Kävin eilen hammaslääkärissä pitkästä aikaa ja remonttia suuhun tehtiin suhteellisen paljon, verta ja eritteitä tuli ihan riittämiin.
Yksi asia kuitenkin ihmetytti minua kyseisessä tilanteessa; hammashoitaja käytti suojakäsineitä, mutta hammaslääkäri rustaili hampaitani uuteen uskoon ilman suojakäsineitä tuosta vain(ei ole kuulemma koskaan käyttänyt suojakäsineitä hoitaessaan). Onko hammaslääkärin käytettävä suojakäsineitä kun hän työskentelee? Eikö se ole terveysriski myös potilaalle, jos hoitava lääkäri ei käytä suojakäsineitä?
Millaisia kokemuksia teillä on ja mitä mieltä olette??
Yksi asia kuitenkin ihmetytti minua kyseisessä tilanteessa; hammashoitaja käytti suojakäsineitä, mutta hammaslääkäri rustaili hampaitani uuteen uskoon ilman suojakäsineitä tuosta vain(ei ole kuulemma koskaan käyttänyt suojakäsineitä hoitaessaan). Onko hammaslääkärin käytettävä suojakäsineitä kun hän työskentelee? Eikö se ole terveysriski myös potilaalle, jos hoitava lääkäri ei käytä suojakäsineitä?
Millaisia kokemuksia teillä on ja mitä mieltä olette??
Vastaukset 5
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4000000000000045&posting=22000000032749324
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4000000000000045&posting=22000000032640080#22000000032640080
Käsissä on sekä pysyvä että vaihtuva mikrobifloora. Pysyvän flooran mikrobit ovat tär-keitä ihon toiminnalle ja terveydelle. Vaihtuva floora muodostuu mikrobeista, joita on eritteissä, esim. veressä tai syljessä. Suorassa kontaktissa, hoitotilanteessa, mikrobit voivat siirtyä käsien välityksellä potilaan limakalvoille.
Käsissä olevat epätasaisuudet lisäävät mikrobien kiinnittymis- ja kasvualuetta.
Kädet pestään nestesaippualla töihin tullessa, ja silloin kun ne ovat näkyvästi likaantuneet. Muulloin kädet desinfioidaan alkoholivalmisteella, joka on tehokkain ja suositeltavin menetelmä käsien mikroflooran poistoon.
Huuhdetta on oltava riittävästi(3-5 ml) ja puhdistustekniikassa on kiinnitettävä erityisesti huomiota sormenpäihin ja -väleihin. Käsiä ei saa kuivata, vaan alkoholin annetaan haihtua käsistä. Lyhyet kynnet ja ehjä iho ovat edellytys hyvälle käsihygienialle.
Kliinisessä työssä ei saa käyttää rannekelloa eikä sormuksia (ei edes käsineiden alla), koska ne vaikeuttavat käsihygieniaa. Kynsilakkaa ei suositella käytettäväksi, koska alkoholipitoiset desin-fektioliuokset pehmentävät lakkaa ja näin parantavat bakteerien mahdollisuuksia tarttua kynnen pintaan.
Mikrobien siirtymistä hoitoympäristöön ja muihin kohteisiin mini-moidaan siten, että hoidon aikana ympäristöä ei kosketella likaisilla KÄSINEILLÄ. KÄSINEET OTETAAN POIS ja kädet desinfioidaan AINA, kun siirrytään pois hoitohuoneesta.
On korostettava, että käsineiden käyttäminen ei vapauta käsien desinfektiosta, koska käsineitä riisuttaessa kädet saattavat kontaminoitua niiden ulkopinnan mikrobeilla.
Käsien desinfektion (ennen hoitoa ja hoidon jälkeen) ja potilaskohtaisten käsineiden avulla estetään mikrobien siirtyminen potilaasta hoitavaan henkilöön ja päinvastoin. Kuitenkin väestössä yleisesti esiintyvien muiden infektiotautien tartuntariski on usein huomattavan suuri.
Näiden “tavallisten” infektiotautien komplikaatioihin kuolee vuosittain enemmän kuin veritartuntavaarallisiin tauteihin.
Potilaita ja hoitohenkilökuntaa on siis aina syytä suojata tehokkaasti kaikilta tartunnoilta yleisesti hyväksyttyjen hygieniakäytäntöjen mukaisesti.
Hammashoidossa kiinnitetään huomiota tartuntariskin pienentämisen ohella myös potilaan infektioherkkyyteen (mm. immuunipuolustusta heikentävää lääkitystäsaavat, iäkkäät ja HIV-potilaat). Väestön vanhetessa yhä useammat henkilöt sairastavat kroonisia sairauksia, ja heidän saamansa lääkitys on pitkäaikaista, mikä voi altistaa heidät herkemmin infektioille. Infektioherkkiä henkilöitä ovat mm. syöpäpotilaat, im-munosuppressiivista tai solusalpaajalääkitystä saavat (esim. elinsiirtopotilaat), infek-tiosairaat (esim. HIV-potilaat) ja huonokuntoiset vanhukset.
Suhteellisen vaaraton mikrobi voi aiheuttaa vakavan infektion näissä ryhmissä.
Tulehdus on elimistön vaste infektiolle. Tulehdusreaktion aiheuttavat paitsi mikro-organismit, myös niiden toksiinit.
Huonosti ennen sterilointia puhdistettu instrumentti voi olla täysin puhdas elävistä mik-robeista, mutta sisältää runsaasti endotoksiineja (kuolleita mikro-organismeja), jotka voivat aiheuttaa hyvinkin voimakkaan tulehdusvasteen kudoksessa.
Hammaslääkärin vastaanoton hygieniatason on aina oltava riittävän korkea, että hoito voidaan antaa turvallisesti potilaan tai hoitohenkilökunnan varmoista tai tuntematto-mista tartunnoista huolimatta.
40 vuotta kun olen hammaslääkärissä käynyt, niin lääkärit ovat pitäneet suojakäsineitä vain muutaman kerran. Tietty onni on ollu toistaiseksi matkassa, mitään ei ole vielä tarttunut.
Todellakin hammaslääkärin sekä hoitajien tulee käyttää hanskoja, mutta jotkut kauan aikaa työtä tehneet eivät niitä käytä, vaikka tietävätkin riskit ja hygienia. Ja käsipesua ja huuhdetta kyllä käytetään hoidon välissä ja hanskojen vaihtejen välillä, sitä ei vain asiakkaana huomaa.
Sekin on totta että koruja eikä kynsilakkaa ei saa käyttää, mutta niitäkin näkee niin hoitajilla kuin hammaslääkäreillä. Pientä turhamaisuutta ehkä.
Hyvin olit asiat selittänyt, mutta meitä ihmisiä on niin monenlaisia, että jokainen silti tekee asiat vähän omalla tyylillään.