Ruotsalaisia on moitittu siitä, että he äänestivät euroa vastaan. Pyydän nyt selventäviä vastauksia seuraavaan kysymykseen:
- Miksi EU:n rahaliiton ulkopuolisissa maissa on alhaisempi työttömyys kuin rahaliiton maissa keskimäärin?
- Miksi EU:hun kuulumattomissa euroopan maissa Norjassa ja Sveitsissä on vieläkin alhaisempi työttömyys?
Otin työttömyyden kysymyksen kohteeksi, koska se on olennainen tekijä kansantalouden tuottavuudessa. Työttömyys merkitsee ennen kaikkea tuottamatonta lisäarvoa kansantalouteen. Arpapeliä homma ei voi olla, se vaatisi jo aika hyvän "lottovoiton" osuakseen kohdalleen. Toivon selkeitä vastauksia.
- Miksi EU:n rahaliiton ulkopuolisissa maissa on alhaisempi työttömyys kuin rahaliiton maissa keskimäärin?
- Miksi EU:hun kuulumattomissa euroopan maissa Norjassa ja Sveitsissä on vieläkin alhaisempi työttömyys?
Otin työttömyyden kysymyksen kohteeksi, koska se on olennainen tekijä kansantalouden tuottavuudessa. Työttömyys merkitsee ennen kaikkea tuottamatonta lisäarvoa kansantalouteen. Arpapeliä homma ei voi olla, se vaatisi jo aika hyvän "lottovoiton" osuakseen kohdalleen. Toivon selkeitä vastauksia.
Vastaukset 38
Vanhimmat
EMUa ja euroa ei voida yksiselitteisesti syyttää korkeasta työttömyydestä. Ei tarvitse kuin muistella kotimaatamme Suomea ja sen työttömyyttä ennen EU:ta.
Yhtä hyvin voitaisiin kysyä:
- miksi EMU-maissa on inflaatio alhaisempi kuin muissa maissa keskimäärin?
- miksi EMU-maissa korkotaso on alhaisempi kuin muissa maissa keskimäärin?
- tai miksi suuri osa Norjalaisista kannattaa maan liittymistä Euroopan Unioniin?
- tai miksi Norjan, Ruotsin ja Sveitsin kuluttajahintataso on niin korkea?
Työttömyys on toki ongelma kansantaloudelle, se on selvä. Samoin on korkealla laukkaava inflaatio tai korkotaso.
ongelmasta, tulonjaosta ja kapitalismista, todella vanha juttu, kaptalismi tuo ongelmia.
Minähän en yksiselitteisesti syyttänyt mitään? Ennemminkin esitin kysymyksen, herättelin ajatuksia. Suurin syöpä kansantaloudelle on ehdottomasti työttömyys ja nimenomaan siten, että tarkastellaan työttömyyttä pitkässä jaksossa. Se pitää jokaisen käsittää, muuten ollaan pihalla. Lisää jaettavia tavaroita ja palveluita syntyy vain työn kautta. Jos 10% porukasta on työtä vailla, menetetään sen 10%:n tuottama lisäarvo, oli inflaatio sitten vaikka kuinka alhainen (vaikka onkin hyvä asia). Eli et vastannut lainkaan alkuperäiseen kysymykseeni, jossa esittämäni maat eivät voi olla sattumanvaraisesti työttömyyden suhteen siinä tilanteessa missä ovat. Eli edelleen, miksi yhteisvaluutan ulkopuolisten EU maiden työttömyys on alhaisempi kuin EU:ssa keskimäärin ja miksi EU:n ulkopuolisten Euroopan maiden työttömyys, kuten norjan ja sveitsin, on vielä alhaisempi. Sattumaa se tuskin on, sen todennäköisyys on liian vähäinen.
Hintatasosta voin sanoa, että se on tosiaan korkea norjassa ja sveitsissä, ei niinkään ruotsissa. Mutta elintaso, ostovoima ei ole sveitsissä ja norjassa huonompi kuin esim. suomessa, vaan parempi, euroopan kärkeä!
Katkelma Pekka Lahtisen kirjasta:
Valtion ja kunnan yrityksiä ja laitoksia ei voi myydä ulkomaille ennenkuin ne on yksityistetty. Ulkomaalaisomistus vapautui vuoden 1993 alusta ja nyt Suomea myydään sijoittajille. Suomen Kuvalehti kirjoitti numerossa 46 19.11.1993: "Ulkomaalaiset ryntäsivät ostamaan Suomen halpoja yrityksiä. Kun ulkomaalaisten oikeus omistaa suomalaisia yrityksiä vapautui vuodenvaihteessa, se sattui kuin historian oikusta samaan aikaan, jolloin kolme muuta tekijää veti kehitystä samaan uomaan. Kellutus pudotti markan ulkoista arvoa, kotimaiset osakekurssit noteerattiin ennätyshalvoiksi ja ulkomaiset sijoitusrahastot lähtivät etsimään kohteita Yhdysvaltain ulkopuolelta." Uskon, kuten varmaan jo sinäkin, ettei tuo ollut sattuman oikkua. Kaikki tapahtui suunnitelman mukaan.
Juuri niin. Suomea valmisteltiin euroa varten uhraten satoja tuhansia työpaikkoja ja ihmishenkiä itsemurhina kun yrityksiä kaatui. Suomen talous tuhottiin ja pidettiin kuralla - tahallisesti.
Lue Ilkka Hakalehto & Veli Karhu:
Epäluottamuslause hallituksen EU-politiikalle
Siellä kerrotaan mitä ilmiselviä "lapsenvirheitä" tehtiin 90-luvun alussa, jolla Suomen talous saatettiin umpikujaan.
LUKEMINEN KANNATTAA AINA
Inflaatiossa säilyvät työpaikat. Nyt ei sellaisia rahapoliittisia keinoja enää ole, vaan on irtisanottava työntekijöitä.
EMU-maiden korot eivät kansan pussiin tee suvea eikä talvea, joten älä tavalliselle tallaajalle perustele optiosaalistajien asioita ja etuja. Ovatkohan pörssisijoittajat yksityisine ylikansallisine kasvuvaatimuksineen koskaan pystyneet mihinkään oikeaan työhön?
Ei tainnut kovin moni ruotsalainenkaan kannattaa euroa?
Norjassa on kyllä kallista. Mutta kalliskin omavaltainen maa on aina parempi ja sitäpaitsi: Norjassa on sen verran parempi työllisyys ja varallisuus - EU:sta ulkopuolelle jäämisen ansiosta - ettei hinnoista ole niin väliä. Toisin kuin leipäjonojen EU-Suomessa, Norjassa on ihmisillä rahaa.
Öljyvaroja on turha laittaa EU-lobbareiden propagandavalikoimaan: Norja on laittanut öljyvarojansa säästöihin ja niin johtuu sen vauraus jostakin muusta, nimittäin EU:n ja EMU:n ulkopuolisesta, vapaasta ja avoimesta sekä itsenäisestä talous- ja rahapolitiikasta.
EU:n kova ydin on Saksa ja Ranska. Kovaan ytimeen ei ole tarvetta eikä mahdollisuuttakaan Suomella mennä. Suurvallat päättävät asioista keskenään - eivät missään pöydässä, minkä äärellä mukamas pienillä mailla olisi jotakin sanan valtaa.
mieltä, lainaan
>Norjassa on kyllä kallista. Mutta kalliskin omavaltainen maa on aina parempi ja sitäpaitsi: Norjassa on sen verran parempi työllisyys ja varallisuus - EU:sta ulkopuolelle jäämisen ansiosta - ettei hinnoista ole niin väliä. Toisin kuin leipäjonojen EU-Suomessa, Norjassa on ihmisillä rahaa>
Öljyrahat on sijoitettu hyvin, ei kuitenkaan typerään, Norjassa ei ole turhaa sosiaalihuoltoa(toimivaa kyllä), siellä on töitä, siinä eroaa unionista.
Vai "inflaatiossa säilyvät työpaikat"? Perustele toki miten niin? Miksi Venäjällä, Argentiinassa, Serbia-Montenegrossa jne. on megatyöttömyys vaikka on inflaatio :)
Kerro sitten rahapoliittisia keinoja, mitkä auttavat taloutta ja kerro sitten mitä nouseva kustannustaso tekee palkansaajalle.
Tavallinen palkansaaja on sattumoisin 94-2002 ollut edellä palkankorotuksissa inflaatioprosenttia. Tarkistapa tilastot asiasta. Jos joku saa optioita, niin sehän on hieno juttu - varmaan ihan ansiosta että on osannut käyttää päätä. Optiothan tuovat verotuloja jne. Taitaa olla vaan kateellisten panettelua kun ei itse pääse optioihin käsiksi.
Miten Norja on omavaltainen maa kun sillä vieraan vallan joukkoja maaperällä? Kerro mihin muuhun Norjan talous nojaa kuin luonnonvaroihin, mitä muuta sieltä tulee kuin kalaa, öljyä, kaasua ja villapaitoja - elinkeinorakenne on hyvin yksiulotteinen.
Pienet maat pystyvät vaikuttamaan tosi paljon, se riippuu ketä sinne lähetetään ja miten siellä toimitaan. EU työ on suhdetyötä joka pitää osata hallita.
No Argentiinat ja venäjä eivät taida olla oikein vertailukelpoisia. Vertaillaan vaan kehittyneitä maita keskenään. Kiihkottomasti. Tuo inflaatio/työllisyysjuttu on taloustieteissä pitkään tunnettu juttu. Automaatti se ei ole, mutta jotain kytköstä niillä on. Mieti nyt ihan järjellä näinpäin:
- Jos työllisyys on korkea, miten voi torjua inflaatiota? Eikö työn kysyntä suhteessa tarjontaan nosta väkisin työn hintaa ja synnytä palkkainflaatiota?
Joka tapauksessa inflaatiota on vaikea pitää kovin alhaisena, jos työllisyys on huipussaan. Toisinpäin voidaan pohdiskella, onko matalan inflaation hintana hyväksyttävä korkeahko työttömyys?
Talouspolitiikassa pitkällä tähtäimellä vakaus on keskeisessä asemassa. Mikäli inflaatio laukkaa nousevat korot, ja tällöin yritysten investoinnit vähenevät. Ja kun ne vähänevät nousee työttömyys jolloin on stagflaation riski, eli korkea inflaatio ja korkea työttömyys yhtä aikaa (tästäkin Suomella on kokemusta).
Matala inflaatio/matala työttömyysaste ovat erittäin vaikeita saavuttaa yhtä aikaa, ainakaan pidemmäksi ajanjaksoksi. Näin ollen lienee järkevää pyrkiä jonkinlaiseen kompromissiin.
ei todellakaan tarvita EU:ta eikä EMU:a!
... mutta moneen muuhun tarvitaan!
"EMU-maiden korot eivät kansan pussiin tee suvea eikä talvea, joten älä tavalliselle tallaajalle perustele optiosaalistajien asioita ja etuja."
Mitä ihmettä tällainen kommentti tarkoittaa? Etteikö korot tuntuisi kansan pussissa? Nehän ne juuri tuntuvat. Velanottajahan sitä pienistä koroista nimenomaan hyötyy, ei se kenellä on pääomaa jota voi laittaa kasvamaan korkoa. Itse ainakin asuntovelallisena olen varsin tyytyväinen että nykyinen korkotaso on alhaalla. Ja samalla lailla se heijastuu myös vuokra-asuntoiden hintoihin, samoin kuin alhainen inflaatio.
Millähän keinoin arvon fin sitten loisi Suomeen vakaan talouspolitiikan ilman EU:ta ja EMU:a?
Upottamalla se summa rahaa joka nyt maksetaan EU:n jäsenmaksuna menisi suoraan maataloustukeen ja markan vakauttamiseen. Samalla menetettäisiin EU:sta saataavat investointituet ja muut projektituet, sekä alentuneet elintarvikkeiden hinnat.
Muista että vakaa talouspolitiikka pitäisi onnistua myös toteuttamaan ilman YYA-sopimusta ja idänkauppaa. Silloinhan Suomi mielestäsi oli itsenäinen.. heh heh..
mihin?
Olen joskus miettinyt, että tekeytyykö täällä jotkut tyhmemmiksi kuin ovat, vai mistä näin älyttömät kysymykset kumpuaa.
Mihin ihmeen markan vakauttamiseen? Tarvitsiko markkaa vakauttaa sen jälkeen kun se päästettiin loppuvuodesta 92 kellumaan? Me vain jatkaisimme sitä erittäin hyviin tuloksiin johtanutta talouspolitiikkaa, joka alkoi juuri vuoden 92 lopulla.
Mitä taas tulee maataloustukiin, niin nyt vain mittakaava on laajentunut koko EU-aluetta käsittäväksi.
Miksi näitä projekti ja investointitukia ei voitaisi maksaa suoraan kansallisista budjettivaroista? Se onnistuisi hyvin säästyneistä EU-jäsenmaksuista ja voisi varojen käyttökin olla vähän järkevämpää.
Itsenäisyydestä olisi vielä sekin hyöty, että saisimme pitää itsellä nekin miljardit jotka keräämme tullituloina kolmansien maiden tuontitavaroista ja tilitämme Brysseliin.
EU:ta tarvitaan yleisesti, muutamia esimerkkejä..
- Passi ja viisumivapauteen
- Yhteiseen rahaan
- Uhtenäiseen talousalueeseen ja sisämarkkinaan
- Euroopan kansojen poliittiseen yhteistyöhön
- Vakauttamaan Euroopan kehitystä
- Poliisiyhteistyöhön
- Kartellien ja monopolien torjumiseen
Minä olen EU:ta tarvinnut seuraavasti, pari esimerkkiä:
- Käyn hakemassa Dieteriltä vielä auton
- Varaa ostaa laatuviinaksia pian
- Ruoka ja makeiset halventuneet
- Opiskeluun ja sen hyödyntämiseen
- ei tarvita (pohjoismaiden passiunioni)
- siitä en viitsi nyt sanoa mitään
- pelkkä vapaakauppa-alue riittäisi
- kansat voivat olla yhteistyössä paremmin omista lähtökohdistaan
- epämääräinen toteamus
- onnistuu varmaan ilman unioniakin
- hoituu kansallisten viranomaisten toimesta
- muista jättää rahaa myös autoveron maksuun
- ryyppäämisen halventuminen onkin iloinen asia
- molemmat halpeni hyvin pitkälti verotempuilla, jotka olisi voitu toteuttaa kansallisella päätöksellä
Muistatko millainen inflaatio ja korkotaso oli Suomessa markan kelluttamisen aikana? Tukiostojen sijaan maksoimme sen korkeampina korkoina ja kalliimpina tuotteina.
Väitätkö tosiaan kirkkain silmin että 70- ja 80-luvulla Suomi olisi ollut itsenäisempi kuin nyt? Raha oli erinimistä kuin nyt ja päätöksenteko jossa kaikkiin asioihin piti olla Kremlistä hyväksyntä. Siinä sitä itsenäisyyttä kerrakseen.
Kyllä minä olen muistavinani, että markan kellutuksen aikoihin (93-96) korot olivat rankasti laskusuunnassa, markka vahvistui ja inflaatiokin oli kohtuullista kovasta talouskasvusta huolimatta. Muistankohan väärin.
70 ja 80-luvuilla oli ainakin pyrkimys mahdollisimman suureen itsenäisyyteen. Se, että naapuri oli mikä oli, ei ollut meidän vika.
oli Virolaisten työläisten haastattelua, raukat luulivat EU:n nostavan palkat Suomen tasolle, käy kuitenkin päinvastoin, Virolaisia huijattiin, jos tuollaisia uskoteltiin.
sveduja on moittinut? Sananvapaus lienee tutu sana?
Laita nyt edes tilastonumerot esiin.
Suomi 24:stä löytyy monia viestejä, joissa ruotsalaisia haukutaan päätöksestään. Tottakai sananvapaus on tuttu ja ruotsalaisia saa haukkua olan takaa? Sananvapaus lienee sinullekin tuttu, joten voinen todeta, että mielestäni ruotsalaisten päätöksen moittiminen on perusteetonta. Ruotsilla menee paremmin.
Euroalueen työttömyys on 8,7%, koko EU:n 7,6. Tanskan, Englannin ja Ruotsin työttömyys pyörii 5%:n tietämissä. Jos vähän käyttää järkeät näkee jo siitä aika paljon, että euoroalueen työttömyys on 8,7 ja koko EU:n 7,6. Muutamat euroalueen ulkopuoliset EU -maat pudottavat koko EU:n työttömyyttä yli kymmenyksen! Minä en pyrkinyt selittämään mitään, vaan esitin kysymyksen, miksi työttömyys on alhaisempi oman valuutan säilyttäneissä EU -maissa??
Oletko ehkä ajatellut, että ruotsalaisilla on monipuolisempi elinkeinoelämän rakenne kuin suomalaisilla.
Lisäksi, ruotsalaisten julkinen sektori megaluokkaa suurempi kuin suomalaisten, joka laskee työllisyyttä.
Miksi unohdit, että Suomen valtiontalouden ylijäämä on EU:n suurin?
Taisi olla myöskin valikoivasti poimittua tekstiä, kun "unohdit" sanoa että Ruotsalaisten velkaantumisaste on toista luokkaa kuin suomalaisten. Työttömyysaste johtuu poliitiikasta, eikä siitä kuuluuko EU:hun vai ei. Laskentatavat saattavat myös vaihdella.
Tahtoo olla Eemelillä vähän hakusalla nuo perusteet, kun yhdestä asiasta tehdään yleistys jonka varjolla syytetään sitten asiaa josta ei itse satu pitämään.
Minä esitin alun alkaenkin kysymyksi, en väitteitä tai ehdottomia totuuksia. Edelleen olen sitä mieltä, että ei voi olla sattumaa, että euroalueen tai EU:n ulkopuolisten euroopan maiden työttömyys on selkeästi kolmanneksen-puolet vähäisempi kuin euroalueen maiden. Selitellä voi ja etsiä syitä näistä euroalueen ulkopuolisista maista, mutta kyllä selitykset ontuvat, kun näitä maita on niin monta. Britannia, Tanska, Ruotsi, Norja, Sveitsi. Herättelin kysymystä, miksi juuri noissa euron tai jopa EU:n ulkopuolisissa euroopan maissa on työttömyydessä niin suuri ero euromaihin.
Eli en ole tarkoittanut tekstiäni mitenkään valikoivaksi. Edelleen kysyn, miksi Britannian, ruotsin, tanskan, norjan ja sveitsin työttömyys on erittäin paljon alhaisempi?? Tämän päivän kauppalehti heittää vettä myllyyn toteamalla pääkirjoituksessaan, että ruotsilla ei ollut kiire, koska maan talous on paremmassa kunnossa kuin euroalueen maiden keskimäärin.
En minä halua herättää kiivasta keskustelua euro/unioni vastaan muut. Mutta kyllä tuollaisten vertailujen pitäisi pistää kaikki miettimään. Kyllä jokaisen pitäisi miettiä myös sitä, miksei asiat euromaissa ole niin selvästi paremmalla tolalla, vaan itseasiassa huonommalla, kuin ruotsissa, että ruotsalaiset eivät tunne mitään hinkua liittyä siihen. Onhan selvää, että jos oman valuutan säilyttäminen olisi katastrofaalista ruotsille, jos emu alueen maiden talous olisi paljon paremmassa kunnossa kuin ruotsin, tanskan tai britannian, olisihan selvää, että näiden maiden kansalaiset äänestäisivät maansa kiljahdellen rahaliittoon. Samoin, jos EU mailla pyyhkisi selvästi paremmin kuin norjalla ja sveitsillä, olisivat nämäkin maat lujaa tulossa unioniin.
Nyt, kun ruotsi otti lisäaikaa, ottavat myös tanska ja britannia lisäaikaa. Tämä merkitsee euromaille näytön paikkaa. Jos euroalue ei saa aikaiseksi selvää pesäeroa oman valuutan, jopa itenäisyyden omaaviin euroopan maihin jatkossakaan, vaan jopa häviää edelleen taloudessa näille, on turha kuvitella, että maiden kansalaiset jatkossakaan vakuuttuvat emu-alueen eduista. Siinä mielessä rahaliiton portaittainen kasvaminen on etukin niille, jotka eivät ole tulleet mukaan alusta asti.
On nimittäin varmaa, että mihinkään katastrofiin ei ruotsi, tanska, britannia, norja tai sveitsi ajaudu lähivuosinakaan, riippumatta siitä ovatko euron tai jopa EU:n ulkopuolella. Sen verran on aikaa jo kulunut ja kehitystä nähty. EU:n ja rahaliiton niskaan vain kasataan lisää paineita näyttää paremmalla menestyksellä, että mukaan kannattaa tulla! Jos tuo näyttö on yhtä kehnoa jatkossakin kuin tähän asti, ei ole toiveita saada noita maita mukaan jatkossakaan.
Alkaa tuntua siltä, että ruotsi ja kumppanit toimivat viisaasti, ne voivat tehdä päätöksensä kokemuksen ja näytön perusteella, eikä tarvitse luottaa samankaltaisiin, suorastaan mantranomaisiin hokemiin saavutettavista eduista. Näille maille ei riitä vakuuttelut, EU:n on kyettävä näyttämään paremmuutensa.
mitä paineita Emun niskaan tulee mitä esimerkiksi näillä mainitsemillasi mailla ei olisi?
Oletko tarkastellut tilastoja ennen Emua ja verranut kehitystä mitä silloin tapahtui?
Kerro, miksi elinkeinoelämä, päättäjät, selkeä enemmistö kansasta, rahamarkkinat yms. tahot tukevat euroa, eivätkä vastusta?
Mikään esittämästäsi väitteistä ei ole faktaa, vaan epämääräisiä viittauksia "..ei voi olla sattumaa jne." - suosittelisin oikeaa opiskelua aiheiseen, eikä summittaista vihjailua.
" mitä paineita Emun niskaan tulee mitä esimerkiksi näillä mainitsemillasi mailla ei olisi? "
Yleisesti on uutisoitu, että ruotsin äänestys oli kova kolaus rahaliitolle, koska arvellaan että nyt ei myöskään tanskassa tai britanniassa kiirehditä asian suhteen. Euroalueen niskaan tulee entistä suuremmat paineet osoittaa KÄYTÄNNÖSSÄ paremmuutta ei-euromaihin nähden. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos euromaat eivät menestykään taloudessaan selkeästi paremmin lähivuosina, niiden vakuuttelut valuvat tyhjiin. Miksi ruotsalaiset, tanskalaiset ja britit tulisivat jatkossakaan mukaan, jos ne huomaavat pärjäävänsä muutenkin yhtä hyvin tai paremmin, kuten nyt on asian laita. Tuo väittämä on osin spekulaatiota, sitä tukee esim. se fakta, että ko. maiden työttömyys on selkeästi alhaisempi. Tämän päivän kauppalehti tukee myös sitä väittämää, että ruotsin talous on euromaita paremmassa kunnossa.
" Oletko tarkastellut tilastoja ennen Emua ja verranut kehitystä mitä silloin tapahtui? "
Olen.
" Kerro, miksi elinkeinoelämä, päättäjät, selkeä enemmistö kansasta, rahamarkkinat yms. tahot tukevat euroa, eivätkä vastusta? "
Ei minulla ole tuohon vastausta. Tosin muutama päivä sitten mtv:n nettikyselyyn vastanneista 75% ilmoitti, että haluaisivat markan takaisin. Otos oli muutama tuhatta. En pidä sitä kuitenkaan kovin luotettavana kyselynä. Enkä minäkään ole sanonut vastustavani euroa tai eu:ta. Suhtaudun siihen kuitenkin varovaisen kriittisesti. Odotan näyttöjä. Ruotsalaisten enemmistö kuitenkin katsoi, että maa on pärjännyt hyvin ilman euroa. He ilmeisesti eivät olleet vakuuttuneet euroalueen menestyksestä. Kai nyt sinäkin käsität, että jos maan tilanne olisi selkeästi kurjempi kuin euroalueen, olisvat he äänestäneet kyllä. Myös tämän päivän kauppalehden pääkirjoittaja oli oivaltanut asian, todeten että ruotsin talous on euromaita paremmassa jamassa, joten heillä on varaa katsoa, miten tilanne on jatkossa.
" Mikään esittämästäsi väitteistä ei ole faktaa, vaan epämääräisiä viittauksia "..ei voi olla sattumaa jne." - suosittelisin oikeaa opiskelua aiheiseen, eikä summittaista vihjailua. "
Kyllä on faktaa. Faktaa on se, että tanskan, britannian ja ruotsin työttömyys on selkeästi euromaita alhaisempi. Sveitsin ja norjan vielä enemmän. Muuta en ole faktaksi väittänytkään. Heitän kuitenkin edelleen ilman spekulatiivisen
kysymyksen. Kehtaatko rehellisesti väittää, että noiden maiden alhainen työttömyys on sattumaa?
Minä en ymmärrä, miksi sinulla on tarve kiivaasti puolustella euroa ja eu:ta? Tuskin sinulla on oma leipä ojassa. Parhaiten ihmiset myös euron ja eu:n ulkopuolisissa maissa vakuuttuvat siitä, jos euromaiden menestys on huomattavasti parempaa. Se takaa sen, että sisään pyrkijöitä on jatkossakin. Parasa keino vakuuttaa ruotsalaiset, britit, tanskalaiset ja myös norjalaiset ja sveitsiläiset on se, että EU ja euroalue menestyvät niitä huomattavasti paremmin. Jos ei siihen kyetä, alkavat lupaukset ja vakuuttelut näyttää katteettomilta. Ja kun noissa maissa toteutetaan noin isot kysymykset demokratian puitteissa, ei kansaa voida ohjata edes muiden maiden, tai jopa oman maan tilastoilla, ihmiset seuraavat oman taloutensa ja elämänsä kehitystä, vertailevat sitä matkoillaan euromaiden tilaan ja äänestävät sen mukaan. Kuten aiemmin kerroin, että odotan itsekin näyttöjä. Kyllä minä kuuntelen talouden muuttumisen syistä erilaisia selityksiä ja teorioita, tutustun tilastoihin jne, mutten niitä niele ilman omaa ajattelua.
Ajattelepa asiaa näin. Yksilöperhe, minä itse esimerkkinä. 80 -luvun puolivälissä minulla oli nelihenkinen perhe. Vaimo oli kotona hoitamassa pieniä, asuimme rivitalossa. Minä olin asentajan hommissa ammattikoulupohjalla. Rahat riittivät hyvin, matkustimme kesäisin jopa kuukaudeksi keskieurooppaan autolla. Markalla oli valtava ostovoima. Esim. ruotsin ja tanskan välisellä (göteborg-fredrikshavn) lautalla maksoi kahden aikuisen ja kahden pienen lapsen seisova pöytä
50 suomen markkaa l. noin 8,5 euroa. Suomalaisen ostovoima oli todella korkea keskieuroopassa.
Nyt, akateemisen koulutuksen mukaisessa työssä, edelleen neljän hengen taloudessa, asumme omakotitalossa, joka on lähes maksettu sekä asentajan että akateemisen työllä. Vaikka velkaa on vähän ja lyhennykset pieniä ja vaikka vaimo on työssä, rahaa ei ole paljon ylimääräistä. Kuukaudeksi ei ole vara läheä eurooppaan.
En syytä euroa enkä eu:ta. Olisi aika vaikea pistää sitä sylliseksi. Toisaalta kuitenkin odotukset EU:n suhteen ovat olleet sellaiset, että talous kohtentuisi, myös omani.
Otan tämän asian esille sen vuoksi, että näin yksilötasolla ihmiset ajattelevat. Monesti myös silloin, vaikka he tutustuisivat tilastoihin ja muuhun dataan, seuraisivat maailmantaloutta ja vaikka mitä. Lopulta tilastotkaan eivät vakuuta, jos ne ovat ristiriidassa oman kokemuksen kanssa. Sama on ruotsissa ja ruotsalaisilla. Eniten ihmisiin vaikuttaa se, miten heidän oma elämäntilanteensa muutuu, ei siinä käppyrätä paljon lohduta.
Niinpä ruotsalaiset voivat rauhassa tarkastella, miten asiat kehittyvät. Samoin me. Sinä ja minäkin olemme viiden vuoden päästä paljon viisaampia kuin nyt, emme ole oletusten varassa, vaan voimme verrata esim. työttömyyden ja talouden kehitystä laajemminkin. Jos svea mamman poika huomaa, että suomalaisen autot vaan paranee, talot suurenee ja samalla omat rapistuu, he raapivat innoissaan euron ovea. Samoin norjalaiset ja sveitsiläiset EU:n osalta. Jos taas eroa ei synny, on heitä vaikea vakuuttaa.
"Ei minulla ole tuohon vastausta. Tosin muutama päivä sitten mtv:n nettikyselyyn vastanneista 75% ilmoitti, että haluaisivat markan takaisin. Otos oli muutama tuhatta. En pidä sitä kuitenkaan kovin luotettavana kyselynä. Enkä minäkään ole sanonut vastustavani euroa tai eu:ta."
=> Lapin Kansa teettei Gallupilla tutkimuksen, että jos Suomalaiset äänestäisivät nyt Euron käyttöönotosta, mikä olisi tulos. 60 % vastaisi eurolle KYLLÄ, ja vain 36 % vastustaisi euroa. Tämän tutkimuksen virhemarginaali on pieni. Tutkimuksen tulos on uskottava, onhan Suomalaisilla nyt eurosta jo kokemusta. Näin Suomalaiset siis yksilötasolla ajattelevat nyt.
Mitä Ruotsalaisten alhaiseen työttömyyteen tulee, on syytä muistaa, että he ovat elvyttäneet velkarahalla kansankotiaan. Suomi valitsi aikanaan toisenlaisen linjan, ja mielestäni oikein. Vain tuottavat työpaikat rakentavat kansantaloutta.
Euroalueella on nyt työllisyysaste heikompi kuin esim. Ruotsilla tai Englannilla. Muutaman vuoden päästä voi olla toisin, normaalia kansantalouden vaihtelua.
Jos menneitä muistellaan, niin ei tarvitse mennä kuin 80- ja 90-luvuille. Perheemme osti ensi asunnon vaatimattomalla 14,5 %:n korolla, pääoma ei käytännössä lyhentynyt ja tiukkaa oli. Toisin on nyt, kun lainankorko on alle 3 %.
Mutta olen myös sitä mieltä, että jos Suomessa olisi pidetty kansanäänestys euron käyttöönotosta, olisi meillä vieläkin markka lompakossamme. Niin tunteella omaan valuuttaan suhtaudutaan, vaikka raha onkin nykyään pääasiassa numeroita tilillä.
Sinällään, ei Ruotsin päätös Ruotsia kaada, kuten ei Unioniakaan. Yksilötasolla Suomalaisille lienee tärkeämpää Viron päätös, sinnehän eurot ovat tulossa ja siellä päin Suomalaiset taitavat enemmän matkustella...
Enemmän täältä taitaa tulla sulle kysymyksiä kuin vastauksia. Nuo esittämäsi työttömyysvertailutkaan kun eivät ole oikein luettavissa mitenkään. Sitä tärkeintä vertailua, eli että mikä meidän talous- ja työttömyystilanteemme olisi ilman Emua ja/tai EU:ta, emme voi tehdä. Markkamme ja pankkimme oli pienuudessaan kuitenkin liian heikko rahamiesten temppuja vastaan, se kai on selvää.
Viron krooni on ollut jo pitkään käytännössä sidottuna kiinteällä kurssilla euroon heidän omalla päätöksellään. Tämä minun mielestäni tarkoittaa, että he ovat omalta puoleltaan olleet jo mukana valuuttaunionissa. Olenko väärässä?
Ruotsin kruunu kelluu. Aika näyttää, miten Ruotsissa pystytään puolustautumaan, jos esim. iso raha päättää vähän kruunulla pelata.
oli sidottu kiinteällä kurssilla D-markaan, joten kysessä on looginen jatko kun Saksa vaihtoi euroon.
>>>>>>>>>>
Viron krooni on ollut jo pitkään käytännössä sidottuna kiinteällä kurssilla euroon heidän omalla päätöksellään. Tämä minun mielestäni tarkoittaa,
>>>>>>>>>>>>>
euron ulkopuoleiset maat kuuluvat parampaan päähän ja kaikki huonot ovat eurossa. Seuraava kysymys.
Kyllä täällä jotkut jaksaa jauhaa tuosta 80-luvun talouspolitiikasta, ikään kuin meillä sellaista tänään harjoitettaisiin jos ei oltaisi EU:ssa.
Kyllä meillä varmaan näiden vesseleitten mielestä olisi YYA-sopimuskin herätetty uudestaan henkiin, jos ei oltaisi EU:ssa.
Vertailua 80-luvun ja tämän päivän välillä on mahdoton tehdä. Onhan Suomenkin talous loistavassa kunnossa verrattuna EU-maihin, taisi olla jopa ylijäämä parasta A-luokkaa! Ja vaikka ollaan Emussa, joten tästä varmaan voi taitella peistä loputtomiin.
Sitä minä en ymmärrä, miksi Euromaiden pitäisi näyttää olevansa parempi - ja miten se mitataan, miksi mitataan...???
Minusta kannattaa katsoa muutakin kuin työttömyyttä - ei se ole ainoa mittari millä tarkastellaan taloutta. Tarkastellaan toki muitakin mittareita.
Minulla ei ole omaa lehmää ojassa - en vain pidä siitä, että asioita tarkastellaan yksiulotteisesti. Tiedän unionin epäkohtia ja monta ärsyttävää asiaa, mutta mielestäni kokonaisuus ratkaisee, näin uskoisin.
Kannattaa muistaa myöskin tämä mainitsemasi markan valtava ostovoima, mikä sen vaikutus on vientiteollisuudelle. Yksittäinen turisti on varmaan nauttinut asiasta. En tiedä 80-luvun eurooppalaisesta hintatasosta paljoakaan, enkä tekisi mainitsemastasi yksittäistapauksessa "common rulea" - koska en tiedä yksityiskohtia ja
etenkään sen miten asiaa on tulkittu.
Sen vain tiedän, että Euron myötä suomelaisella valuutalla on paljon vähemmän kilpailijoita - ei tarvise devavoida eikä tehdä valuutan tukiostoja yms. talouspoliittisesti ikäviä asioita.
" Vertailua 80-luvun ja tämän päivän välillä on mahdoton tehdä. Onhan Suomenkin talous loistavassa kunnossa verrattuna EU-maihin, taisi olla jopa ylijäämä parasta A-luokkaa! Ja vaikka ollaan Emussa, joten tästä varmaan voi taitella peistä loputtomiin. "
Mutta ainakin minun ja kaikkien ystävieni lompakko on ohuempi, ostovoimattomampi kuin 80 -luvun alussa. Vaikka minäkin olen hankkinut välissä lisäkoulutusta ym. Rahat ei riitä samalla tavalla ja se on faktaa eikä mitään kultaisia muistoja, en sentään niin vanha ole.
Jos suomen talous on muihin eu maihin verrattuna loistavassa kunnossa, häviää se silti esim. kauppalehden kirjoittelun mukaan ruotsin taloudelle. Myös työttömyydessä. Norjasta puhumattakaan.
" Sitä minä en ymmärrä, miksi Euromaiden pitäisi näyttää olevansa parempi - ja miten se mitataan, miksi mitataan...??? "
Sen vuoksi, että jos kerran yhteisvaluutasta on etua, pitäisi sen näkyä. Samoin EU:n jäsenyyden. Kun EU:n ulkopuolisen maan, tai euron ulkopuolisen maan kansalainen vertaa elinolojaan suomenserkkuun, pitäisi eu:n ja euron kovasti mainostetut hyödyt näkyä siten, että elämä meillä olisi parempaa. Jos ei näy, miksi kukaan liittyisi mukaan???
" En tiedä 80-luvun eurooppalaisesta hintatasosta paljoakaan, enkä tekisi mainitsemastasi yksittäistapauksessa "common rulea" - koska en tiedä yksityiskohtia ja
etenkään sen miten asiaa on tulkittu. "
Yksittäistapaukset olivat vain esimerkkinä. Me 80 -luvulla eurooppamatkailua harrastaneet muistamme tilanteen kokonaisuutena. Enää ei suomipojan ostovoima riitä läheskään samaan, se ei ole yksittäistapauksia vaan raakaa faktaa...Siihen ei tilastoja tarvita eikä ne vakuutakaan, jos käytännön realimaailma puhuu omaa kieltään.
" Sen vain tiedän, että Euron myötä suomelaisella valuutalla on paljon vähemmän kilpailijoita - ei tarvise devavoida eikä tehdä valuutan tukiostoja yms. talouspoliittisesti ikäviä asioita. "
Pieni valuutta ei pärjääkään, jos rahamarkkinat ovat vapaat. Niinpä markasta luovuttiin käytännössä 80 -luvun puolivälin jälkeen, kun rahamarkkinoita ja -sääntelyä ruvettiin purkamaan. Pienikin valuutta voi olla hyvä ja toimiva, mutta se pitää silloin suojata. Toisaalta pieni talousalue, joka ei ole kuitenkaan suljettu (p-korean tavoin), vaan suojattu, mutta aktiivinen kauppakumppani, voi olla tosi toimiva ja ketterä maailmanmarkkinoilla.
täyspäinen kommentti, mainio jopa, toivottavasti nähdään tällä palstalla vastaavaa ajattelua enemmänkin;)
Kelluvaa valuuttaa on vähä hankala devalvoida ja tukiostoihin turvautui viimeksi EKP yrittäessään estää "vakaan" euron sukellusta vuosituhannen vaihteessa.
Markkahan jätettiin kellumaan tilapäisenä keinona, koska rahaa tukiostoihin ei enää ollut. EKP:lla resurssit ovat pitää Euro vakaana ovat aivan toista kuin Suomella aikanaan. Koroillahan Suomi on aiemmin markkaa pitänyt vakaana, myös silloin kun se on jätetty kellumaan. Muistatko aikaa kun Suomessa korkotaso oli jopa 15-20% 80-luvun lopulla. Asuntovelkaa olisi aika hilpeää maksella tuollaisilla koroilla..
Muistathan myös että Suomi liittyi EMU:un jo 1999, jolloin markka lakkasi olemasta. Markan kurssi oli kiinteästi sidottu Euroon ja sitä vain käytettiin nimellisenä maksuvälineenä Suomessa. Euron vastustajien suurin älämölöhän alkoi vasta kun vanhat Paavonurmet piti antaa pois. Mistähän se johtuu? EMU ei siis olekaan paha, vaan Euro? Osunko oikeaan?
Syksyllä 91 markka päästettiin kellumaan tilapäisesti, mutta loppuvuodesta 92 se päästettiin kellumaan lopullisesti ja siitä alkoi korkojen lasku, viennin ja sitämyöten talouden voimakas kasvu ja sittemmin myös markan vahvistuminen.
Lopullisen kellumaan päästämisen ja ERM-kytkennän välinen aika ei varmaan sinustakaan ollut aivan huonoa aikaa markan kannalta katsottuna?
Olisin suonut sen jatkuvan.
Kiitoksia vastauksista. Olen lukenut niitä ennakkoluulottomasti ja ajatuksella. Alkuperäisiin kysymyksiini en saanut tyhjentäviä vastauksia. Kylläkin ihan ajattelemisen arvoisia näkökulmia, mutta ei niin tyhjentäviä, että niitä voisi pitää totuutena.
Yhteenvetona voin siis todeta, että hyviä teorioita on esitetty vastaukseksi alkuperäisiin kysymyksiini, mutta ei lähellekään varmoja vastauksia/totuuksia.
Omaa mielipidettä ennakkoluulottomasti muodostaessa on todettava, että yhteisvaluutta saa varauksellisen tukeni, mutta sen hyödyntäminen yhteismarkkina-alueella, kuten koko eu:n mahdollisuuksien hyödyntäminen näyttää aika kehnolta. Samoin vakuuttelut paremmasta elintasosta ja heikosta markasta eivät vakuuta täysin. Sen ymmärrän täysin, että pieni valuutta on heikko valuuttakurssiheilahteluille ja itse asiassa mahdoton säilyttää, kun valuuttasäännöstelystä on luovuttu. Pienen valuutan elinehto on rahamarkkinoiden säännöstely, jolla pystytään torjumaan keinottelu. Jos sitä ei haluta harrastaa, tarvitaan yhteisvaluuttaa. Mitä taas tulee markan vahvuuteen ostovoiman näkökulmasta, siltä havainnolta ei voi välttyä, että markka-aikana suomalaisen ostovoima oli pääosin paljon parempi ulkomailla.
Eli yhteisvaluutta ja EU ovat periaatteessa hyviä asioita. Käytännössä näytetään olevan todella kaukana siitä, että niiden mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää. Tavaroiden, palveluiden, pääoman ja ihimisten vapaa liikkuminen, saati sitten vapaa yrittäjyys ja ammatinharjoittaminen on nykyisessä "suunnitelmataloudessa" miljoonine direktiiveineen vain utopiaa.