattomuudessa elin, en oikeastaan tunnista itseäni siksi joka olin, niin on voimallisesti tuo vapahtajani Jeesuksen nimi saanut kohdallani vaikuttaa! En ole "täydellinen", vaan olen armahdettu syntinen, joka on saanut Jeesuksen kohdattuaan ottaa vastaan uuden elämän vastaan, niin kuin Paavalikin aikanaan!
Jeesus nimessä on voimaa ja todellista Jumalan vaikuttamaa auktoriteettia! Olimme eilen illalla Rukouskokouksessa ja eräs vanha uskova ystäväni tuli pitkästä aikaa käymään luonani kylässä ja havaitsin että hänellä on melkoisen paha silmätulehdus jota häneltä tietenkin tiedustelin lähemmin. Hän kertoi ettei ole löytynyt lääkettä vielä siihen ja alaluomeakin on jouduttu jopa sairaalassa leikkaamaan kun tuo tulehdus on vaikuttanut silmään niin pahasti, että on turvonnut lähes yläluomeen asti jonne vain pieni viiru on jäänyt raoksi josta hämärästi pystyy näkemään eteensä kun koko ajan pyyhkii pois silmään voimakkaasti kerääntyvää "rähmää"!
Lähdimme sitten yhdessä tuohon mainitsemaani rukousiltaan ja siellä rukoilimme Jeesuksen nimessä tuon veljen ja hänen vaivansa puolesta! Tänä aamuna tuo kyseinen veli soitti minulle innoissaan ja kertoi!
"Kiitos Jeesukselle"!
Silmäni on auki eikä mitään turvotusta enään ole ja näen nyt aivan hyvin koska "rähmää" ei enään silmässä ole, silmäni on aivan kirkas ja puhdas!
Jeesuksen nimessä on voimaa! Jeesus on pelastaja, vapahtaja, parantaja, syntiemmen armahtaja, oli hänen nimensä sitten suomeksi, hepreaksi tai svahiliksi tai kikujun kielellä! Nimen lausumistapa ei ole se tärkein asia, vaan se kenen luoksen asioitamme viemme, eli viemmekö asiamme Jumalan Pojan, vai kenen luokse!
Älkäämme kinatko tuon nimiasian vuoksi, vaan kiitetään Herraa siitä, että uskon kautta nimemme on kirjoitettuna elämän kirjaan! Jos ryhdymme opettamaan, että vain Jeesuksen nimen tietynlaisella kirjoitustavalla pelastumme, olemme silloin kovin pahasti "lain alla ja sen vankina", kuten fariseukset ja lainoppineet aikanaan lakipykälineen!
Jumalan Poika Jeesus tämän asian meille jokaiselle valaiskoon jotta pääsisimme todelliseen hengen vapauteen tässä asiassa!
Siunausta ja Kristuksen hengen valoa jokaisen elämään! :)
Itse sain kokea Jumalan voimakkaan läsnäolon henkilökohtaisesti liki 30 vuotta sitten vaikeiden elämänkiemuroiden jälkeen jolloin sain uskoa syntini anteeksi - Jeesuksen nimessä ja hänen maahan vuotaneessa veressään! Elämäni sai aivan uudet raiteet ja nyt kun katson taaksenipäin sitä aikaa jota aiemmin jumalattomuudessa elin, en oikeastaan tunnista itseäni siksi joka olin, niin on voimallisesti tuo vapahtajani Jeesuksen nimi saanut kohdallani vaikuttaa! En ole "täydellinen", vaan olen armahdettu syntinen, joka on saanut Jeesuksen kohdattuaan ottaa vastaan uuden elämän vastaan, niin kuin Paavalikin aikanaan!
Jeesus nimessä on voimaa ja todellista Jumalan vaikuttamaa auktoriteettia! Olimme eilen illalla Rukouskokouksessa ja eräs vanha uskova ystäväni tuli pitkästä aikaa käymään luonani kylässä ja havaitsin että hänellä on melkoisen paha silmätulehdus jota häneltä tietenkin tiedustelin lähemmin. Hän kertoi ettei ole löytynyt lääkettä vielä siihen ja alaluomeakin on jouduttu jopa sairaalassa leikkaamaan kun tuo tulehdus on vaikuttanut silmään niin pahasti, että on turvonnut lähes yläluomeen asti jonne vain pieni viiru on jäänyt raoksi josta hämärästi pystyy näkemään eteensä kun koko ajan pyyhkii pois silmään voimakkaasti kerääntyvää "rähmää"!
Lähdimme sitten yhdessä tuohon mainitsemaani rukousiltaan ja siellä rukoilimme Jeesuksen nimessä tuon veljen ja hänen vaivansa puolesta! Tänä aamuna tuo kyseinen veli soitti minulle innoissaan ja kertoi!
"Kiitos Jeesukselle"!
Silmäni on auki eikä mitään turvotusta enään ole ja näen nyt aivan hyvin koska "rähmää" ei enään silmässä ole, silmäni on aivan kirkas ja puhdas!
Jeesuksen nimessä on voimaa! Jeesus on pelastaja, vapahtaja, parantaja, syntiemmen armahtaja, oli hänen nimensä sitten suomeksi, hepreaksi tai svahiliksi tai kikujun kielellä! Nimen lausumistapa ei ole se tärkein asia, vaan se kenen luoksen asioitamme viemme, eli viemmekö asiamme Jumalan Pojan, vai kenen luokse!
Älkäämme kinatko tuon nimiasian vuoksi, vaan kiitetään Herraa siitä, että uskon kautta nimemme on kirjoitettuna elämän kirjaan! Jos ryhdymme opettamaan, että vain Jeesuksen nimen tietynlaisella kirjoitustavalla pelastumme, olemme silloin kovin pahasti "lain alla ja sen vankina", kuten fariseukset ja lainoppineet aikanaan lakipykälineen!
Jumalan Poika Jeesus tämän asian meille jokaiselle valaiskoon jotta pääsisimme todelliseen hengen vapauteen tässä asiassa!
Siunausta ja Kristuksen hengen valoa jokaisen elämään! :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Raikas ja vakuuttava oli kirjoituksesi. Se korotti Jeesuksen valtaa ja voimaa yli kaikkien pahan valtojen. Kiitos sinulle ja varsinkin Jeesukselle Kristukselle!
Veit sanat "suustani"
Siunausta sinulle.
...on varmasti aito, en sitä kyseenalaista. Totean kuitenkin, että vastaavia jopa ihmeellisempiä paranemisia on tapahtunut ja tapahtuu maailmassa. Jotkut ovat rukoilleet Neitsyt Mariaa, Pyhää Guadalupea, Buddhaa, milloin mitäkin, ja parantuneet. Ajatuksen voima ja luja usko johonkin itseä suurempaan voivat saada aikaan ihmeitä. Voidaan tietysti alkaa tapella siitä, mikä paraneminen on oikein, mikä väärin. Silloin ollaankin taas lähtökuopissa, eli väittelemässä siitä, kuka uskoo oikein ja kuka väärin. Kenen kokemus on jumalallinen, kenen saatanallinen.
>>>Kokemuksesi
...on varmasti aito, en sitä kyseenalaista.>Totean kuitenkin, että vastaavia jopa ihmeellisempiä paranemisia on tapahtunut ja tapahtuu maailmassa. Jotkut ovat rukoilleet Neitsyt Mariaa, Pyhää Guadalupea, Buddhaa, milloin mitäkin, ja parantuneet.>Ajatuksen voima ja luja usko johonkin itseä suurempaan voivat saada aikaan ihmeitä.>Voidaan tietysti alkaa tapella siitä, mikä paraneminen on oikein,>Kenen kokemus on jumalallinen, kenen saatanallinen.
...mitään. Olet itse ollut mukana joukossa, joka on pyytänyt (rukoillut) ao. henkilölle paranemista Jeesuksen nimessä.
Oman poikani "ihmeparantuminen" 70-luvulla on myös todellinen tapahtuma. Minulle se, että näin tulee tapahtumaan, oli hyvin selkeä hengellinen kokemus. Huomaa: Ei uskonnollinen kokemus.
Siitä lähtien olen pystynyt erottamaan toisistaan uskonnollisuuden ja hengellisyyden hyvin selkeästi. Se maailmankaikkeuden mahtava voima, jota Luojaksi kutsun, ei ole uskontojen jumala. Jumalat ovat mielestäni ja kokemukseni mukaan ihmisten hyvin vajavainen käsitys asiasta. Tätä näkökantaa puoltaa mielestäni myös se, että jumalia on valtava määrä ihmisten mielikuvituksessa. Kulttuurin, aikakauden, paikan ja tilanteen mukaan. Mielestäni nuo jumalat (Jumalat), jokainen niistä, yhtäkään korostamatta tai vähättelemättä, ovat kalpea häivähdys Luojasta. Ihmisuskonnoiksikin noihin jumaliin perustuvaa uskomusta voisi kutsua.
Kolmiyhteisyyttä pidän vähintään kyseenalaisena. Mihin Luoja tarvitsee apulaisia? Ei mihinkään.
En tarkoita luokata sinua tai uskoasi, mutta molemmissa paranemiskokemuksissa on mielestäni yksinkertaisesti kysymys samasta asiasta. Sinä olet vakuuttunut, että henkilön paransi Jeesus. Minä tiedän tunnossani, että poikani parani käännyttyäni Luojan, kaikkeuden yksiselitteisen ja yhden, jokaiselle saman voiman puoleen.
Mutta ajatus, mielikuvitus ja vakaumushan saavat olla vapaita. Kullekin parhaiten ymmärrettävällä tavalla.
Valoa toivotan minäkin sinulle. En nimeä sitä, koska joku, vaikkapa hindu, saattaisi loukkaantua, jos en mainitse hänen jimalansa nimeä. ;)
>>Jeesuksen nimessä on voimaa!
Jeesus on pelastaja, vapahtaja, parantaja,
syntiemmen armahtaja, oli hänen nimensä sitten
suomeksi, hepreaksi tai svahiliksi tai kikujun
kielellä!