Raamatussa ei ole opetusta, jossa kastetaan "uskoontulevia" ja luvataan usko "vesitoimituksessa". Raamatussa kastetaan vain uskovia: koskaan ei kasteta "uskoontulevia". Raamatussa ei kukaan ota kastetta sen vuoksi, että saisi kasteessa "sydämen uskon". Vain sanan vastaanottaneita ja uskovaisia oli lupa kastaa. Jos joku ei uskonut koko sydämestään, oli se este kasteen saamiselle. [Apt 10:47,48; 8:37]
Tosi kristitty eli aito Jeesuksen opetuslapsi luottaa yksin Jumalaan ja Jeesukseen Kristukseen, kun vaeltaa kohti taivasta. Hän ei katso menneitä ja tutki kastetodistusta ollakseen varma siitä, että Kristus ja Pyhä Henki asuu sydämessä tai että synnit on saatu anteeksi. Synnit saadaan anteeksi pyytämällä niitä anteeksi, mitä edeltää syntien tunnustaminen ja katuminen. [1Joh 1:7-10; Jaak 5:14-20]
Me rukoilemme, että Jumala antaisi meille mielenmuutoksen ja synnit anteeksi, kun olemme langenneet pahoihin sydämen ajatuksiin, kielen synteihin, laiminlyönteihin ja pahoihin tekoihin. [Apt 8:20-24; Psa 102:14-23; 32:1-5]
Tosi kristitty ei perusta varmuutta pelastumisesta ja syntien anteeksisaamisesta omiin tunteisiinsa, kokemuksiinsa tai mihinkään maallisiin rituaaleihin. Me perustamme varmuutemme Jumalan sanaan. Raamatun ilmoituksen mukaan pelastuksen voi tuntea syntien anteeksisaamisessa. [Lk 1:77] Sen lisäksi iankaikkinen elämä on Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa. [Joh 17:3]
Ellei suhteesi Jumalaan ole kunnossa etkä tunne Jumalan Poikaa, niin sinä saatat perustaa taivastoivosi omiin tekoihisi ja uskonnollisiin rituaaleihin, joihin olet ollut ja joihin olet vieläkin osallinen. (kaste, ehtoollinen, rukoukset, hyvät teot, jumalanpalvelus seurakunnassa, erilaiset palvelustehtävät) Jos perustat pelastumisen toivon tekoihisi, niin sinä olet ns. "lain alla" ja vailla iankaikkista elämää, mikä on Jumalan lahja, uskon kautta vastaanotettavissa.
Tosi kristitty eli aito Jeesuksen opetuslapsi luottaa yksin Jumalaan ja Jeesukseen Kristukseen, kun vaeltaa kohti taivasta. Hän ei katso menneitä ja tutki kastetodistusta ollakseen varma siitä, että Kristus ja Pyhä Henki asuu sydämessä tai että synnit on saatu anteeksi. Synnit saadaan anteeksi pyytämällä niitä anteeksi, mitä edeltää syntien tunnustaminen ja katuminen. [1Joh 1:7-10; Jaak 5:14-20]
Me rukoilemme, että Jumala antaisi meille mielenmuutoksen ja synnit anteeksi, kun olemme langenneet pahoihin sydämen ajatuksiin, kielen synteihin, laiminlyönteihin ja pahoihin tekoihin. [Apt 8:20-24; Psa 102:14-23; 32:1-5]
Tosi kristitty ei perusta varmuutta pelastumisesta ja syntien anteeksisaamisesta omiin tunteisiinsa, kokemuksiinsa tai mihinkään maallisiin rituaaleihin. Me perustamme varmuutemme Jumalan sanaan. Raamatun ilmoituksen mukaan pelastuksen voi tuntea syntien anteeksisaamisessa. [Lk 1:77] Sen lisäksi iankaikkinen elämä on Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa. [Joh 17:3]
Ellei suhteesi Jumalaan ole kunnossa etkä tunne Jumalan Poikaa, niin sinä saatat perustaa taivastoivosi omiin tekoihisi ja uskonnollisiin rituaaleihin, joihin olet ollut ja joihin olet vieläkin osallinen. (kaste, ehtoollinen, rukoukset, hyvät teot, jumalanpalvelus seurakunnassa, erilaiset palvelustehtävät) Jos perustat pelastumisen toivon tekoihisi, niin sinä olet ns. "lain alla" ja vailla iankaikkista elämää, mikä on Jumalan lahja, uskon kautta vastaanotettavissa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.