Meille on suomalaisissa kouluissa (ainakin minun aikanani) koetettu takoa päähän sellaista harhaluuloa, että ns. "uskonpuhdistus" olisi ollut edistysaskel Suomelle. Mikael Agricola, Kustaa Vaasan kätyri, on peruskouluopetuksessa korotettu kansallissankariksi. Todellisuudessa "reformaatio" oli katastrofi maallemme. Me köyhdyimme niin aineellisesti kuin henkisestikin ja jouduimme eristyksiin Euroopan kristillisen sivilisaation keskuksista.
On muistettava että huolimatta populaarihistorian myyteistä suomalaiset omaksuivat katolisen uskon vapaaehtoisesti jo ennen maamme liittämistä osaksi svealaisten kuninkaan valtakuntaa. Suomen heimot tekivät siunatun valinnan Rooman hyväksi ja hylkäsivät skismaattisen bysanttilaisuuden, toisin kuin sukulaisemme Karjalan korpimailla. Keskiajan suomalaiset olivat hartaita katolilaisia. Kunnioitimme pyhimyksiä ja Neitsyt Mariaa. Kauniita kivikirkkoja kohosi ympäri maata Jumalan kunniaksi. Kustaa Vaasan aikana niitä kohtasi hävityksen kauhistus. Kauniit seinämaalaukset peitettiin kalkilla. Kansan hurskaudesta todistaneet kirkkojen monet kallisarvoiset esineet ryöstettiin tylysti rahoittamaan ilkeän kuninkaan monia sotia. Ja tämä oli muka edistystä?
Keskiajalla Suomi oli elimellinen osa paitsi Ruotsin kuningaskuntaa, myös koko kristikunnan sivistystä, jossa yhteinen kieli oli latina. Se oli aidon kansainvälisyyden aikaa, josta nykyinen pakanallinen EU on pelkkä ivamukaelma. Suomalaiset menestyivät keskiajalla Sorbonnen kaltaisissa yliopistoissa, kohosivatpa eräät jopa johtaviin asemiin akatemisessa hierarkiassa. Kaikki nämä yhteydet katkesivat luterilaisuuden myötä.
Luterilainen "puhdasoppisuus" 1600-luvulla oli kammottava henkinen pakkopaita suomalaisille. Kun muualla Euroopassa katolilaiset tiedemiehet kuten Galilei, Pascal ja Descartes alkoivat selvittää luonnonlakien, logiikan ja matematiikan saloja, Suomessa elettiin ahdasmielisessä pimeydessä. Suomen kirjakieli luotiin levittämään maallisen esivallan propagandaa kansan tajuntaan. Turun yliopisto keskittyi luterilaiseen teologiaan jonka virallisesta opista ei saanut poiketa piiruakaan. Hengenviljely polki maassa täysin paikoillaan. Yhteydet muuhun maailmaan olivat poikki. Ruotsin luterilainen kuningas vei Suomen miehet loputtomiin sotiin, myös hävittämään Puolaa, kukoistavaa katolilaista sivistysmaata, joka ei koskaan toipunut Kaarle X Kustaan barbaarisesta ilkivallasta - johon suomalaiset sotilaat pakotettiin mukaan kanssarikollisina.
Euroopan historia kirjoitetaan vielä uudestaan, kun apostolinen usko on palautettu voimaan koko vanhan katolisen kristikunnan alueella - myös Suomessa. Euroopan Unioni on uusi Neuvostoliitto, ja sitä odottaa sama kohtalo. Puolalainen paavi Johannes Paavali II teki paljon neuvostoimperiumin hajottamiseksi, rukoilkaamme että Benediktuksella ja hänen seuraajillaan on sama vaikutus EU:hun.
On muistettava että huolimatta populaarihistorian myyteistä suomalaiset omaksuivat katolisen uskon vapaaehtoisesti jo ennen maamme liittämistä osaksi svealaisten kuninkaan valtakuntaa. Suomen heimot tekivät siunatun valinnan Rooman hyväksi ja hylkäsivät skismaattisen bysanttilaisuuden, toisin kuin sukulaisemme Karjalan korpimailla. Keskiajan suomalaiset olivat hartaita katolilaisia. Kunnioitimme pyhimyksiä ja Neitsyt Mariaa. Kauniita kivikirkkoja kohosi ympäri maata Jumalan kunniaksi. Kustaa Vaasan aikana niitä kohtasi hävityksen kauhistus. Kauniit seinämaalaukset peitettiin kalkilla. Kansan hurskaudesta todistaneet kirkkojen monet kallisarvoiset esineet ryöstettiin tylysti rahoittamaan ilkeän kuninkaan monia sotia. Ja tämä oli muka edistystä?
Keskiajalla Suomi oli elimellinen osa paitsi Ruotsin kuningaskuntaa, myös koko kristikunnan sivistystä, jossa yhteinen kieli oli latina. Se oli aidon kansainvälisyyden aikaa, josta nykyinen pakanallinen EU on pelkkä ivamukaelma. Suomalaiset menestyivät keskiajalla Sorbonnen kaltaisissa yliopistoissa, kohosivatpa eräät jopa johtaviin asemiin akatemisessa hierarkiassa. Kaikki nämä yhteydet katkesivat luterilaisuuden myötä.
Luterilainen "puhdasoppisuus" 1600-luvulla oli kammottava henkinen pakkopaita suomalaisille. Kun muualla Euroopassa katolilaiset tiedemiehet kuten Galilei, Pascal ja Descartes alkoivat selvittää luonnonlakien, logiikan ja matematiikan saloja, Suomessa elettiin ahdasmielisessä pimeydessä. Suomen kirjakieli luotiin levittämään maallisen esivallan propagandaa kansan tajuntaan. Turun yliopisto keskittyi luterilaiseen teologiaan jonka virallisesta opista ei saanut poiketa piiruakaan. Hengenviljely polki maassa täysin paikoillaan. Yhteydet muuhun maailmaan olivat poikki. Ruotsin luterilainen kuningas vei Suomen miehet loputtomiin sotiin, myös hävittämään Puolaa, kukoistavaa katolilaista sivistysmaata, joka ei koskaan toipunut Kaarle X Kustaan barbaarisesta ilkivallasta - johon suomalaiset sotilaat pakotettiin mukaan kanssarikollisina.
Euroopan historia kirjoitetaan vielä uudestaan, kun apostolinen usko on palautettu voimaan koko vanhan katolisen kristikunnan alueella - myös Suomessa. Euroopan Unioni on uusi Neuvostoliitto, ja sitä odottaa sama kohtalo. Puolalainen paavi Johannes Paavali II teki paljon neuvostoimperiumin hajottamiseksi, rukoilkaamme että Benediktuksella ja hänen seuraajillaan on sama vaikutus EU:hun.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olet oikeassa siinä, että uskonpuhdistus johti Itämaan (Ruotsiin kuuluneen nykyisen Suomen alueen) henkiseen ja aineelliseen köyhtymiseen.
Esittämäsi ns. faktat eivät kuitenkaan ole kaikki ihan kohdallaan. Ei Kustaa Vaasan aikana keskiaikaisten kirkkojen seinämaalauksia kalkittu. Useimmissa kirkoissa pyhimysten patsaatkin saivat olla kirkkosalissa 1600-luvulle asti.
Kannattaa myös muistaa, että Juhana III oli taipuvainen palauttamaan katolisuuden Ruotsin uskonnoksi. Hän esitti paaville katolisuuteen palaamisen ehdoiksi kolmea asiaa: messun viettämistä kansankielellä, kommuuniossa myös kalkin jakamista kansalle sekä pappien oikeutta olla naimisissa. Paavi kieltäytyi. Nykykatolisen mielestä paavi olisi saanut olla kaukonäköisempi ja hyväksyä Juhanan ehdot (eivät kovin kammottavat, vai mitä?). Osasyyllinen Ruotsin luterilaisuuteen oli paavikin.
Luterilaisuus tuli Ruotsin valtionuskonnoksi lopullisesti Kustaa II Aadolfin hallitsijanvakuutuksessa.
Huomaa, että Juhanan ehtojen mukainen kirkkojärjestys on aina ollut voimassa osassa katolista kristikuntaa. Ehdot eivät siis olleet sikäli ollenkaan kumoukselliset.
Siis voisitko perustella hieman...? Siis joo vai? Eihän?
Sanottu pitää paikkansa eräiden ei-latinalaisten mutta silti katolisen kirkon yhetyteen kuuluvien kirkkojen kohdalla.
Luettuani tekstisi mieleeni tuli ajatus, että voisiko olla erikseen katolinen historiankirjoitus ja erikseen luterilainen historiankirjoitus? Vai mikä selittää käsitysten suuren eron? Olen opiskellut yliopistossa yleistä historiaa, mutta yleensä tuollaista, mitä sinä esität, ei tenttikirjoissani ole kerrottu. Mitkä ovat olleet sinun lähteesi?
"Euroopan historia kirjoitetaan vielä uudestaan, kun apostolinen usko on palautettu voimaan koko vanhan katolisen kristikunnan alueella - myös Suomessa."
Tarkoittaako tuo sitä, että toivot ja odotat kaikkien suomalaisten kääntyvän katolilaisiksi? Eikö rauhanomainen rinnakkaiselo ja kirkkojen välinen yhteistyö käy?
on useampia kuin katolinen ja luterilainen historiankirjoitus. Kun tutustut esim. adventismiin tai mormoneihin huomaat, että heilläkin on omat versionsa kirkkohistoriasta.
Kirjoitat: "Kun muualla Euroopassa katolilaiset tiedemiehet kuten Galilei, Pascal ja Descartes alkoivat selvittää luonnonlakien, logiikan ja matematiikan saloja, Suomessa elettiin ahdasmielisessä pimeydessä."
Mutta kuinka katolinen kirkko palkitsikaan tiedemiehensä.
Vuonna 1633 katolinen kirkko tuomitsi Galileo Galilein, ja Descartes hylkäsi suunnitelmansa julkaista tutkielmansa Maailma eli tutkielma valosta, jota hän oli työstänyt edelliset neljä vuotta. Teos sisälsi hänen yhtenäisteoriansa materiasta ja luonnosta aina pienistä hiukkasista tähtiin saakka. Descartes totesi, että jos Galilein aurinkokeskinen kosmologia oli kirkon mielestä väärä, silloin myös hänen teoriansa olivat "vääriä", koska ne todistivat Galilein teoriat oikeiksi.
Vuonna 1667 katolinen kirkko liitti Descartesin teokset kiellettyjen kirjojen luetteloonsa.
Kaikella kunnioituksella esi-isiämme ja historiallista rehellisyyttä kohtaan, toivon, että täällä ei edistetä "propagandistista" historiankirjoitusta. Suomen historian päävaiheet tunnetaan hyvin.
Luterilaisuus muutti Suomea, mutta millä tavoin on kokonaan toinen asia. Mikä oli Suomen asema Ruotsin osana? Sekin tunnetaan varsin hyvin. Autonomian aika ja Venäjän keisarikunnan osa merkitsi myös monia muutoksia Suomelle.
Luonnontieteet nousivat kukoistukseen tietyissä maissa, mikä mahdollisti teollisen ja taloudellisen vallankumouksen.
Minä toivon, että Euroopan historiaa ei kirjotettaisi "voittajien" historiana, vaan asiallisesti ja rehellisesti vaihe vaiheelta. Kansalla olisi oikeus tuntea juurensa niin, kuin ne ovat - eikä niin kuin niiden toivotaan olevan.