Kieltäytyivätkö jotkut luovutettujen alueiden asukkaat evakuoinnista jääden Neuvostoliittoon asumaan? Miten heille siellä kävi? Joutuiko joku Siperiaan?
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei ne tuli marisemaan jaleveilemään Koti-Suomeen!
Varmaan joitain jäi, mutta ylivoimaisesti suurin osa pakeni muuhun Suomeen punaista rosvojoukkoa.
Parisataa Salmin asukasta, nääntyivät nälkään.
Suuri suomiystävä kuuluu olleen...
Suojärven tienoon asukkaita (Hyrsylän mutka) jäi runsaasti vangiksi Talvisodan aikaan. Sodan jälkeen neuvostopolitrukit houkuttelivat ihmisiä jäämään vapaaehtoisesti Neuvostoliittoon. Valtaosa halusi Suomeen, mutta kyllä sinne jäi ihmisiä asumaan. Näitä ihmisiä ja heidän jälkeläisiään asuu edelleen Itä-Karjalassa.
Ei kai evakuoinnista tarvinnut kieltäytyä, jäi vaan asumaan mökkiinsä.
"Näitä ihmisiä ja heidän jälkeläisiään asuu edelleen Itä-Karjalassa."
Itä-Karjala tarkoittaa sitä osaa Karjalasta, joka kuului Venäjälle jo ennen talvisotaa.
"Ei kai evakuoinnista tarvinnut kieltäytyä, jäi vaan asumaan mökkiinsä."
Evakuointikäsky oli sotilasviranomaisten käsky, jota piti totella.
Hyrsylän mutkan asukkaita taisi jäädä lähes 2000 henkeä. Heistä on kirjoitettukin. Olivat alkuun saaneet olla kotonaan. mutta sitten heisät oli siirretty leirille Aunukseen.
muistan joskus lukeneeni jutun, joka käsitteli kahta naista, jotka asuivat Sortavalassa. Lehti oli todennäköisesti Apu. Kun suomalainen luutnantti kiersi asuntoja etsien evakuoitavia, niin nämä kaksi naista kieltäytyivät lähtemästä. Jutussa kerrottiin heidän kohtaamisensa venäläisten sotilaiden kanssa. Asunnossaan naiset eivät saaneet asua, vaan heidät toimitettiin Venäjän sisämaahan. Aivan sataprosenttista ei lähteminen siis ollut.
Huomiota nämä naiset, äiti ja tytär, saivat siksi, että toinen heistä toimi Puolan radion suomenkielisen toimituksen toimittajana. Tästä jutusta on jo aikaa, mutta tuskin sitä kovin tarkasti on selvitetty, että kuinka moni jäi Neuvosto-Venäjälle.
Eivät loppujen lopuksi saaneet jäädä kotiinsa asumaan ja useimmat eivät alkujen aluksikaan. Surkeita ja raskaita ihmiskohtaloita. Jakoivat tavallaan inkeriläisten kohtalon. Heidät siirrettiin sisemmälle Venäjälle ja Siperiaankin asti. Kaikki eivät selvinneet hengissä eivätkä vammoitta ensikohtaamisestaan valloittajien kanssa.
Jos Suomen Kannakselle olisi jäänyt enemmänkin väkeä olisi heidätkin luultavasti karkotettu sieltä jonnekin kauas pois. Jos melkein kaikki olisivat jääneet olisi siellä ehkä nykyäänkin jonkinlainen osuus kantaväestöä. Mutta millä hinnalla?
Kannaksellahan asuu nyt palanneita kanta-asukkaita Keltossa ja Toksovassa ja muualla POhjois-Inkerin puolella.
Luin muualta. Yhdeksäntoista jäi. 14 joko Petsamossa tai Muolaassa, ehkä siksi, että niissä oli venäjänkielistä asutusta.
Terjokkoine-lehess olj taanno yhest vanhasta naiset joka jäi talvsova alus kotihee asumaa. Hän oli ollut edelleen kotonaan ottamassa vastaan Suomen armeijaa kun nämä valloittivat Kannasta takaisin. Hän oli kertonut että oli saanut asua kotonaan, häntä oli kohdeltu hyvin ja olipa hänelle annettu elintarvikkeitakin. Nainen oli kuollut Terijoella ennen toista evakuointia eli ennen vuottA 1944, joten jäi tietämättä olisiko hän jäänyt toisenkin kerran. Lehdessä ei myöskään mainita mitää kansaa nainen oli ollut. Kirjoittaja varmaan tietäisi.
Aikoinaan Venäjän puolella kerrottiin myös vanhasta pariskunnasta joka olisi jäänyt vanhan valtatien varrella olleeseen taloonsa jossain Kivennavan seudulla ja välttänyt evakuoinnin. Näytettiinpä talon paikkaakin vielä 1970-80-luvuilla. Näitä olisi muka kielletty poistumasta kotoaan 100 m kauemmas, kerrotaan. Jotenkin muistelen kuulleeni että heidät olisi lopulta viety jonnekin idemmäs, liekö koko juttu totta vai ei.
Muuten jääneistä on kuulunut varsin surkeita ja onnettomia kertomuksia. Viipuriin jääneet talvisodan aikana olisi yhden tiedon mukaan viety Hatsinan lähelle. Muudan jääneen jälkeläinen kertoi ainakin omien sukulaistensa joutuneen heti "Siperian junaan".
Sitten Kyyrölän venäläisiä kuului palanneen jokunen henki takaisin 1950-luvulla. Kerrotaan että heidät olisi kumminkin asutettu Altai-vuoristoon Mongolian rajalle. Vahvistakoon joku muu, jos tietää.
Olen jostain lukenut, että vuoden 1944 jälkeen Suomen luovutetuille alueille jäi yhteensä kuusitoista Suomen kansalaista.