Silmäpeli-

tuoppiani intensiivisesti ja keinutan itseäni autistiseen tapaan.

tuppaa naurattamaan jo tässä iässä:D Se kun on kovin kohtalokasta ja merkitsevää... Nykyään kun on aika paljon miespuolisia kavereita ja töissä paljon miesten kanssa tekemisissä, niin tuntee jotenkin äijien aivoitukset paremmin eikä osaa enää sitä peliä. Nuorena, ujona tyttönä kyllä harrastin. Ei siitä paljon mitään kehkeytynyt. Yksi väkisinsuutelu-yritys lähinnä, joka sai lopullisesti päättämään tämäntyyppisen pelleilyn. Nolointa muuten on, jos tällasen silmäpeli-tuttavuuden kanssa joutuu myöhemmin asialliseen, vaikka työ-tuttavuuteen. Siinä on vähän vaikea keksiä, miten ne silmät silloin laittaaXP Joten ei, en enää harrasta. Ja ihmisuhteet on syntyneet ihan keskustelun kautta. Toki sitä ennen on voitu katseita luoda, muttei mitään tuntien, päivien tai viikkojen vahtailuja. Joku saattaa yrittää vieläkin raflassa sp:tä, mutta en mee mukaan siihen. Saatan ruveta heti puhumaan kyseiselle ihmiselle tai jos ei kiinnosta, niin katselen muualle. Näin ainakin yleensä... Vaikka ei sitä koskaan elämästä ja omasta käytöksestä tiedä...

Tapaani katsoa voi joku mieltää silmäpeliksi. Moni varmaan mieltääkin.

sitten tarkoitetaan? Saatan harrastaa...mutta en tarkoituksella, vaan se tulee luonnostaan, koska tykkään ihmisistä ja pidän myös heidän katselemisestaan, sitä ei kait voida pitää silmäpelinä. Mut joku voi sen niin käsittää...

Mut miehet on harrastaneet sitä mun kanssa, niin perin. Ja se voi olla lopulta ikävää. Aina kun katsot tiettyyn henkilöön, tämä tuijottaa sinua. Se voi alkaa ahdistaa jossakin vaiheessa. Tai tunnet, että sinua katsotaan..ja niin myös onkin.

Mutta se peli on ollut toiselta tulevaa, itse katson mitään pelailuja :)

ja ei aina johtaneet mihinkään,joskus yhdenyön juttuun,joskus vain jutteluun,joskus ystävyyteen asti.

kun mulla on sanottu olevan suora katse, menee sit tuijottamisen puolelle.Itseäni ainkin ärsyttää kun joku tuijottaa. Tai sit olen jo tippunu kelkasta ja en osaa hommaa:)

En edes osaa iskeä silmää. Mieheni nauraakin mulle kun yritän. Näytän varmaan aivan pöllöltä kun molemmat silmät räpsyy.
Silmäpeli on varmaan taitolaji erinlaisia katseita mielitietyn tai mielitiettyjen suuntaan.

Silmiä räpyttelen silloin kun roska menee silmään :)

Se lieneekin ainoa peli jonka osaan. Enkä tässäkään tapauksessa ole varma säännöistä, ja että onko ne kaikilla samat. Flirttailu mun mielestä kuuluu asiaan ja piristäähän se mieltä. Ei sen nyt sen vakavampaa täydy olla. Hyvän mielen tuottamista. Mutta toisaalta eikös suhde kutenkin alkaakseen yleensä tarvitse jonkinlaisen silmäpelin tms.?

Mä en ymmärrä yhtään silmäpelin päälle. Mä en osaa sitä ja oon harvoin törmännyt ihmisiin, jotka sen todella hallitsee. Useimmiten se menee överiks...

Tää tarina ei oo mairittelevaa mulle, mutta kerron sen kuitenkin. Eräs erittäin lipevän näköinen mies alkoi pitämään selkeää silmäpeliä mun kanssa baarissa. Se siristeli silmiään, nosteli kulmiaan, lähetteli pusuja ja otti jotain ihme peilin edessä harjoteltuja "uulalaa"-katseita. Mä en kertakaikkisesti voinut muuta kuin räjähtää nauruun, se oli liian koomista.

Mä en yleensä tietenkään naura ihmisten lähestymisyrityksille ja pyrin suhtautumaan kaikkiin kohteliaasti, mutta kuvitelkaa itse joku liimaletti lipomassa huuliaan ja siristelemässä silmiään...

Ei jessus, taas tuli naurukohtaus... :D

Mutta siis toki sitä katsekontaktia täytyy ihmisiin ottaa jos meinaa mihinkään päästä. Kunhan tekee sen asiallisen kiinnostuneena ja jättää turhat temput don juan-leffoihin, niin hyvä tulee.

Kuulemma pelailen silmäpelejä myyjättärien kanssa. Joskus taas sattuu niin, että baarissa onkin joku, jonka kanssa ne katseet sattuvat kohtaamaan useammankin kerran. Mitään niistä ei ole ikinä seurannut, korkeintaan pahaa mieltä. Tai siis ei ole seurannut ainakaan sellaisten kanssa, joiden kanssa olisi ollut positiivista jos jotain olisi tapahtunut.

Jaa että miten siitä edetään lähempään kanssakäymiseen? Tarvitseekos siitä edes edetä? No, oishan se joskus mukavaa tietenkin. Jommankumman tulisi rohkaista mielensä ja mennä juttelemaan / aloittaa juttelu. Ihmeellistä että myös jo valmiiksi miesten seurassa olevat naiset harrastavat katsekontaktin ottamista.

kuulu mun toimenkuvaan tollanen. Yks tuttu mies vaan saanu katseellaan mut lumottua. Muitten kohdalla tulee todella vaivaantunut olo, jos joku katsoo mua silmiin.