Olen nyt kolmenkymmenen ja pari vuotta ollut naimisissa. Tänä aikana olen huomannut mieheni uskolliseksi ja koti-tyyppiseksi mieheksi joka on kasvattanut luottamustani häneen kumppanina. Aikaisemmista suhteista huonoja kokemuksia, minulla on 10 v. poika jonka yh olen ollut koko ajan, ja mies-suhteita noihin vuosiin mahtui. Järestään pettymyksiä... mutta nyt siis nykyinen kumppani saanut takaisin minuun sellaisen luottamuksen perheeseen ja yhteiseloon mitä normaali perhe-elämä voi olla ja on.
ja asiaan :)
Vaikka esikoiseni on jo tämän ikäinen ja odotan mieheni kanssa hänelle ensimmäistä yhteistä lasta, minulle on kasvanut pikku hiljaa haave ja toive useammastakin lapsesta.Myös mies on myönteisellä kannalla. Että jos Luoja soisi, saisi tulla kolmekin lasta vielä lisää.
Ainoa mikä minua mietityttää on ikäni.
Minkä ikäisiä äitejä te suurperheelliset olette? Jos nyt ajateltaisiin että minulla olisi vaikka 36-vuotiaana kolme alle koulu-ikäistä, miten te olette jaksaneet? Onko teille tullut millaisia ongelmia iän kanssa tai millaisia ajatuksia?
Lisäisin vielä että elämässäni tapahtui perhepiirissä joku aika sitten sellaisia asioita, jotka laittoivat elämän-arvot uuteen uskoon ja tärkeysjärjestykseen.Heräsi ymmärtämään mikä tässä elämässä oikeastaan on tärkeää juuri minulle... Toivoisin kovasti lapsia lisää ja minulla olisi mahdollisuuskin olla kotona lasten kanssa,-mies on ihan hyvässä työpaikassa.
Mutta tosiaan ajatuksia ja kokemuksia olisi kiva kuulla esim tästä ikä asiasta!
Kokemuksia
8
1652
Vastaukset
- wilma60
Minulla on vain 3 lasta ja esikoiseni sain 36-vuotiaana ja nuorin syntyi kun olin yli 40v. Esikoinen oli silloin eskari-ikäinen. Hyvin jaksoin ja eihän mulla ollut mitään kokemusta siitä, miten olisin jaksanut lapsenhoidon nuorempana. Terveyttä ja voimia on onneksi riittänyt edelleenkin, nuorin on vielä alle kouluikäinen.
- mapee
Aika koomista miettiä miten jaksaa alle nelikymppisenä lasten kanssa kun töissä on vielä parikymmentä suotta ja ylikin jaksettava..
Lasten kanssa jaksaa missä vain iässä jos tahtoo ja organisoi jne eli järjestää olot niin hyviksi että jaksaa. Puoliso apuna vielä niin homma toimii. Nuorena on omia etujaan ja vanhempana omiaan. Kokeilematta kumpaakin on paha verrata...
No, raskaudessakin kymmenen vuotta tuntuu jo isona erona jos on mihin verrata ja sinulla on. Ei s etarkoita että vanhempana raskauskaan invalidisoi, mutta huomaahan sen, että ei ole enää niin nuori ja notkea jne..
Jos nyt asiaa alkaisitte hoidella lapsi kerrallaan ja sitten sen mukaan, miltä tuntuu. Turha lyödä lukkoon mitään suunnitelmaa kun elämä heittelee ajoittain miten sattuu. Vauva voi olla helppo tai sellainen itkupillikitisijä, että toiste ei ole valmis ottamaan riskiä. - kolme lastani
32-36-vuotiaana, eikä ongelmia ollut. Eikä tietystikään kaduta!
Nyt kun lapset näyttävät noudattavan äitinsä esimerkkiä eivätkä pidä perheen perustamisella kiirettä, minua hieman huolestuttaa, ehdinkö nähdä enää neljättä polvea.
Toisaalta en ehtisi oikein vielä lastenlapsia hoitaakaan, koska olen juuri aloittamassa uudessa vaativassa työssä ja lisäksi opiskelen.
Elämää ei kannata suunnitella yksityiskohtaisesti valmiiksi, vaan jättää tilaisuuksia myös yllätyksille.
Eipä minulla ollut sinun iässäsi vielä minkäänlaista käsitystä siitä, kuinka mielenkiintoinen elämä minulla olisi edessäni. Eikä ole vieläkään!
Jos haluat lapsia, anna niille mahdollisuus tulla. Lapsia ei kuitenkaan tehdä vaan saadaan, jos saadaan. - päivä kerrallaan
sitä mennään.
Olen 45-v. ja huushollissa on 3 alle 4 vuotiasta:)koululaisten lisäksi:) Ja vielä sijoitettuja, jotka ovat aina rankempihoitoisia kuin omat. Päivä kerrallaan. Välillä ei jaksa millään ja välillä jaksaa hyvin.
Sen jaksaa mitä haluaa. Valvotut yöt ovat muuten pahimmat.Jos yöt saa nukkua, niin päivällä jaksaa vaikka mitä.
Lapsi kerrallaan, ei kannata etukäteen liikaa suunnitella. Elämä ei mene aina suunnitelmien mukaan.- sijoitettuja
niin monta ja niin pieniä?!?Sijaisvanhempien jos keiden olisi jaksettava nurisematta.Ja sitäpaitsi eiköhän se raha auta jaksamaan.....
- nurisematta??
sijoitettuja kirjoitti:
niin monta ja niin pieniä?!?Sijaisvanhempien jos keiden olisi jaksettava nurisematta.Ja sitäpaitsi eiköhän se raha auta jaksamaan.....
olipa typerästi sanottu?
itellä ei ole sijoitettuja, omia vaan, mutta eiköhän tuota voi olla väsynyt ja nurista huolistaan ja vaikeuksistaan katsomatta onko omia vai sijoitettuja lapsia...
ja ton ap:n kirjoitukseen,
mun mielestä hyvä pohtia just noin tulevia suunnitelmia. hän ilmeisesti siksi juuri kyseli kokemuksia?
ihmisillä on haaveita ja suunnitelmia tulevaisuudelle, liittyy ne sitten lapsiin, asuntoon, autoon, avioliittoon...mihin vain. isoja juttuja kaikki. siksi niitä pohtiikin.
ja jokainen elää päivän kerrallaan ilman sanomattakin :D nopeampaa ei pääse.
mutta haaveilla saa ja pitää ja on tervettä miettiä ja pohtia tulevaisuuttaan.
ite olen 43 v. ja 2 teini-ikäistä ja 2 ala-aste ikäistä ja 1 alle koulu-ikäinen.
huusholli pyörii voimavarojen mukaan...
itse tunnen että olen väsyneempi varsinkin tän nuorimman kanssa ollut kuin esim esikoisen kanssa. mutta sitten vastapainoksi sitä on jotenkin "kokeneempi" ja jotkut asiat menee helpommin pienten kanssa kuin silloin 16 vuotta sitten.
aina sitä jaksaa varsinkin jos on isä mukana ottamassa vastuuta. parisuhde kun voi hyvin niin sitä jaksaa lastenkin kanssa ihan eritavalla.
että tämmöisiä ajatuksia täältä :) - sanottua?!?
nurisematta?? kirjoitti:
olipa typerästi sanottu?
itellä ei ole sijoitettuja, omia vaan, mutta eiköhän tuota voi olla väsynyt ja nurista huolistaan ja vaikeuksistaan katsomatta onko omia vai sijoitettuja lapsia...
ja ton ap:n kirjoitukseen,
mun mielestä hyvä pohtia just noin tulevia suunnitelmia. hän ilmeisesti siksi juuri kyseli kokemuksia?
ihmisillä on haaveita ja suunnitelmia tulevaisuudelle, liittyy ne sitten lapsiin, asuntoon, autoon, avioliittoon...mihin vain. isoja juttuja kaikki. siksi niitä pohtiikin.
ja jokainen elää päivän kerrallaan ilman sanomattakin :D nopeampaa ei pääse.
mutta haaveilla saa ja pitää ja on tervettä miettiä ja pohtia tulevaisuuttaan.
ite olen 43 v. ja 2 teini-ikäistä ja 2 ala-aste ikäistä ja 1 alle koulu-ikäinen.
huusholli pyörii voimavarojen mukaan...
itse tunnen että olen väsyneempi varsinkin tän nuorimman kanssa ollut kuin esim esikoisen kanssa. mutta sitten vastapainoksi sitä on jotenkin "kokeneempi" ja jotkut asiat menee helpommin pienten kanssa kuin silloin 16 vuotta sitten.
aina sitä jaksaa varsinkin jos on isä mukana ottamassa vastuuta. parisuhde kun voi hyvin niin sitä jaksaa lastenkin kanssa ihan eritavalla.
että tämmöisiä ajatuksia täältä :)Mielestäni sijaislapsia ei voi verrata biologisiin lapsiin.Jokainen sijaisperhe voi ja saa valita sijaislasten iän,sukupuolen ja kuinka vaikeista oloista tulee.Musta on tosi suuri vääryys että sijaisvanhemmat valittavat sijaislapsistaan kun hoitavat heitä palkkaa vastaan.Sijaislapsen on saatava pyyteetöntä rakkautta ja välittämistä.Tiedän etteivät kaikki sijarit siihen pysty.Mutta raha kelpaa aina.
- molskista
sanottua?!? kirjoitti:
Mielestäni sijaislapsia ei voi verrata biologisiin lapsiin.Jokainen sijaisperhe voi ja saa valita sijaislasten iän,sukupuolen ja kuinka vaikeista oloista tulee.Musta on tosi suuri vääryys että sijaisvanhemmat valittavat sijaislapsistaan kun hoitavat heitä palkkaa vastaan.Sijaislapsen on saatava pyyteetöntä rakkautta ja välittämistä.Tiedän etteivät kaikki sijarit siihen pysty.Mutta raha kelpaa aina.
mielenkiintoinen keskustelu, pakko ottaa kantaa. Itse olen sijaisvanhempi vähän yli 50vuotta. Omat lapset aikuisia yhtä lukuunottamatta. Sijaislapsia kuusi, nuorin kaksi vuotta. On ihan eri hoivata pientä lasta 18vuotiaana kuin viisikymppisenä. Ei hermostu enää kaikesta. Mielestäni jaksan ihan hyvin hoitaa heidät, vaikka katraaseen mahtuu pari erityislasta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En usko et meistä tulee jotain
Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel102830- 1042065
Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"
Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei431554- 2601398
- 70993
Olen J-mies
Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.47911Ei sitten, ei olla enää
Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na77880- 55874
- 44785
Ma 30.9 tosiko tv klo 18 suorana Tikkalanmäeltä
Virastolta suorana. Äänestyksistä sitten puhutaan illalla ja huomenna, onko kepuvasemmisto kuntalaisten tahdon mukaan to93726