Loviisan seudun nykyisissä ja tulevissa ydinvoimaloiden mereen menevissä jäähdytysvesissä on enemmän energiaa kuin mitä koko pääkaupunkiseutu tarvitsee – siitä tunne loviisalaisilla, ”ettei suutarin lapsilla ole kenkiä”, kun voimalaitos ei pysty lämmittämään nykytekniikallaan Loviisaa. Jäähdytysveden hyödyntäminen / pienentäminen tulee näyttämään keskeistä osaa nyt Loviisan seudulle suunniteltujen ydinvoimaloiden lupaprosessissa. Niin kauan kuin jäähdytysveden hyödyntäminen on ratkaisematta, niin Loviisan seutu lämpiää biovoimalla. Siinä keskeinen syy vierailuun: Nurmijärvellä osataan bioenergia. Lue lisää:
http://klaukkala.fi/uutiset.php?uutinenid=233
http://klaukkala.fi/uutiset.php?uutinenid=233
Vastaukset 11
Vanhimmat
Käsittääkseni ydinvoimalaitosten turvamääräykset estävät laitosten rakentamisen niin lähelle asutusta, että kaukolämmön pumpaaminen olisi kannattavaa, vaikka siis se nytkin on mahdollista.
Riittävän syvälle (500m?) kallioon kätketty ydinvoimala Helsingin alla ratkaisisi kaukolämpöongelmat. Vaan eipä sille taida saada lupaa juuri turvasäännöistä johtuen. Ehkä kesällä voisi lämmittää sitä peruskalliotakin, niin että talvella olisi kadut pitempään sulia?
Loviisahan on niin pieni kylä, ettei siitä olisi lauhduttamaan sitä voimalaa muutenkaan.
Loviisaan kaavaillun uuden ydinvoimalan hukkalämmöllä voitaisiin lämmittää koko pääkaupunkiseutu edullisesti ja ympäristöystävällisesti. Samalla Helsingin parjatut hiilidioksidipäästöt alenisivat merkittävästi ja myös hukkalämmön haittavaikutukset Loviisan seudulla pienenisivät neljäsosaan.
Lue lisää:
http://www.loviisansanomat.net/paauutiset.php?id=2553
Kiitos informaatiostasi! Kun tuo laskelma näyttää olevan useiden asiantuntijoidenkin mielestä mahdollisuuksien rajoissa, päivitän käsityksiäni. Siis myös Loviisasta Helsinkiin tuotava kaukolämpö voisi olla kannattavaa, päinvastoin kuin aiemmin kuvittelin.
Kyllä tuohon nyt kannattaisi jonkun poliitikonkin tarttua. Mieluummin laajemmalla rintamalla, ettei vaikuttaisi irotpisteiden keräykseltä. Selvitystyöhön uppoaisi jokunen miestyövuosi, ellei sitten käytettäsi naistyövoimaa. Mikäli hanke toteutettaisiin, selvityskustannukset olisivat minimaaliset. Jos ei, niin siltikään ne eivät kaataisi suuria toimijoita (Helsingin kaupunki tai energiayhtiöt).
Takaisinmaksuaikoja en laskelmissa vielä havainnut. Nehän ne taitavat lopulta ratkaista. Jos laskennallisesti se on alle 10 vuotta, niin ehkä se sitten oikeastikin kannattaa.
Kannattaa lukea tarkkaan:
http://www.klaukkala.fi/uutiset.php?uutinenid=233
"Vaikka Itä-Uusimaa on energiatuottoisin maakunta, niin välillä tuntuu, ettei ”suutarin lapsilla ole kenkiä”. Suomen lahden pohjukkaan on suunnitteilla Suomen puolelle Fennovoiman laitokset Ruotsinpyhtäälle ja Fortumin kolmas laitos Hästholmeniin. Loviisa ja Ruotsinpyhtää ovat yhtymässä Pernajan ja Liljendalin kanssa yhdeksi Loviisan kaupungiksi vuonna 2010. Loviisan seudun nykyisissä ja tulevissa ydinvoimaloiden mereen menevissä jäähdytysvesissä on enemmän energiaa kuin mitä koko pääkaupunkiseutu tarvitsee – siitä tunne loviisalaisilla, ”ettei suutarin lapsilla ole kenkiä”, kun voimalaitos ei pysty lämmittämään nykytekniikallaan Loviisaa. Jäähdytysveden hyödyntäminen / pienentäminen tulee näyttämään keskeistä osaa nyt Loviisan seudulle suunniteltujen ydinvoimaloiden lupaprosessissa. Niin kauan kuin jäähdytysveden hyödyntäminen on ratkaisematta, niin Loviisan seutu lämpiää biovoimalla. Siinä keskeinen syy vierailuun: Nurmijärvellä osataan bioenergia".
Sillä lämpömäärällä, joka nyt Loviisan ydinvoimaloista haaskataan mereen, lämmitettäisiin koko pääkaupubkiseutu. Hupaisaa, kun "puhtaan" ydinvoiman vuoksi Loviisaa lämmitetään öljyllä ja puilla. Hirmuisen energiamäärän paasaaminen mereen on tosiasiassa rikollista touhua.
Ajatus ydinkaukolämmöstä on vanha juttu, ja jossain niitä onkin käytössä (mm. Tsekeillä?). laskelmissa se saadaan näyttämään mahdolliselta, mutta pitäisi tutkia tarkemmin ainakin pari juttua:
1. Sähköntuotannon hyötysuhde putoaa
- sähkön tuotantohinta nousee, kannattavuus heikkenee
2. Lisätyötä
- heikentää kannattavuutta
3. Turvallisuus
- miten reaktorin jäähdytys toimii kaukolämpökierron estyessä?
4. Varalämpöjärjestelmät
- 2GW varalämpöjärjestelmät?
Nykyinen käytäntö, jossa ylimääräinen lämpö yksinkertaisesti tuhlataan merivettä lämmittämään, on brutaalin yksinkertainen ja ydinlaitoksen haltijan kannalta taloudellinen ja helppohoitoinen. Kannattavuudesta tinkimällä voi hukkalämpöä hyödyntää. Riskit kuitenkin vain kasvavat, ja varalämpöjärjestelmät on joka tapauksessa rakennettava; kuka niiden seisottamisen maksaisi ellei ydinsähkön&lämmön ostajat?
Suomelle ja Virolle yhteinen ydinvoimala!
Taloussanomat 25.06.08
Selvitys: Suomelle ja Virolle yhteinen ydinvoimala
Suomen ja Viron pitäisi rakentaa yhteinen ydinvoimala Viroon, tänään julkistettu selvitys esittää.
Itäinen Suomenlahti on täyttymässä voimaloilla. Onko lämpökuormille jotain tehtävissä? Helsingin Energian Katri Valan lämpöpumppu-voimalaitos on yksi esimerkki, miten voidaan hyödyntää jätelämpöä.
Loviisan nykyinen ydinvoimalaitos käyttää täydellä teholla noin 50 m3/s jäähdytysvettä ja keskimäärin 44m3/s. Uusi voimalaitos käyttäisi 40-50m3/s. Fennovoiman ydinvoimala tarvitsee jäähdytysvettä laitosyksiköiden lukumäärästä riippuen joko 60–70 m3/s tai 90–100 m3/s.
Venäjän duuman jäsen Viktor S. Opekunovin mukaan Venäjä aikoo rakentaa neljä uutta 1200 - 1500 megawatin ydinvoimalayksikköä Sosnovyi Boriin. Venäjän valtio aikoo sijoittaa jatkossa yhä enemmän ydinvoimaan. Tarkoitus on, että ydinvoiman osuus Venäjän energian tuotannosta nousee 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä ydinvoiman osuus on 16 prosenttia.
Mihin veteen mahtuu Suomen ja Viron ydinvoimalan yhteishanke?
Tai sitten kaikki rannikkokaupungit laittavat kaukolämpöä varten lämpöpumppulaitoksensa Suomeen lahteen ja hyödyntävät sillä lailla hukkalämmöt!
Kannattaa myös lukea portaalin juttua:
http://www.klaukkala.fi/uutiset.php?uutinenid=233
Yksinomaan Vuoksesta tulee uutta vettä suomenlahteen 600 kuutiometriä sekunnissa ja muitakin liruja laskee.
Niin että kyllä vesi vaihtuu lahdella.
Aurinkokin muuten lämmittää kesäpäivänä suomenlahtea kilowatin teholla per neliömtri joten tuhat megawattittia kertyy neliökilometrin alueelta. Eikä meri silti ala kiehumaan.
Kyllä Suomen Lahteen kyseisten voimaloiden vedet mahtuu, vaikka kyse on melkoisista määristä. Kyse on lähinnä miten näin iso lämpömäärä paikallisesti vaikuttaa. Eihän auringon kokonaissäteily Suomeen lahteen keskittyy ainoastaan muutamille paikoille vaan jakautuu tasaisesti koko Suomen lahden pinnalle.
Se taitaa laskea Laatokkaan.
Mihinkäs laskee Laatokan veet?
Ettei vaan Suomenlahteen?
Vuoksen vesistön virtaama.