Rahastot paras sijoitusvaihtoehto

Kerro, Teukka, miten näet rahaston hinnan ja potentiaalin suhteen?

Morningsatrin sivuilla on tuottolaskin. Tiedän, että se on aivan spekulatiivinen kun itse syötetään oletettu tuotto prosentteina. Mutta siinä on hyvä verrata esim. halpaa Seligsonin AAA-rahastoa ja vaikka kalliita (itseä kiinnostavia) Odinin osakerahastoja.

Eli, miten itse näkisit, onko järkeä juuri NYT sijoittaa Norjan markkinoille? Nuo ovat kyllä kalliiita rahastoja ja osakkeita itse hajauttamalla voisi päästä halvemmala kiinni Oslon pörssiin. Vai olisiko vielä aika laittaa varmempaan ja hakea pesämunaa? Odinin vaaditaan lisäksi 500 e:n avaustalletus.

Norjan potentiaali on ollut hyvä. Ja en näkisi sen huononevan Mutta syökö rahaston kulut tuoton kokonaan? Ja älä huoli, et joudu mulle tulosvastuuseen ;)

Kiikkusstool kirjoitti:

Kerro, Teukka, miten näet rahaston hinnan ja potentiaalin suhteen?

Morningsatrin sivuilla on tuottolaskin. Tiedän, että se on aivan spekulatiivinen kun itse syötetään oletettu tuotto prosentteina. Mutta siinä on hyvä verrata esim. halpaa Seligsonin AAA-rahastoa ja vaikka kalliita (itseä kiinnostavia) Odinin osakerahastoja.

Eli, miten itse näkisit, onko järkeä juuri NYT sijoittaa Norjan markkinoille? Nuo ovat kyllä kalliiita rahastoja ja osakkeita itse hajauttamalla voisi päästä halvemmala kiinni Oslon pörssiin. Vai olisiko vielä aika laittaa varmempaan ja hakea pesämunaa? Odinin vaaditaan lisäksi 500 e:n avaustalletus.

Norjan potentiaali on ollut hyvä. Ja en näkisi sen huononevan Mutta syökö rahaston kulut tuoton kokonaan? Ja älä huoli, et joudu mulle tulosvastuuseen ;)

Lue lisää

Rahaston korkeat kustannukset eivät tosiaankaan ole tae tulevasta tuotosta ;-) Rahastosta peritään kuluja juuri sen verran, kuin ihmiset ovat valmiita maksamaan. Korkorahastoista vähemmän (osaksi juuri sen vuoksi, että tuotto-odotus on alhaisempi) Kehittyneiden markkinoiden osakerahastoista enemmän (suorat osakesijoitukset kilpailevat) Yhdistelmärahastoista vielä enemmän (näihin sijoittavat eivät niin välitä kuluista) ja kehittyvistä markkinoista kaikkein eniten (volatiliteetti on niin suurta, että iso palkkio "katoaa kohinaan", ja lisäksi suorat osakesijoitukset näihin markkinoihin on hankalaa)

Jos olet lukenut viestejäni, niin huomaat, että olen passiivinen hajauttaja, joka kiinnittää huomioita lähinnä kuluihin. Eli esim. markkina-alueilla spekulointi ei ns. minun juttuni.

Norjan ja pohjoismaiden pörssit ovat siinä määrin seuratut, että tulevaisuuden odotukset on yleensä jo hinnoiteltu. Yksinkertaistetaan vielä. Miksi luulisit, että juuri Norjan markkina olisi hyvä juuri nyt? No vaikka siksi, että tonnikala muualla on huvennut ja turskan maailmanmarkkinahinta on noussut. Tämä on norjalaisille kalayhtiölle varsin hyvä asia, mutta ei se tarkoita, että niihin pitäisi sijoittaa. Niihin kannattaa sijoittaa siinä tapauksessa, jos ne olisivat alihintaisia tulevaisuuden odotuksiin nähden. Koska kaikki muutkin sijoittavat tietävät tonnikalan huvenneen ja turskan maailmanmarkkinahinnan, yhtiöt tuskin ovat alihinnoilteltuja. Ja mistä tietäisit, jos olisivat?

Ja Odinista yleensä. Kulut ovat varsin suolaiset, mutta täytyy myöntää, että tulostakin on tullut. Selvästikin Odinin salkunhoidosta on kannattanut maksaa viime vuosina. En silti usko, että voittokulku jatkuu ikuisesti. Odinin potentiaali tulevaisuudessa on suunnilleen yhtä hyvä kuin muidenkin.

Lyhyellä tähtäimellä hallinnointipalkkio ei nouse niin merkittävään asemaan (merkintä- ja lunastuspalkkiot sitäkin enemmän) eli jos uskot Norjan markkinoihin ja Odin on ainoa keino helposti sinne pääsemiseksi, niin palkkiot ehkä kannattaa maksaa. Muutaman tonnin toki pystyy osakkeisiinkin suoraan järkevillä kuluilla hajauttamaan.

-Teukka- kirjoitti:

Rahaston korkeat kustannukset eivät tosiaankaan ole tae tulevasta tuotosta ;-) Rahastosta peritään kuluja juuri sen verran, kuin ihmiset ovat valmiita maksamaan. Korkorahastoista vähemmän (osaksi juuri sen vuoksi, että tuotto-odotus on alhaisempi) Kehittyneiden markkinoiden osakerahastoista enemmän (suorat osakesijoitukset kilpailevat) Yhdistelmärahastoista vielä enemmän (näihin sijoittavat eivät niin välitä kuluista) ja kehittyvistä markkinoista kaikkein eniten (volatiliteetti on niin suurta, että iso palkkio "katoaa kohinaan", ja lisäksi suorat osakesijoitukset näihin markkinoihin on hankalaa)

Jos olet lukenut viestejäni, niin huomaat, että olen passiivinen hajauttaja, joka kiinnittää huomioita lähinnä kuluihin. Eli esim. markkina-alueilla spekulointi ei ns. minun juttuni.

Norjan ja pohjoismaiden pörssit ovat siinä määrin seuratut, että tulevaisuuden odotukset on yleensä jo hinnoiteltu. Yksinkertaistetaan vielä. Miksi luulisit, että juuri Norjan markkina olisi hyvä juuri nyt? No vaikka siksi, että tonnikala muualla on huvennut ja turskan maailmanmarkkinahinta on noussut. Tämä on norjalaisille kalayhtiölle varsin hyvä asia, mutta ei se tarkoita, että niihin pitäisi sijoittaa. Niihin kannattaa sijoittaa siinä tapauksessa, jos ne olisivat alihintaisia tulevaisuuden odotuksiin nähden. Koska kaikki muutkin sijoittavat tietävät tonnikalan huvenneen ja turskan maailmanmarkkinahinnan, yhtiöt tuskin ovat alihinnoilteltuja. Ja mistä tietäisit, jos olisivat?

Ja Odinista yleensä. Kulut ovat varsin suolaiset, mutta täytyy myöntää, että tulostakin on tullut. Selvästikin Odinin salkunhoidosta on kannattanut maksaa viime vuosina. En silti usko, että voittokulku jatkuu ikuisesti. Odinin potentiaali tulevaisuudessa on suunnilleen yhtä hyvä kuin muidenkin.

Lyhyellä tähtäimellä hallinnointipalkkio ei nouse niin merkittävään asemaan (merkintä- ja lunastuspalkkiot sitäkin enemmän) eli jos uskot Norjan markkinoihin ja Odin on ainoa keino helposti sinne pääsemiseksi, niin palkkiot ehkä kannattaa maksaa. Muutaman tonnin toki pystyy osakkeisiinkin suoraan järkevillä kuluilla hajauttamaan.

Lue lisää

Eikö ole niin, ainakin aiemmin oli, että ODININ rahastojen merkintäpalkkio jää rahastoon kartuttamaan rahaston pääomaa. Tämä on aivan poikkeava käytäntö ja lisää rahaston tuottoa huomattavasti.

Tästä seikasta paljolti johtuu, että ODININ rahastot ovat menestyneet häkellyttävän hyvin.

ODIN tyytyy pelkkään hallinnointipalkkioon ja lunastuspalkkioon, mikä on paljon pienempi kuin merkintäpalkkio.

Voisiko joku selvittää, onko asianlaita ODININ osalta näin edelleen?

rahastoon kirjoitti:

Eikö ole niin, ainakin aiemmin oli, että ODININ rahastojen merkintäpalkkio jää rahastoon kartuttamaan rahaston pääomaa. Tämä on aivan poikkeava käytäntö ja lisää rahaston tuottoa huomattavasti.

Tästä seikasta paljolti johtuu, että ODININ rahastot ovat menestyneet häkellyttävän hyvin.

ODIN tyytyy pelkkään hallinnointipalkkioon ja lunastuspalkkioon, mikä on paljon pienempi kuin merkintäpalkkio.

Voisiko joku selvittää, onko asianlaita ODININ osalta näin edelleen?

Lue lisää

"Eikö ole niin, ainakin aiemmin oli, että ODININ rahastojen merkintäpalkkio jää rahastoon kartuttamaan rahaston pääomaa. Tämä on aivan poikkeava käytäntö ja lisää rahaston tuottoa huomattavasti."

Niin olisi varsin poikkeava käytäntö, mutta ei ole Odinilla käytössä, ainakaan missään esitteessä ei ollut siitä mainintaa. Eli 3% kaavitaan päältä pois. Eipä palkkion jättäminen rahastoon lisäisi tuottoa yhtään sen enempää kuin, että palkkiota ei perittäisi ollenkaan. Yksittäisten rahastosijoittajien tuottoon se vaikuttaisi siten, että ne joilla on vähemmän merkintöjä ja lunastuksia säästöaikana tienaavat hieman niiden kustannuksella, jotka tekevät enemmän ostoja ja myyntejä.

Seligsonilla on muuten käytössä kuvaamasi palkkiojärjestelmä indeksirahastojensa lunastuksissa, kannustaakseen pitkäaikaiseen säästämiseen.

rahastoon kirjoitti:

Eikö ole niin, ainakin aiemmin oli, että ODININ rahastojen merkintäpalkkio jää rahastoon kartuttamaan rahaston pääomaa. Tämä on aivan poikkeava käytäntö ja lisää rahaston tuottoa huomattavasti.

Tästä seikasta paljolti johtuu, että ODININ rahastot ovat menestyneet häkellyttävän hyvin.

ODIN tyytyy pelkkään hallinnointipalkkioon ja lunastuspalkkioon, mikä on paljon pienempi kuin merkintäpalkkio.

Voisiko joku selvittää, onko asianlaita ODININ osalta näin edelleen?

Lue lisää

"Eikö ole niin, ainakin aiemmin oli, että ODININ rahastojen merkintäpalkkio jää rahastoon kartuttamaan rahaston pääomaa. Tämä on aivan poikkeava käytäntö ja lisää rahaston tuottoa huomattavasti."

Täytyykin korjata (tai täydentää) edellistä. Jos Odinilla olisi tosiaan tuollainen järjestelmä käytössä, se boostaisi aika tehokkaasti rahaston tuottoa. Tuotto ei olisi kuitenkaan todellista, vaan rahaa, joka on kerätty sijoittajilta. Eli jos sijoitat rahastoon 100 euroa, saat 97 euron edestä osuuksia, mutta rahaston koko kasvaa 100 euroa. Jäljelle jäänyt 3 euroa näkyisi rahastojen osuuksien arvonnousuna, vaikka todellisuudessa rahaston sijoitusten arvo ei olisi noussut.

Vastaavaa "harhaa" rahaston arvossa ei synny, jos palkkio jätetään rahastoon lunastettaessa. Tästä voisin päätellä, ettei Odinilla (eikä kenelläkään muullakaan) voi olla ollut merkintäpalkkiota, joka jätetään rahastoon.

-Teukka- kirjoitti:

Rahaston korkeat kustannukset eivät tosiaankaan ole tae tulevasta tuotosta ;-) Rahastosta peritään kuluja juuri sen verran, kuin ihmiset ovat valmiita maksamaan. Korkorahastoista vähemmän (osaksi juuri sen vuoksi, että tuotto-odotus on alhaisempi) Kehittyneiden markkinoiden osakerahastoista enemmän (suorat osakesijoitukset kilpailevat) Yhdistelmärahastoista vielä enemmän (näihin sijoittavat eivät niin välitä kuluista) ja kehittyvistä markkinoista kaikkein eniten (volatiliteetti on niin suurta, että iso palkkio "katoaa kohinaan", ja lisäksi suorat osakesijoitukset näihin markkinoihin on hankalaa)

Jos olet lukenut viestejäni, niin huomaat, että olen passiivinen hajauttaja, joka kiinnittää huomioita lähinnä kuluihin. Eli esim. markkina-alueilla spekulointi ei ns. minun juttuni.

Norjan ja pohjoismaiden pörssit ovat siinä määrin seuratut, että tulevaisuuden odotukset on yleensä jo hinnoiteltu. Yksinkertaistetaan vielä. Miksi luulisit, että juuri Norjan markkina olisi hyvä juuri nyt? No vaikka siksi, että tonnikala muualla on huvennut ja turskan maailmanmarkkinahinta on noussut. Tämä on norjalaisille kalayhtiölle varsin hyvä asia, mutta ei se tarkoita, että niihin pitäisi sijoittaa. Niihin kannattaa sijoittaa siinä tapauksessa, jos ne olisivat alihintaisia tulevaisuuden odotuksiin nähden. Koska kaikki muutkin sijoittavat tietävät tonnikalan huvenneen ja turskan maailmanmarkkinahinnan, yhtiöt tuskin ovat alihinnoilteltuja. Ja mistä tietäisit, jos olisivat?

Ja Odinista yleensä. Kulut ovat varsin suolaiset, mutta täytyy myöntää, että tulostakin on tullut. Selvästikin Odinin salkunhoidosta on kannattanut maksaa viime vuosina. En silti usko, että voittokulku jatkuu ikuisesti. Odinin potentiaali tulevaisuudessa on suunnilleen yhtä hyvä kuin muidenkin.

Lyhyellä tähtäimellä hallinnointipalkkio ei nouse niin merkittävään asemaan (merkintä- ja lunastuspalkkiot sitäkin enemmän) eli jos uskot Norjan markkinoihin ja Odin on ainoa keino helposti sinne pääsemiseksi, niin palkkiot ehkä kannattaa maksaa. Muutaman tonnin toki pystyy osakkeisiinkin suoraan järkevillä kuluilla hajauttamaan.

Lue lisää

Yes Sir. Olen kyllä huomannut, että otat rauhallisesti ja tiputtelet muille, joilla on huimia odotuksia jäitä Sloggeihin. Ja eittämättä sitä ainakin minä kaipaan. Paitsi että jäät tuntuu kivalta, kuten palstalla kirjoitin pakkaa tuotto-odotusmopo välillä keulimaan ennen kun on latiakaan sijoitettu.

Eikä minulla todella ole mitään suurta visiota mistään suuresta Norjan yllättävästä nousubuumista. Sen vaan tiedän, että offshore-rakentaminen on edelleen huimaa. Ja se tässä lähinnä kiinnostaa. Mutta kuten sanoit, Nordnetin kautta voisi Oslon pörssiin päästä käsiksi.

Olet usein viitannut esim. Seligsonin AAA-rahaston yhteydessä, että indeksin yömistä voi jokainen itse kokeilla. Niinkuin mainitsin aiemmin, minulla ei ole varaa olla laittamatta rahaa säästöön, koska eläkkeelle papastyäni tahdon varmistua, että jotain käteen tulee. Niinpä tällainen "varma" rahasto kuuluu kyllä ehdottomasti suunnitelmiin.

Sinulla varmasti kuitenkin on myös osakkeita. Kuvittelisin (anteeksi oletukset), että salkustasi löytyy hyviä Suomalaisia osingonmaksajia tyyliin UPM, Wärstilä, ehkä jopa Nokia. Kaikilla yhtiöillähän se nousu mielessä on.

Kysyisinkin, että kun viittaat aina indeksiin, millaista tuotto-osotusta yleisesti odotat osakkeilta, ei pelkästään omistasi? Tällaiset perusvarmat yhtiöt kun tuskin mitään hurjaa äkillistä nousua suorittavat, niin tähtäätkö pitkään sijoitushorisonttiin ja osinkotuottoihin?

Ja ettei mene rahasto-palsta aivan osakkeiksi, oletan, että sinulta voisi löytyä myös halpaa Seligsonin rahastosäästö-osuuksia?

äläkä missään nimessä paljasta oman salkkusi sisältöä, se ei ole tarkoitukseni. Yritän vaan hakea omaa linjaani säästämisessä joka voisi olla edellä kuvatun kaltainen, hyvinkin.

Kiikkusstual kirjoitti:

Yes Sir. Olen kyllä huomannut, että otat rauhallisesti ja tiputtelet muille, joilla on huimia odotuksia jäitä Sloggeihin. Ja eittämättä sitä ainakin minä kaipaan. Paitsi että jäät tuntuu kivalta, kuten palstalla kirjoitin pakkaa tuotto-odotusmopo välillä keulimaan ennen kun on latiakaan sijoitettu.

Eikä minulla todella ole mitään suurta visiota mistään suuresta Norjan yllättävästä nousubuumista. Sen vaan tiedän, että offshore-rakentaminen on edelleen huimaa. Ja se tässä lähinnä kiinnostaa. Mutta kuten sanoit, Nordnetin kautta voisi Oslon pörssiin päästä käsiksi.

Olet usein viitannut esim. Seligsonin AAA-rahaston yhteydessä, että indeksin yömistä voi jokainen itse kokeilla. Niinkuin mainitsin aiemmin, minulla ei ole varaa olla laittamatta rahaa säästöön, koska eläkkeelle papastyäni tahdon varmistua, että jotain käteen tulee. Niinpä tällainen "varma" rahasto kuuluu kyllä ehdottomasti suunnitelmiin.

Sinulla varmasti kuitenkin on myös osakkeita. Kuvittelisin (anteeksi oletukset), että salkustasi löytyy hyviä Suomalaisia osingonmaksajia tyyliin UPM, Wärstilä, ehkä jopa Nokia. Kaikilla yhtiöillähän se nousu mielessä on.

Kysyisinkin, että kun viittaat aina indeksiin, millaista tuotto-osotusta yleisesti odotat osakkeilta, ei pelkästään omistasi? Tällaiset perusvarmat yhtiöt kun tuskin mitään hurjaa äkillistä nousua suorittavat, niin tähtäätkö pitkään sijoitushorisonttiin ja osinkotuottoihin?

Ja ettei mene rahasto-palsta aivan osakkeiksi, oletan, että sinulta voisi löytyä myös halpaa Seligsonin rahastosäästö-osuuksia?

äläkä missään nimessä paljasta oman salkkusi sisältöä, se ei ole tarkoitukseni. Yritän vaan hakea omaa linjaani säästämisessä joka voisi olla edellä kuvatun kaltainen, hyvinkin.

Lue lisää

Jäistä Sloggeista en tiedä, usein vaan kun on puhetta aktiivisesta vs. passiivisesta sijoittamisesta, niin yritän vain muistuttaa, että kaikki (tai edes yli puolet) vain eivät voi olla keskivertoa parempia sijoittajia. Ja vielä kun se "keskiverto sijoittaja" tekee sijoittamista tyypillisesti päivätyökseen, niin jokainen voi miettiä, millaiset mahdollisuudet omalla näkemyksellä on. Mutta tämä nyt tuntuu olevan ikuisuusaihe, en jatka siitä enempää.

Minulla ei ole koskaan ollut suoria osakesijoituksia. Ellei sellaiseksi voi laskea entisen työnantajani osakeohjelmaa. Ja miksi olisikaan, kun en omalla näkemykselläni indeksiä voi voittaa ;-) No, vakavasti puhuen, kyllähän suorat osakesijoitukset ihan päteviä ovat. Nykyisellään salkkuni vain on sen verran pieni, että muutaman tuhannen sijoitus Helsingin pörssiin vääntäisi Suomi-painon vähän turhan korkeaksi, joten indeksirahasto riittää minulle. Lisäksi osinkoverotuksen tulisi keventyä, jotta näkisin itselleni järkevänä siirtyä indeksistä suoraan osakkeisiin.

Kysyt tuotto-odotuksesta. Omat tavoitteeni (tai toiveeni) eivät muuta pörssikursseja mihinkään (yllättävää, eikö?) joten ehkä kysymys on vähän epärelevantti. Varsinkaan kun buy-and-hold taktiikkaan ei kuulu myynti tietyn tuoton jälkeen. Mutta jos nyt lukuja välttämättä haluat, niin en usko, että osakkeiden tuotto nykyisenkaltaisissa oloissa nousee pitkällä tähtäimellä yli 10%/vuosi. Väliin toki mahtuu hyviäkin nousuja, mutta keskiarvotuotto tuskin poikeaa jatkossakaan historiallisesta. Se mikä on yllättävää, että viimeisen parin kymmenen vuoden aikana volatiliteetti on lisääntynyt varsin reilusti. Voisi kuvitella, että kun pörssejä seurataan tiiviimmin, niin yli- ja alihinnoittelujen riski pienenee, mutta ehkä vaihtelu johtuu sitten jostain muusta.

Osinkotuotoista vielä sen verran, että se ei yksistään ole suinkaan mikään laadun tae. Toki hyvät osingot usein tarkoittavat hyvää tulosta, mutta täytyy muistaa, että osingot eivät ole "ylimääräistä" rahaa, vaan aina pois osakkeen kurssikehityksestä. Katsopa vaikka, kun osinko on irronnut, osakkeen kurssi laskee suunnilleen saman verran. Toisaalta, ainoa järki, miksi osakkeesta kannattaa maksaa yhtään mitään on se, että siitä saa (tai joskus tulee samaan) rahaa osinkoina. Toinen motiivi (tosin huomattavasti epävarmempi) on se, että löytää jonkun, joka uskoo, että osakkeella saa joskus osinkoja ja näin ollen on valmis siitä maksamaan enemmän kuin itse maksoit, muttä tätä pitäisin jo spekulointina (melko yleinen taktiikka 90-luvun lopussa, kunnes ostajat keväällä 2000 olivat kaikki siirtyneet myyjiksi)

-Teukka- kirjoitti:

Jäistä Sloggeista en tiedä, usein vaan kun on puhetta aktiivisesta vs. passiivisesta sijoittamisesta, niin yritän vain muistuttaa, että kaikki (tai edes yli puolet) vain eivät voi olla keskivertoa parempia sijoittajia. Ja vielä kun se "keskiverto sijoittaja" tekee sijoittamista tyypillisesti päivätyökseen, niin jokainen voi miettiä, millaiset mahdollisuudet omalla näkemyksellä on. Mutta tämä nyt tuntuu olevan ikuisuusaihe, en jatka siitä enempää.

Minulla ei ole koskaan ollut suoria osakesijoituksia. Ellei sellaiseksi voi laskea entisen työnantajani osakeohjelmaa. Ja miksi olisikaan, kun en omalla näkemykselläni indeksiä voi voittaa ;-) No, vakavasti puhuen, kyllähän suorat osakesijoitukset ihan päteviä ovat. Nykyisellään salkkuni vain on sen verran pieni, että muutaman tuhannen sijoitus Helsingin pörssiin vääntäisi Suomi-painon vähän turhan korkeaksi, joten indeksirahasto riittää minulle. Lisäksi osinkoverotuksen tulisi keventyä, jotta näkisin itselleni järkevänä siirtyä indeksistä suoraan osakkeisiin.

Kysyt tuotto-odotuksesta. Omat tavoitteeni (tai toiveeni) eivät muuta pörssikursseja mihinkään (yllättävää, eikö?) joten ehkä kysymys on vähän epärelevantti. Varsinkaan kun buy-and-hold taktiikkaan ei kuulu myynti tietyn tuoton jälkeen. Mutta jos nyt lukuja välttämättä haluat, niin en usko, että osakkeiden tuotto nykyisenkaltaisissa oloissa nousee pitkällä tähtäimellä yli 10%/vuosi. Väliin toki mahtuu hyviäkin nousuja, mutta keskiarvotuotto tuskin poikeaa jatkossakaan historiallisesta. Se mikä on yllättävää, että viimeisen parin kymmenen vuoden aikana volatiliteetti on lisääntynyt varsin reilusti. Voisi kuvitella, että kun pörssejä seurataan tiiviimmin, niin yli- ja alihinnoittelujen riski pienenee, mutta ehkä vaihtelu johtuu sitten jostain muusta.

Osinkotuotoista vielä sen verran, että se ei yksistään ole suinkaan mikään laadun tae. Toki hyvät osingot usein tarkoittavat hyvää tulosta, mutta täytyy muistaa, että osingot eivät ole "ylimääräistä" rahaa, vaan aina pois osakkeen kurssikehityksestä. Katsopa vaikka, kun osinko on irronnut, osakkeen kurssi laskee suunnilleen saman verran. Toisaalta, ainoa järki, miksi osakkeesta kannattaa maksaa yhtään mitään on se, että siitä saa (tai joskus tulee samaan) rahaa osinkoina. Toinen motiivi (tosin huomattavasti epävarmempi) on se, että löytää jonkun, joka uskoo, että osakkeella saa joskus osinkoja ja näin ollen on valmis siitä maksamaan enemmän kuin itse maksoit, muttä tätä pitäisin jo spekulointina (melko yleinen taktiikka 90-luvun lopussa, kunnes ostajat keväällä 2000 olivat kaikki siirtyneet myyjiksi)

Lue lisää

Lainaan sinua: "Omat tavoitteeni (tai toiveeni) eivät muuta pörssikursseja mihinkään" Ja jatkan vielä: "nousee pitkällä tähtäimellä yli 10%/vuosi."

Indeksituottoa kerrot hakevasi. Mutta kuitenkin uskot, että osakkeet voisivat (veikkaus) nousta selkeästi enemmän kuin indeksi (5%?). Silti et ota riskiä. Kyllähän se totta on, että indeksituotolla, kohtalaisella määrällä rahaa ja pitkällä horisontilla saa mukavan tuoton aikaiseksi. Toki on ilmeisesti lähihistoriassa ollut aikoja jolloin indeksirahastotkin ovat notkuneet, toki pitkällä tähtäimellä ovat tainneet palautua käyrälle, tai siis nousujohteiseksi. Vai miten se nyt oikeesti sanotaan..

Kyllä se jollain tavalla itsellekin, vaikka olenkin varustettu lähes rajattomalla itseluottamuksella mitä tulee Talbot 1510 GL:n hydraulikytkimen toimintaan, on myönnettävä etten hajautuksessa jonnekin Oslon pörssiin luultavasti koskaan pystyisi satsaamaan niin paljon tarvittavaan tietämykseen (lukea), että rahastotuoton pystyisin lyömään (l. voittamaan indeksiä)

Paitsi tuurilla, joka on ollut aina surkea. Totta se on, minulla oli kaljamaha jo syntyessäni, uskokaa vain.

Huonoa on myös se, että olen aina kaikessa uskonut hokeamaa "halpa on huonoa." Niinpä automaattiesti uskon, että kallis rahasto tuottaa enemmän. Nyt alkaa vain usko hiipumaan. Kai se sentään jossain mielessä paikkansa pitää, että rahastonhoitaja, joka saa parempaa palkkaa, tekee työnsä paremmin? Tai siis sinne on hakeutunut parempi mies/nainen? Aktiivinen rahastonhoitaja tekee enemmän työtä, jotta salkku tuottaa enemmän?

Itselläni kun on tuo mainitsemasi buy-hold periaate. Kun sitä noudattaa, voisi osakkeista saada paremman tuoton kuin rahastoista. Jos taas salkkua hajauttaa liikaa, lähenee tuotto indeksiä.

Vaikiaa on. On niin vaikiaa.

Joko ehdit kokeilla jäitä housuissa? Täysin yliarvostettua, eikö?

Kiikkustual kirjoitti:

Lainaan sinua: "Omat tavoitteeni (tai toiveeni) eivät muuta pörssikursseja mihinkään" Ja jatkan vielä: "nousee pitkällä tähtäimellä yli 10%/vuosi."

Indeksituottoa kerrot hakevasi. Mutta kuitenkin uskot, että osakkeet voisivat (veikkaus) nousta selkeästi enemmän kuin indeksi (5%?). Silti et ota riskiä. Kyllähän se totta on, että indeksituotolla, kohtalaisella määrällä rahaa ja pitkällä horisontilla saa mukavan tuoton aikaiseksi. Toki on ilmeisesti lähihistoriassa ollut aikoja jolloin indeksirahastotkin ovat notkuneet, toki pitkällä tähtäimellä ovat tainneet palautua käyrälle, tai siis nousujohteiseksi. Vai miten se nyt oikeesti sanotaan..

Kyllä se jollain tavalla itsellekin, vaikka olenkin varustettu lähes rajattomalla itseluottamuksella mitä tulee Talbot 1510 GL:n hydraulikytkimen toimintaan, on myönnettävä etten hajautuksessa jonnekin Oslon pörssiin luultavasti koskaan pystyisi satsaamaan niin paljon tarvittavaan tietämykseen (lukea), että rahastotuoton pystyisin lyömään (l. voittamaan indeksiä)

Paitsi tuurilla, joka on ollut aina surkea. Totta se on, minulla oli kaljamaha jo syntyessäni, uskokaa vain.

Huonoa on myös se, että olen aina kaikessa uskonut hokeamaa "halpa on huonoa." Niinpä automaattiesti uskon, että kallis rahasto tuottaa enemmän. Nyt alkaa vain usko hiipumaan. Kai se sentään jossain mielessä paikkansa pitää, että rahastonhoitaja, joka saa parempaa palkkaa, tekee työnsä paremmin? Tai siis sinne on hakeutunut parempi mies/nainen? Aktiivinen rahastonhoitaja tekee enemmän työtä, jotta salkku tuottaa enemmän?

Itselläni kun on tuo mainitsemasi buy-hold periaate. Kun sitä noudattaa, voisi osakkeista saada paremman tuoton kuin rahastoista. Jos taas salkkua hajauttaa liikaa, lähenee tuotto indeksiä.

Vaikiaa on. On niin vaikiaa.

Joko ehdit kokeilla jäitä housuissa? Täysin yliarvostettua, eikö?

Lue lisää

Tekstistäsi päätellen voisit jättää ne sijoituskirjat vähemmälle hetkeksi ja nukkua enemmän ;-)

-Teukka- kirjoitti:

"Eikö ole niin, ainakin aiemmin oli, että ODININ rahastojen merkintäpalkkio jää rahastoon kartuttamaan rahaston pääomaa. Tämä on aivan poikkeava käytäntö ja lisää rahaston tuottoa huomattavasti."

Täytyykin korjata (tai täydentää) edellistä. Jos Odinilla olisi tosiaan tuollainen järjestelmä käytössä, se boostaisi aika tehokkaasti rahaston tuottoa. Tuotto ei olisi kuitenkaan todellista, vaan rahaa, joka on kerätty sijoittajilta. Eli jos sijoitat rahastoon 100 euroa, saat 97 euron edestä osuuksia, mutta rahaston koko kasvaa 100 euroa. Jäljelle jäänyt 3 euroa näkyisi rahastojen osuuksien arvonnousuna, vaikka todellisuudessa rahaston sijoitusten arvo ei olisi noussut.

Vastaavaa "harhaa" rahaston arvossa ei synny, jos palkkio jätetään rahastoon lunastettaessa. Tästä voisin päätellä, ettei Odinilla (eikä kenelläkään muullakaan) voi olla ollut merkintäpalkkiota, joka jätetään rahastoon.

Lue lisää

Kyllä ODINilla oli ainakin aikaisemmin niin, että jos sijoitti 100 euroa, sai 97 euron edestä osuuksia, mutta merkintäpalkkio 3 euroa jäi rahastoon eli sijoittajien hyväksi.

Varmaan monet muistavat ODINin Suomi-rahaston, joka oli useita vuosia selvästi paras Suomi-rahasto. Monet hämmästelivät sen menestystä ja ihmettelivät, miten norjalaiset salkunhoitajat lyövät selvästi kaikki suomalaiset.

Osa totuudesta piili tässä erikoisessa merkintäpalkkiokäytännössä.
Luulisin, että norskit eivät asiasta liiemmin huutele, sillä rahastojensa hyvä menestys tuo lisää sijoittajia yhtiön rahastoihin.

Kiikkustual kirjoitti:

Lainaan sinua: "Omat tavoitteeni (tai toiveeni) eivät muuta pörssikursseja mihinkään" Ja jatkan vielä: "nousee pitkällä tähtäimellä yli 10%/vuosi."

Indeksituottoa kerrot hakevasi. Mutta kuitenkin uskot, että osakkeet voisivat (veikkaus) nousta selkeästi enemmän kuin indeksi (5%?). Silti et ota riskiä. Kyllähän se totta on, että indeksituotolla, kohtalaisella määrällä rahaa ja pitkällä horisontilla saa mukavan tuoton aikaiseksi. Toki on ilmeisesti lähihistoriassa ollut aikoja jolloin indeksirahastotkin ovat notkuneet, toki pitkällä tähtäimellä ovat tainneet palautua käyrälle, tai siis nousujohteiseksi. Vai miten se nyt oikeesti sanotaan..

Kyllä se jollain tavalla itsellekin, vaikka olenkin varustettu lähes rajattomalla itseluottamuksella mitä tulee Talbot 1510 GL:n hydraulikytkimen toimintaan, on myönnettävä etten hajautuksessa jonnekin Oslon pörssiin luultavasti koskaan pystyisi satsaamaan niin paljon tarvittavaan tietämykseen (lukea), että rahastotuoton pystyisin lyömään (l. voittamaan indeksiä)

Paitsi tuurilla, joka on ollut aina surkea. Totta se on, minulla oli kaljamaha jo syntyessäni, uskokaa vain.

Huonoa on myös se, että olen aina kaikessa uskonut hokeamaa "halpa on huonoa." Niinpä automaattiesti uskon, että kallis rahasto tuottaa enemmän. Nyt alkaa vain usko hiipumaan. Kai se sentään jossain mielessä paikkansa pitää, että rahastonhoitaja, joka saa parempaa palkkaa, tekee työnsä paremmin? Tai siis sinne on hakeutunut parempi mies/nainen? Aktiivinen rahastonhoitaja tekee enemmän työtä, jotta salkku tuottaa enemmän?

Itselläni kun on tuo mainitsemasi buy-hold periaate. Kun sitä noudattaa, voisi osakkeista saada paremman tuoton kuin rahastoista. Jos taas salkkua hajauttaa liikaa, lähenee tuotto indeksiä.

Vaikiaa on. On niin vaikiaa.

Joko ehdit kokeilla jäitä housuissa? Täysin yliarvostettua, eikö?

Lue lisää

"Indeksituottoa kerrot hakevasi. Mutta kuitenkin uskot, että osakkeet voisivat (veikkaus) nousta selkeästi enemmän kuin indeksi (5%?). Silti et ota riskiä. Kyllähän se totta on, että indeksituotolla, kohtalaisella määrällä rahaa ja pitkällä horisontilla saa mukavan tuoton aikaiseksi."

(osake)Indeksista puhuttaessa tarkoitetaan nimenomaan osakkeiden keskimääräistä tuottoa. Eli jos odottaa että osakkeet nousee Esim: 8% vuodessa, niin silloin odottaa että ondeksi nousee juurikin sen 8 prossaa.

En tiedä oletko sekottanut indeksi rahaston yhdistelmä rahastoonn vai mitä horiset...

Anal Lyyti kirjoitti:

"Indeksituottoa kerrot hakevasi. Mutta kuitenkin uskot, että osakkeet voisivat (veikkaus) nousta selkeästi enemmän kuin indeksi (5%?). Silti et ota riskiä. Kyllähän se totta on, että indeksituotolla, kohtalaisella määrällä rahaa ja pitkällä horisontilla saa mukavan tuoton aikaiseksi."

(osake)Indeksista puhuttaessa tarkoitetaan nimenomaan osakkeiden keskimääräistä tuottoa. Eli jos odottaa että osakkeet nousee Esim: 8% vuodessa, niin silloin odottaa että ondeksi nousee juurikin sen 8 prossaa.

En tiedä oletko sekottanut indeksi rahaston yhdistelmä rahastoonn vai mitä horiset...

Lue lisää

En niin ymmärtäny.

Niinhän se toki menee. Ja toisin kuin luullaan pystyn myöntämään virheeni. Anonyymisti.

Skiikku kirjoitti:

En niin ymmärtäny.

Niinhän se toki menee. Ja toisin kuin luullaan pystyn myöntämään virheeni. Anonyymisti.

Virheiden myöntäminen on viisauden alku ja vihreyden loppu(peleissäkin).com