Olin tossa eräissä sukujuhlissa ja satuin kuulemaan parin vanhemman nais ihmisen turinointia. Yks heistä toimitti toisille tälläistä tarinaa, minkä ikävä kyllä uskon olevan tositapaus.
Tapahtui viime vuosisadan alkupuoliskolla. Talvi aikaan syntyi muksu perheeseen. Lapsi päätettiin kastaa tietenkin ajan hengen mukaan. Talossa oli jo lapsia entuudestaankin ja äiti oli sitten jäänyt kotiin vanhempien lasten kanssa. Ja siä oli lähtenyt ainoastaan kummien kera. hevospelillä kylälle, viemään lasta kasteelle.
Kovan pakkasen takia lapsi oli kierottu peittoihin, jotta se pysyisi lämpösenä. Oli sitten laitettu turhankin tiiviisti ja lapsi oli tukehtunut.
Tarina oli kamala, mutta kamalaa oli sekin vielä. Ettei kertoja muistanut oliko lapsi kuollut meno matkalla vai paluu matkalla. Ja siittä aiheutunut voivottelu, että edittiinkö lapsi kastaa vai ei.
Kylä teki pahaa kuunnella moista päivittelyä, oli tarina sitten totta tai ei. Prrrrrkele mitä taliaivoja.
Anteksi kirtotus virhet.
Tapahtui viime vuosisadan alkupuoliskolla. Talvi aikaan syntyi muksu perheeseen. Lapsi päätettiin kastaa tietenkin ajan hengen mukaan. Talossa oli jo lapsia entuudestaankin ja äiti oli sitten jäänyt kotiin vanhempien lasten kanssa. Ja siä oli lähtenyt ainoastaan kummien kera. hevospelillä kylälle, viemään lasta kasteelle.
Kovan pakkasen takia lapsi oli kierottu peittoihin, jotta se pysyisi lämpösenä. Oli sitten laitettu turhankin tiiviisti ja lapsi oli tukehtunut.
Tarina oli kamala, mutta kamalaa oli sekin vielä. Ettei kertoja muistanut oliko lapsi kuollut meno matkalla vai paluu matkalla. Ja siittä aiheutunut voivottelu, että edittiinkö lapsi kastaa vai ei.
Kylä teki pahaa kuunnella moista päivittelyä, oli tarina sitten totta tai ei. Prrrrrkele mitä taliaivoja.
Anteksi kirtotus virhet.
Vastaukset 11
Vanhimmat
>>kaste koitui kuolemaksi
Tiedä sitten mikä sitä harhaoppia on ja tyhmää kärjistää tai mustamaalata tuollaisia opillisia pilkku-eroja, mutta sen lapsen kuolema ei kyllä kirkosta johtunut.
Ihmisen kuolemaan ei paljon tarvita eikä omaa kuolemis tapaansa saa kukaan valita. Kun aika tulee lähteä, niin sillon lähdetään olttiin sitten pakkasessa hevoskärryissä tai kotona vällyjen alla!
Jokainen elämä on arvokas, mutta minkä Jumala on antanut, sen Jumala voi ottaa. Kuoleman tarkoitus ei ole olla loppu, vaan alku ja se minkä me kesitämme elämänä ei ole kuin matka jonka aikana ihminen saa valita ottaako vastaan armon ja lahjan ikuisesta elämästä, vai päättääkö olla uskomatta jolloin kuolema todella on vakava asia.
Kuolemapa ei ollut iso asia tuolle lapselle, vain läheisille jotka jäivät lasta kaipaamaan.
mikä saatanan kusipää.
"Kuolemapa ei ollut iso asia tuolle lapselle"
Mistä vitusta sä saatanan vajakki sen voit tietää?
pahalla, mut hihhulit hei. tääl on muitaki ku te.
"Mistä vitusta sä saatanan vajakki sen voit tietää?"
Luulin että ateistit on keskusteluun taipuvaisia, mutta ilmeistesti ei!
En tiä miten onnistut poimimaan yhden lauseen katsomatta koko kirjoitusta, ja jos luet vaikka huvikseen uudestaan, niin en väheksy elämän arvoa "Jokainen elämä on arvokas"!
Poimimasi lauseen tarkoitus oli tuota esille näkökylmaa siitä, mikä tekee kuolemasta niin negatiivisen?!! Mikä tekee siitä pelottavan? Kärsiikö ihminen kivuttomasta kuolemasta, jos hän tietää mikä kuoleman jälkeen odottaa, vai kärsiikö siitä enemmän läheiset jotka jäävät kaipaamaan. Kuolema pelottaa vain ihmistä jonka turva ei yllä yli elämän ja kuoleman rajan!
tuunaan;
"Kuolema pelottaa vain ihmistä jonka turva ei yllä yli elämän ja kuoleman rajan!"
"Kuolema pelottaa ihmistä jonka turva ei yllä yli elämän ja kuoleman rajan!"
Kiitos tuunauksesta =)
tarkoitukseni oli kysyä, voiko olla että elämässä on muukin tarkoitus kun elää tämä paska elämä purkkiin ja lahota haudassa. Eikö näin ateimin mukaan ole?
Itse haluun uskoa että on muutakin, ja se antaa mulle voimaa ja enkä nää elämässä mitään merkitystä tai tarkotusta jos ei ole mitään muuta. En tiedä mikä potkii teitä ateisteja eteempäin jos te ette nää kun tän matosen elämän?
Mä oon ymmärtäny et ateismi haluaa kyseenalaistaa asioita, miksette voi kyseenalaistaa omaa näkökantaanne ja suututte muista näkökulmista.
Ymmärrän kyllä jos ei voi uskoa ilman todisteitä, eikä kellään kiistatonta tieteellistä näyttöä ole Jumalan olemassaolon puolesta eikä vastaan. Tarkoitus ei ole kiusata näillä kirjoituksilla ketään vaan herättää keskustelua!
Te ettei tule koskaan tietään mitään jos ette voi punnita asioita tai keskustella niistä
"voiko olla että elämässä on muukin tarkoitus kun elää tämä paska elämä purkkiin ja lahota haudassa. Eikö näin ateimin mukaan ole?"
Kun otat ateismin vastaan, niin elämäsi lakkaa olemasta paska elämä ja alat arvostamaan sitä ainutlaatuisuutensa vuoksi ja alat nauttimaan elämästäsi.
Uskosi tekee elämästäsi paskan ja haluat vain kuolla että saisit "ikuisen elämän".
Uskonto tappoi sen lapsen, ei "jumala". Lisäksi tukehtuminen ei ole kivutonta pienelle vauvallekaan. Koeta itse olla hengittämättä vaikka muovipussi päässä.
tukehtuminen ei ole kivutonta, jos et usko niin pistä muovikassi päähäs.
"Kuolema pelottaa vain ihmistä jonka turva ei yllä yli elämän ja kuoleman rajan!"
Mistä vaakuutusyhtiöstä sellaisen turvan saa?
Elämäsi ei vaikuta olevan niin ihanaa, kun selvästi odotat kuoleemaa ja pääsyä "jumalasi" luo.
kasteelle mentäessä äidillä ei ollut sinne asiaa koska kirkkolain mukaan oli "epäpuhdas". Piti odottaa aikansa ja sitten k'ydä ripittäytymässä.
Tuo naisten saastaisuus milloin mistäkin syystä on kovin tyypillistä monissa uskonnoissa.
Suomessa kirkottaminen muuttui vapaaehtoiseksi 1860-luvulla. Siis vapaaehtoiseksi! Sitä ennen oli pakko mennä papin luo ja alistua kuuntelemaan loitsuja, joilla tämä liperilasse puhdisti saastaisen naisen!
http://www.verkkouutiset.com/arkisto/Arkisto_2000/3.marraskuu/synt4400.htm
Kyllä on naisilla ollut joskus kovin raskasta Suomessa. Se on sitä edelleen varsinkin islamilaisissa maissa.