uskonkin asia - vai onko se (palstan evolutionistien mielestä) kokonaan faktaa - ilman uskon häivähdystäkään.
Onko evoluutio myös
Ristinkantaja
391677
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Onhan se periaatteessa uskonkin asia, jos niin haluaa ajatella. Riippuu taas paljon siitä, mitä itse kukin käsittää sanalla "usko". Evoluutiossa ja tieteessä yleensä on alkuoletuksena se, että kaikelle on olemassa luonnollinen selitys. Tyhjiin aukkoihin ei olla työntämässä mitään yliluonnollista selitystä, vaan etsintöjä jatketaan niin kauan kunnes luonnollinen selitys löytyy. Alkuoletus on jopa välttämätön tieteen kehittymisen kannalta. Jos tämän kokee olevan jonkinlaista "uskoa" niin kai sitten on kyse uskonkin asiasta.
hyvä Vanellus,
Tähän aiheeseen laitan vähän lainattua tekstiä:
Dosentti Timo Vuorisalo Turun Yliopiston biologian laitokselta sanoo seuraavanlaisesti:
"Toisaalta Evoluutio on kyllä uskonkin asia. Ihmisen psyyke on siten rakennettu, että pyrimme jäsentämään todellisuutta tietynlaisina kokonaisuuksina. Erilaiset uskomusjärjestelmät ovat hyödyllisiä, sillä niiden avulla meidän ei tarvitse joka päivä erikseen tuhlata aikaa ympäristömme analysointiin. Arkielämässä usko luomiseen ja usko evoluutioon toimivat varmaan yhtä hyvin. Itse uskon, että ihmisen taipumus omaksua erilaisia uskomusjärjestelmiä on Evoluution tuote, elämää ja sopeutumista helpottava asia. Ei ole niin väliä sillä, minkä uskomusjärjestelmän omaksuu, tärkeintä on, että omaksuu jonkun".
Tuo teksti vaikutti enemmän filosofialta/elämänkatsomustiedolta, kuin biologialta.
Timo Vuorisalo on muuten kova jätkä.
Jeps. Aika viisaita sanoja herra Dosentilta. Taipumus omaksua erilaisia uskomusjärjestelmiä on todellakin evoluution tuote ja sopeutumista helpottava tekijä. Olen samaa mieltä hänen kanssaan.
Usko luomisoppiin tai vaikka joulupukkiin on aivan luonnollista. Ei siinä mitään.
Siihen taas minkä uskomusjärjestelmän kukin omaksuu, vaikuttaa varmasti monet ulkoiset tekijät. Ikä, koulutus, lapsuus, ystävät, terveydentila jne jne..
että Dosentin tekstistä näkyy, että usko Evoluutioon tarvitsee uskoa - uskoa Evoluutioon. Miksi juuri uskoa ? Eikö Evoluutiotietämys olekaan graniitinvarmaa totuutta - argumentoitua todenperäisyyttä ?
Yleensähän täälläkin monet evoluution puolesta puhujat juuri haluavat minimoida minkaanlaisen uskomisen mahdollisuuden.
on graniitinvarmaa. Saanet Nobelin välittömästi. On olemassa hyviä havaintoja ja niihin pohjautuen hyviä oletuksia asioiden tilasta. Toinen juttu on ne mutu ja uskomus tilat joista ei ota se erkkikään selvää. Haluttaisko ottaa, ehkä olet sellainen tyyppi.
-evvk-
Älä kuitenkaan tuon pohjalta edes erehdy kuvittelemaan, että evoluutio ja luominen olisivat vaihtoehtoina yhtä tosia tai yhtä lailla perusteltuja.
Se, että nuo maailmankuvalliset "vaihtoehdot" toimivat arkielämässä yhtä hyvin johtuu vain siitä, että todellisuudessa sillä, mihin itse kukin uskoo, on useimmille ihmisille vain hyvin vähän merkitystä arkielämän kannalta.
Silloin, kun todella joudutaan selittämään se, miten luonnon monimuotoisuus on kehittynyt, on evoluutio selityksenä täysin suvereeni: evoluutio on suora luonnonhavainto (ja sikäli fakta) ja evoluutioteoria taas yksinkertaisin ja perustelluin nuo evoluutiohavainnot selittävä tieteellisen metodin vaatimukset täyttävä selitysmalli. Luominen hyytyy taas tuossa mielessä selityksenä jo lähtökuoppiinsa, koska sen tarjoamia "selityksiä" ei kyetä validoimaan, joten se on selityksenä perusteeton.
Evoluutio tarvitsee "uskoa" (huono termi) korkeintaan naturalismiin toimivana luonnontieteen filosofiana.
Evoluutio on havainnoin perusteltavissa, ja nuo havainnot ovat faktoja, mutta tuolloinkin voidaan aina saivarrella siitä, voimmeko vaikkapa luottaa aisteihimme havaintoja tehtäessa, jolloin joku voisi sanoa, että nuo havainnot vaativat uskoa omiin aisteihimme.
Ristinkantaja on vain tarpeeksi hölmö kuvittellakseen, että tiede olisi tässä suhteessa samalla tavoin uskonvarainen kuin hänen edustamansa uskonto.
kyllä Kehitysoppi tässä kohdin näyttää olevan samalla tapaa uskon-varainen - jos nyt viitsit lukea, ymmärtää, ja uskoa tuon kirjoituksen asiasisällön ajatuksen ? Olisin aika hölmö, jos väittäisin, ettei kirjoituksen pohjalta ihminen olisi kahden uskonkäsityksen edessä - valitsemassa jompikumpi omakseen.
Jos sinä itse viitsisit lukea ja joskus jotakin kykenisit tajuamaan, niin saattaisit ehkä huomata, että juju onkin siinä, että viimekädessä kaikkea - siis ihan kaikkea - voidaan pitää jossakin mielessä "uskonvaraisena" ja siten osana uskomusjärjestelmiä (tuon termin lanseeraajan täytyy olla uskovainen...). Kaikki asiat vain eivät ole tässä suhteessa samalla viivalla, eivätkä samalla tavoin "uskonvaraisia".
Ja sillä sitten, uskooko ihminen uskontoihin, tieteisiin tai vaikkapa Kalevalaan, on useimpien ihmisten arkielämän kannalta vain vähän merkitystä.
Sitä paitsi hyvin monille nuo "uskomusjärjestelmät" ovat yhteensovitettavissa.
Vuorisalo sanoo, että Evoluutioon uskominen tarvitsee uskoa.
Saman kirjoituksen loppu:"ei ole niin väliä sillä, minkä uskomusjärjestelmän omaksuu, tärkeintä on, että omaksuu jonkun".
Siis, puhumme -ko samasta kirjoituksesta ?
Ei tässä ole mitään epäselvyyttä, että valinnaisuus kahden uskomisen välillä on muotona TÄSSÄ KIRJOITUKSESSA. Jos ei sitä näe - niin sitten äiti - totisesti - apuun !
Juujuu valintoja pitääkin tehdä, eivätkä ne vaihtoehdot tuossa kaikki vielä olleet - uskomusjärjestelmiä on maailma tulvillaan ja tiedettäkin voidaan kutsua uskomusjärjestelmäksi, ei siitä ole kysymys. Asialla vain ei ole mitään väliä!
Pointtini on siinä, että sillä, että luonnontieteetkin vaativat "uskoa" jossakin mielessä ei ole mitään erityistä merkitystä sen kannalta, mikä on noiden tieteellisten "uskomusjärjestelmien" totuusarvo on verrattuna sinun uskomaasi hevonpaskaan.
Järkevä ihminen ei siis hylkää tieteitä sen takia, että tiedettäkin voidaan kutsua "uskomusjärjestemäksi".
mielenkiintoista on myös se, kuinka tiede uskoa pidetään juuri järjen asiana, mitä se ei kyllä kokonaisuutena ole:
järjellä ajateltuna näistä kahdesta vaihtoehdosta:
1. Jumala on luonut ihmisen
2. ihminen on alkujaan lähtöisin bakteereista jotka luultavimmin tulivat meteoriitilla jostakin.
jos järjellä alamme käsittelemään tätä vie luominen tilanteen 6-0.
Joo tiedän, me voimme saivarrella tilannetta sillä jotta olemme apinoille sukua jne. mutta tie johtaa kumminkin tuonne bakteerien äärelle mistä tämän uskomuksen mukaan kaikki olisi lähtenyt.
jos uskoo että jumala loi, niin sitten uskoo, jos taas haluaa tutkia miten asiat vaikuttavat toisiinsa ja miten yhdestä asiasta seuraa toinen jne, niin se on tiedettä. pitäisikö mielestäsi vain päättää että jumala loi kaiken ja istua alas odottamaan kuolemaa vai saako asioita tutkia, oli siellä alussa jumala tai ei? mitä sallit muiden ajatella, petri?
tiede on liian kapeakatseinen, kaikkea ei pysty selittämään naturalistisesti, tottakait evoteorialta seltykset löytyy, totuus vain on eriasia!
miksei asioita voi tutkia vaikka tajuaa Jumalan vaikuttaneen asioihin,
samoin minä voin mennä ulos tutkimaan autoani, vaikka tiedän jotta japanissahan se on valmistettu ja tiedän jotta sen on ihmiset tehneet.
että erkkikään ei ehdi sitä kaikkea sulattamaan, koskaan. Näin ollen jokin nyanssi tai tietopalanen, joka se on jäänyt toistaiseksi tavikselta tietämättä, se saattaa hyvinkin majailla toistaiseksi niin sanotussa uskokorissa, tai puhuisin mieluusti oletuskorista. Jos kohta se tietonen sieltä sittemmin ilmaantuu tietämyspuolella kasvattamaan myös ymmärrystä maailmasta, joka se maailma ei ole helppo, ymmärtää, ihmiselle. Ehkä jumalanlapselle onkii, nii onkii ! 8D
Kokonaistiedon määrä nousee eksatavuihin.
Digitaalisen tiedon määrä kasvaa huimaa vauhtia. Vuonna 2010 sitä arvioidaan tuotettavan jo peräti 988 miljardia gigatavua, määrä kuusinkertaistuu joka vuosi. Aiheeseen on perehtynyt IDC-tutkimuslaitos tallennusratkaisuja toimittavan EMC:n tilauksesta.
tietokonelehti
Avauksesihan oli jo ajatuksena varsin typerä, ei mikään sinänsä ole kokonaisvaltaista faktaa, fakta on ihmiselle myös tapahtuma, ei vakaa tila. Esim. siksi CERNissä tutkitaan piakkoin suuren hadronitörmäyttimen avulla asiaa, mitä aine on. Taasko muuttuu maailmankuvamme, mikä ettei, sen hienompaa olekaan.
-evvk-
No ei vastauksesikaan ollut järin fiksu. En ymmärrä kahta ensimmäistä kappaletta, tai miten ne liittyvät avauksen kysymykseen.
Mielestäni avaus oli hyvä. Johan biologian dosentti Timo Vuorisalokin on aihetta käsitellyt. Lainaus wikipediasta perustelee myös avauksen aiheellisuutta:
"Biologiassa, johon evoluution ala kuuluu, ei ole täysin varmaksi todistettavia asioita, kuten on laita muissakin kokemusperäisissä tieteissä.
Evoluutio on historiallinen tapahtumasarja, eikä sitä voida todistaa perinteisillä väitteillä tai menetelmillä, joilla todistetaan puhtaasti fysikaaliset tai funktionaaliset ilmiöt."
niin ei voine auttaa. Tietoa on järisyttävän paljon, siitä massasta johtopäätösten tekeminen on se juttu sinänsä. Mitäpä tiedolla tekee jos ei osaa laittaa paloja kokonaiskuvaan. Ruisrockit nähtiin jo aika päiviä, ehkä sieltä vielä pienet fibat irtois tai sit ei. Vuorisalo lienee kärryillä, ala on vaikea mutta lienee hallittavissa.
sama
Suomenkieli on vähän vajavainen kuvatessaan uskomisen eri sävyjä. Se on selvää, että evoluutioteoriaan uskominen ei edellytä "uskonnollista uskoa" (englanniksi faith joka on eri asia kuin belief).
Evoluutio on luonnossa havaittu ilmiö.
Onko painovoima uskon asia? Jos on, niin evoluutio on samalla tavalla uskon asia ja jos painovoiman olemassaolo on fakta, niin sitten on evoluutioteoriakin. Valitse itse.
lainaamassani kirjoituksessa puhuttiin "uskomusjärjestelmistä". Kirjoitus myös antoi valinnanvapauden mahdollisuuden.Siis: on kysymys kahdenlaisesta uskosta (tässä tapauksessa)Luomisuskosta ja Kehitysoppiuskosta. Saivartelua - ja asiayhteyden loogisuuden kadottavaa sotkemista sinun taholtasi vetää kielellisiä painotuksia tähän - eivät kuulu asiayhteyteen!
Onko sinusta olemassa mitään "oppijärjestelmää" tai maailmankuvaa tms joka ei perustuisi uskoon tai vaatisi uskoa. Jos on, voitko kuvailla sitä meille?
minuun ja näkemyksiini; käsiteltävänä oli tiedemiehen näkemys aiheesta - pysy siinä.Se on nyt teema.
Termien tarkat merkitykset ovat oleellisia. Sanoja "usko" ja "uskoa" käytetään suomessa niin laajassa skaalassa, että sanoilla on helppo pelata ja hämätä.
Jos luokittelet kreationismin ja kriittisesti totuutta etsivän tieteellisen ajattelun molemmat "uskomusjärjestelmiksi", niin noilla uskomusjärjestelmillä on ratkaisevan suuria laadullisia eroja. Tässä muutamia:
1. Uskonto on viimekädessä kehäpäätelmä, joka perustuu vain itseensä, mutta tiede perustuu havaintoihin.
2. Uskonto on dogmaattinen ja perusolettamusksiaan suojeleva. Tieteellinen ajattelu on kriittistä, kyseenalaistavaa ja itseään jatkuvasti korjaavaa. Tieteellinen teoria toimii niin kauan kun se sopii tosiolevaisesta tehtyihin havaintoihin, mutta uskovat korkeintaan etsivät tosiolevaisesta todisteita uskolleen.
3. Uskonnon perusolettamukset ovat jo sinällään yleispäteviä jokerikortteja, joilla voi selittää mitä tahansa ("tutkimattomia ovat Herran tiet"), mutta tieteen perusolettamukset ovat aina luonteeltaan rajoittavia.
Saivartelua on se, että kaikkea "uskomista" yritetään selitellä saman luonteiseksi uskomiseksi riippumatta siitä perustuuko se havaintoihin ja loogiseen päättelyyn vai pelkkiin villeihin arvauksiin.
Niin, tuossahan vaan todettiin että ei ole olemassa mitään muuta kuin uskoon perustuvia järjestelmiä.
Esimerkiksi jokaisen käsitys omasta tai maailmankaikkeuden olemassaolosta perustuu uskoon (belief)
tämä oli se ajatus.
oli, että kehitysoppi-ajattelu tarvitsee uskoa.
Se on kokonaan toinen juttu, onko se "usko" samanlaista kuin yleisesti luomisoppiin uskovan.No, sanottakoon, ettei tietenkään ole, mutta se on perustaltaan "uskomus-pohjaista". Mutta se on jo todistettukin tässä dialogissa. Ihmettelen, miten täällä jotkut pitävät itseään ajattelijoina, kun ihan yksinkertaisinkaan pohdinta ei johda muuhun kuin vääriin käsityksiin?
Kaikki asiat vaativat jossakin mielessä uskoa, joten siinä, että kehitysoppikin niin tekee, ei ole mitään uutta tai outoa: se ei vaan muuta tiedettä huonommaksi tai tee taikauskoasi todemmaksi.
Vai oliko tarkoituksesi vain todeta itsestäänselvyys?
tarvitsisi julistaa itsestäänselvyyksiä ?
Ne eivät - nuo käsittelemämme asiat - ole täällä, kaikille, itsestään-selvyyksiä !
Minusta vain näyttää siltä, että Evoluutio-oppi on joidenkin ihmisten kohdalla muodostunut jonkinlaiseksi oljenkorreksi, johon yritetään - uudelleen ja uudelleen - tarttua, kun yliluonnollisen todellisuuden voimat alkavat repiä säröjä materialistisen maailmankuvan synnyttämiin pato-linnakkeisiin. Siksi minä otin asian esille.Haluan, että ihmiset näkisivät, että jämähtäminen johonkin, voi totisesti olla sokeaa jämähtämistä.Sinänsä Evoluutioon uskominen ei ole se negaation ydin, vaan se seikka, että sillä yritetään pönkittää ateismia - siinä on se ongelma!
minkäänlaista yliluonnollisten voimien esiinsyöksyä. En koe minkäänlaista tarvetta pitää siis myöskään oljenkorsia niitä vastaan tai pönkittää ateismia.
Päinvastoin tarvitsisin melkoisesti oljenkorsia, jos haluaisin alkaa uskoa johonkin jumalista, vaikka nyt tähän kristinuskon. Koska silloin minun pitäisi peittää silmäni kaikelta, mitä olen kokenut ja nähnyt ja alkaa uskoa johonkin, mistä minulla ei ole pienintäkään havaintoa. Voisi tulla melkoinen kriisi...
Sokea jämähtäminen on kyllä sinällään mielestäni pahasta. Kannattaisi aina pitää silmät auki ja yrittää nollata ne oletuksensa. Eli ei niin, että on oletus ja etsii sille todisteita vaan tarkkailee maailmaa ja tekee oletuksia havaintojensa pohjalta.
>>Miksi minun tarvitsisi julistaa itsestäänselvyyksiä ? >Minusta vain näyttää siltä, että Evoluutio-oppi on joidenkin ihmisten kohdalla muodostunut jonkinlaiseksi oljenkorreksi, johon yritetään - uudelleen ja uudelleen - tarttua, kun yliluonnollisen todellisuuden voimat alkavat repiä säröjä materialistisen maailmankuvan synnyttämiin pato-linnakkeisiin.>Sinänsä Evoluutioon uskominen ei ole se negaation ydin, vaan se seikka, että sillä yritetään pönkittää ateismia - siinä on se ongelma!
Kun evoluutioteoria julkaistiin ei ollut tietoa geeneistä (geenikartoista puhumattakaan), ei mutaatioista, ei kromosmistoista, fossiileista oli löydetty murto-osa siitä mitä nykyisin on käytettävissä, ei ollut nykyisiä ajoitusmetelmiä jne jne.
Tiede on edistynyt huimin harppauksin sitten evolotuutioteorian muotoilemisen ja koko ajan on löytynyt lisää ja lisää evoluutioteoriaa tukevaa aineistoa.
Mitä ihmeen "yliluonnollisen todellisuuden voimien repimiä säröjä" oikein tarkoitat? Evoluutioteorian todisteiden vuori vain kasvaa ja kasvaa ja "aukkojen Jumalalle" on vähemmän ja vähemmän tilaa.
"Haluan, että ihmiset näkisivät, että jämähtäminen johonkin, voi totisesti olla sokeaa jämähtämistä."
Tässä puhut ainakin asiantuntemuksella. Olet jämähtämisen suurmestari. Mikä opissasi on viimeisen 2000 vuoden aikana muuttunut? Miten noihin toistamiisi dogmeihin on vaikuttanut viimeisen parinsadan vuoden aikana räjähdysmäisesti kasvanut tietomäärä itsestämme ja ympäröivästä maailmastamme? Eikö uskovaisuuden mittari ole se että kuka on eniten samaa mieltä 2000 vuotta vanhojen kirjoitusten kanssa? Jos se ei ole jämähtämistä, niin mikä sitten on?
Tiede ja tieteellinen ajattelu on jämähtämisen vastakohta. Tiede on kriittistä ja itseään korjaavaa. Jokainen tiedemies haluaa löytää jotain uutta. Suurin unelma on kumota joku vanha teoria ja korvata se paremmalla.
Miksi Albert Einstein on kuuluisa? Siksikö että hän oli Newtonin vankkumaton kannattaja ja julisti hänen kunniaansa? Vai siksikö, että hän keksi, miltä osin newtonilainen fysiikka oli puutteellinen ja toimimaton? Hän keksi uutta ja löysi puutteita vanhassa tiedossa. Kaikki tieteen suuret nimet ja esikuvat ovat kyseenalaistajia ja uuden löytäjiä. Jokaikinen.
Tietomäärämme kasvattamisella ei pyritä pönkittämään mitään muuta kuin tietomäärämme kasvamista. Jos sinun fundamentalistinen oppisi on ristiriidassa osapuilleen kaiken sen kanssa, mitä tiede on viimeisen 200 vuoden aikana löytänyt, niin vika ei todellakaan ole tieteessä vaan sinun dogmeissasi. Siinä on se ongelmasi!
Ei ristinkantaja ihan noin jämähtänyt sentään ole. Hänhän tunnetusti uskoo mm. Luciferiin, olentoon jota ei ollut vielä keksittykään ennen Vulgataa.
Ensinnäkin, evoluutio on TEORIA, ei uskomusjärjestelmä. Se nojaa havaittuihin tosiasioihin, ei uskomuksiin; keijukaisiin, joulupukkiin, jumalaan, zeukseen yms.
Mutta, kun nyt sanoilla leikitään, niin sanotaan nyt vaikkapa näin: Tiede tietää uskovansa, kreationismi uskoo tietävänsä. Siinä se HUGE pieni ero.
"Usko" tieteellisiin teorioihin on aivan eri asia kuin usko jumaliin.
"Uskon" esim. evoluutioteoriaan luotettavana luonnon monimuotoisuuden kuvaajana ja sen selityksenä.
Jos evoluutioteoria aidosti falsifioidaan (johon en "usko") ja se korvataan toisella *paremmin* ilmiöt selittävänä teorialla, en menetä sekuntiakaan yöuntani, enkä ala voivottelemaan.
Miten käy uskovaiselle tilanteessa, jossa he itse toteavat heidän jumalansa/uskonsa tulleen "falsifioiduksi"?
Tiedän millä tuolla pyrit eli siihen että evoluutio olisi uskonto siinä missä kreationismi. Nyt periaatteessa käsitellään kahta eri asiaa. Evoluutioon uskova on omaksunut sen tiedon mitä teoria on hänelle antanut. Kreationisti taas joutuu sananmukaisesti "uskomaan" koska "teorialle" ei ole todistusaineistoa.
Periaatteessa rikoksistakin tuomittujen uskotaan tehneen rikoksen. Kun todistusaineisto on kasattu se on vieläkin "uskoa", mutta se ero siinä on että se pohjautuu evidenssiin. Vertauskuvallisesti se ero Kreationismissa ja evoluutiossa "uskotasolla" on se että Kreationismissa murhaajaa osoitetaan sormella ja hänet tuomitaan elinkautiseen sen enempää tutkimatta (eli uskotaan että hän teki sen) kun taas evoluutiossa suoritetaan rikostutkimus (eli syyllisyydestä on näyttöä)...
selkeyttikö nyt?
No joo,
siis: kyseinen Dosentti asetti 2 vaihtoehtoa.2 vaihtoehtoa uskomismallille. Selkeyttikö ? Jos ei selkeyttänyt, niin ole hyvä, ja lue uudelleen tuo kyseinen lainaus.
Ymmärrän kyllä hyvin mitä tarkoitat.
Dosenttisetä siinä kertoi neutraalin kannanoton että nykymaailmassa on ihan ok uskoa Jumalaan koska se ei varsinaisesti rajoita kenenkään elämää tosin ehkä lääkärikäyntien yhteydessä. Kirkkoja on ja tulee olemaan vielä kauan.
Nyt puhutaan taas vastoin ID:stä joka pyrkii siteeraamaan itseään tieteenä ja siitä suuresta uhasta jonka se pyrkii aiheuttamaan sujuttamalla itseään vapaan tieteen moraaliksi ja inkvisitioksi. Tähän pelleilyyn ei vielä onneksi edes uskovaisessa jenkkilässä ole lähdetty mutta heidän propagandakoneistonsa on jo saanut monien herkkäuskoisten päät kääntymään.
Kyseessä siis ei ole dosentin puhe uskoon liittyen vaan vapaan tieteen määritelmän rappeuttamisyrityksestä IDn keinoin. ID ei ole tiedettä, se on uskonto.
Jos lähestytään sanan tarkoituksesta, avuksi vanha ystävämme wikipedia.
Usko tarkoittaa 1) tietoon perustumatonta käsitystä jostakin, luuloa, 2) luottamusta jonkin olemassaoloon, toteutumiseen, arvoon tai muuhun, 3) uskonnollista vakaumusta, uskontoa: ihmisen vakaumusta jumalan tai muun yli-inhimillisen mahdin olemassaolosta ja tähän turvautumista.
Tieto on filosofian tietoteorian perinteisen määritelmän mukaan hyvin perusteltu tosi käsitys.
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan suomen kielen verbi tietää johtuu vanhemmasta tie-sanasta. Sana on alun perin merkinnyt 'tuntea tie' tai 'seurata jälkien muodostamaa uraa'. Tämän suppean merkityksen kautta sana on kehittynyt myöhemmin tarkoittamaan selontekoa asioista yleisemmin.
Suomen ja englannin sanoja ei voi täysin rinnastaa. Kieliä ei käännetä yksi yhteen, koska sanoilla on eri merkityksiä. Joten suoraan emme voi johtaa meidän sanaamme usko mitään englanninkielistä selitystä.
Mutta jos ihan omalla sanastollamme pohdimme, niin usko on siis lähinnä tietoon perustumatonta ja tieto taas on hyvin perusteltu tosi käsitys.
Eli, toinen tarvitsee hyvät perusteet ja pohjautumisen todellisuuteen, toinen nimenomaan ei perustu siihen.
Evoluutio perustuu juurikin tosiasioiden tutkimiseen hyvin laaja-alaisesti. Evoluutioteoria ei ole 'kingi' jota ei saa syrjäyttää, vaan toisistaan riippumattomat tieteenalat ja lukemattomat tieteilijät ja tutkijat tekevät omia testejään ja löytöjään ja jos alkaa näyttää, ettei evoluutioteoria päde, se joutaa romukoppaan. Toistaiseksi ei siltä näytä. Se on hyvin perusteltu tosi käsitys.
Eli voi toki spekuloida ja pohtia niinkin, että jonkinlaista uskoa tarvitaan kaiken tiedon omaksumiseen. Jos emme mieti sanaa usko ihan siinä merkityksessä, mitä se meidän kielessämme tarkoittaa, vaan lähdemme siitä, että todellista tietoa ei ole vaan 'tietokin' on uskoa. Uskon, että olen olemassa. Uskon, että olen nainen. Uskon, että painovoima vaikuttaa. Uskon sitä ja tätä. Haittana on, että jos sama sana vaikuttaa, se rinnastaa yhtä merkitykselliseksi myös jos alan uskoa, että pahat henget riivaavat minua tai metsän keijut puhuvat minulle iltaisin.
Rässä muutama älykäs ajatus asiasta.
linkki:
http://kevan.org/brain.cgi?Zombix67