Onko ns. evoluution suunta määrätty jossain? Pitääkö sen johtaa aina yksisoluisesta monisoluiseen, yksinkertaisesta monimutkaiseen. Voihan sopeutunein/menestynein olla joskus yksinkertainenkin. Onko siis olemassa välimuotoja, joissa monisoluinen on muuttumassa yksisoluiseksi, monimutkainen on muuttumassa välimuotojen kautta yksinkertaiseksi jne.
Jos ajatellaan vain käsitteitä sopeutunein/menestynein niin se ei mitenkään määrää muutoksen suuntaa. Kumpmatkin suunnat ovat samanarvoisia, joten evoluutiota olisi aina pitänyt olla yhtä paljon molempiin suuntiin kuten myös välimuotoja.
Milläs luonnonlailla evot tämän kumootte? Termodynamiikan toinen pääsääntö ainakin puoltaa voimakkaasti nimenomaan negatiivis-suuntaista evoluutiota. Lisäksi huomattakoon sekin, että haitallisia mutaatioita on moninverroin enemmän kuin edullisia eli ne määrällään peittävät alleen edulliset ja leviävät keskiarvona vähitellen koko populaatioon.
Jos ajatellaan vain käsitteitä sopeutunein/menestynein niin se ei mitenkään määrää muutoksen suuntaa. Kumpmatkin suunnat ovat samanarvoisia, joten evoluutiota olisi aina pitänyt olla yhtä paljon molempiin suuntiin kuten myös välimuotoja.
Milläs luonnonlailla evot tämän kumootte? Termodynamiikan toinen pääsääntö ainakin puoltaa voimakkaasti nimenomaan negatiivis-suuntaista evoluutiota. Lisäksi huomattakoon sekin, että haitallisia mutaatioita on moninverroin enemmän kuin edullisia eli ne määrällään peittävät alleen edulliset ja leviävät keskiarvona vähitellen koko populaatioon.
Vastaukset 111
Vanhimmat
Totuus on, että todellakin on olemassa esimerkkejä lajeista, jotka sopeutuvat yksinkertaistumalla, menettämällä rakenteita ja monimutkaisuutta. Monet näistä ovat paljastuneet vasta eri eliöryhmien sukulaisuutta ja genetiikkaa tutkimalla. Kaikkein ilmeisin esimerkki yksinkertaistumalla sopeutumisesta ovat loiset, jotka usein menettävät suuren osan elimistään, koska niitä ei toisessa eliössä loisiessa tarvita. On myös saatu hämmästyttäviä viitteitä siitä, että sienieläimet, joita on kauan pidetty yksinkertaisimpina monisoluisina, ovatkin luultavasti kehittyneet eliöistä joilla on paljon monimutkaisempia kudoksia. Ei siis sentään aivan kehitystä monisoluisesta yksisoluiseksi, mutta sinnepäin. Tosin jos en väärin muista, on olemassa myös joku yksisoluinen eliö, jonka on todettu kehittyneen monisoluisista eliöistä.
Tuo lopun termodynamiikka-haittamutaationkertymishumpuuki sen sijaan on sitä ihteään. Ole hyvä ja katso tämä video: http://youtube.com/watch?v=26dwfZIqfco
matemaattisesti vektori? Mutta kun tiedäetään geenien muuttuvan kaikkiin suuntiin niin eikö kehityksen silloin pitäisi värähdellä jonkunlaisen pisteen läheisyydessä yksinkertaisempaan päin ja monimutkaisempaan päin.
...pitäisi :d
on todellakin tapahtunut, vääjäämättä ping pong. Tähän on nyt tultu ja edelleen valtakunnassa kaikki hyvin, mitä se ikinä tarkoittaakaan.
Ja vaikka kaikki kuolisimme välittömästi, on se edellen luonnon kannalta, on se ihan hyvin. Luonto tekee juuri sitä mitä se tekee, eikä siinä auta asialla spekulointi yhtään mitään, otetaan vaan mitä tulee ja kyllä otetaankin. Olemme tässä ja nyt.
Piste.
-evvk-
ottaa paineita mistään evoluutiosta. Missä se menee ja minne se menee. Ihan oikein, niin minäkin teen ja se riittää.
mitä annetaan, ei siinä auta maamme laulukaan. Olen syvästi ilahtunut saadessani vierailla täällä hullujenhuoneella earth. Seuraavaksi kehittynen 125,43 miljoonan vuoden kuluttua tois puol jokkee 8D
sama
"Onko ns. evoluution suunta määrätty jossain? Pitääkö sen johtaa aina yksisoluisesta monisoluiseen, yksinkertaisesta monimutkaiseen. Voihan sopeutunein/menestynein olla joskus yksinkertainenkin. Onko siis olemassa välimuotoja, joissa monisoluinen on muuttumassa yksisoluiseksi, monimutkainen on muuttumassa välimuotojen kautta yksinkertaiseksi jne. "
Evoluution suunta on kohti ympäristöönsä sopeutuneinta. Mutta, ongelmana on se, että yhdelle eliölle riittää hyvin pieni osa saatavista resursseista. Erikoistuminen tiettyjen resurssien käyttäjäksi helpottaa elämää, mutta tämä jättää muut resurssit muiden armoilla. Ja syntyy loputon varustelukierre, kilpailua yms.
Tämä on evoluution yksi melko suora seuraus, ja juuri tämä jatkuva leviäminen ja aina vain erilaisten ja vaikeampien resurssien hyödyntäminen antaa vaikutelman että evoluutio pyrkisi johonkin. Näin ei kuitenkaan ole, kyse on vain siitä, kuka selviää ja kuka ei. Jos yksinkertaisempi rakenne hyödyntää paremmin jotain resurssia, monimutkaisemman rakenteen omaava kärsii, koska ei pärjää kilpailussa. Jos jokin sopeutuu uuden resurssin hyödyntämiseen, tämä hyötyy koska ei kohtaa kilpailua. Jos monimutkaisempi rakenne helpottaa resurssin hyödyntämistä, yksinkertaisempi kärsii.
Päällisin puolin ja kaukaa katsottuna vaikutelma on, että evoluutioteoria pyrkisi kohti jotain 'parempaa', mutta kyse on puhtaasta oppoturnismista ilman tavoitetta.
>>
Tuossa se on sanottuna. Bakteerit pystyvät hyödyntämään aivan kaikkea sitä mitä monimutkaisemmatkin eliöt. Miksi siis on olemassa bakteereja monimutkaisempaa elämää? Tuon lauseesi mukaan ei pitäisi olla. Kaikki monimutkaisempi on vain turhaa kompleksisuutta eikä sitä näin ollen olisi pitänyt edes syntyä.
Vai tiedätkö jotain mihin bakteerit eivät kykene vaan tarvitaan monimutkaisempaa. Ovathan meidänkin suolissamme bakteerit työläisarmeijoina. Miksi ei siis suoraan bakteerit, miksi minä olen siinä ensin.
Heipparallaa kirjoitti:
"Tuossa se on sanottuna. Bakteerit pystyvät hyödyntämään aivan kaikkea sitä mitä monimutkaisemmatkin eliöt."
Missasit sen pointin. Nimittäin monisoluisuudesta on ollut etua saalistajia kohtaan (havaittu laboratoriossa) ja silloin ympäristö monimutkaistuu. Monimutkaistuva ympäristö antaa mahdollisuudet monimutkaisempiin riippuvuussuhteisiin, jossa sitten erilaiset evolutiiviset ratkaisut syntyvät.
"Tuon lauseesi mukaan ei pitäisi olla. Kaikki monimutkaisempi on vain turhaa kompleksisuutta eikä sitä näin ollen olisi pitänyt edes syntyä."
Ratkaisun hyödyllisyys tai haitallisuus on ympäristön arvottama asia. Monimuotoinen ympäristö tarjoaa mahdollisuudet moniin erilaisiin ratkaisuihin. Siitä se kehitys ammentaa aineksensa, joihinkin suuntiin kompleksisuus tarjoaa sen ratkaisun, toisiin suuntiin yksinkertaistuminen (esim. loiset).
"Ovathan meidänkin suolissamme bakteerit työläisarmeijoina."
Sopeumia molemmat, ihmiset ja bakteerit - omiin ympäristöihinsä.
>
Jep. Tämän perusteella avauksen otsikko "negatiivinen evoluutio" ei siis ole oikein. Kaikki evoluutio, joka etenee sopeutumisen suuntaan on (positiivista) evoluutiota. Tämä ei riippu siitä, tuleeko eliö yksinkertaisemmaksi tai monimutkaisemmaksi - evoluution suunta ei ole monimutkaiseen päin vaan sopeutuneempaan päin.
"Vai tiedätkö jotain mihin bakteerit eivät kykene vaan tarvitaan monimutkaisempaa."
Bakteerien 'syömiseen'? Helppo uusi resurssi. Ja kun aina vain isompi pystyy kilpailtujen resurssien hyödyntämisen sijaan vain saalistamaan pienempiaan, syntyy varustelukierre, joka ei enää pian kosketa bakteerimaailmaa tippaakaan.
..... Nimittäin monisoluisuudesta on ollut etua saalistajia kohtaan (havaittu laboratoriossa) ja silloin ympäristö monimutkaistuu. Monimutkaistuva ympäristö antaa mahdollisuudet monimutkaisempiin riippuvuussuhteisiin, jossa sitten erilaiset evolutiiviset ratkaisut syntyvät.....
Turhaa kapulakieltä. Täällä riittäisi vain bakteerit ja kasvit sekä sienet. Kaikki pelaisi ja luonnon kiertokulku toimisi.
Eihän silloin olisi mitään saalistajia, mitä nyt bakteerit söisi toisiaan mutta niinhän ne nytkin tekee. Yrityskin synnyttää monimutkaisia elämänmuotoja olisi johtanut umpikujaan ja surkastunut tarpeettomana pois koska yksinkertaiset bakteerit olisivat heti sen syöneet.
Evoluutio-oppi ei siis voi olla totta koska monimutkaisuus ei olisi ollut kestävää laatua.
"Turhaa kapulakieltä. Täällä riittäisi vain bakteerit ja kasvit sekä sienet. Kaikki pelaisi ja luonnon kiertokulku toimisi. "
Jos homma olisi älykkäästi suunniteltu, noin todella odottaisi olevan. Evoluutio kuitenkin perustuu silkkaan opportunismiin, eli jos mikään otus sattuu esimerkiksi syömään kasveja, tällähän on verraten helppoa elämää luvassa. Itse ei tarvitse vaivalloisesti muuttaa auringonenergiaa käyttövoimakseen, vaan voi antaa muiden tehdä sen ja nauttia tämän eduista.
(Viestissäni mainittu kuva eläimien ja kasvien monimutkaisuuden kehittymisestä on historiallisesti epätarkka, mutta itse idea, evoluution opportunismi, on oikea joten tämä sallittakoot)
Aavikoituminen lisääntyy koko ajan. Aavikkoja on ollut aina, eikä niille ole ollut koskaan tungosta. Niimpä maapallolla elämää vierastava aluue suurenee ilman, että evoluutio olisi milloinkaan tuottanut siellä lisääntyviä ja aavikon oloihin tyytyviä elämänmuotoja.
Missä viipyvät yhä ne evoluution mainostamat selviytyjät?
Ylipäätään on merkillistä , että muinoinhan olisi pitänyt olla suunta juuri päinvastoin,eli uusille alueille sopeutumista ja nyt pidemmälle kehittynyt evoluutio luulisi edelleen kehittävän lisää valtauskykyä.
Mutta käytäntö osoittaa leviämisen kääntyneen vähentymiseksi.
Kameli.
Kaheli?
Et Vaan Osaa
Luuletko, että aavikot ovat vailla sinne sopeutunutta elämää?
"...in reality deserts often have high biodiversity, including animals that remain hidden during daylight hours to control body temperature or to limit moisture needs. Some fauna includes the kangaroo rat, coyote, jack rabbit, and many lizards. Some flora includes shrubs, Prickly Pears, Desert Holly, and the Brittle bush"
Wikipediasta.
todellisuudessa autiomailla usein on korkea biodiversiteetti, mukaan lukien eläimet, jotka ovat kätkettynä päivänvalon aikana tunteja hallitakseen ruumiinlämpöä tai rajoittaakseen kosteustarpeita. Jokin fauna sisältää kengururotan, preeriasuden ja monet sisiliskot, sekä aavikko kaneja. Kasvisto käsittää muutamia pensaita, kaktuksia , Ariplex hymenelytra, ja Encilia farinosa.........
Minusta aavikon biodiversiteetti on varsin vähäistä..., ja noitakaan lajeja ei esiinny kaikkialla aavikolla...Mutta tulkinta on tietenkin vaapaata..
Vähäistä verrattuna sademetsään? Kyllä. Mutta elotonta? Ei lähelläkään.
On olemassa suuri määrä eliölajeja, jotka ovat sopeutuneet aavikon rajuihin oloihin. Juuri luettelit osan niistä.
Näyttää kovasti siltä, ettet puhu tosi aavikosta kuten Sahara. Siellä ei ole senenempää elukoita kuin kasvejakaan. Ja maaperä on jatkuvasti liikkeellä hiekkamyrskyjen muodossa.
Elämää sieltä joutuu etsimään suurennuslasilla.
http://en.wikipedia.org/wiki/Sahara#Fauna
Kyllä maapallo on suljettu systeemi. Ulkoa tulee vain energiaa säteilynä ja ainetta. Mutta minulle ainakin koulussa jo opetettiin, että kohteen lämmittäminen ei luo järjestystä vaan oikeastaan päinvastoin. Molekyylien lämpöliike muuttuu yhä kaoottisemmaksi. Jäähtyminen luo kiteitä, joita voidaan pitää järjestyksen lisääntymisenä.
Lisäksi tänne tulee avaruudesta pölyä ja meteoreja mutta nekin luovat osumakohtiinsa epäjärjestystä, ei järjestystä.
"Kyllä maapallo on suljettu systeemi. Ulkoa tulee vain energiaa säteilynä ja ainetta. "
Tjoo, maapallo on suljettu systeemi - toinen pääsääntö pätee kylläkin eristettyyn systeemiin (johon siis ei tule energiaa eikä ainetta lainkaan).
Tai itseasiassa maapallohan olisi avoin systeemi, koska tänne tulee ainettakin - sitä vaan tulee niin vähän että maapalloa voidaan pitää suljettuna systeeminä.
Sinä kompastut siihen, että kuvittelet energian olevan vain hajoittava voima. Energia on systeemin käyttövoima ja systeemi kykenee tekemään työtä tuon energian avulla.
Esimerkkinä energiaa käyttävästä systeemistä on vaikka maapallon ilmakehä sääilmiöineen. Tästä ilmakehän systeemin toiminnasta saa esim. rantavesi käyttövoimansa: aallokko (veden liike) seuloo rannalle kertyvän hiekan raekoon mukaisiin alueisiin - eli siis luo järjestystä.
Näitä energiaa käyttäviä systeemejä on maapallolla monta - itseasiassa jokainen eliökin on sellainen.
Niin ja yhtäläillä voidaan sanoa, että kyllä ruisleipä on maitotuote. Sen valmistuksessa ei vaan ole käytetty maitoa.
Jos nyt ollaan aivan sanatarkkoja, niin termodynamiikan toinen pääsääntö koskee vain ERISTETTYÄ systeemiä. Usein puhekielessä käyteään synonyyminä sanaa "suljettu", mutta fysikaalisesessa termistössä se ei ole aivan sama asia.
Avoin systeemi = Vaihtaa ympäristönsä kanssa sekä energiaa, että materiaa.
Suljettu systeemi = Vaihtaa energiaa ympäristönsä kanssa, ei materiaa.
Eristetty systeemi = Ei vaihda ympäristönsä kanssa energiaa, eikä materiaa.
Eli onko se Maapallo nyt sittenkään eristetty systeemi, johon voidaan suoraan soveltaa termodynamiikan toista pääsääntöä? [Vihje: Ei ole, Maapallo on avoin systeemi]
Eristetyksi systeemiksi voidaan ottaa koko aurinkokuntamme "läheisen" ympäristönsä kanssa. Vaikkei sekään todellisuudessa ole eristetty, on energian ja materianvaihto lyhyellä aikavälillä niin pientä, että ihan hyvin voi termodynaamisena approksimaationa käyttää.
"""Mitä tulee mutaatioihin, haitalliset eivät välttämättä heti karsiudu pois, mutta eivät myöskään yleisty sellaiselle tasolle, että niistä olisi kriittistä haittaa. "Positiiviset" mutaatiot sitävastoin yleistyvät, täysin päinvastaisista syistä. Ne tuovat konkreettisia hyötyjä, un taas "negatiiviset" tuovat konkreettisia haittoja."""
Missä ?
Jälleen kerran google auttaa. Hakusanalla "mutations".
Lämmitelyksi: http://en.wikipedia.org/wiki/Mutation#Beneficial_mutations
Ja lisää matskua mutaatioista: http://www.gate.net/~rwms/EvoMutations.html
Jäikö kellekkään kysyttävää?
Otsikon tarkoitus oli pyytää sinua katsomaan itseäsi ja kertomaan haitallisista ominaisuuksista (ei luokata ketään!), jotka luonnovalinnan pitäisi karsia pois. Kun toteamme, että näitä ei ole, voimme siirtyä pohtimaan mitkä voisivat olla hyödyllisiä mutaatioita, jotka ovat yleistynyt luonnonvalinnan seurauksena.
http://www.trueorigin.org/mutations01.asp
Kysymyksenasettelu evoluution suunnasta on mielenkiintoinen. Havaintohan on, että vuosimiljardien myötä aikanin monimutkaisimmat eliöt ovat yhä monimutkaisempia. Toisaalta yksinkertaisia eliöitä on yhä olemassa ja todistettavasti yksinkertaistumista on joidenkin eliöiden osalta tapahtunut, kuten tuossa aiemmin mainittujen loisten osalta.
Toinen esimerkki yksinkertaisvoisi olla matosammakot, jotka ilmeisimmin ovat peräisin samasta neliraajaisesta näkevästä sammakkoeläinten esi-isästä kuin muutkin, mutta josta on tullut raajaton ja silmätön mato.
Toisaalta eliökunnan kuudesta kunnasta kolme, eli arkkieliöt, bakteerit ja alkueliöt eivät ole kehittyneet monisoluisiksi eliöiksi. Alkuelilöihin yleensä laskettavat limasienet ovat vähän siinä rajoilla ovatko ne yksi vai monisoluisia. Oika termi olisi ehkä "monitumainen".
Sienien solujen erilaistuminen on hyvin vähäistä eikä sienillä ole sellaista rekennetta, että eliöyksilön käsite olisi kovin selvä. Jokainen sienen solu voi irrotettuna jatkaa elämäänsä ja perustaa uuden rihmaston.
Kuten joku tuossa totesi, niin vauhtiin päästyään monimutkaistuminen luo lisää monimutkaisuutta. Mitä monipuolisempi ekologiasta rakentuu sitä enemmän sielä on "lokeroita" joihin sopeutumalla erikoistua ja erikoistuminen johtaa usein monimutkaisempiin rakenteisiin, jotka edeltävät taas toisilta lajeilta sopeutumista jne.
Ja sitten siihen vähemmän hyvään osuuteen:
"Termodynamiikan toinen pääsääntö ainakin puoltaa voimakkaasti nimenomaan negatiivis-suuntaista evoluutiota."
Termodymaakin toista pääsääntöä ei voi soveltaa elokehään, koska se saa energiansa ulkopuolelta. Järjestelmän kokonaisentropia kasvaa vaikka se paikallisesti jollain tavalla mitattuna vähenee.
"Lisäksi huomattakoon sekin, että haitallisia mutaatioita on moninverroin enemmän kuin edullisia"
Kun kyse on itseään kopioivista eliöistä, joiden jälkeläisistä suurin osa karsiutuu, niin populaatiossa sukupolvesta toiseen monistuvien mutaatioiden jakauma on kokonaan toinen kuin sattumalta tapahtuvien mutaatioiden.
.....sukupolvesta toiseen monistuvien mutaatioiden jakauma on kokonaan toinen kuin sattumalta tapahtuvien mutaatioiden....
Siis onko olemassa jollain muullakin tavalla kuin sattumalta tapahtuvia/tapahtuneita mutaatioita. Jotenkin tarkoituksellisia. Kuka silloin antaa tarkoituksen ja kuka mutaation tapahtumista ohjaa ja määrää sen ajankohdan ja paikan.
Vai mitä haluat sanoa?
"Siis onko olemassa jollain muullakin tavalla kuin sattumalta tapahtuvia/tapahtuneita mutaatioita."
Saatoin kirjoittaa epäselvästi, mutta selvennetään.
Tarkoitin sitä, että kun käytännössä kaikki elollinen ylituottaa jälkeläisiä, niin tästä seuraa väistämättä karsintaa jota voi kutsua myös luonnonvalinnaksi.
Tuo luonnonvalinta kohtelee eri mutaatioita kantavia yksilöitä eri tavalla. Joidenkin mutaatioiden kantajat selviävät lisääntyumiskykyisiksi todennäköisemmin kuin joidenkin toisten mutaatioiden kantajat. Joidenkin mutaatioiden kantajat eivät selviä ollenkaan.
Eli vaikka haitallisia mutaatioita tapahtuisi populaatiossa enemmän kuin hyödyllisiä, niin nuo haitalliset karsiutuu ja hyödylliset yleistyy, kun mennään sukupolvia eteenpäin. Eli se mitä mutaatioita populaatioon jää sukupolvien saatossa on eri asia kuin mitä mutaatioita populaatiossa tapahtuu.
Mutaatiot ovat sattumanvaraisia, mutta se mikä niistä yleistyy populaatiossa ja mikä katoaa ei ole.
"Tarkoitin sitä, että kun käytännössä kaikki elollinen ylituottaa jälkeläisiä, niin tästä seuraa väistämättä karsintaa jota voi kutsua myös luonnonvalinnaksi."
Ei todellakaan kaikki elollinen ylituota jälkeläisiä. Esim. aasiannorsu saa poikasen vain joka neljäs vuosi tai vielä harvemmin.
Kaikki kuolleisuus johtuu pohjimmiltaan siitä, että jokaikinen täällä syntynyt kuolee ennemmin tai myöhemmin. Kuolleiden luku pitää tasan yhtä syntyvien kanssa kun koko homma loppuu joskus.
kirjanpito on tarkka!
Ei silti kaikki elollinen ylituota jälkeläisiä.
Ja jos vanhin aasiannorsu on ollut 86 vuotta vanha, montako poikasta se ehtii sinä aikana tuottaa? Jos ei ole karsintaa, johtaako tuo ennenpitkää jälkeläisten ylituotantoon?
Paskapuhetta. Ei todellakaan johda ylituotantoon. Lajimäärä on vähentynyt neljäsosaan tuhannessa vuodessa.
"Jos ei ole karsintaa?"
Oletko vähän yksinkertainen? Miten luonnossa ei muka tapahtuisi karsintaa? Aina tapahtuu karsintaa, syystä tai toisesta.
Noniin, aletaan päästä lähelle. Mihin tuo karsinta johtaa...?
eikä mitään jälkeläisten ylituotantoa ole.
Tarkoitin tietysti että yksilömäärä on vähentynyt neljäsosaan tuhannessa vuodessa.
Melkein tajusit, mutta ehkä ensi kerralla onnistaa.
Jos norsut kuolee sukupuuttoon, jääkö tuo ekolokero tyhjäksi vai tapahtuuko jotain muuta?
Jos ei ole kilpailua tai karsintaa lisääntyykö kaikki eliöt niin pitkään ja niin vauhdilla kunnes tila loppuu?
Koska on karsintaa, mitkä yksilöt jää suurimmalla todennäköisyydella henkiin?
Jälkeläisten ylituotantoa ei ole, vaikka niin yritit väittää.
"Miten luonnossa ei muka tapahtuisi karsintaa? Aina tapahtuu karsintaa, syystä tai toisesta"
Jos kerran karsintaa aina tapahtuu, mitäs luulet, karsiutuvatko sopeutuvimmat vai sopeutumattomimmat, ja muuttuuko tämän takia populaation perimä hiljalleen tiettyyn suuntaan?
Ja 1 1 on jotain muuta kuin kaks kunhan vaan tarpeeks kauan jaksat jankata. Kyllä se siitä, hyvin menee!
Saaliin riittävyys on tasan yhtä hyvää jos syödään vain vanhuuteen kuolleet. Tai olisi jopa riittäväpää ,jos lihaa syövät söisivät vain lisääntymisen lopettaneita. (toim.huom.)
Kunkin lajin keskivertoyksilöt ovat varsin hyvin sopeutuneita eikä valintaa ole minkään kaavan mukaan. Jos hirven jalka menee kallionkoloon ja jalka katkeaa, samaa koetta ei todennäköisesti ole millään toisella yksilöllä.
Kukin kulkee omaa polkuaan ja kohtaa erilaiset valintaan johtavat kohtalot. Ei ole mitään giljotiinia joka leikkaa tietyn osan pois jollain koodilla ellei oteta huomioon vajavaisuutta elinkelpoisuudessa, mutta tämähän EI KUULU keskivertoyksilön ominaisuuteen.
Olet siis edelleen sitä mietä että aasiannorsut ylituottavat jälkeläisiä? Eivät ylituota! Onko sinun noin vaikeaa myöntää, että olet väärässä?
Ja millä tavalla sinun mielestäsi toinen aasiannorsu on merkittävästi 'sopeutuneempi' kuin toinen aasiannorsu?
Oletko sinäkin sitä mieltä, että aasiannorsu ylituottaa jälkeläisiä? Se synnyttää poikasen joka neljäs vuosi tai vielä harvemmin. Myös synnytys on niin vaarallista aikaa naaraille, että paljon norsuja menehtyy jo tuossa.
Vaikkapa olemalla vahvempi, nopeampi, omaamalla paremman vastustuskyvyn taudinaiheuttajia vastaan.
Jos elintilaa ja ruokaa olisi paljon nykyistä enemmän, ja jos pedot ja ihminen häipyisivät niiden elinalueelta, olisiko aasiannorsuja mielestäsi enemmän? Luulen, että vastaat 'kyllä'. Asia ei kuitenkaan ole niin, vaan rajallisen elintilan ja ruoan vievät sopeutuneimmat yksilöt sopeutumattomimpien jäädessä petojen ja patogeenien kynsiin. Vaikka erot olisivat pienenpieniä, pitkällä aikavälillä sopeutuneimmat saavat todennäköisesti enemmän jälkeläisiä sopeutumattomimpiin verrattuna.
Jos ympäristö muuttuu, populaation perimäkin alkaa muuttua mukautuen tähän uudenlaiseen ympäristöön. Tämä johtaa lajin muuttumiseen.
Olet kyllä uskomaton inttäjä. Jaksat toistaa yhä uudestaan ja uudestaa totuuden vastaisia väitteitäisi ja visusti varot vastaamatta yhteenkään tarkentavaan kysymykseen, joka paljastaisi väitteesi perättömyyden.
Ilmeisesti vastaaninttäminen on sinulle itseisarvo.
***Vaikkapa olemalla vahvempi, nopeampi, omaamalla paremman vastustuskyvyn taudinaiheuttajia vastaan.***
Tarkoitatko, että yksi yksilö on kaikkea tuota vai onko tekstissäsi kyse monesta eri yksilöstä. Eläinlaumoissa ei lisäänny pelkästään superyksilöt vaan kaikki naaraat. Urokset joskus tappelee ja heikot jäävät lisääntymättä. Mutta sekin asia suosii yksipuolisesti vain voimaa ja kokoa, ei mitään muita ominaisuuksia.
Ei esim. kykyä hyvää kuulo- tai hajuaistia. Tai hieman tehokkaapaa ruoansulatusta. Siis korostan sanaa hieman. Tai jotain muuta eläimen sadoista eri ominaisuuksista.
yksipuolinen näkemys asiaan..
Tuon ymmärtää lapsikin ettei ne norsut ylituota jälkeläisiä. Ovatko kaikki evot yhtä tyhmiä???
///Jos ympäristö muuttuu, populaation perimäkin alkaa muuttua mukautuen tähän uudenlaiseen ympäristöön. Tämä johtaa lajin muuttumiseen.///
Mikä on kaloilla muuttunut, että niistä olisi kehittynyt maaeläimiä, kun kaloilla on yhä samat olosuhteet kuin on ollut aina ennenkin ,ja kalat voivat erinomaisesti?
Ilman karsintaa ja ilman ympäristön painetta aasiannorsutkin ylituottavat jälkeläisiä. Mutta koska luonnossa on kumpaakin, niin mihin se johtaa?
Huomasitko ollenkaan mihin seikkaan tartuin alunperin: aasiannorsut eivät ylituota jälkeläisiä. Nyt myönnät sen jo vihdoin itsekin. BRAVO!!!!!!!!!!!!!
Ja luonto ei toimi koskaan ilman karsintaa, joten on ihan turhaa spekuloida, että ylituottaisi JOS... Unohdetaan spekuloinnit ja pystytään faktoissa!
Luepa vielä huolella tämä vastaus, on muuten hyvä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000036214576
Ja vastaus on: ei ylituota. Pysytään faktoissa, eikä spekuloida.
"Joko aasiannorsu ylituottaa tai ei ylituota jälkeläisiä...Ja vastaus on: ei ylituota. Pysytään faktoissa, eikä spekuloida."
Aasiannorsu tule sukukypsäksi n 10 vuotiaana.
Sen hedelmällinen ikä on helposti 40 vuotta.
Se tekee poikasen 4-5 vuoden välein. Useammin, jos edellinen poikanen kuolee hyvin nuorena.
Näin ollen aasiannorsunaaras tuottaa elämänsä aikana 8-10 poikasta.
Keskimäärin puolet noista poikasista on naaraita.
Eli jos mitään karsintaa ei tapahtuisi, niin seuraavassa sukupolvessa on 4-5 kertaa enemmän naaraita kuin edellisessä.
Eli 10 sukupolvessa aasiannorsujen määrä miljoonakertaistuu.
Tarvitaanko lisää rautalankaa?
Faktat eivät muutu inttämällä.
"Eli jos mitään karsintaa ei tapahtuisi"
Ai näinkö se sun evoluutioajattelu tapahtuu, että vääristellään totuutta. JOS mitään karsintaa ei tapahtuisi? Voi elämä, kuoleehan niitä norsuja luonnossa saakeli, kuten kaikki elukat kuolee! Ai nämä päätelmät tehdään niin että luonto ei toimi kuten toimii! Voi elämä! Norsut ylituottaa jälkeläisiä, jos ne eristetään todellisuudesta, joo. :D
Väännä vaan rautalankaa, kun et ymmärrä miten luonto toimii. Valkoisestakin tulee musta JOS sen värittää mustaksi.
Jos sinä olet niin dorka ettet osaa erottaa poikasten ylituotantoa ja sukukypsään ikään asti eläviä poikasia toisistaan niin unohda koko juttu.
Ulkosiiderin ja sup:n tekstit taas voi kaikki tunkea viemäristä alas.
Mitä termi 'ylituottaa' mielestäsi tarkoittaa?
olet niin dorka, ettet osaa ymmärtää luonnossa tapahtuvia ilmiöitä, niin jätetään tähän. Ihan turhaa spekuloida että jälkeläisiä ylituotetaan, jos yksilöitä ei kuole luonnossa. Big news for you: niitä kuolee. Ja tällä hetkellä aasiannorsujen määrä vähenee entisestään. Että mistään ylituotannosta on turha jauhaa, pönttö.
että aasiannorsujen määrä pysyisi vähintään vakiona seuraavissa sukupolvissa. Niinhän ei ole, vaan aasiannorsujen määrä vähenee jatkuvasti. Se on luontoa, todellisuutta, joten turha luonnosta eristetty nirppanokkaspekulaatio voidaan jättää sikseen.
Jos haluaisit esittää tyhmää kretiiniä, joka inttää vain inttämisen ja erimieltä olemisen ilosta, niin enpä tietäisi mitä tekisit eri tavalla!
Alkuperäinen väite siis oli, että luonnossa tapahtuu aina karsintaa, koska eläimet keskimäärin ylituottavat jälkeläisiä eli jälkeläisiä syntyy enemmän kuin mitä on mahdollista päästä suvunjatkamisikään. Ensin sinä intit että ei ainakaan aasiannorsu, kun se saa vain yhden neljän vuoden välein poikasen.
Nyt kun nyt ilmeisesti itsekin olet viimein havainnut joutuneesi umpiperään tuon väitteesi kanssa niin alat inttämään, että totta kai luonnossa karsintaa tapahtuu!
TÄTÄHÄN SINULLE ON YRITETTY JO PARI PÄIVÄÄ ERI NIMIMERKKIEN TOIMESTA SELITTÄÄ!
Luonto toimii juuri niin, että jälkeläisiä tuotetaan enemmän kuin mitä on mahdollista jäädä henkiin ja jatkamaan sukuaan. Lisääntyminen on eksponentiaalista, joten mikä tahansa äärellinen elinympäristö (viimekädessä maapallo) tulee ennenpitkää täyteen. Eli karsinta on väistämätöntä ja se tarkoittaa luonnonvalintaa.
Tasapainossa olevassa ekosysteemissä ei populaation määrä juurikaan vaihtele riippumatta siitä miten kiivaasti laji lisääntyy. Luonnontilaisessa järvessä on osapuilleen niin monta haukea kuin mille siellä on ravintoa vaikka jokainen naaras tuottaa jokainen kevät vähintään 100.000 mätimunaa, joista melkein kaikki vieläpä hedelmöittyvät.´
Mutta hyvä jos viimeinkin ymmärsit.
Minä olen koko ajan sanonut, että luonnossa tapahtuu karsintaa!!!!!! Joku aivoton idiootti on jatkuvaasti yrittänyt vänkätä että JOS karsintaa ei tapahtuisi, niin aasiannorsukin ylituottaisi jälkäisiä. Vaan kun ei sellaista tilannetta ole olemassakaan etteikö karsintaa tapahtuisi!!!!!! Niin että se on vittu ihan sama tinkuttaa, että ylituottaisi JOS: sellaista tilannetta ei ole, eikä tule!!!!!!!!!
Aasiannorsu ei siis ylituota jälkeläisiä. Menikö paksuun kaaliin, vihdoin???!
Hmmm... toinen ihminen minun vaimon lisäksi jonka olen koskaan kuullut käyttävän tuota sanaa.
Oli katkera paikka jossain vaiheessa huomata että sana oli tarttunut vahingossa minuunkin. Niin se savolaisuus leviää, karmeaa...
Tämä haara alkoi sinun kirjoittamastasi viestissä jossa luki
---------
"Tarkoitin sitä, että kun käytännössä kaikki elollinen ylituottaa jälkeläisiä, niin tästä seuraa väistämättä karsintaa jota voi kutsua myös luonnonvalinnaksi."
Ei todellakaan kaikki elollinen ylituota jälkeläisiä. Esim. aasiannorsu saa poikasen vain joka neljäs vuosi tai vielä harvemmin.
--------------
Vaikka sinä laitat sata huutomerkkiä kiemurteluyritystesi perään, niin tuossa yllä juuri intät sitä vastaan, että jälkeläisten ylituotanto johtaa karsintaan ja luonnonvalintaan. Keskustelu on kaikkien nähtävissä.
Evoluutioteoria kuuluu yleissivistykseen. Jos olisit edes peruskoulun oppimäärän verran siitä ymmärtänyt niin jälkeläisten ylituotanto ja luonnonvalinta olisi sinulle tuttuja eikä sinun tarvitsisi nolata itseäsi inttämällä tietämättömyytesi tuomalla innolla milloin mitäkin.
Se että aasiannorsun kanta supistuu ei liity mitenkään sen kykyyn tuottaa jälkeläisiä. Vaikka aasiannorsut saisivat kahdet kaksoset jokaista nyt syntyvää poikasta kohden, niin kanta supistuisi, koska norsujen elintila supistuu.
Yritä ymmärtää mistä puhutaan ja puhua samasta asiasta. Ja yritä ymmärtää edes sen verran että luovut keskustelusta, kun huomaat menneesi kirjoittamaan täysiä älyttömyyksiä.
Kiitos huomautuksesta ja varoituksesta. En tiedä mistä minuun on tarttunut tämä "umpiperä" ilmaisu.
Kamala ajatus, että olisin tietämättäni savoilaisilmaisujen väli-isäntä ja levittäisin niitä virtuaalikanavia pitkin uusiin viattomiin kielenkäyttäjiin.
"Ei esim. kykyä hyvää kuulo- tai hajuaistia. Tai hieman tehokkaapaa ruoansulatusta."
Nämä ja kaikki muut yksilön ominaisuudet vaikuttavat sen elossasäilyvyyteen, eli onko yksilö elossa lisääntyäkseen, ja vaikka olisikin, onko sillä tarpeeksi energiaa lisääntyäkseen. Ja vaikka olisikin, saako se enemmän jälkeläisiä kuin muut lajin edustajat, ja ovatko jälkeläiset parempia selviytymään kuin muiden lajin edustajien jälkeläiset.
Minä sanoin koko ajan ettei kaikki elollinen ylituota jälkeläisiä. Esim. aasiannorsu ei ylituota. Ihan turhaan tinkutat, kun ei ylituota niin ei ylituota. Se ei itkemällä ja selittämällä muuksi muutu. Aasiannorsu ei ylituota jälkeläisiä. Ja luonnossa tapahtuu karsintaa. Ihan turhaa spekuloida ettei muka tapahdu. Hanki koulutus, käy edes peruskoulu. Siellä sinulle varmasti kerrotaan, että luonnossa eläimiä kuolee.
Joka johtuu elinympäristön muuttumisesta ja pienentymisestä.
Minä ymmärrän termin siten, että (tässä tapauksessa) aasiannorsu tuottaa enemmän poikasia, kuin mitä on mahdollista elää tässä pienenevässä ympäristössä. Eiks je?
Maalla ei ollut eläimiä, joten siellä oli valtavasti tyhjiä ekolokeroita täytettäväksi. Maaelämään hiljalleen sopeutuvien ja sen tyhjiä ekolokeroita hyödyntävien yksilöiden ympäristö muuttui.
onko sinulla maha kovalla eikä suoli oikein toimi? Ota jotain laksatiivia.
Kiitos vain, mutta ei ole.
Kirjoitukseni sotkuisuus saattaa johtua paitsi huonosta kirjoitustaidostani ja tyhmyydestäni, myös siitä, etten aina ymmärrä keskustelukumppanieni tarkoitusperiä.
Lainaus osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luonnonvalinta
------------
Luonnonvalinnan mekanismit
Luonnonvalinta on kuvattu loogisten väitteiden sarjana:
1. Jokainen eliö tuottaa useamman kuin yhden jälkeläisen jolloin populaatioiden koot pyrkivät kasvamaan.
2. Jokainen eliö tarvitsee tietyn määrän ainesta kyetäkseen elämään.
3. Populaatiolle tarjolla oleva aines on rajallista.
4. Populaation yksilöt menestyvät eri tavoin, eli populaatiossa esiintyy menestykseen liittyvää, ainakin osin perinnöllistä variaatiota.
Näistä johtuvat seuraukset:
1. Tietyllä alueella populaatiot voivat kasvaa vain johonkin maksimikokoon asti, jonka useimmiten määrää ympäristön kantokyky.
2. Maksimikoossa populaatioon syntyy enemmän jälkeläisiä kuin mitä se pystyy pitämään yllä, jolloin jotkit yksilöt eivät jää eloon ja lisäänny.
Piirteet jotka lisäävät yksilön tuottamaa eloon jäävää jälkeläismäärää suhteessa muihin, lisääntyvät populaatiossa.
----------------
Yhtä hyvin voisit myös väittää että ihmiset elävät 130 vuotiaksi.
Siihen sanoisin että eivät elä, luonnossa.
Siihen sinä: kyllä eläisivät, JOS eivät kuolisi ennen sitä.
Saataisiin taas aikaan ihan 'samantasoinen' 'väittely'.
Evojutut on ihan hauskoja. :D Mutta todellisuuspohjaa ei saisi aina unohtaa.
Ja tuossakin on heti virhe:
"1. Jokainen eliö tuottaa useamman kuin yhden jälkeläisen jolloin populaatioiden koot pyrkivät kasvamaan. "
Eipä tuota jokainen eliö. Jokainen eliö ei pääse luonnossa edes lisääntymään.
geenimutaatioita on monin-monin-moninkertainen määrä edullisiin verrattuna niin kehitys menee vääjäämättä alaspäin. Ne epäedullisethan määräävät painoarvollaan kehityksen suunnan pelkällä massallaan.
Jos ajatellan evojen lailla, että luonnonvalinta karsii epäedulliset pois olisi seuraus se, että täällä ei kohta tallustelisi yhtään elävää oliota.
Ei lajien olemassaolo voi olla vain harvojen superyksilöitten, sopeutuneimpien, varassa. Geenivalikoima kävisi liian suppeaksi.
Yleensä eläinpopulaatiossa kaikki naaraat saavat poikasia, eivät vain sopeutuneimmat.
Mistä sitten johtuvat perinnölliset sairaudet, jos kerran epäedulliset ovat karsiutuneet?
kehitys menee vääjäämättä alaspäin. Lienee pääkin jo pinnan alla. Ota happea 8D
***jos kerran epäedulliset ovat karsiutuneet?***
Mutta enkös minä kirjoita täsmälleen päinvastaista kuin mitä sinä väität. Mielestäni sanon, että epäedulliset rikastuvat koska niitä on paljon enemmän kuin edullisia ja kaikki saavat jälkeläisiä.
Pidätkö näyttöäsi ylösalaisin kun tekstien merkitys muuttuu tismalleen päinvastaiseksi?
"Koska epäedulliisia... geenimutaatioita on monin-monin-moninkertainen määrä edullisiin verrattuna niin kehitys menee vääjäämättä alaspäin."
Bakteerit lisääntyvät nopeasti ja niiden solunjakautuminen on huiman nopeaa esimerkiksi ihmisen itusarjan solujen jakautumisvauhtiin. Siksi barkteereilla tapahtuu myös mutaatioita enemmän kuin esimerkiksi ihmisellä. Miksi bakteerit eivät siis ole jo kuolleet sukupuuttoon, kun ihmisen immuunijärjestelmä rappeutuu huomattavasti hitaammin kuin bakteerit?
"Yleensä eläinpopulaatiossa kaikki naaraat saavat poikasia, eivät vain sopeutuneimmat."
Eikös joku tällä palstalla keräillyt kreationistien älyttömimpiä aivopieruja. Tämä ajattelusi helmi olisi oiva kandidaatti tuolle listalle.
noita virheitä...
Siis sana epäedullinen, tarkoittaa nimenomaan epäedullista. Se ei siis ole edullinen. Olkoon mutaatio vaikka yksinkertaisesti näkökyvyn menetys. Se on selvästi epäedullinen. Tällaisen mutaation saanut eläin ei saa todella suurella todennäköisyydellä jälkeläisiä. Rikastuuko tällainen mutaatio tällöin populaatiossa?? (vastaus: ei)
Entäpä sitten edullinen mutaatio. Se voisi olla vaikka voimakkaampi yksilö. Päihittää muut laumassa ja pääsee naaraan kanssa lisääntymään. Helposti enemmän jälkeläisiä.
Olen ymmärtänyt, että kun puhutaan epäedullisista mutaatioista, ne eivät juurikaan periydy. Kun taas edulliset periytyvät lähes aina. (Kuten juuri luit esimerkkini)
En mikään asiantuntija ole, mutta maalaisjärjellä sen pitäisi jotenkin noin mennä.
Miksi ne eivät sitten katoa?
***Olkoon mutaatio vaikka yksinkertaisesti näkökyvyn menetys.***
Niin varmaan on epäedullinen. Tietysti kun ottaa riittävän raflaavan esimerkin niin saa haluamansa lopputuloksen. Mutta evoteoria ei lähde noin isoista muutoksista vaan aivan pienistä. Ei esim. oleta näkökyvyn syntyneenkään kerralla, yhdellä geenimuutoksella, vaan miljoonien vuosien aikana.
Joten voisit valita totuudenmukaisempia esimerkkejä ensi kerralla.
***Entäpä sitten edullinen mutaatio. Se voisi olla vaikka voimakkaampi yksilö. Päihittää muut laumassa ja pääsee naaraan kanssa lisääntymään.***
Aivan oikein. Mutta tuo esimerkkisi painottaa pelkästään vain voiman merkitystä. Eläimillä kun sattuu olemaan kymmeniä ellei satoja muitakin ominaisuuksia, jotka vaikuttavat elämisen kykyyn. Mites ne muut ominaisuudet valitaan, voima kun on vain yksi?
***Olen ymmärtänyt, että kun puhutaan epäedullisista mutaatioista, ne eivät juurikaan periydy.***
Ominaisuudet vaihtelee. Eivätkä jälkeläisten ominaisuudet ole välttämättä samalla tasolla kuin vanhempiensa. Mutta ei silti ole kyse epäedullisesta geenimutaatiosta, joka ei periytyisi. Yksi on hyvä yhdessä, toinen toisessa jne...
Keskiarvoiset tyypit vievät maailmaa eteenpäin ja ovat valttia. Superyksilöitä on vain elokuvissa.
suurista laumoista eläimiä, niin pitkällä aikavälillä ne pienetkin hyödyt auttavat ja niistä kertyy suurta hyötyä. Kun taas hyödyttömät mutaatiot eivät pääse kertymään.
Muuten, mikä mielestäsi estää mikroevoluution kasautumasta makroksi? Onko siihen olemassa jokin mekanismi?
Ps. Mitä yksinkertaisempi esimerkki, sen helpompi keskustelu.
Äläkä kirjoittele jonninjoutavia :)
ne hyödylliset mutaatiot kertyvät aina samoihin yksilöihin ja hyödyttömät taas toisiin? Se olisikin luonnonvalinnan kannalta tosi näppärää. ;)
Entä kun todellisuus onkin se, että sekä hyödyllisiä että hyödyttömiä mutaatioita tapahtuu sattumanvaraisesti samassa yksilössä, niin että toisella yksilöllä on toisenlaiset hyödylliset ja haitalliset mutaatiot ja toisella taas toisenlaiset? Kumpi on soputuneempi, kun toinen on omalla tavallaan sopeutuneempi ja toinen taas toisella tavalla?
"hyödyttömät mutaatiot eivät pääse kertymään."
Eivätkö? Mm. suomalaiseen tautiperimään on kertynyt suuret määrät jopa haitallisia mutaatioita.
Mistä olkiukkoteoriasta on peräisin väite, että vain sopeutuneimmat saavat jälkeläisiä?
Tutustu evoluutioteorian perusteisiin.
Niin saamme kartoitettua sen, että mitä se kehitysoppi eli evoluutioteoria mielestäsi sisältää ?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Evoluutio
Muuten suurinpiirtein oikein, mutta
"...Olkoon mutaatio vaikka yksinkertaisesti näkökyvyn menetys. Se on selvästi epäedullinen..."
Näkökyvyn menetys *voi* olla myös edullinen mutaatio, ympäristöstä riippuen. Näkökyvyn "ylläpito" vaatii energiaa ja tilanteessa jossa energian saanti on vaikeaa ja näkökyvyllä ei ole selviämisen kannalta merkitystä, näkökyvyn menettäminen on selvästi hyödyllinen mutaatio.
Esimerkkinä luolissa asustavat sokeat luolakalat, sammakkoeläimet, hyönteiset ja hämähäkit.
Mutta meillä ei ole siitä näyttöä. Ainoastaan mekroevolutiviseltä tasolta voidaan todeta olevan havaintoesimerkkejä, mutta havaintoja ei löydy tuollaisen kehitysopillisen polveutumisopin vaatimasta makroevoluutiosta.Eli toteamme evoluutioteoriaan tukeutuvan uskomuksen olevan huuhaata.
Kilpaileva teoria sensijaan perustuu havaintoihin nykyisestä biodiversiteetistä ja on näin ollen huomattavasti todistusvoimaisempi.
http://www.kreationismi.fi/?p=1&id=30
"Mutta meillä ei ole siitä näyttöä."
Evoluutioteoria on kattavasti todistettu.
"Ainoastaan mekroevolutiviseltä tasolta voidaan todeta olevan havaintoesimerkkejä,..."
Miten selität puuttuvat eläinheimot ja -suvut vaikkapa Jura-kauden kerrostumista?
"Kilpaileva teoria sensijaan perustuu havaintoihin "
Valehtelet. Kilpailevaa teoriaa ei ole pystytty muotoilemaan.
Lähdetään lopusta:
"7. FALSIFIOITAVUUS
Tieteellisenä teoriana tämä teoria on periaatteessa falsifioitavissa, esim
osoittamalla, että informaation määrän trendi on kasvava".
Peräti kieroa korvata tuo teorian määrittelemättömyys seikalla, jota ei voida määritellä (ja näin uskotella, että se määrittyisi). Siis kun kysytään, mitä informaatio on ja miten se voidaan mitata, niin vastaustahan tähän ei ole. Edelleenkään ei ole mitään keinoa osoittaa mittaustulosta (l. havaintoa) informaatiosta, jolla tuo teoria olisi falsifioitavissa. Ovelasti väistetty ! Ja "teoria" pysyy edelleen falsifioinnin ulkopuolella.
Eihän informaatiosta ole kuin väitteitä, että "vähenee koko ajan" tai "eikä vähene", mutta jos tuota informaatiota ei määritellä mitenkään, kukaan ei voi edes tietää, väheneekö vai lisääntyykö se.
Kuka se taas valehtelee ?
Mikä toi sitten on ?
http://www.kreationismi.fi/?p=1&id=30
"""Evoluutioteoria on kattavasti todistettu"""
Valehtelet.
Juuri tuohan on todistamatta!
Esit/tävät/ät oletuksen joka on tehty havaintojen perusteella ja se vaatisi vielä todisteet!
Mitään varmistettuja todisteita tuolle teorialle ei ole kukaan kyennyt vielä esittämään.MOT?
Maailman ekosysteemi köhtyy koko ajan. Ja tuon sanotaan olevan ympäristön muuttumisen syytä. Ja samaa sanotaan toisaalta syyksi päinvastaiseen, eli sopetumisen edellytys on muuttuvat olot.
Mutta muutosta on vain lajien vähittäinen sukupuutto, joka näyttää olevan tutkijoidenkin selittämättömissä. Eikä muutoksesta olla edes yhtämieltä tutkijoidenkaan kesken.
Eikä mikään todista, että joku ryhmää olisi edes oikeassa.
Mutta kun he puhuvat ammoisten aikojen muutoksista, niin sitten on jokatoinen jo asiantuntijana??????
Kyllä se eliön informaatio on ikuisesti kadonnutta, joka poistuu eliöiden sukupuuton kautta.
Ja täten vähenee myös kokonaisinformaatio niin kauan, kunnes viimeinenkin eliö on taivaassa.
Jos fundamentalistien webbisivut olisivat riittävä todiste jonkun teorian tieteellisyydelle, niin Pyhän Sodan historiallinen väistämättömyyskin olisi, jos ei kiistatta todistettu, niin ainakin varteenotettava tieteellinen hypoteesi.
Mutta ne eivät riitä.
Jos evoluutioteorialle olisi kilpaileva hypoteesi, niin sitä käsiteltäisiin tieteen piirissä. Ei käsitellä, kun sellaista ei ole.
Evoluutioteoria on ainoa elokehän monimuotoisuuden selittävä malli. Evoluutioteoria on ristiriidaton tieteellisten havaintojen kanssa. Evoluutioteoria on kattavasti todistettu.
Uskonnollisten ääriliikkeiden opit ja pronssikautiset paimentolaistarut ovat kokonaan eri asia.
>
Näin varmasti on, mutta entäs sitten kun syntyy uusia eliölajeja ?
Mitä mieltä olet itse aiheesta ? Onko tuo röyhkeää sumutusta, että väitetään jokin "teoria" falsifioituvaksi ilman määrittelyä, mikä tuo falsifioiva kriteeri on ?
En ymmärtänyt. Mitä haet takaa, mihin pyrit? Tekstisi on hieman vaikeaselkoista.
Ja rankasti. Eikö sua itseäsi moinen valehtelu hävetä ?
Laitappa pari todistetta alkusolusta/tai kopioitujasta. Jos evoluutio uskomus kerran on todistettua faktaa, niin sen luulis olevan varsin helppoa. Mutta veikaampa ettet siihen kykene ?
sitä ei voi kiistää vanha Erkkikään. Kehitystä ei bioditiversiteetistä havaita sitten millään opilla...Eikö niin, että jos kehitysoppi olisi totta, niin meidän tulisi havaita katkeamaton ketju välimuotoja eri kehitysvaiheiden väliltä, mutta näin ei ole....Eli yksinkertainen johtopäätös on Evoluutio teoria on valheen varaan rakennettu uskomus jonka tarkoituksena on eksyttää tietämättömiä ihmispoloja.
Genetiikka osoittaa kiistatta, että kaikki (ainakin tähän mennessä tutkitut) eliöt maapallolla ovat biologisia sukulaisia. Todisteet alkukopioitujasta ovat yhtä lailla sinun kuin hiivasienenkin geenistössä.
Evoluutio on prosessi, jonka toiminnasta on kiistattomia todisteita niin laboratoriossa kuin luonnostakin. Kaikki evoluutioprosessin keskeiset osat on havaittuja tosiasioita: mutaatiot, luonnonvalinta, lajiutuminen.
Fossiiliaineisto osoittaa kiistatta, että useat nykyiset eläinluokat puuttuvat varhaisimmista kerrostumista kokonaan eli nämä luokat ovat kehittyneet joistain kovin toisenlaisista.
1 1=2
Näiden hihhuleiden mielestä 1 1 = "pistetään sormet korviin, silmät kiinni ja kitistään eioo eioo eioo eioo eioo eioo eioo eioo".
Raamattukin kertoo eri lajien luomisen eriaikaiseksi.
Ei kaikki kuvittele luomistakaan 6000vuotta vanhaksi keksinnöksi.
####
Fossiiliaineisto osoittaa kiistatta, että useat nykyiset eläinluokat puuttuvat varhaisimmista kerrostumista kokonaan eli nämä luokat ovat kehittyneet joistain kovin toisenlaisista. #####
Luominen on prosessia joka jatkuu myös!
Ps.139:13 Sillä sinä olet luonut minun munaskuuni, sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa.
Jokaikinen on Luojanluoma vaikka hänellä on vanhempansakin.
Joten mitä yrität todistaa luomista vastaan?
Mitä muuta voi odottaa porukalta, jonka mielestä 1 1 1=1?
En ajatellut niin. Mutta toisaalta hyödyllisen mutaation saaneen jälkeläisiin.
"Kumpi on soputuneempi, kun toinen on omalla tavallaan sopeutuneempi ja toinen taas toisella tavalla?"
Tietenkin se on sopeutuneempi, joka on saanut JUURI SEN hyödyllisen mutaation, millä on vaikutusta hengissä selviytymiseen.
MUTTA VASTAAPPA SINÄKIN MINUN KYSYMYKSEENI; MIKÄ ESTÄÄ MIKROEVOLUUTION KASAUTUMASTA MAKROKSI? ONKO SIIHEN OLEMASSA JOKIN MEKANISMI?