Jokaisella uskonnolla ja aatteella on oma elinkaarensa.
Aatteen ensimmäiset kannattajat ovat älykkäitä fanaatikkoja, jotka alkavat ruhjoa aatettaan läpi.
Kun aate on voimakkaimmillaan, kuuluu sen kannattajiin ihmisiä laidasta laitaan: typeryksiä, keskinkertaisuuksia ja älykköjä.
Ja kun aate alkaa mennä rappiolle, kuuluu sen kannattajiin kaikenlaisia moniongelmaisia ja mitä lie friikkejä.
Tämä elinkaari voidaan nähdä erityisen selvästi kristinuskossa. Mutta vastaava elinkaari löytyy helposti myös esim. kommunismista ja natsismista. Nykyajan kommunistit ovat enimmäkseen höperöitä ukkoja ja natsit jotain ongelmanuoria. Nykyajan kristityt uskovaiset elämänhallintansa jossain vaiheessa menettäneitä rajatilatapauksia.
Ateismi ei ole aate, joten sen edustajat ovat tänä päivänä yhtä laadukkaita kuin jo antiikin aikana.
Aatteen ensimmäiset kannattajat ovat älykkäitä fanaatikkoja, jotka alkavat ruhjoa aatettaan läpi.
Kun aate on voimakkaimmillaan, kuuluu sen kannattajiin ihmisiä laidasta laitaan: typeryksiä, keskinkertaisuuksia ja älykköjä.
Ja kun aate alkaa mennä rappiolle, kuuluu sen kannattajiin kaikenlaisia moniongelmaisia ja mitä lie friikkejä.
Tämä elinkaari voidaan nähdä erityisen selvästi kristinuskossa. Mutta vastaava elinkaari löytyy helposti myös esim. kommunismista ja natsismista. Nykyajan kommunistit ovat enimmäkseen höperöitä ukkoja ja natsit jotain ongelmanuoria. Nykyajan kristityt uskovaiset elämänhallintansa jossain vaiheessa menettäneitä rajatilatapauksia.
Ateismi ei ole aate, joten sen edustajat ovat tänä päivänä yhtä laadukkaita kuin jo antiikin aikana.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eikös tuo nyt tarkoittaisi sitä että uskonto tulee aina olemaan läsnä mikäli ongelmatapauksia löytyy, koska nuo aatteet toimivat kuin tukipuina ihmisten ongelmille?
Ateismi ei ole elämänkatsomusoppi - se on vain kielto jumalista, joten on sekin varmaa että maailmalla on ateisti joka on muuten paha ongelmatapaus.
>>>..- se on vain kielto jumalista, joten..
"Ateismi on käsitys jonka mukaan jumalia ei ole olemassa."
> Ateisti käsittää asian niin, että jumalia ei ole olemassa.
> Ateisti kieltää väitteen, että jumalia olisi olemassa.
Tosi on että ateisti ei suoranaisesti kiellä jumalia kun ei niitä ole hänen mielestään olemassa, sitä en edes tarkoittanut.
Parasta on sanoa, että "tämä on mielipiteeni", ja pidättäytyä siinä sillä loppujen lopuksi kivien yhteen hinkkaamisesta uskovaisten kanssa ei tule mitään muuta kuin kipinää.
Ainoastaan yksilöt jotka osaavat jo ajatella itsensä puolesta ovat valmiitä ymmärtämään totuuden.
Itse olen hyvinkin avomielinen ja valmis kuuntelemaan uskovaisen väitteitä ja mielipiteitä. Avarakatseisuus on myös hyvä lähestymistapa saada uskovainen miettimään. Kuuntele mitä hänellä on sanottavaa ja ystävällisesti haastat hänen väitteensä totuusarvot.
Et saa mitään aikaiseksi lapsellisella huutamisella ja "minä tiedän" asenteella. Jos et osaa kunnioittaa toisen mielipidettä ja vakautta, miten voit koskaan uskoa että sinun mielipidettä tai vakautta kunnioitettaisiin?
Kun kerran olet ateisti - tai väität olevasi - et varmaankaan niin pidä Kultaisesta Säännöstä, eikö vain? No kaiketi olet kuullut kategorisesta imperatiivista, ja jos et ole niin ehdotan että menet wikipediaan ja iskostutat tuon aatteen omaan elämääsi, sillä et tule pitkälle pääsemään noin lapsellisella käytöksestä.
Minä korjasin yhden virheellisen tiedon ja sinä alat (ulkopuolisena?) paasaamaan minulle 30 riviä siitä, miten keskustella uskovaisen kanssa O_o
Liian pikaiseen vastasin.
Et siis ole ulkopuolinen...Mutta silti O_o