Luin iltalehdestä lukijan kynän palstaa ja siellä oli teksti miksi politiikot vaikenee?
Ja sitten todella rupesin miettimään että mikä on, Lissabonin sopimus??? tiedätkö sinä? minä en ollut kuullutkaan aiemmin koko sopimuksesta ellei Irlanti olisi äänestänyt sopimuksesta kielteisesti.
Joten herra politiikot, mikä on Lissabonin sopimus???
Ja sitten todella rupesin miettimään että mikä on, Lissabonin sopimus??? tiedätkö sinä? minä en ollut kuullutkaan aiemmin koko sopimuksesta ellei Irlanti olisi äänestänyt sopimuksesta kielteisesti.
Joten herra politiikot, mikä on Lissabonin sopimus???
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jossain kerrottiin muutama yksityiskohtia, joita halutaan tarkentaa, esim. valita yhteinen presidentti ja ulkoministeri, sekä lisätä komission tehtäviä.
Eli jatkuu kuten ennenkin kunnes sopu uusista määrittelyistä syntyy.
JOLLAKIN MUULLA NIMELLÄ, KUIN PERUSTUSLAKI, VAIKKA SE TODELLISUUDESSA ON JUURI SELLAINEN.
SEN AVULLA ON TARKOITUS PYKÄTÄ EU-LIITTOVALTIO.
ELI SUOMESTA TULEE EU:n OSAVALTIO. ALKAA MENNÄ MYÖSKIN EU-VEROA.
JA YKSI ASIA:
ASTUU KÄYTTÖÖN MYÖSKIN KUOLEMANRANGAISTUS, ESM.MIELENOSOITUKESTA SELLAINEN VOIDAAN LANGETTAA.
TÄMÄ MEIDÄN "ERINOMAINEN"HALLITUKSEMME RATIFIOI TOLLASEN SOPIMUKSEN, EIKÄ INAHTANUTKAAN KANSALLE KOKO SOPIMUKSESTA, SAATI SEN SISÄLLÖSTÄ.
JOKU JOSSAKIN YHTEYDESSÄ TOTESI, ETTÄ SUOMEN LAIN MUKAAN KYSEESSÄ ON MAANPETOKSELLINEN TOIMINTA...
NÄIN ASIANLAITA VARMAAN ONKIN.
DEMOKRATIAN RIPPEETKIN TÄSSÄ MAASSA ON HEITETTY ROMUKOPPAAN, JA KORVATTU RÖYHKEYDELLÄ...POLIITIKKOJEN TOIMESTA.
EU:n demokraattisuutta ja avoimuutta lisätään vahvistamalla Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien asemaa, lisäämällä kansalaisten mahdollisuuksia ilmaista mielipiteensä ja selkeyttämällä tehtävänjakoa EU:n ja jäsenvaltioiden välillä.
Euroopan parlamentin asemaa vahvistetaan: EU:n kansalaisten suoraan valitsemalle Euroopan parlamentille annetaan enemmän valtaa vaikuttaa EU:n lainsäädäntöön, EU:n talousarvioon ja kansainvälisiin sopimuksiin.
Yhteispäätösmenettelyn käyttöä EU:n päätöksenteossa laajennetaan, jolloin Euroopan parlamentti saa samanvertaisen aseman jäsenvaltioiden hallituksia edustavan neuvoston kanssa. Menettelyn piiriin tulee valtaosa EU:n lainsäädännöstä.
Kansallisten parlamenttien osallistumista lisätään: Kansalliset parlamentit saavat enemmän tilaisuuksia olla mukana EU:n toiminnassa erityisesti uuden valvontajärjestelmän ansiosta. Järjestelmällä varmistetaan, että EU:n toimia käytetään vain, jos ne tuottavat parempia tuloksia kuin kansalliset toimet. Tämä nk. toissijaisuusperiaate ja Euroopan parlamentin vahvempi asema parantavat demokratiaa ja lisäävät EU:n toiminnan legitiimiyttä.
Kansalaisten ääni kuuluviin: Kansalaisaloitteen ansiosta EU-kansalaisilla on mahdollisuus kehottaa komissiota esittämään uusia toimintaehdotuksia edellyttäen, että aloitetta tukee vähintään miljoona kansalaista.
Työnjako: Jäsenvaltioiden ja EU:n suhdetta selkeytetään toimivallan tarkemmalla jaolla.
EU:n jäsenyydestä eroaminen: Lissabonin sopimuksessa tunnustetaan ensimmäistä kertaa yksiselitteisesti jäsenvaltion mahdollisuus erota unionista.
EU:n tehokkuutta parannetaan yksinkertaistamalla työskentelymenetelmiä ja äänestyssääntöjä, tehostamalla ja modernisoimalla toimielimiä 27 jäsenvaltion EU:n tarpeisiin ja parantamalla EU:n kykyä toimia sille nykypäivänä tärkeimpien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tehokas päätöksenteko: Neuvostossa otetaan määräenemmistöpäätökset käyttöön useammilla politiikan aloilla päätöksenteon nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi. Vuodesta 2014 määräenemmistön laskenta perustuu jäsenvaltioiden ja väestön kaksoisenemmistöön, mikä heijastaa EU:n kaksoislegitiimiyttä. Kaksoisenemmistöpäätökseen tarvitaan vähintään 55 prosenttia jäsenvaltioista, jotka edustavat vähintään 65:ä prosenttia EU:n väestöstä.
Vakaampi ja yksinkertaisempi toimielinrakenne: Lissabonin sopimuksella perustetaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan tehtävä. Puheenjohtaja valitaan kaksi ja puoli vuotta kestäväksi kaudeksi. Sopimuksessa edellytetään myös, että Euroopan parlamentin vaalitulos otetaan huomioon komission puheenjohtajaa valittaessa. Lisäksi siinä esitetään Euroopan parlamentin tulevaan kokoonpanoon ja komission pienentämiseen liittyvät uudet menettelyt sekä yhteistyön ja varainhoitosäännösten parantamista koskevat uudet, selkeämmät säännöt.
EU-kansalaisten elämänlaadun parantaminen: Lissabonin sopimus parantaa EU:n mahdollisuuksia toimia nyky-EU:lle ja sen kansalaisille tärkeillä politiikan aloilla. Tällainen on erityisesti vapauden, turvallisuuden ja oikeuden ala, johon kuuluu muun muassa terrorismin ja rikollisuuden torjuminen. Muita tärkeitä aloja ovat energiapolitiikka, kansanterveys, pelastuspalvelu, ilmastonmuutos, yleishyödylliset palvelut, tutkimus, avaruus, alueellinen yhteenkuuluvuus, kauppapolitiikka, humanitaarinen apu, urheilu, matkailu ja hallinnollinen yhteistyö.
Oikeuksien, arvojen, vapauden, solidaarisuuden ja turvallisuuden Eurooppa pyritään saamaan aikaan edistämällä EU:n arvoja, sisällyttämällä perusoikeuskirja EU:n primaarilainsäädäntöön, ottamalla käyttöön uusia solidaarisuutta edistäviä järjestelmiä ja parantamalla EU-kansalaisten suojelua.
Demokraattiset arvot: Lissabonin sopimuksessa esitetään ja vahvistetaan EU:n perustana olevat arvot ja tavoitteet. Nämä arvot ovat viitekehyksenä EU:n kansalaisille ja osoittavat, mitä EU:lla on tarjottavana muulle maailmalle.
Kansalaisten oikeudet ja perusoikeuskirja: Lissabonin sopimuksessa säilytetään nykyiset oikeudet ja esitetään uusia. Sopimuksessa taataan perusoikeuskirjassa määritellyt vapaudet ja periaatteet ja tehdään sen määräyksistä oikeudellisesti sitovia. Perusoikeuskirja koskee kansalaisoikeuksia sekä poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia.
EU:n kansalaisten vapaus: Lissabonin sopimuksessa säilytetään ja vahvistetaan aiemmissa perussopimuksissa määritellyt neljä vapauden alaa (tavaroiden, henkilöiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus) sekä EU-kansalaisten poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen vapaus.
Jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus: Lissabonin sopimuksen mukaan unioni ja sen jäsenvaltiot toimivat yhdessä yhteisvastuun hengessä, jos jokin jäsenvaltio joutuu terrori-iskun taikka luonnonmullistuksen tai ihmisen aiheuttaman suuronnettomuuden kohteeksi. Sopimuksessa korostetaan myös solidaarisuutta energia-alalla.
Turvallisuuden kaikinpuolinen parantaminen: EU:n mahdollisuuksia toimia vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla lisätään, mikä parantaa sen kykyä torjua rikollisuutta ja terrorismia. Uusilla pelastuspalvelua, humanitaarista apua ja kansanterveyttä koskevilla säännöksillä pyritään tehostamaan unionin kykyä vastata Euroopan kansalaisten turvallisuuteen kohdistuviin uhkiin.
EU:n asemaa maailmanlaajuisena toimijana parannetaan kokoamalla yhteen unionin ulkopoliittiset välineet, joita tarvitaan sekä suunniteltaessa uusia politiikkoja että päätettäessä niistä. Lissabonin sopimuksen ansiosta EU pystyy viestimään selkeästi eri puolilla maailmaa olevien kumppaneidensa kanssa. Se voi valjastaa käyttöön EU:n taloudelliset, humanitaariset, poliittiset ja diplomaattiset vahvuudet, kun se edistää EU:n etuja ja arvoja ympäri maailman ottaen samalla kuitenkin huomioon jäsenvaltioiden erityiset intressit ulkosuhteissa.
EU:n uusi ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, joka on myös komission varapuheenjohtaja, vahvistaa EU:n ulkoisten toimien vaikutusta, yhtenäisyyttä ja näkyvyyttä.
Uusi Euroopan ulkosuhdehallinto avustaa ja tukee korkeaa edustajaa.
EU:sta tulee oikeushenkilö, joten se saa nykyistä enemmän neuvotteluvoimaa ja pystyy toimimaan maailmanpolitiikassa entistä tehokkaammin. Siitä tulee myös näkyvämpi kumppani EU:n ulkopuolisille maille ja kansainvälisille järjestöille.
Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa kehitetään siten, että erityiset päätöksentekomenettelyt säilytetään mutta samalla luodaan edellytykset pienempien jäsenvaltioryhmien entistä tiiviimmälle yhteistyölle
"Tehokas päätöksenteko: Neuvostossa otetaan määräenemmistöpäätökset käyttöön useammilla politiikan aloilla päätöksenteon nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi. Vuodesta 2014 määräenemmistön laskenta perustuu jäsenvaltioiden ja väestön kaksoisenemmistöön, mikä heijastaa EU:n kaksoislegitiimiyttä. Kaksoisenemmistöpäätökseen tarvitaan vähintään 55 prosenttia jäsenvaltioista, jotka edustavat vähintään 65:ä prosenttia EU:n väestöstä."
Päätöksen teko kyllä tehostuu. Kokonaan toinen asia on se, onko tämä hyvä tai huono. Käytännössä enemmistöpäätös tarkoittaa suurten jäsenten ylivaltaa. Kuvatunlainen enemmistö voi päättää muun muassa Suomen asioista täysin vastoin Suomen kantaa.
Jos vaikka EU:n enemmistö katsoo puutullit pieneksi asiaksi kaasuputkiin verrattuna, se voi päättää, ettei tulliasiaa saa käsitellä, koska se saattaisi vaarantaa kaasun saannin. Tällöin ei puutulleja voi enää käsitellä. Suomihan on ratifioinut Lissabonin sopimuksen ja hyväksynyt enemmistöpäätökset. Tämähän on selvää päättämisen tehostamista. Hyvää bai huonoa?
"Demokraattiset arvot: Lissabonin sopimuksessa esitetään ja vahvistetaan EU:n perustana olevat arvot ja tavoitteet. Nämä arvot ovat viitekehyksenä EU:n kansalaisille ja osoittavat, mitä EU:lla on tarjottavana muulle maailmalle.
Kansalaisten oikeudet ja perusoikeuskirja: Lissabonin sopimuksessa säilytetään nykyiset oikeudet ja esitetään uusia. Sopimuksessa taataan perusoikeuskirjassa määritellyt vapaudet ja periaatteet ja tehdään sen määräyksistä oikeudellisesti sitovia. Perusoikeuskirja koskee kansalaisoikeuksia sekä poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia."
On se hienoa, että Lissabonin sopimuksessa mainitaan demokratia. Kun olen seurannut EU-päättäjien suhtautumista Irlannin äänestyksen tulokseen. Uskoin jo, että demokratia ei kuulu EU:lle. Jos kansan esittämä tahto äänestyksessä hylätään, siten kuin EU-päättäjät ovat yleisesti lausuneet Irlannin tapauksessa, on demokratiasta puhuminen kansan ymmärryksen aliarvioimista. Ja muualla kun ei kansalta edes kysytty. Jopa Ranska ja Hollanti, joiden kansa hylkäsi sopimuksen, pakotettiin hyväksymään käytännössä sama sopimus, mutta nyt ilman kansanäänestystä, vain pienen ostetun joukon voimalla.
Että se hylätty Lissabonin sopimus todella sisältää demokraattisia lupauksia. Mielestäni todella härskiä. Voiko vielä härskimpää edes ollakaan. ja vieläpä esimerkkinä koko maailman demokratialle. Hienoa, että olen eläkkeellä. En ilkeäisi tälläisen demokratian mallimaan kansalaisena tehdäkään matkatöitä maailmalle tehdäkään.