..laitan tähän lainauksen tuolta alempaa nimimerkki "kenr. Weygandilta" sen tähden kun tähän kysymykseen ei tullut mitään vastausta , josko joku osaisi sanoa mitä tapahtui...?
"Länsivallat olivat tulossa sotkemaan hänen suunnitelmiaan ja sota heidän ja Venäjän välillä ei kuulunut Stalinin suunnitelmiin."
Iso-Britannia ja Ranska olivat julistaneet sodan Saksalle 3. syyskuuta 1939, eikä heidän suunnitelmissaan aivan varmasti ollut joutua tai lähteä sotaan Neuvostoliiton kanssa alkuvuodesta 1940.
Lienee kiistatonta, että ainakin Washingtonissa Suomi ja henkilökohtaisesti suurlähettiläs Procopee nauttivat suurtakin arvonantoa ja myötätuntoa Talvisodan aikana, mutta ei sielläkään valmisteltu edes pakotteita Stalinin suuntaa. Päinvastoin USA:n kauppakin Neuvostoliiton kanssa kasvoi maailmansodan uhkan vuoksi voimakkaasti vuoteen 1940 tultaessa.
Ja jo Iso-Britanniassa oltiin pidättyväisempiä. Siellä ilmeistä arvostusta saivat myös Neuvostoliiton entinen ulkoministeri Litvinov ja Lontoon lähettiläs Maisky.
Ja jos viittaat Kimmo Rentolan esittämiin teorioihin Weygandin Syyrian joukkojen käyttämisestä Bakun valtaukseen, niin se "teoria" oli kyllä nolo floppi professorilta. Iso-Britannian taholta Weygandin ajatukset oli hylätty "etananpurijoiden" houreena jo syksyllä 1939.
http://www.ennenjanyt.net/4-02/rentola.htm#_ftnref43
Sitä paitsi kenraali Weygand oli juuri se Ranskan armeijan komentaja joka päästi natsi-Saksan armeijan maahansa juhlakulkueessa.
Petain nimitti Weygandin Bordeaux-Vichy'n nukkehallituksen puolustusministeriksi ja sitten kenraalikuvernööriksi Pohjois-Afrikkaan.
Weygand jos kuka oli natsien NATSI keskitysleireineen ja karkotuksineen, kenraali joka julmasti sovelsi Vichyn hallituksen rasistisia lakeja!"
--Niin semmosta tiesi tämä nimimerkki valistaa. No mikähän ihme se sai nimenomaan Stalinin tekemään Moskovan rauhan ,vastoin sotilaiden halua? Siis jos se ei ollut pelko länsivaltojen interventiosta ,niin mikähän ihme se syy sitten oli? Suomalaisten ihailuko..hah hah..?
"Länsivallat olivat tulossa sotkemaan hänen suunnitelmiaan ja sota heidän ja Venäjän välillä ei kuulunut Stalinin suunnitelmiin."
Iso-Britannia ja Ranska olivat julistaneet sodan Saksalle 3. syyskuuta 1939, eikä heidän suunnitelmissaan aivan varmasti ollut joutua tai lähteä sotaan Neuvostoliiton kanssa alkuvuodesta 1940.
Lienee kiistatonta, että ainakin Washingtonissa Suomi ja henkilökohtaisesti suurlähettiläs Procopee nauttivat suurtakin arvonantoa ja myötätuntoa Talvisodan aikana, mutta ei sielläkään valmisteltu edes pakotteita Stalinin suuntaa. Päinvastoin USA:n kauppakin Neuvostoliiton kanssa kasvoi maailmansodan uhkan vuoksi voimakkaasti vuoteen 1940 tultaessa.
Ja jo Iso-Britanniassa oltiin pidättyväisempiä. Siellä ilmeistä arvostusta saivat myös Neuvostoliiton entinen ulkoministeri Litvinov ja Lontoon lähettiläs Maisky.
Ja jos viittaat Kimmo Rentolan esittämiin teorioihin Weygandin Syyrian joukkojen käyttämisestä Bakun valtaukseen, niin se "teoria" oli kyllä nolo floppi professorilta. Iso-Britannian taholta Weygandin ajatukset oli hylätty "etananpurijoiden" houreena jo syksyllä 1939.
http://www.ennenjanyt.net/4-02/rentola.htm#_ftnref43
Sitä paitsi kenraali Weygand oli juuri se Ranskan armeijan komentaja joka päästi natsi-Saksan armeijan maahansa juhlakulkueessa.
Petain nimitti Weygandin Bordeaux-Vichy'n nukkehallituksen puolustusministeriksi ja sitten kenraalikuvernööriksi Pohjois-Afrikkaan.
Weygand jos kuka oli natsien NATSI keskitysleireineen ja karkotuksineen, kenraali joka julmasti sovelsi Vichyn hallituksen rasistisia lakeja!"
--Niin semmosta tiesi tämä nimimerkki valistaa. No mikähän ihme se sai nimenomaan Stalinin tekemään Moskovan rauhan ,vastoin sotilaiden halua? Siis jos se ei ollut pelko länsivaltojen interventiosta ,niin mikähän ihme se syy sitten oli? Suomalaisten ihailuko..hah hah..?
Vastaukset 68
Vanhimmat
Suomi tarvitsi rauhan, koska taistelukyky oli lopussa, eikä länsivaltojen apuun voinut laskea. NL halusi rauhaa, koska Suomen nopea valloitus oli epäonnistunut. Kun ei saatu lohta, kelpasi silakkasaalis.
Uusi raja voitiin ilmoittaa riittäväksi takaamaan Leningradin turvallisuus. Koko sota selitettiin omalle kansalle vain rajaselkkaukseksi.Kenraalien mielipide ei Stalinille painanut mitään. Kansasta ei myöskään tarvinnut välittää.
Saksalle rauha sopi, koska se ei missään nimessä halunnut länsivaltoja sotkemaan malminsaantia Ruotsista. Muutenkin Saksalla oli omat suunnitelmansa hyökkäyksestä länteen.
On turha 2000-luvulla etsiä sen syvempiä syntyjä tälle kuviolle. Joku kenraali Weygand on täysin sivuhenkilö. Ilmeisesti tarkoitus onkin vain päästä leimaamaan hänet natsiksi, mitä hän ei tietenkään ollut.
..olet siis ilmeisesti sillä linjalla että se oli sitten kuitenkin tuo länsivaltojen intervention uhka se oikea syy?
"Suomi tarvitsi rauhan, koska taistelukyky oli lopussa, eikä länsivaltojen apuun voinut laskea. NL halusi rauhaa, koska Suomen nopea valloitus oli epäonnistunut. Kun ei saatu lohta, kelpasi silakkasaalis."
-Suomen rauhantahdosta ei tarvinnut huolta kantaa , koko Rytin ensimmäinen hallitus oli nimenomaan laitettu kasaan ensisijaisesti rauhantilan palauttamiseksi maahan.
Mutta ne venäläiset? Kyllä siellä itärajan takana oli tieto että suomalaispuolella viimeisiä viedään ,kuitenkin tuo suuri Suomen ystävä Stalin tahtoi rauhaa...mukava mies.
Jos suomalaispuolella oltiin vakuuttuneita että länsivaltojen apu on tehotonta , niin ilmeisesti siis venäläispuolella oltiin vakuuttuneita että se samainen täällä tehottomaksi arvioitu apu olikin sitten tehokasta?
Vai oliko kuitenkin viime kädessä kysymys sittenkin noista meidän tulevista aseveljistämme - saksalaisista tuolloin?
Ehkä juuri suurin oli tilanteen täydellinen muuttuminen, jos länsivallat vaikka tehottomastikin etenisivät Norjaan. Se saisi Saksan reagoimaan Ruotsin ja ehkä Suomenkin suuntaan.Koska oma armeija oli osoittauutnut perin juurin tehottomaksi, oli parempi päästä irti epäsuotuisasta sodasta (hirveät tappiotkin) ja ottaa ikäänkuin uusi vauhti.Suomi ei ollut niin tärkeä, kuten ei ollut sittemmin -44.
Tässä vaiheessahan Stalin luotti Saksaan (jos nyt yleensä luotti mihinkään). Skasa ei halunnut Pohjolan tilanteen monimutkaistuvan, eikä sitä halunnut NL:kaan. Suomi oli siis pikkutekijä.
..viime kädessä se syy olisi sitten ollutkin tuo Saksan uhka , ei niinkään se paljon mainostettu länsivaltojen interventio?
Mutta uhkaahan ei olisi venäläisille pitänyt kuitenkaan olla nimenomaan saksalaisten taholta - kumppaneitahan siinä vähän niin kuin oltiin , ihan näissä jakohommissakin...?
JOS oli odotettavissa saksalaisten pohjolaan tulo , olisiko tuo ollut epämiellyttävää venäläisten kannalta silloisessa tilanteessa - sentään sopimuskumppanit??
Kiusallisia kysymyksiä...
Se tuo Ylkangas on sekoittanut ihmisten päät niin pyörälle etteivät tiedä mikä maa mikä valuutta.
Hyvä tietää että on muitakin kiinnostuneita, jotka yrittävät ratkoa mielissään talvisodan merkillisiä lopputapahtumia.
Tunnen vähän pintapuolisesti talvisotaa, mutta luulisin, että silloisen Leningradin sotilaspiirin komentajan Meretskovin suunnitelmat Suomen valloittamiseksi yksinkertaisesti kariutuivat koviin tappioihin.
Vaatisi luultavasti tietoja Venäjän arkistoista ennen kuin pystyisi sanomaan syytä hyökkäyksen melkeinpä täydelliseen epäonnistumiseen. Tuskinpa syynä oli pelkästään oman armeijamme kova maanpuolustustahto ja sotilaallinen voima, kyky.
Ilmeisesti ns. Mannerheimin linjan vahvuus oli yllättänyt hyökkääjän päätellen siitä miten vielä nykyäänkin näkee, kuulee venäläisten puhuvan Kannaksen linnoitusalueista niitä ihmetellen. Lisäksi tietääkseni myös joulukuussa yllättänyt leuto joulukuun säätila pohjoisessa oli estänyt panssareiden ja raskaan kaluston käytön. Puna-armeijan joukoillahan oli tavoitteena edetä Pohjanlahdelle ja katkaista Suomi kahtia.
Syitä oli varmaan useita, sotilaallisia ja poliittisia. Olisipa hyvä jos joku tutkijamme tosissaan paneutuisi asiaan.
Hyvää perustietoa talvisodasta olen joskus selaillut, mutta ei sieltä vastausta tuohon kysymykseen löydy.
http://www.mil.fi/perustietoa/talvisota/
Luultavasti kannattasi tässä asiassa tutkiskella Ari Raunion ja Juri Kilininin yhdessä kasaamia kirjoja sodistamme, ja tällä kertaa kirjaa Ari Raunio - Juri Kilin: Talvisodan taisteluja, Laaja kartta-aineisto!. Mielestäni tekstin osalta siinä ei paljoa ole uutta muuta kuin tuo vastapuolen näkemys. Mutta selkeät ja huolella tehdyt kartat auttavat paljossa ymmärtämään taistelujen vaiheita.
Parempi arvio tuosta kirjasta...
http://www.hutikuti.net/index.php?option=com_content&task=view&id=266&Itemid=29
..samaa mieltä että nyt puhutaan synnyistä syvistä kun tätä asiaa pohditaan.
Kilinillä on muuten mielenkiintoinen teoria tuosta venäläisten pohjoisesta rintamasta - siis Petsamo-Murmansk-Kuolan niemimaa - suunnasta ja nimenomaan sen heikkoudesta. Siellä olisi ollut yksi syy tähän merkilliseen rauhantahtoon venäläispuolella. Odottivat interventiota tuohon suuntaan , niinkuin tapahtui ensimmäisen maailmansodankin päätteeksi.
Mutta niin se Kilinkin päätyy kuitenkin tuohon länsivaltojen pohjolaan tulon uhkaan viimeisenä syynä...
Onpa outo väite. Sodasta on sentään satoja tutkimuksia ja ainakin tuhansia teoksia.Käy nyt läpi vaikka neliosainen Talvisodan historia, niin eiköhän perustiedot selviä. Hyviä kirjoja ovat tietysti Raunion ja Kilinin teoksetkin.
Et näy tietävän edes sitä, että komentajaksi tuli 7.1.40 marsalkka Timoshenko, joka sai valtavat lisäjoukot avukseen. Nopeaan ratkaisuun ei päästy niilläkään, mutta Suomen armeijan täydelliseen uuvuttamiseen kyllä.
Suomelta ja NL.n tyytyminen suunniteltua vähempään, koska oli vaara tilanteen täydellisestä muuttumisesta. NL:n oli myös tarve päästä tehostamaan armeijansa ja poistamaan sodan osoittamat puutteet.
Syntyjä syviä voi hakea. Niitä ei kuitenkaan enää saa sen enmpää Stalinin kuin Rytin-Mannerheiminkan tietoon.Rauha sopi yksikertaisesti molemmille osapuolille sotaa paremmin.Se kannattaisi näiden hyvin asiantuntemattomien nojatuolistrategienkin ymmärtää.
..ja Timoshenko otti vastaan komentajuuden nimenomaan sillä ehdolla että häntä ei syytetä sitten jälkeenpäin "miehistömateriaalin" tuhlaamisesta...
...että kyllä siinä tosissaan oltiin "luoteisrajan selkkauksen " kanssa jo tuossa vaiheessa. Kesken kuitenkin sitten jäi?
lopettamaan.Sehän on ihan päivänselvää.Turha väittää muuta.Hyökkäämättömyyssopimus oli pelkkää bluffia.Uskaltakaa nyt tajuta ilmeinen.
Josko nyt lukisit vielä kerran ajatuksella, niin voidaan jatkaakin. Mutta yksi asia on selvä: Jos vähän tiedänkin, niin varmasti tiedän helkutin paljon enenmmän kuin sinä, ja jos jotain en tiedä, sen selvitän itselleni tai reilusti myönnän, etten nyt itse pysty tai ettei asiasta ole saatavilla riittävästi tietoa ja pyydän asiantuntijoilta vastausta.
"Syitä oli varmaan useita, sotilaallisia ja poliittisia. Olisipa hyvä jos joku tutkijamme tosissaan paneutuisi asiaan. Hyvää PERUSTIETOA TALVISODASTA olen joskus selaillut, mutta ei sieltä vastausta tuohon kysymykseen löydy.
http://www.mil.fi/perustietoa/talvisota/
Luultavasti kannattasi tässä asiassa tutkiskella Ari Raunion ja Juri Kilininin yhdessä kasaamia kirjoja sodistamme, ja tällä kertaa kirjaa Ari Raunio - Juri Kilin: Talvisodan taisteluja, Laaja kartta-aineisto!."
..se Hitler olisi painostanut lopettamaan? Tuossahan olisi ollut tilaisuus viedä loppuun KOKO pohjolan jako. Ja eikös sen Hitlerin pitänyt olla sotakiihkoinen hullu?
..se yksi syy oli tosiaankin tuo konfliktin pitkittyminen joka uhkasi mutkistua pitkittyessään , kiusallisen itsepintaisten vastaanhangoittelevien suomalaisten takia.
Joka tapauksessa lienee tosiasia tuo seikka että talvisota oli kiistatta osoittanut puna-armeijan heikot kohdat. Ehkä tuo Moskovan rauha on myös varmin osoitus tuosta vanhasta teoriasta että Stalin tahtoi aivan todellakin pysytellä erossa suursodasta , ainakin tuossa vaiheessa vielä?
Jo toivomus siitä, että "joku tutkijamme tosissaan paneutuisi asiaan" osoittaa, ettet tiedä aiheesta mitään. Vilkaisin muutaman teoksen lähdeluetteloa. Talvisodan rauhasta löytyy vaivatta kotimaisia ja ulkomaisia tutkimuksia useitakin puhumattakaan yleisteoksista.Raunio ja kIlin käsittelevät taisteluja. Vaikka et sitä ilmeisesti ymmärrä, niin rauhanteko on eri asia.
On tietysti hyvä, että tiedät enemmän kuin minä. Vielä parempi olisi, jos osaisit tietosi tuoda julki. Haukkuminen paljastaa vain tietämättömyyden. Se on nähty näillä palstoilla jatkuvasti.
Talvisodan rauha on harvinaisen selvä asia. Ainahan asioita voi sotkea ja vetää täysin asiantuntemattomia johtopäätöksiä. Se ei ole uutta näillä sivuilla.
Jloten jatkappa opiskelua ja siinä sivussa lähettele haukkumisia.
Jos sieltä kirjavarastostasi löytyy vastaus kysymykseen "miksi talvisodan rauha?", niin annapa tulla.
Ja vastaukseksi ei kelpaa uusnatsien ja vaippanatsien: "No, kun meidän Adolf Hitler sanoi Josef Stalinille, että näpit irti Suomesta."
Uusnatseja tai vaippanatseja en tunne, enkä heidän mielipiteitään. Arvelen niiden olevan lähinnä "kyseskelijän" ja hänen aateveljinesä kuumenneen mielikuvituksen tuotetta.
Yritän selvittää asian lyhyesti. Monimutkaisempi selvitys ylittäisi kuitenkin kyseskelijän ja hänen aateveljiensä käsityskyvyn.Rauha tehtiin, koska se oli NL:lle ja Suomelle sillä hetkellä paras -ja Suomelle ainoa - tie ulos umpikujasta.
Nuvostoliiton johti rauhaan seurava kehitys: Sota sujui kehnosti. Nl oli kärsinyt suuren arvovaltatappion. Mies- ja materiaalitappiot olivat suuret.Ei edes uusittu Luoteisrintaman johto lisävoimineen saanut nopeaa ratkaisua aikaan.Toisaalta Suomen pääasema oli murrettu, eli puna-armeijan kunnia voitiin katsoa pelastetuksi.
Länsiliittoutuneiden apuhankkeet tunnetiin Moskovassa alusta alkaen. Apujoukko voisi muuttaa poliittisen ja sotilaallisen tilanteen pohjolassa, vaikka se ei Suomen rintamalle koskaan tulisikaan.Eli NL voisi joutua Suomen takia konfliktiin länsivaltojen kanssa eli lopullisesti Saksan kanssa samalle puolelle. Lisäksi sodan viralliseksi päämääräksi nyt asetettu aluevaatimus, eli tuleva Moskovan rauhan raja, olisi riittävä selitys omalle kansalle. Samalla voitiin korostaa, että NL ei ollut koskaan tarkoittanutkaan koko Suomen valtaamista.NL kiristi neuvottelujen aikataulua, koska lännen valmistelut etenivät. NL:n ehdot oli hyväksyttävä 29. helmikuuta mennessä.
Suomen kannalta rintamatilanne oli äärimmäisen synkkä. Armeijan voimat ja materiaali olivat yksinkertaisesti lopussa.Lännen apu tulisi - jos yleensä tulisi - liian myöhään ja liian heikkona. Armeija romahtaisi sitä ennen.NL ei suostunut edes aselepoon. Ruotsi ja Norja kielsivät lisäksi liittoutuneiden läpimarssin.Suomi ei koskaan esittänyt virallista avunpyyntöä, koska se olisi katkaissut neuvottelut Moskovan kanssa.Suomen oli siis hyväksyttävä rauhanehdot, joita pidettiin kohtuuttomina.Ratkaiseva oli ylipäällikön mielipide.Rauhansopimus allekirjoitettiin 13.3. 40.
Saksan rooli oli enemmän kiinnostunut sivustaseuraaja. Se valvoi etujaan pohjolassa. Rauha sopi sille, koska se valmisteli hyökkäystä länteen. Liittoutuneiden eteneminen malmireiteille uhkasi Saksan strategisia etuja.Luvattiinko tässä yhteydessä jotain Suomelle on epävarmaa ja sivuseikka kokonaisuudessa. Sillä ei ollut merkitystä, koska Suomi oli jopa tapauksessa pakkotilanteessa. Rauha pelastaisi maan itsenäisyyden, vaikka sota olisikin hävitty.Muusta ei tässä vaiheessa jaksettu murehtia.
Liitoutuneiden sählääminen on hyvin kuvattu Douglas Clarkin kirjassa "Liittoutuneet lähtevät talvisotaan". Voidaan jälkiviisaudella sanoa: onneksi eivät lähteneet. Saksan hyökkäys toukokuussa muutti sitten tilanteen täysin.
Keiden intressi oli saada länsijoukkoja Skandinaviaan ja kysymys kuuluu ennenkaikkea, MIKSI niitä suunniteltiin lähetettäviksi Suomeen aseavun varjolla?
Asiassa pitää ottaa huomioon myös ettei Saksa olisi ollut missääntapauksessa vain sivustakatsoja lännen suorittaessa invaasiota Norjaan.
Aiheellinen kysymys kuuluu; miksi Stalin lopetti hyökkäyksensä ja suostui Suomen pyyntöön tehdä rauha kesken valtavan hyökkäyksen.
Stalin olikin tilanteen herra joka ei halunnut lännen joukkoja pohjoismaihin, eikä "syyllinen" tuohon roistotekoon ollut melkein jo lyödyksi tullut pikkuinen Suomi, vaikka Hermanni olikin pikkasen neuvonut.
" Luoteisrintaman johto lisävoimineen saanut nopeaa ratkaisua aikaan.Toisaalta Suomen pääasema oli murrettu, eli puna-armeijan kunnia voitiin katsoa pelastetuksi. "
Olet ehdottomasti väärässä, sillä jo kesällä 1940 Stalin oli siirtänyt joukkojaan Liettuasta Suomen rajoille iskeäkseen uudelleen. Nyt liettuasta tuli diplomaatti kanavia Berliiniin tieto asiasta ja Hitler kieltää venäläisiä aloittamasta sotilaallisia toimia Suomea vastaan.
Toinen oli se maraskuun Molotovin sessio Berliinissä 1940, jolloin Molotov oli kolme päivää
kuljeskellut Hitlerin perässä ja maurunnut saada vapaat kädet Suomen asiassa. Hitler oli viimein karjaisut että molo oli lentänyt persuuksilleen: NEIN! NEIN! NEIN!
Mitäs sanot, eikö vaan noin assiit mennet?
Käsittelin Talvisodan rauhanprosessia.Kuten lopuksi totesin, tilanne muuttui täysin Saksan hyökätessä huhtikuussa -40 Norjaan ja Tanskaan ja sitten toukokuussa länteen.
Tämä antoi Stalinille pelivaraa Baltian ja Suomen suhteen. Kyllähän Moskovan rauha oli Stalinillekin vain "välirauha". Hänenkin piti myydä se puna-armeijalle ja kansalle ja selittää, että "rauhantahtoinen" NL ei enempää vaatinut, vaikka olisi voinutkin.Puna-armeijalla ei yksinkertaisetti ollut kanttia vaatia yhtään mitään. Sen osoittaa Stalinin kuuluisa puhuttelu kenraaleilleen Talvisodan jälkeen. Nämä olivat oppipoikia mestarin edessä.
Molotovin vaatimuksesta marraskuussa Berliinissä on ristiriitaisia tietoja. Saksan mukaan (Göring) "Fuehrer piti sateenvarjoaan Suomen yllä". Alkuperäisen pöytäkirjan mukaan Molotv lähinnä tivasi 23.8. 39 tehdyn sopimuksen pitävyyttä ja loppuun vimeistä, johon Hitler vastasi epämääräisesti, että Saksa ei näe tarvetta uudelle konfliktille Itämeren alueella. Operaatio Barbarossan yleisohje oli tuolloin jo työn alla.
Vaikutat suhteellisen järkevältä mieheltä, Pussinperä. Älä hypi tarinoiden ja väitteiden perässä.Kyllä niitä riittää. Erityisen varovainen on oltava silloin kun Ylikangas tai joku "yhden dokumentin dosentti" esittää väitteen ja ilmoittaa, että kyseessä on salainen asia, josta kukaan ei tiedä mitään tätä ennen. Olen niitä väitteitä tarkistellut ja todennut useimmista olleen tietoa jo ainakin 50 vuotta. Se että väittäjä ei ole asiasta tiennyt, onkin sitten toinen juttu.
Ei kelpaa, ja jos kelpaakin niin vain sellutehtaan pulpperiin. On makulatuurikamaa joistain "putkislähteistä".
Odotellaan josko meillä tälläkin saralla asiansa osaavat ammattitutkijat paneutuvat tarkemmin ongelmaan niin olemme me kumpikin sitten paljon, paljon fiksumpia.
Sinun ja minun mahdollisuudet tällaiseen tutkimiseen ovat varsin rajoitetut jo sen takia, että Suomi on tietoteknisesti varsin takapajuinen maa.
puhun. Äläs yritä vedättää Saksan seuraaviin operaatioihin Norjaan. Eli jos länsi (talvisodan lopulla)olisi tehnyt Suomen avun varjolla invaasion Norjaan, Saksa ei olisi katsonut sitä avuntarjousta sivusta.
Saksa lopettikin operaationsa Englantiin ehkä juuri pelosta mitä tapahtuukaan invaasion aikana Skandinaviassa. Pohjolaan oli tunkua niin idästä lännestä kuin Saksastakin. Stalin ei kiristänyt Hitlerin pinnaa enemmin vaan asettui sovintopolitiikan kannalle, Suomen nimenomaisesti sitä häneltä ja vieläpä Göringin neuvomana pyytäessä.
On erittäin kummallista, jos talven 1940 rauhanprosessi muuttuisi jonkin tutkimustekniikan takia. Ei tapahtumia voi muuttaa, vaikka tutkimustekniikka kehittyisikin. Asiakirjat ovat samat ja niiden kuvaamat taphtumat samat. Et näy ymmärtävän historian tutkimuksesta hölkäsen pöläystä.Osoita nyt ensin virheet kunauksissani. Ne ovat sadoissa tutkimuksissa selvitettyjä asioita.
Lue edellä oleva perusselvitys. Muista, että Saksa valtasi Norjan ja piti sitä hallussaan. Englantiin se ei kokskaan hyökännyt kuin ilmasta. Invaasio oli vain harhautus idän sotaretkeä valmisteltaessa.
Stalin ei tehnyt mitään sovintoa, vaan saneli pakkorauhan Suomelle. Sellaisen, johon hän katsoi olevansa siinä vaiheessa tyytyväinen. Aikansa kutakin.
Sinä et, eivätkä tutkijammekaan pysty perehtymättä
myös Saksan ja Venäjän arkistoihin ja muihin taustatietoihin
vastaamaan kysymykseen:
- Miksi entisessä Neuvostoliitossa oli suostuttu rauhaan
maaliskuussa 1940?
Josko tulee joskus kovasti sateisia päiviä, niin pitääpä itse
tonkia asia esiin, kun näistä meidän tutkijoista ei näytä olevan
mihinkään. Jos vaikka jotain löytyisi?
Mutta toistaiseksi: Hyvää Juhannusta!
lainaa ja kerro.
"Stalin ei tehnyt mitään sovintoa, vaan saneli pakkorauhan Suomelle. Sellaisen, johon hän katsoi olevansa siinä vaiheessa tyytyväinen. Aikansa kutakin."
Stalinin suomen valtaus keskeytyi, ja mahdollisimman kriittisillä hetkillä, länsivallat olivat tekemässä invaasiota Norjaan. Stalinin sotakone oli saavutanut kliimaksinsa Viipurinlahdella, ja punakone oli voimissaan. Miksi Stalin lähti Suomen esittämään sovinnonteon tielle(Göringin neuvomana) kesken hyvään pisteeseen päässeen Suurhyökkäystään?
Älä veli hyvä ala muuta väittämään, kyllä Stalin oli tilanteen herra mutta asettui nyt sovittelemaan RAUHANTEKIJÄNÄ talvisodan lopettamiseksi. Puna-kenraalit olivat Stalinin poliittisista päätöksistä eri mieltä, heidän näkemyksensä tosin rajoittui vain sotilaallisiin seikkoihin
rauhanteko Stalinin sanelemilla ehdoilla oli sillä hetkellä keino päästä irti tilanteesta, joka uhkasi sotkea NL:n selkkaukseen länsivaltojen kanssa.Sota oli pikavaltauksen asemasta venynyt raskaaksi kulutustaisteluksi. Stalin ei ollut kenellekään selitysvelvollinen. Hän myi rauhan kansalleen suurena voittona ja NL:n erityisenä rauhantahdon eleenä.
Skasna ja Venäjän/NL:n arkistot on aika lailla tutkittu.Ei sieltä löydy kuin ehkä yksityiskohtia.
Sinulle eivät pelkät sateiset päivät riitä. Et näy olevan tutkimuksen alkeistakaan perillä.
"Pussinperä on Kirjoittanut: eri asiassa...Käsittelin Talvisodan rauhanprosessia."
Selvitetäänpä sinulle mitä tarkoitin kun kerroin "Historian antavan vastauksen" noista talvisodan Moskovan rauhan kiemuroista.
Tarkoitin ja edelleen tarkoitan Molotovin käynnin antavan (historia) vastauksen tähän kysymykseen, puna-armeijan kunniaa ei Moskovan rauha pelastanut
ja sen historia meille opettaa.
>>" Luoteisrintaman johto lisävoimineen saanut nopeaa ratkaisua aikaan.Toisaalta Suomen pääasema oli murrettu, eli puna-armeijan kunnia voitiin katsoa pelastetuksi.
"...uhkasi sotkea NL:n selkkaukseen länsivaltojen kanssa"
Iso-Britannia ja Ranska olivat julistaneet sodan Saksalle 3. syyskuuta 1939. On aikamoista haihattelua väittää, että ne olisivat lähteneet vielä ’selkkaukseen’ entisen Neuvostoliiton kanssa.
Ja mitkään lähdetiedot eivät tue väitettäsi. Päinvastoin sekä Iso-Britannia että Yhdysvallat tiivistivät sodan alettua liittosuhdettaan entiseen Neuvostoliittoon.
Lontoon lähettiläämme Gripenberg oli kyllä keskustellut helmikuussa pääministeri Churchillinkin kanssa vapaaehtoisten lentäjien lähettämisestä ja asetoimituksista Suomeen, mutta brittien sotakabinetin (The War Cabinet) ehdottomana vaatimuksena oli ollut, että kaiken tuli tapahtua vapaaehtoisuuden valeasussa (in the guise of volunteers).
http://www.fco.gov.uk/resources/en/pdf/pdf9/fco_finlandrelationspdf09
Varsin kiistatta voidaan sanoa, että ainakin brittilehdistön ja suuren yleisön keskuudessa sympatiat tuolloin olivat täysin Suomen puolella. Mutta todellisuus on usein karua. Ja brittihallitus ei voinut tuolloin valtiona toimia avoimesti Suomen puolesta Euroopan jo ollessa sodassa. Siihen ei ollut sotilaallisia eikä poliittisiakaan edellytyksiä.
Mutta niin kuin sanottu, asian tutkiminen tarkemmin vaatisia useita sadepäiviä... Meillä kun ammattilaisia sotahistorian alalla on hyvin vähän.
NL:n kanssa. Oli suhde länsivaltojen ja NL:n välillä millainen tahansa, lännen joukkojen tulo Skandinaaviaan ja kenties Suomeen asti VOISI muuttaa tilannetta Pohjolassa.Sitä ei Stalin halunnut ja se SAATTOI yhtenä tekijänä vaikuttaa hänen ratkaisuihinsa.
Tätä asiaa ovat tutkineet sadat sota- ja muut historioitsijat. Jos kuvittelet muutamana sadepäivänä selvittäväsi asian heitä tarkemmin,niin olet puhdas fakiiri etkä tosiaan ymmärrä sotahistorian tukimisesta yhtään mitään.
Sotahistorian ammattilaisia Suomessa on kymmenittäin.
>>> "Ja Saksa liitossa 20.6.2008 klo 13.21 NL:n kanssa."
Saksan ja entisen Neuvostoliiton välillä oli 23. elokuuta 1939 solmittu HYÖKKÄÄMÄTTÖMYYSSOPIMUS, joka nykyisin näiden hömppä-tutkijoidenkin taholta on nimetty Molotov-Ribbentrop -sopimukseksi.
Myös Suomella oli entisen Neuvostoliiton kanssa hyökkäämättömyyssopimus, mutta kukapa menisi väittäämään sitä liittosopimukseksi.
Ja vielä näille "tutkiskelijoillemme" pitäisi maksaa palkkaakin meidän veronmaksajien taskuista. Mistä ihmeestä!?
asioista kuin vain keskinäisen hyökkäämättömyys sopimuksen. Stalin antoi Hitlerille sopimuksen mukaan öljyä aseita ja rautamalmi ja muita Saksan tarvitsemia tuotteita.
Stalin antoi Hitlerin käsiin mm.Hollannin Belgian Tanska Norjan ja puolet Puolasta, saaden kaupassa Suomen Viron Latvian Liettuan Bestarabian ja puolet Saksa toisen puolikkaan haltuunsa saamasta Puolan valtiosta.
Stalin toimitti sopimuksen mukaan raaka-aineita Saksaan vielä Saksan hyökkäyksenkin aikanakin Venäjälle.
Sellainen sopimus noilla veijareilla olikin.
Iso-Brintannian ulkoministeri Viscount Halifax keskusteli asetoimituksista ja muusta avusta Suomelle Lontoon lähettiläämme Gripenbergin ja ’General’ (!?) Enckellin kanssa helmikuun 1940 toisella viikolla, siis noin kuukausi ennen Moskovan rauhansopimusta.
Ja 13. helmikuuta kirjatun ja Iso-Britannian Helsingin lähettiläälle Snowille toimitetussa kirjeessä ilmenee varsin yksiselitteisesti Britannian ”halu” tai mahdollisuus auttaa Suomea Talvisodan loppuvaiheissa:
Valitettavasti C.I.G.S. (Pääesikunnan ylipäällikkö) ei ollut ollut kykenevä auttamaan tykkiasiassa... ja niin edelleen. ( “Unfortunately, C.I.G.S. (the Chief of the Imperial General Staff) had not been able to help in the matter of guns...”)
http://www.fco.gov.uk/resources/en/pdf/pdf9/fco_finlandrelationspdf08
Mutta kuten sanottu asian tutkiminen tarkemmin muidenkin arkistolähteiden ja taustatietojen kannalta vaatisi useita, useita sadepäiviä.
länsiliiton avuntarjouksesta. Ruotsi ei sallinut kuljettaa avustusjoukkoja maansa läpi, koska Saksa olisi aloittanut sotatoimet niitä vastaan ja Ruotsi
olisi joutunut sotatantereeksi.
Bluffiahan se apu olisi ollut, koska apu olikin harhautus jolla länsi olisi ottanut Ruotsin malmikentät Saksalaisten nokan edestä hallintaansa.
Stalinin hyökkäys Suomeen oli kuitenkin keskeytettävä tämän länsiavun uhkan vuoksi.
Jos onkin joidenkin ”tiedossa” niin sinä itse et selvästikään ymmärtänyt tuota ulkoministeri Halifaxin lähettämää kirjettä. Kirje oli päivätty 13. helmikuuta 1940, siis tasan kuukausi ennen Moskovan rauhaa.
Ja kirjeestä käy kaikkin puolin selville, että Britannialla, jos halua olisikin ollut auttaa Suomea Talvisodassa, niin auttamiseen ei ollut poliittisia, sotilaallisia eikä logistisiakaan edellytyksiä. Jopa lentokoneiden toimittamien olisi kestänyt viikkoja Norjan kautta, jonne ne olisi osina laivattu ja jossa ne olisi kasattu.
Ja sitä paitsi Britannian sotilaallinen johto (The Imperial General Staff) kuten Ranskakin tuon kirjeen mukaan oli evännyt jo aikaisemmin tykkien toimitukset ja ilmeisellä tekosyyllä "kaikki tykit ovat Balkanilla".
Ja tässä on se koko pointti, mitä eivät nämä puoli-höperöt Kallion kujilta Sörnäisiin haalitut "kulkurit” eivät tänäkään päivänä - kuten paljon muutakaan - pysty ymmärtämään - sinusta nyt puhumattakaan.
http://www.fco.gov.uk/resources/en/pdf/pdf9/fco_finlandrelationspdf08
Et varmaan huomannut sitäkään, että neuvotteluihin oli Suomesta Mannerheimin lähettämän tullut 'KENRAALI' Enckell!? Kertonee sekin jotain keskustelujen poliittisesta, sotilaallisesta ja kaikesta muusta merkityksestä.
Ja kuten sanottu, kyllä näissä asioissa riittää tutkittavaa ja pohdiskeltavaa kesän tulevina sateisina päivinä.
Kun et selvästikään ymmärrä tätä Talvisodan rauhanteon tilannetta, niin lue edes muutama perusteosd.Esim. Douglas Clark: Liittoutuneet lähtevät Talvisotaan ja Earl Ziemke: Saksalisten sotaoimet pohjolassa, vain 50 ensimmäistä sivua. Kun siihen vielä lisäät Max Jakobsonin Diplomaattien Talvisodan,niin olet edes hieman asiasta perillä. Yksittäoisten tiedonmurujen irrottaminen toisistaan ei synnytä kokonaisuutta.Tietysti nämä ovat jo "vanhoja" tutkimuksia, mutta eivätpä talven 1940 tapahtumatkaan ole niin hirveästi tällä välillä muuttuneet.Tietysti tutkimuksia on muitakin, mutta nämä jaksanet lukea.Selviää sinullekin ainakin se, että asioihin vaikuttivat monet muutkin tekijät, kuin yksittäiset kirjeet.
Kenraali Enckell kaiketi on Oscar Enckell, joak kuului Mannerheimin tuttuihin. Hän oli sentään ollut Suomen yleisesikunnan päällikkö aikoinaan,joten ei hän aivan turha mies ollut. Mutta mistäpä nämä asiat tietäisit. Ne vaativat kokonaan eri asenteen kuin taidon haukkua pätevät tutkijat asioita lainkaan tuntematta.
Huoletta voit heittää viime vuosituhannella
ja puolivuosisataa sitten sepustetut kirjaset
pulperiin - tai niille Sörkän kulkureillesi.
".... kirjeestä käy kaikkin puolin selville, että Britannialla, jos halua olisikin ollut auttaa Suomea Talvisodassa, niin auttamiseen ei ollut poliittisia, sotilaallisia eikä logistisiakaan edellytyksiä. Jopa lentokoneiden toimittamien olisi kestänyt viikkoja Norjan kautta, jonne ne olisi osina laivattu ja jossa ne olisi kasattu...."
höperökö olet, nämähän on luettavissa Paasikiven päiväkirjoista, HEI HALOO!
Vanhaa kauraa,kaikki pikkasenkin historiaa lukenut tietää nyt nuo yksityiskohdat länsiavusta.
Moskovan neuvotteluissa maaliskuussa 1939 Molotov oli hyökännyt Suomen valtuuskunnan kimppuun juuri tuon länsiavun vuoksi. Zdanov oli voimallisesti arvostellut Suomea sen (mahdollisesti) antaessa maansa astinlaudaksi hyökkäykseen Venäjälle. Joten Rentola on saanut vihjeensä tässä totossa hevosen suusta.
Jatketaan kunhan käyn juhannussaunassa, miten teillä siellä, onko teillä juhannus????? :)),:)).
laittamata, no vielähän sen kerkii. J.K.Paasikivi
Toimintani Moskovassa ja Suomessa 1939-1941.
Kannattaa ottaa "käsilleen" tämäkin teos.
Mutta mistäpä sen ymmärtäisi henkilö, joka kuvittelee englantilaisten kenraalien kirjeet joksikin avainpapereiksi. Rauha tentiin NL:n ja Suomen välillä. Sekin näkyy jääneen oivaltamatta.
Tämä "sadepäivätutkija" rehvastelee tavalla, joka osoittaa täydellisen tietämättömyyden niin (sota)historiasta, (sota)historin tutkijoista kuin (sota)historian tutkimuksestakin.
Kyllähän muutamana sadepäivänä pystyy johonkin "sadepäivätutkijalle" täysin tuntemattomaan asiaan (muita ei näy olevankaan) alustavasti perehtymään, mutta tuolla asenteella ja noin heikoilla lähtötiedoilla homma jää jonkin tason kopiointiin. Tuskin sekään osuu oikeaan paikkaan, kun aivan perustiedotkin näkyvät puuttuvan.
- Pysykää kuitenkin itse asiassa, ja kysymys kuului: "miksi talvisodan rauha?"
Kysymys on nimenomaan siitä, mitkä olivat ne syyt, jotka saivat entisen Neuvostoliiton suostumaan rauhaan maaliskuussa 1940.
Emeritus-professori on aikoinaan esittänyt konventionaalista "sotahistoriaamme" kohahduttaneen tulkintansa talvisodan rauhasta (Göring). Samoin professori Rentolalla on oma näkemyksensä, ja mielestäni, täysin perusteeton.
Viime vuosituhannella ja puoli vuosisataa sitten väsätty kylmän sodan aikainen historian kirjallisuus ei anna kysymykseen tyydyttävää vastausta. Ja sitä paitsi meiltä on puuttunut erityisesti sotiimme liittyvissä kysymyksissä älyllisesti ja henkisesti osaava, riittävästi koulutettu ja tieteellisesti orientoitunut ammattikunta.
Erittäin tärkeä, olennainen ja ajankohtainenkin kysymys on jäänyt melkeinpä pelkästään harrastelijoiden vapaasti reposteltavaksi.
Historiaa kirjoitetaan akateemisessa maailmassa jatkuvasti uudestaan ja uudestaan. Jokainen sukupolvi kirjoittaa oman historiansa. Kirjoitetaanpa mekin oma kylmän sodan jälkeisen aikakautemme historia (”Post Cold War History”).
Minulle henkilökohtaisesti jotkut jakobsonnit ja muut hänen aikalaisensa, kylmä sota kaikkineen edustaa mennyttä aikaa, vaikka - näyttää niitä rippeitä olevan jäljelläkin.
- Ukot ovat pihalla kuin lumiukot juhannuspäivänä.
Saahan historioita kirjoittaa uudelleen. Talvisodan rauhaan johtaneet syyt voivat kuitenkin olla tuntemattomia ja uusia vain asiaan perehtymättömille. Niitähän toki löytyy, varsinkin, jos ei ymmärrä historian tutkimuksesta mitään.Esimekriksi Ylikankaan näkemys rauhan synnystä on täysin hänen omaa mielikuvitustaan.
Jakossonin näkemyksiä taas ei ole yksikään tutkija pystynyt kiistämään. Tokihan asioita voidaan aina käsitellä uudestaan ja täsmennellä syitä ja seurauksia. Itse tapahtumat eivät muutu miksikään, kuten "sadepäivä" näkyy uskovan. Myös e, että kuvitellaan muutaman sadepäivän riittävän uudellen tutkimiseen on osoitus vain ao. rehvastelijan asiantuntemattomuudesta.Aivan käsittämätön on tutkijakunnan mitätöinti. Mutta kyllähän maailmaan hölynpölyä mahtuu.
..se menee suurinpiirtein kaikissa tutkimuksissa mitä aiheesta on tehty.
"Nuvostoliiton johti rauhaan seurava kehitys: Sota sujui kehnosti. Nl oli kärsinyt suuren arvovaltatappion. Mies- ja materiaalitappiot olivat suuret.Ei edes uusittu Luoteisrintaman johto lisävoimineen saanut nopeaa ratkaisua aikaan.Toisaalta Suomen pääasema oli murrettu, eli puna-armeijan kunnia voitiin katsoa pelastetuksi."
--Näinkin se meni , aivan totta. Tuosta puna-armeijan kunnian pelastamisesta nyt kysyisin hiukkasen että missä se näkyi että se kunnia oli pelastettu?
Jos tuota tulkitaan niin että se näkyy tuossa sanelurauhassa , se ei välttämättä ole toimiva tulkinta. Kyseessä oli viimekädessä poliittinen ratkaisu - ei sotilaallinen ja se näkyy selvästi suomalaisten nauttimasta arvostuksen noususta tuon käydyn talvisodan jälkeen...
...se oli voitto suomalaisille , ei puna-armeijalle. Näin se tulkittiin silloin yleisessä mielipiteessä ympäri maailman ja näin se tulkitaan edelleenkin. Onhan arveltu että tällä käydyllä talvisodalla ja puna-armeija esityksillä siinä olisi ollut oma vaikutuksensa myös Hitlerin myöhempiin päätöksiin.
Saksalaisessa propagandassa ja aivan yleisessä kielenkäytössä puhuttiin sitten myöhemmin aivan loppuun saakka "sankarikansasta" ...siis tuossa myöhemmässä vaiheessa kun yhdessä lähdettiin kaatamaan karhua.
Aivan samanlaista arvostusta suomalaiset saavuttivat myös länsimaissa , sankarin mainehan tuosta talvisodasta lankesi NIMENOMAAN SUOMALAISOSAPUOLELLE.
En ole juurikaan törmännyt siihen että venäläisten ja etenkään puna-armeijan arvostus olisi noussut millään lailla tuon käydyn talvisodan johdosta...
"Saksan rooli oli enemmän kiinnostunut sivustaseuraaja. Se valvoi etujaan pohjolassa. Rauha sopi sille, koska se valmisteli hyökkäystä länteen. Liittoutuneiden eteneminen malmireiteille uhkasi Saksan strategisia etuja.Luvattiinko tässä yhteydessä jotain Suomelle on epävarmaa ja sivuseikka kokonaisuudessa. Sillä ei ollut merkitystä, koska Suomi oli jopa tapauksessa pakkotilanteessa. Rauha pelastaisi maan itsenäisyyden, vaikka sota olisikin hävitty.Muusta ei tässä vaiheessa jaksettu murehtia."
--Niinhän yleensä on päädytty juuri tuohon että saksalaisilla ei olisi mitään vaikutusta tuohon rauhan tekoon olisi ollut. No jos ei suoranaisesti olisikaan ollut niin todennäköisesti epäsuorasti ruotsalaisten kautta , senkin edestä?
tarkoitan sitä, että voittoa voitiin suurennella propagandassa. Puna-armeijanhan ylsitettiin murtaneen yhden maailman vahvimmista linnoitusketjuista ja lyöneen valkosuomalaiset, vaikka nämä säisät kapitalsitimailta suunnatonta apua.Muuten sota voitiin taas mitätöidä rajaselkkaukseksi, jottei maailman rauhaa rakastavinta maata vosii moittia täysimittaisesta hyökkäyksestä pienen naapurinsa kimppuun.
Salsiuuksia etsiviltä näkyy kokonaan unohtuneen, että Suomi ei koskaan pyytänyt apua länsimailta. Yrittipä vain selvittää, olisiko apua saatavissa. Ei ollut.
..asian voi nähdä. Neuvostoliittolaisessa propagandassa tuo tosiaankin esitettiin voittona.
No eihän siellä neuvostoihminen mitään lännen medioita saanut seurailla saadakseen muunlaista informaatiota asiasta.
"Salsiuuksia etsiviltä näkyy kokonaan unohtuneen, että Suomi ei koskaan pyytänyt apua länsimailta. Yrittipä vain selvittää, olisiko apua saatavissa. Ei ollut"
--ei ollut niin. Olisikohan tuo tieto tullut myös venäläisosapuolen tietoon...?
NL:n tiedustelun painopiste länsi-Euroopassa oli nimenomaan Britanniassa, koska se oli kapitalistinen päävihollinen ( kun Saksa nyt oli kanssajakaja).Varmasti avustushankkeet tunnettiin tarkasti. Niitähän käsiteltiin lehdistössäkin.
Tuskinpa länsivaltojen sotilasapua niinkään pelättiin, vaan poliittisen tilanteen ennalta-arvaamatonta muutosta.NL tuskin halusi esim. Saksan vaikutuksen kasvua Ruotsin suuntaan. Saksa taas ei välttämättä enää halunnutkaan puna-armeijaa Tornionjoelle, eikä siis missään nimessä liittoutuneita malmireiteille. Se valmisteli itse hyökkäystään myös pohjoiseen.
Stalinia on syystäkin paljon demonisoitu. Helposti unohdetaan, että hän oli suurvallan kylmästi harkitseva johtaja. NL:lla oli kapasitettia odottaa Suomen suhteen. Jos asiaa ei voitu nyt ratkaista, niin sitten myöhemmin.
Rauha Suomen kanssa oli vain rationaalinen ratkaisu, jolla päästiin ainakin vähäksi aikaa eroon tilanteesta, joka vastoin odotuksia oli muuttunut aika inhoittavaksi.
..yhtyä tähän lauseeseesi varsin pitkälle:
"Rauha Suomen kanssa oli vain rationaalinen ratkaisu, jolla päästiin ainakin vähäksi aikaa eroon tilanteesta, joka vastoin odotuksia oli muuttunut aika inhoittavaksi."
Pieni lainaus nyt kuitenkin vielä :
"NL tuskin halusi esim. Saksan vaikutuksen kasvua Ruotsin suuntaan. Saksa taas ei välttämättä enää halunnutkaan puna-armeijaa Tornionjoelle, eikä siis missään nimessä liittoutuneita malmireiteille. Se valmisteli itse hyökkäystään myös pohjoiseen."
--Nämä tosiasiat huomioon ottaen on ainakin hyvä mielessään asetella kysymyksiä miten saksalaiset varmistelivat viestiensä perille menoa näissä asioissa? Ketä informoitiin ja milloin ja miten? Ihmehän se on jos ei mitään olisi tapahtunut Saksan taholta jo noiden itse luettelemiesi tosiasioiden pohjalta katsottuna...
Saksalaiset uhkasivat Ruotsia sotilaallisilla toimilla mikäli olisivat antaneet länsivaltojen avustus osastoille kulkuluvan maansa läpi. Saksa haistoi länsiliiton "avustuksen" olevan Kirunan malmikenttien haltuunoton. Molotov ja Zdanov syyttivät Suomea rauhanteon aikoina Suomen yrittänen antaa maa hyökkäysalustaksi länsivaltojen joukoille:
" Me aliarvioimme Suomen vihamielisyyden. Osoittautui että Suomi toisten valtioiden aseena on vaarallisempi kuin olimme odottaneet. Times on kirjoittanut; on tullut hetki hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan. Tämä on hävyttömän avoimesti sanottu. Te olette tuon politiikan aseena. Le Tems kirjoitti samaan suuntaan. "
Molotov käytti useaan kertaan paljon aikaa selostaessaan Paasikivelle kuinka Suomi oli katala ryhtyessään sotilaallisiin valmisteluihin yksissä tuumin muiden valtioiden kanssa luovuttaakseen alueensa hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan.
Eli kyllä länsivaltojen uhkaukset tulla väliin sotkivat Stalinin suunnitelmat vallata sillä kertaa Suomi. Historia antaa vastauksen siihen että Stalin joutui lopettamaan sodan kesken juuri noista kansanvälis-poliittisista syistä. Tuskin Stalin muuta pelkäsi kuin Saksan ja länsivaltojen
yhteenottoa Ruotsin malmin takia. Muuten mihinkähän Stalin olisi tarvinnut Sallan Kemijärven ratahankettaan joka Suoimen piti rakentaa? Stalin vaati Suomelta kulkuoikeutta Venäjän rajalta Kemijärvelle ja edelleen Tornioon ja Ruotsiin.
..pieni vastaus. Saksan vaikutus oli aivan ilmeinen tavalla taikka toisella , jos ei muuten niin juuri tuon muodostamansa uhan tähden , tähän solmittuun rauhaan. Tuo on aivan selvää kun katsellaan asiaa ruotsalaisten kannalta. Miksi ruotsalaiset olisivat suostuneet Suomen tähden suurvaltojen taistelukentäksi?
Vähän tuosta kuinka tärkeä tuo rautamalmi oli saksalaisille lainausta Nevakiven "apu jota ei annettu" -kirjasesta...
"RUOTSIN RAUTAMALMI JA SAKSAN TERÄSTUOTANTO
Churchillin sodan ensimmäisistä viikoista lähtien Itämerta ja Norjan länsirannikkoa kohtaan
osoittama kiinnostus johtui pyrkimyksestä katkaista Saksan huoltotiet pohjoiseen. Lontoossa
oltiin selvillä siitä että Saksan sotatalouden perusteet olivat vaarannettavissa tyrehdyttämällä
kahden keskeisen raaka-aineen, öljyn ja rautamalmin, tuonti ulkomailta. Suomen talvisodan
laskettiin vaikeuttavan molempien saantia välillisesti. Mitä öljyyn tulee, Saksan kuviteltiin
jäävän kuiville Neuvostoliiton kuluttaessa liikavarastonsa Suomen sotaretkellä. Raudan osalta
tilanne vaikutti vielä yksinkertaisemmalta; mikäli Saksan malminkuljetus Skandinaviasta kat-
kaistaisiin, sotatalousministeriö ilmoitti, sen teollisuus joutuisi jo huhtikuussa -40 vakavaan
kriisiin.
Saksan terästeollisuuden tiedettiin olevan jo ennen sotaakin Ruotsista tuotetun korkealaatui-
sen rautamalmin varassa. Ranskan katkaistua malminvientinsä Saksaan tämä riippuvaisuus-
suhde oli korostunut. Esim.vuonna 1938 Saksan malmintuonti arvioitiin Medicottin mukaan
n. 22 milj. tonniksi , mistä Ranskan osalle tuli viisi miljoonaa tonnia ja Ruotsin osalle yhdek-
sän miljoonaa tonnia. Saksan malmivarat olivat jo ensimmäisen sotavuoden lopussa vähen-
tyneet kahteen miljoonaan tonniin, minkä vuoksi sen terästeollisuus saattoi toimia vain puo-
lella kapasiteetilla, vaikka tuonti Skandinaviasta jatkuikin.
Pääosa , eli kahdeksan kymmenesosaa Ruotsin vientimalmista tuotiin Jällivaaran- Kiirunan
kaivosalueelta ensin rautateitse Luulajaan ja sieltä pohjanlahden kautta meritse Saksaan.
Kun Luulajan satama oli yleensä joulukuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin jäässä, kuljetuk-
set tapahtuivat jäättömän Narvikin kautta, jonne kaivosalueelta oli vielä lyhyempi rautatieyhteys
kuin Luulajaan. Pienempi osa, Grangesbergin kaivosalueelta lähtöisin oleva malmi, lastattiin
laivoihin lähinnä Öxelösundissa (n90km lounaaseen Tukholmasta),ja sitä voitiin kuljettaa
käytännöllisesti katsoen läpi vuoden turvallisia reittejä pitkin Pohjois-Saksan satamiin.
Grangesbergin malmi ei kuitenkaan riittänyt Saksalle, joten Narvikin sulkeminen olisi voinut
koitua kolmannelle valtakunnalle kohtalokkaaksi.
Tätä käsitystä tuki pääministeri Daladierin Sveitsiin paenneelta saksalaiselta teräsmagnaatil-
ta Fritz Thysseniltä joulukuussa saama muistio, jossa tilanteen dramaattisuus tuotiin erittäin
selvästi esille. Hämärissä olosuhteissa Pariisiin päätyneen Thyssenin raportin synnyttämää
kiihtymistä lisäsivät Norjasta ja Ruotsista saadut tiedot, joiden mukaan malminvientiä Sak-
saan valmistauduttiin voimakkaasti kehittämään, vieläpä niin että suurempi osa laivauksista
keskitettäisiin Itämeren satamiin, jotka olivat liittoutuneiden saavuttamattomissa. Näin tode-
taan Jukka Nevakiven kirjassa "apu jota ei annettu""
--Jos tässä on totuuden siementä , niin on melkoisen vaikeaa olettaa että saksalaiset olisivat tyytyneet olemaan vain "sivusta seuraajia" tämän meidän talvisotamme suhteen ja etenkin kun kriisi oli aivan selvästi laajenemassa. Toimia oli odotettavissa saksalaisten taholta hyvin todennäköisesti. On vaikea kuvitella muuta.
Paasikivi dementoi nuo Molotovin puheet saman tien ja paikan päällä.
"...yhteenottoa Ruotsin malmin takia. Muuten mihinkähän Stalin olisi tarvinnut Sallan Kemijärven ratahankettaan joka Suoimen piti rakentaa? Stalin vaati Suomelta kulkuoikeutta Venäjän rajalta Kemijärvelle ja edelleen Tornioon ja Ruotsiin..."
--Kukapa noista diktaattorin perskeleistä ja heidän aivoituksistaan täysin selvää ottaa mitä milloinkin ajattelevat ja suunnittelevat. Jotakin voidaan tietysti olettaa mitä olisivat tarkoittaneet milloinkin. Esimerkiksi tuo Ruotsin rautamalmi kuitenkin tiedettiin strategisesti tärkeäksi saksalaisille sekä lännessä että aivan varmasti myös idässä.
Saksalaisten saattaminen tietynlaiseen riippuvuussuhteeseen venäläisten toimittamista raaka-aineista oli kyllä kohtuullisen lähellä tuolloin ,saattoi olla jopa venäläisten yksi tarkoituskin? Saksan tärkein raaka-aine toimittaja lieni Neuvostoliitto tuolloin? Lisäksi saksalaisilla oli myös kauttakuljetusoikeus Neuvostoliiton alueen läpi tietyille materiaaleille ja raaka-aineille ; aivan ensiarvoisen tärkeä seikka kun muistetaan että länsiliittoutuneet olivat julistaneet Saksan merisaartoon jo sodan alusta.
Tuota vasten tulee tietysti mieleen että venäläisetkin olisivat jossakin vaiheessa olleet kiinnostuneita tuosta ruotsalaisesta rautamalmista? Tuota vastaan puhuu sitten muutama tosiasia kuten se että ruotsalaiset saivat voimakasta diplomaattista tukea nimenomaan PUOLUEETTOMUUDELLEEN saksalaisia vastaan Kremlistä Tanskan ja Norjan sodan alussa. Molotov itse kutsui Saksan lähettilään tuolloin puheilleen ja pyysi lähettämään terveisensä Berliiniin - Berliinin vastaus oli myönteinen Molotoville.
Myöskin tuon Petsamon käsittely venäläisten toimesta tuo kyllä hiukkasenkin säröä näihin kovin yksituumaisiin ja suoraviivaisiin ajatuksiin. Miksi se palautettiin suomalaisille - olihan siellä nikkeliä joka tiedettiin ensiarvoisen tärkeäksi juuri saksalaisille? Välttämättä venäläisillä itselläkään ei ollut tuolloin kovin selkeät sävelet miten tullaan toimimaan....
No siitä radasta vielä ja miksi se rakennettiin. Tuo rata ehto tuli ns. "puskista" suomalaisneuvottelijoille kun rauhasta Moskovassa neuvoteltiin. Silloiset neuvottelijat eivät pitäneet tuota rataa kovin vaarallisena ehtona ja perustelivat käsitystään sillä että siihen ei sisältynyt venäläisille kontrolliehtoa - eli radan kontrollointi olisi jäänyt suomalaisosapuolelle.
No tulevaisuushan tuon olisi näyttänyt JOS pahimman kautta olisi mennyt. Yksi peruste tuolle radan olemassaololle on kyllä löytynyt aivan noista venäläisarkistoista - ihan oikea hyökkäysurahan tuo olisi pahimmillaan ollut ja ihan suomi-pojan itse rakentama vielä.
Venäläisarkistoista on löytynyt eräs hyökkäyssuunnitelma tänne Suomenkin puolelle joka on päivätty muistini mukaan 28.11.1940 jossa tätä rataa on nimenomaan tarkoitettu käytettävän yhtenä tärkeimpänä hyökkäysurana tänne. Tarkoituksena oli tällä kertaa , talvisodan vahingoista viisastuneena, katkaista Suomi varmasti kahtia ja eristää maayhteys Ruotsiin. Olisivat tulleet tuon radan suunnalla peräti nelinkertaisin voimin vs. talvisodan hyökkäysvoimat.
Tietysti tuokin oli vain yksi sotilaiden suunnitelma ja tuonkin suunnitelman käyttäminen edellytti luonnollisesti poliittista päätöstä. Sitähän ei sitten koskaan tullut.
Että semmosta...
Eilisessä Puskuri via Sverige ohjelmassa tuli esiin nykyinen matkailukohde entinen malminkuljetusköysirata Ruotsissa. Saksalaisten tarpeita varten oli tehty lähes satakilometriä pitkä köysirata jolla malmi kuljetettiin satamaan, olikohan nyt Sundsvalliin. Pätkä tuosta radasta on kunnostettu matkailukäyttöön.
http://www.yle.fi/java/areena/dispatcher/1336714.asx?bitrate=1
Entä kiista jota useasti palstalla olemme käyneet länsiliiton Bakun öljykenttien pommitusuhasta. Nevakivi viittaa kuten myös Rentolakin Stalinin pitäneen uhkaa todellisena pelotteena. Lisäksi kun otetaan huomio tuo Suomen talvisodan aiheuttama NL:n kuljetusten ylikuormittuminen joka alkoi ilmeisesti sotkea Saksalle baktissa luvattuja toimituksia, niin jotakin Stalinin piti tehdä, eli ottaa väliaikaisesti lusikka kauniiseen käteen Suomen rintamalla. Turkki oli vastustava tekijä pommituksissa. Että myös viime kädessä, koska liittoutuneet tarvitsivat raskaita pommittajia muualla. Stalinin vakoojat Lontoosta viestittivät tuosta Bakun öljykenttien pommitusuhkasta.
Parantiko Stalin osakkeitaan näin Englantilaisten silmissä. Lontoossa Labourin johtomihiin kuuluva Hugh Dalton totesi kaksi päivää Moskovan rauhan jälkeen suurlähettiläs Maiskin tarjomalla lounaalla ettei ollut saanut vaimoaan mukaan, koska hän " mieluummin kuolisi kuin tulisi tähän suurlähetystöön ". R.A. Butler oli kertonut samalla tavalla omasta vaimostaan.
Maiskin lehdistöavustaja oli lähestynyt Daltonia joka oli kysynyt diplomaatilta: Muistatteko milloin olemme tavanneet viimeksi? Saatuaan kielteisen vastauksen Dalton oli tokaissut: " Kahdeskymmenes toinen elokuuta, muistatteko vielä?
Tuona päivänä Dalton oli mennyt Neuvostoliiton suurlähetystöön kysymään selitystä Ribbentropin matkasta Moskovaan. Mainittu attasea oli tullut käytävällä vastaan ja sanonut: "Tarkoituksena on antaa teidän ja Ranskan hallitukselle opetus...
Pohjimmaisena ajatuksena kuitenkin Englannissa oli näkemys Saksan olevan kuitenkin se päävihollinen, vaikkakin invaasion puoltajia heiltäkin löytyi, varsinkin labourin johdosta.
Camberlain kirjoitti 1940 alussa: "Minä en ota Venäjää kovin agressivisena voimana, vaikka se epäilemättä on kauhea jos sen kimppuun hyökätään sen omalla maaperällä".
Foreign Officessa ranskalaisille toimitetussa muistiossa todettiin : "Vaikka Suomea vastaan käynnistetty offensiivi osoittautuisikin varmistustoimenpiteeksi Hitleriä vastaan , talvisota on Neuvostoliittoa heikentämällä itseasiassa hyödyntänyt Saksaa.Näi nollen ei ollut edullista pitkittää kiistaa tarpeettomasti.
Merkittävin päätelmä tuli ulkoministeri Halifaxin
lausumana: "Neuvostoliitto uhkasi koko Pohjois Eurooppaa. Jos Suomen ja Neuvostoliiton välille saadaan aikaan rauha, kannattaisi tutkia mahdollisuuksia saada viimeksimainittu maa irti Saksasta".
Siinäpä pohdiskelun tarpeita miksi Stalin lopetti talvisodan kesken kaiken.
..niin. Mitään yksinkertaista patenttiratkaisua tuohon miksi STALIN suostui tuohon Moskovan rauhaan tuskin on olemassa. Tuskin mitään sellaista yksittäistä asiaa , kuten esimerkiksi tuo Göringin lupaus, joka olisi tehnyt tuon ratkaisun ymmärrettäväksi. Todetaan nyt vielä kerran että tällä meidän puolellamme PIKAISELLE RAUHALLE EI OLLUT MITÄÄN MUUTA VAIHTOEHTOA.
Useistakin syistä sitten katsottiin myös tuolla itärajan takanakin tuo rauhan tekeminen juuri tuolla hetkellä järkevimmäksi ratkaisuksi. Ne syyt olivat varmasti moninaiset mitkä ratkaisuun ajoivat.
Joka tapauksessa keskenhän nuo hommat selvästi venäläisillä jäivät ,vaikka tuo rauha selitettiinkin LOPULLISEKSI , ei miksikään VÄLIRAUHAKSI. Aivan venäläisellä puolellakin tuo tuotiin esille tuoreeltaan.
Paljon asioita tietysti sitten tapahtui tuon hetken jälkeen kun tuo sopimus allekirjoitettiin ja ne sitten omalta osaltaan toivat muutoksia suomalais-venäläisiin suhteisiin tuolla ns. välirauhan ajallakin . No ei puututa nyt niihin sen enempää...
Olen muuten itsekin ajellut tuolla seudulla useammankin kerran missä tuo köysirata kulkee , itseasiassa ihmettelinkin sitä rataa että kuinkahan vanhasta systeemistä lienee kysymys. Näyttää nimittäin luonnossa tosi antiikkiselta rakennelmalta.
"Entä kiista jota useasti palstalla olemme käyneet länsiliiton Bakun öljykenttien pommitusuhasta. Nevakivi viittaa kuten myös Rentolakin Stalinin pitäneen uhkaa todellisena pelotteena. Lisäksi kun otetaan huomio tuo Suomen talvisodan aiheuttama NL:n kuljetusten ylikuormittuminen joka alkoi ilmeisesti sotkea Saksalle baktissa luvattuja toimituksia, niin jotakin Stalinin piti tehdä, eli ottaa väliaikaisesti lusikka kauniiseen käteen Suomen rintamalla. Turkki oli vastustava tekijä pommituksissa. Että myös viime kädessä, koska liittoutuneet tarvitsivat raskaita pommittajia muualla. Stalinin vakoojat Lontoosta viestittivät tuosta Bakun öljykenttien pommitusuhkasta."
--osa tutkijoista näyttää olevan sitä mieltä että tuo ainakin muodosti riittävän UHAN venäläisille. Olisiko tuo sitten ollut realistinen vaihtoehto , siitä voidaan olla montaakin mieltä. Varmaa kuitenkin on että JOS pommituksia olisi todella suoritettu - olisi se merkinnyt täysmittaista sotaa ja liittolaisetkin olisivat olleet selvät : Saksa ja Neuvostoliitto vs länsiliittoutuneet.
Varsinainen kauhukuva , näin suomalaistenkin kannalta ajatellen. Ei mitään toiveita lipsutella pakoon karmeaa kohtaloa tuon skenaarion mukaan.
Tuota asiankuvaa vastaan puhuu nyt lähinnä nuo itse esille ottamasi lainaukset jotka pistän nyt tuohon alle...:
"Merkittävin päätelmä tuli ulkoministeri Halifaxin
lausumana: "Neuvostoliitto uhkasi koko Pohjois Eurooppaa. Jos Suomen ja Neuvostoliiton välille saadaan aikaan rauha, kannattaisi tutkia mahdollisuuksia saada viimeksimainittu maa irti Saksasta"."
--Jos tällainen on merkittävin päätelmä mielestäsi englantilaisten kannalta on aivan turha kiistellä mistään Bakun pommituksista enempää...? Eikö totta? Varmin tapahan LÄHENTÄÄ venäläisiä ja saksalaisia ja samalla sinetöidä suomalaisten kohtalo, on nimenomaan pommittaa sitä paljon puhuttua Bakua oikein olan takaa...
"--Jos tällainen on merkittävin päätelmä mielestäsi englantilaisten kannalta on aivan turha kiistellä mistään Bakun pommituksista enempää...? Eikö totta? Varmin tapahan LÄHENTÄÄ venäläisiä ja saksalaisia ja samalla sinetöidä suomalaisten kohtalo, on nimenomaan pommittaa sitä paljon puhuttua Bakua oikein olan takaa..."
Joo mutta Rentola tulkitsee jo tuon pommitusuhan tehneen tehtävänsä Staliniin. Helppo on kallistua sen tukinnan suuntaan. Tuskin Stalin sai käyttöönsä Halifaxin mielipiteitä vakoojiltaan, lopettaessaan talvisodan puolitiehen. Samoin uhka Bakuun ja vain Suomen takia, sai Stalinin varmaan raivoihinsa, ja ilmeisesti otti UHKAN tosissaan.
Stalin teki päätöksensä diktaattori kun oli suoraan vakoojiensa lähettämän infon perusteella.
Paasikivi sai kyllä kuulla Moskovassa suoraa puhetta. Zdanov ja Molotov syyttivät rauhan neuvotteluissa muitta mutkitta Suomen ryhtyneen antamaan alueensa lännen sotajoukkojen käyttöön Neuvostoliittoa vastaan. Ei voi olla muusta kysymys kuin länsiliiton invaasiouhkasta Skandinaviaan, jota tuolla syyttelyllä kohdistettiin Suomeen. Taisi Stalinilla olla samat aikeet kuin liittoutuneilla, eli Kirunaan taki mieli molempien. Neukuilla oli kyllä itsellään malmialueita, mutta kaikki mikä olisi itsellä niin se olisi toisilta pois. Näin varmaan Stalin-kettu ajatteli.
http://militaryhistory.about.com/b/2008/03/12/winter-war-peace-of-moscow.htm
Eräässä lauseessa sanotaan että muut vallat (Englanti, Ranska, USA?) painostivat Suomea suostumaan rauhaan. (?)
Viipuri oli tipahtamassa Neuvostoliiton käsiin, sotaväsymys painoi suomalaisia sotilaita, kuinka kauan kotirintama kestää, entä rintaman ammus- sun muu huolto?
Valttikortit olivat Stalinilla. Painostivatko länsivallat Suomea rauhaan ja miksi Stalin suostui tekemään rauhan Suomen kanssa? Arvostiko Stalin hyviä suhteita länsivaltoihin syystä että kukaan ei voinut tietää josko lännestä sittenkin saisi liittolaisia Saksan mahdollisen hyökkäyksen koittaessa?
tässä
http://militaryhistory.about.com/od/navalbattles1900today/p/winterwar.htm
No, kyllähän ruotsalaiset mieluummin suomalaisia katselivat Suomenniemellä ja Tornionjoella kuin venäläisiä.
Koska Suomi haki rauhaa jo ennen helmikuun Stalinin uusia sotilaallisia hirmuisten joukkojen lähettämistä Suomen rintamille.
Nyt tilanne oli sotilaallisesti Stalinin puolella, mutta SIITÄ huolimatta, hän suostuikin NYT rauhaan?
"Valttikortit olivat Stalinilla. Painostivatko länsivallat Suomea rauhaan ja miksi Stalin suostui tekemään rauhan Suomen kanssa"
Nehän olivat jo sodan alusta alkaen Stalinilla.
Mutta sata päivää aiemmin, hän oli kokonaan eri mieltä, mikään ei kelvannut, ja kun sotaretki oli saatu siihen pisteeseen että Suomi oli jo lautasella niin siinä tilanteessa vetää ns.liinat kiinni ja suostuu Suomen esittämään sovintoon. Ei ymmärtää. Täytyihän muiden suur-maiden intressit olleen Stalinin intressiä suuremmat, koska (jos)saivat Stalinin lopettamaan TOIMILLAAN talvisodan.?
Vasta helmikuun lopulla länsivaltojen aikeet olivat selvillä.Lännen joukkoja alettiin jo valmistella laivauksiin.Tapahtumiin SAATTOI olla tulossa NL:n kannalta epämiellyttävä käänne.Se ei myöskään miellyttänyt Saksaa, joka jo valmisteli retkeä pohjoiseen ( itse asiassa jo joulukuusta alkaen).
Stalin saneli rauhanehdot Suomelle 26.2. Vei aikansa ennenkuin tilanne oli Suomen kannalta sellainen, että ehdot oli hyväksyttävä.
Stalin otti rauhanneuvottelijat vastaan ja rauha syntyi saneluna 12.3. astuen voimaan seuraavana päivänä.
Se, ettei rauhaa tehty aiemmin, johtui yksinkertaisesti siitä, että Suomi eikä NL ollut siihen valmis. Suomi toivoi epämääräisesti saavansa jostain apua ja NL ei ollut vielä tyytyväinen sotamenestykseen. Suomi ei hyväksynyt pakkorauhaa niin kauan kuin armeija oli taistelukykyinen ja kaukana tulevan rauhan rajoilta.
Minusta asia on harvinaisen selvä. Joka ei sitä ymmärrä, voisi vaikka hieman perehtyä historiaan.
Pelkkien omien (harha)kuvitelmien varassa eivät tällaiset asiat ratkea.
johon viittaat, ja sivu numerot.
Talvisotaa ja sen päättymistä käsittelevistä kirjoista, vaikkapa Talvisodan historian ao. kohdista.
Voitteko tosiaan olla noin tietämättömiä?
joku teos sivunumeron kanssa.
Tuore yleiskatsaus on esim. Jukka Tarkka- Allan Tiitta : Itsenäinen Suomi ss.124-127. Sitten sotahistoriaa vaikka Suomi sodassa ss.146-149 tai Talvisodan historia 4 ss 17-36. Jos ei selviä niin lue vaikka Max Jakobssonin Diplomaattien Talviosta. Se on perusteos. Ulkomainen näkemys löytyy esim Clark: Liittoutuneet lähtevät Talvisotaan.Ylikankaan Tulkintani Talvisodasta on silkkaa hölynpölyä.
Mistä tahansa kirjastosta, kirjakaupasta tai divarista löydät Talvisotaa käsitteleviä kirjoja.
..nyt kuitenkin siltä että tuo lause :
"Soviets were able to break though their lines. With their troops falling back, the Finns were pressured by other nations to accept the Soviet terms and make peace."
-- tuo "muut vallat" tuskin tarkoittaa tässä tapauksessa länsiliittoutuneita ,Englantia ja ranskaa. Nuo vallat lienevät poissuljettuja jo siitäkin syystä että näille kahdelle ja etenkin ranskalaisillehan tämä selkkaus pohjolassa näyttikin sopivan hyvin. Heillä oli intressi tämän sodan jatkumiselle - kaikilla muilla ; Suomella,Neuvostoliitolla,Ruotsilla,Norjalla sekä Saksalla oli pikemminkin jo tuossa vaiheessa "hyvät syyt" saada konflikti loppumaan.
Ainokainen valtakunta joka saattoi katsoa Moskovan rauhan jonkinlaiseksi "voitoksi" oli Saksa, tietysti "voittajavalta" Neuvostoliiton lisäksi.
Rauha oli tehtävä, vaikka ehdot vielä neuvotteluissa kovenivat.Ei ollut vaihtoehtoa. Oli aivan sama, mitä mieltä muut valtiot olivat. NL ja Suomi tekivät rauhan omia etujaan katsoen.Suomi pelasti itsenäisyytebsä ja NL sattoi selittää päässeensä päämääriinsä. Turha etsiä mitään salattuja syitä päivänselvässä asiassa.
..ei mitään salaisuuksia etsikään suomalaisten rauhantahtoon ; riittää kun katsellaan pelkästään suomalaisosapuolen tappiotahtia maaliskuussa eli tuon parin viikon aikana tulikin 2/3 kaikista talvisodan tappioista suomalaispuolella. Siinähän sitä jo on riittävästi rauhantahtoa ja laitetaan nyt vielä lisäksi tuo tosiasia että varsin eristyksissähän täällä oltiin näiden venäläisten kanssa ,länsivaltojen apuretkikunnasta huolimatta.
Vaikka venäläispuolella tappiot olivatkin kiistämättä erittäin suuret , oli tosiasiassa venäläisten voimat rauhan teon hetkellä SUUREMMAT kuin maaliskuun alussa ...kaikista tappioista huolimatta!
Nythän siis keskustellaan aiheesta lähinnä siltä kantilta että miksi NIMENOMAAN STALIN SUOSTUI TÄHÄN RAUHAAN ,kenraaliensa sotaisesta tahdosta huolimatta. Rintama oli murtumassa kannaksella ja "lopullinen voitto" oli aivan ulottuvilla ... niin sitten RAUHA - MIR.
Hieno homma meidän suomalaisten kannalta - tuskin kuitenkaan sitä samaa venäläisten kannalta? Missä on osoitettu että tuo saavutettu menestys riitti pelastamaan puna-armeijan kunnian? Eihän edes sitä ns. silloista "tavoitetta" eli Viipuria vallattu , vaikka sitä aivan tosissaan kyllä yritettiin aivan viimeiseen hetkeen saakka.
Länsivaltojen sekaantuminen? Niin sehän se on mainittu syyksi useimmissakin tutkimuksissa , mutta vähemmälle huomiolle on ilmeisesti jäänyt kuitenkin tuo saksalais-venäläinen yhteistyö tuolloin ja sen mahdolliset vaikutukset? Mitähän mahtoi tapahtua noissa suhteissa tuolloin? Tuskin nyt kuitenkaan ei mitään mainittavampaa - valmistelihan saksalaisetkin pohjolaan tuloa samaan aikaan kun tätä talvisotaa ratkottiin täällä meidän lohkollamme...saksalaiset valmistelivat myös SOTAA tänne pohjolan suuntaan.
Pienenä pikanttina yksityiskohtana voisi mainita sitten tämän "Suomen Ystävän" Göringin lausuman vielä niinkin myöhään kuin Nürnbergissä , jossa hän toteaa että "Suomalais-Venäläinen sota oli ensimmäinen hetki jolloin silloisten sopimuskumppanien välit kiristyivät todella..."
Niin mitäpä se Göring tuolla tarkoitti? Mitä tapahtui tuolloin ,olihan etupiirirajat vedetty selvästi ja saksalaiset ilmaisseet selvästi että heillä ei ole intressejä Suomen suunnalla? Siitä huolimatta välit ne vain ottivat ja kiristyivät , vaikka saksalaiset eivät tehneet yhtikäs mittään täällä...?
...mikähän mahtoi olla ihan oikeasti saksalaisten osuus tuohon rauhaan? En nyt metsästele mielipiteitä tuosta Göringin lupauksesta suomalaisille kuitenkaan , niinkuin jo todettiin täällähän oltiin pakkoraossa ja oli tehtävä rauha millä tahansa ehdoilla - kunhan maata ei suoraan miehitettäisi. Jotakin kuitenkin ilmeisesti tapahtui tuolloin, mutta mitä?
Todettakoon nyt, että yksi osa puna-armeijan kunnian pelastamisesta oli, että propagandassa Viipuri ilmoitettiin vallatun rynnäköllä.Näin se meni myös historiankirolituksseen ja on siellä vieläkin.
Toinen juttu on kahden diktatuurin välit. Tuskinpa Hitler oli kovin mielissään ajatuksesta, että puna-armeija etenisi Tornionjoelle. Itse asiassa malminkuljetukset olisivat suoraan sen silmien alla.
NL taas katsoi hyötyvänsä niin paljon 12. helmikuuta 40 solmitusta kauppasopimuksesta, että ei halunnut kiristää välejä.
Etkö ole kuullut koskaan rikollisten suurimmasta uhasta? Se on se, kun aletaan riidellä saaliista. Ehkä Saksa tässä vaiheessa alkoi miettiä, että koko Suomi oli turhan hyvä saalis Baltian lisäksi.
Silloin Iämerellä olisi Saksalle todella vaarallinen kilpailija.
Yleensä salaliittojen ja suurten kavaluuksien etsijöiltä puuttuu realismi. Niin on tässäkin Talvisodan rauhanteon mystifioinnissa.
..väärinkäsityksien välttämiseksi ilmoitan että olen erittäin paljossa täysin samaa mieltä kanssasi näistä mitä esille olet tuonut. En ole mitenkään erityisen innostunut näihin erilaisiin salaliittoteorioihin.
Mutta saksalaisten osuus saattaa olla tavalla taikka toisella huomattavasti suurempi kuin ns. yleinen käsitys asiasta vieläkään oikein on.
Eräs tärkeä seikka joka meni pieleen venäläisillä oli tuo AIKA. Suomen valtaaminen väkivalloin ei näyttänyt olevan mitenkään nopea tekninen suoritus , kuten se näköjään alunperin oli ajateltu olevan.
Aika ajoi tuon venäläisten suunnitelman ohitse. Näinhän siinä kävi. Poliittinen tilanne alkoi muuttumaan käsin kosketeltavasti tuon sodan aikana.
Aikaa kului ja olisi mahdollisesti kulunut vieläkin enemmän venäläisten tuhertaessa tässä konfliktissa. Varsinainen suursota ei ollut edes vielä alkanut tuolloin - mitä tahansa saattoi tapahtua , vaikka rauha saksalaisten ja länsivaltojen kesken...? Kukapa tietää?
"Toinen juttu on kahden diktatuurin välit. Tuskinpa Hitler oli kovin mielissään ajatuksesta, että puna-armeija etenisi Tornionjoelle. Itse asiassa malminkuljetukset olisivat suoraan sen silmien alla."
-Halderin päiväkirjoista löytyy merkintä joulukuulta että venäläiset tulevat Tornionjoelle. Tuon on joissakin tutkimuksissa katsottu olevan todiste siitä että tuo olikin tuon salaisen lisäpöytäkirjan Suomea käsittelevän osan tärkeintä antia - venäläisillä oli vapaat kädet Suomen suhteen tehdä mitä haluavat jopa ottaa koko maa.
Tuo seikka ,että koko Itämeri sekä pohjanlahti erittäin tärkeine reitteineen olisi venäläiskontrollissa , olisi kaiken järjen mukaan pitänyt olla erittäin uhkaava tulevaisuuden kuva saksalaisille .
"Etkö ole kuullut koskaan rikollisten suurimmasta uhasta? Se on se, kun aletaan riidellä saaliista. Ehkä Saksa tässä vaiheessa alkoi miettiä, että koko Suomi oli turhan hyvä saalis Baltian lisäksi.
Silloin Iämerellä olisi Saksalle todella vaarallinen kilpailija."
--Itsehän saksalaiset tuon kilpailijan sinne kutsuivat. Kysymys kuuluukin että miksi?
"NL taas katsoi hyötyvänsä niin paljon 12. helmikuuta 40 solmitusta kauppasopimuksesta, että ei halunnut kiristää välejä."
--Kauppahan se on joka kannattaa! Näin sanotaan. Venäläiset saivat solmittua kauppasopimuksen saksalaisten kanssa tuolloin helmikuussa. Se on heidän onnensa.
Yhtään pekkaa pahemmaksi eivät jääneet näissä kauppa-asioissa myöskään suomalaiset. Suomen ja Saksan välinen kauppasopimus oli myöskin sopivasti umpeutumassa tuon talvisodan aikana , nimittäin vuoden -39 viimeisenä päivänä. Joulukuun alussa saksalaiset eivät olleet kiinnostuneet jatkamaan sopimusta kun asiaa tiedusteltiin Helsingistä. Yllättäen sitten tuota samaista sopimusta otettiinkin ja jatkettiin nimenomaan saksalaisten aloitteesta 31.12.1939. Pienenä huomautuksena se että kyseinen asia käsiteltiin erittäin kiireellisesti saksalaisten puolelta.
Muista ehdoista sitten väännettiin kättä pitempäänkin , muodollinen perussopimus saatiin kuitenkin aikaiseksi tuolloin.
Hyvin olivat saksalaiset jo tuolloin vainulla - tai sitten vain pelasivat varman päälle.