Olen usean vuoden ollut läheisessä kosketuksissa Adventtikirkon toimintaan ja seurannut sitä sisäpiiristä. Ei siinä mitään, on aina ilo palvella Kristusta ja olla niiden seurassa jotka uskovat samoin, mutta olen huomannut erään suuren ongelman useissa Adventti-seurakunnissa, verrattuani niiden kokouksia muihin seurakuntiin missä käyn.
Adventisteilla tuntuu olevan on taipumus lakihenkisyyteen ja liialliseen vanhoillisuuteen. Asiat kuten Jumalalle antautuminen, ylistys, palvonta, Pyhä Henki ja rakkaus tuntuvat unohtuvan.
Paavali kirjeissään kehoittaa olemaan riitelemättä turhanpäiväisistä oppi kiistoja, ja keskittyä olennaiseen. Jeesus on sovittanut syntimme ja saamme olla vapaita! Ihmisten tulisi seurakunnassa ylisää ja palvoa Häntä ja, kuten Raamttu sanoo, kohoittaa ruimuhuuto Herralle!
Tämä ei kuitenkaan onnistu, jos ihmiset tuijottavat toistensa tekoja ja syyttelevät ja väittelevät jokaisesta pilkun paikasta. Monet Adventti-seurakunnot ovat kuolleita ja ihmiset eivät pala Jumalalle! He kuulevat saarnaa saarnan perään mutteivät tee mitään, eivät arvaa sydäntään kuulemaan!
Olen kuullut paljon perusteluja miksi Adventtiseurakunnissa ei puhuta kielillä ja toisaalta ymmärrän senkin kannan, mutta jos joitakin täysin raamatullisia armolahjoja aletaan karsimaan, Pyhän Hengen on vaikea toimia. En haluaisi mistään hinnasta käyttää tätä sanaa, mutta olen huomannut jotkin Adventtiseurakunnista osittain penseiksi! Ihmiset eivät ole lämpimiä eivätkä kylmiä! He tulevat kokouksiin kyllä, mutta sulkevat sydämmensä eikä aito ilo ja vapaus ja Pyhän Hengen läsnäolo ole siellä! Ette tiedä mistä jäätte paitsi.
Toisaalta arvostan adventistejäkin ja Adventtikirkossa on paljon hyvää ja monia hyviä Jumalalle antautuneita ihmisiä, mutta en ole voinut ummistaa silmiäni näille ongelmille mitä olen nähnyt.
Adventtikirkoissa käy todella vähän nuoria, mikä johtuu juuri edeellä mainitsemistani asioista. Adventistien tulisi syttyä Jumalalle ja täyttyä Hänen Pyhästä Hengestään, koska mitään suurempaa ei ole kuin Jumalalle eläminen! =)
Adventisteilla tuntuu olevan on taipumus lakihenkisyyteen ja liialliseen vanhoillisuuteen. Asiat kuten Jumalalle antautuminen, ylistys, palvonta, Pyhä Henki ja rakkaus tuntuvat unohtuvan.
Paavali kirjeissään kehoittaa olemaan riitelemättä turhanpäiväisistä oppi kiistoja, ja keskittyä olennaiseen. Jeesus on sovittanut syntimme ja saamme olla vapaita! Ihmisten tulisi seurakunnassa ylisää ja palvoa Häntä ja, kuten Raamttu sanoo, kohoittaa ruimuhuuto Herralle!
Tämä ei kuitenkaan onnistu, jos ihmiset tuijottavat toistensa tekoja ja syyttelevät ja väittelevät jokaisesta pilkun paikasta. Monet Adventti-seurakunnot ovat kuolleita ja ihmiset eivät pala Jumalalle! He kuulevat saarnaa saarnan perään mutteivät tee mitään, eivät arvaa sydäntään kuulemaan!
Olen kuullut paljon perusteluja miksi Adventtiseurakunnissa ei puhuta kielillä ja toisaalta ymmärrän senkin kannan, mutta jos joitakin täysin raamatullisia armolahjoja aletaan karsimaan, Pyhän Hengen on vaikea toimia. En haluaisi mistään hinnasta käyttää tätä sanaa, mutta olen huomannut jotkin Adventtiseurakunnista osittain penseiksi! Ihmiset eivät ole lämpimiä eivätkä kylmiä! He tulevat kokouksiin kyllä, mutta sulkevat sydämmensä eikä aito ilo ja vapaus ja Pyhän Hengen läsnäolo ole siellä! Ette tiedä mistä jäätte paitsi.
Toisaalta arvostan adventistejäkin ja Adventtikirkossa on paljon hyvää ja monia hyviä Jumalalle antautuneita ihmisiä, mutta en ole voinut ummistaa silmiäni näille ongelmille mitä olen nähnyt.
Adventtikirkoissa käy todella vähän nuoria, mikä johtuu juuri edeellä mainitsemistani asioista. Adventistien tulisi syttyä Jumalalle ja täyttyä Hänen Pyhästä Hengestään, koska mitään suurempaa ei ole kuin Jumalalle eläminen! =)
Vastaukset 9
Vanhimmat
puhuja.
kirjoituksessa oli. Ihan asiallinen kirjoitus. Eikö kestetä totuutta?
Tai vieraista seurakunnista?
Maailma on ongelmia tulvillaan!
Tärkeintä on pysyä Sanassa, joka on elävä, voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka. Herran Sana pysyy iankaikkisesti.
Oli sitten kuiva tai märkä erämaa, mutta Sana elää ja siinä on voima.
Se on tärkeämpi, kun mikään hilluminen tai näytteleminen.
Toki Sana on tärkein, mutta ihmisen sydämmen tulisi palaa sille! Sydämmen tulisi olla täynnä Jumalan rakkautta ja Pyhää Henkeä ja rohkeutta! Uskovien tulisi olla sotilaita tässä maailmassa, eikä vain istua penkissä pohtimassa onko jossakin Raamatun lauseessa pilkku oikeassa paikassa!
Uskovien tulisi pitää yhtä ja kuten Raamattu sanoo "Rakkaudestanne teidät tunnetaan". Ja jos istumme vain penkeissä haalimassa vain itsellemme lisää tietoa, niin mitään ei tapahdu! Jumala kutsuu palvelemaan ja pelastamaan ihmisiä! Jumalan yhteydestä saamme siihen voimaa, mutta jos sitä yhteyttä ei ole?! Siksi toivoisin uutta herätystä Adventtikirkkoonkin. En tarkoita että adventistien pitäisi alkaa matkimaan joitain muita seurakuntia tai muita ihmisiä, vaan palamaan Jeesukselle!
Kuten vastaaja sanoi "Tärkeintä on pysyä Sanassa". Mitä sana sanoo ylistyksestä? Miten Daavid ylisti? Mitä tapahtui Helluntaina? Daavid karkeloi ja ylisti herraa uusi virsin! Daavid paloi Hengessä! Helluintaina kun Pyhä Henki laskeutui, ihmiset luulivat apostolien olevan humalassa! Raamattu ennustaa lopun aikoina lasten ja nuorten ennustavan ja puhuvan kielillä. Miksei sitä tapahdu Adventtikirkossa?? Olen kyllä kuullut kuinka ihmiset "sydämmessään ylistävät".... Eikö sen että YLISTÄÄ ja PALVOO Herraa, pitäisi myös näkyä jossain!
Voimme sanasta lukea kuinka Jumala rakastaa meitä, mutta ylistyksessä voimme tuntea sen ja kokea valtavaa yhteyttä Jumalaan! Jeesus sanoo olevansa siellä missä kaksi, tai kolme kokoontuu Hänen nimessään. Tällaisessa yhteydessä tapahtuu IHMEITÄ, paranemisia; henkistä ja fyysistä.
Tällaisessa yhteydessä uskova saa voimaa taistella tässä maailmassa. Kristityn elämä on henkivaltojen taistelua! Ylistys on kuin sairaala, jossa haavat parannetaan ja kerätään voimia tuleviin taisteluihin ja elämiä voitetaan! Jos Uskovat ovat heikkoja, kuka voi pelastua! Herrassa me voimme mitä vain! Lihassa voimme tehdä vain kuolleita tekoja.
sanoit vielä "kun mikään hilluminen tai näytteleminen."
Jos ihmisen sydän PALAA Jumalalle, niin miksi hänen pitäisi näytellä? Kun ihminen tulee uskoon, hän syttyy! Hän kertoo kaikille tulleensa uskoon ja on tulessa! Sitten kun ihminen on ollut uskossa pari vuotta niin se palo sammuu. Sitä istutaan vain penkissä ja ihmetellään. Miksi se palo sammuu?!?!?
Se sammuu koska seurakunnat ovat sammuneet! Uutta tulta ei kylvetä sammuneeseen sydämmeen vaan sinne laitetaan lisää sammutusvaahtoa pitämään sydän kylmänä ja rauhallisena! Jos ihminen AIDOSTI kaipaa Jumalan yhteyttä ja palaa halusta seurata Häntä ja tehdä hänen tahtonsa se myös näkyy!
Jos uskovat ovat sotilaita, heidän pitäisi saada huutaa Herralle!! Heidän pitäisi saada nostaa kätensä ja palvoa häntä ja myös levätä Hänen rakkaudessaan. Missään ei ole niin hyvä olla kuin Hänen lähellään. Mikään muu ei paranna ihmistä sillä tavalla sisältäkäsin!
Mutta jos ihmiset vain istuvat penkeissä suorittaen vanhoja tuttuja liturgioitaan, kukaan ei opi tuntemaan Jumalaa eikä etenemään lähemmäs Häntä. Lähestykää Jumalaa, niin Jumala lähestyy teitä.
Jos tässä on teidän mielestänne jotakin epäraamatullista, niin sanokaa MIKÄ?! Näyttäkää missä kohdassa Raamattu kehoittaa istumaan tuunesti penkillä viilaten pilkkua ja tutkien sanakääntitä ja olemaan ylistämättä ja palvomatta Hänen nimeään. Näyttäkää missä kohtaa Raamattua käy ilmi että ylistys on hiljaa penkisä ihmettelyä ja pään nyökyttelyä
tarkoita sitä, että adventistien pitäisi ottaa oppia vieraista 'naapuriseurakunnista' sekä toimia samalla tavalla; vaan hän meinaa sitä, että myös adventistien olisi kuunneltava sydämmellään Jumalan sanaa ja otettava vaarin kuulemastaan sekä tehtävä niin, kuinka sana kulloisenakin päivänä sydämmessä kehoittaa tekemään..
Ei ennalta opittujen muotomenojen kaltaisesti, vaan sen mukaan, kuinka Jumalan Henki sanan kautta itsekullekin puhuu..
Jos Jumalan Henki kehoittaa jotakin seurakunnassa 'eri kielillä puhumiseen', tai 'profetoimiseen', tai antaa 'tiedon sanat', tai 'ilmestyksen', yms. niin jokaisen Jumalaa uskovan on oltava myös kuuliainen asiassa Jumalalle, sillä ei Jumalalla ole mielisuosiota tyhmiin..
Kun evankeelisille adventisteille ei ole tilaa, niin
kirkko näivettyy; se on selvä se.
Luullaan kiroukseksi sitä, mikä on siunaus.
Pitäisi avartua näkemään Jumalan maailma, Jumalan
valtakunta.
Sillä se on paljon enemmän kuin vain adventtikirkko.
Tai vain lauantaisapatistit.
Tai kahvista kieltäytyjät.
Ja liharuoista kieltäytyjät.
kristinuskoa, joten revi siitä.
Wau! Mikä kirjotus!
aivan samanlaisiin päätelmiin olen kanssasi tullut!