Kuinka moni oivalsi hakea ristiin Kauppakorkeaan ja Hgin yliopistoon lukemaan markkinointia/ Elintarvike-ekonomiaa/ metsäekonomiaa/ ympäristöekonomiaa / Kuluttajaekonomiaa?
Omassa kaveripiirissäni ei kukaan muu (onneksi) ollut tajunnu, että myös yliopiston puolella voi opiskella ekonomiaa. Ja sinne on helpompaa päästä kuin HKKK. Siis tiedekunta on maatalous-metsätieteellinen.
Itse huomasin noi aineet ihan sattumalta googlettamalla ja kävin niiden sivuilla katsomassa infoo. Nyt on pääsykokeet takana ja melko varma sisäänpääsy tiedossa. Ootan toki myös HKKK tuloksia, mutta sinne on niin kova tunku, että epäilempä että tärppää.
Eli lähden todnäk syksyllä kattelemaan meininkiä Viikkiin ja sieltä sitten ehkä joskus hotelli-ravintola johtotehtäviin tai metsäteollisuuteen. Ei paha, kun tarkemmin ajattelee.
Omassa kaveripiirissäni ei kukaan muu (onneksi) ollut tajunnu, että myös yliopiston puolella voi opiskella ekonomiaa. Ja sinne on helpompaa päästä kuin HKKK. Siis tiedekunta on maatalous-metsätieteellinen.
Itse huomasin noi aineet ihan sattumalta googlettamalla ja kävin niiden sivuilla katsomassa infoo. Nyt on pääsykokeet takana ja melko varma sisäänpääsy tiedossa. Ootan toki myös HKKK tuloksia, mutta sinne on niin kova tunku, että epäilempä että tärppää.
Eli lähden todnäk syksyllä kattelemaan meininkiä Viikkiin ja sieltä sitten ehkä joskus hotelli-ravintola johtotehtäviin tai metsäteollisuuteen. Ei paha, kun tarkemmin ajattelee.
Vastaukset 7
Vanhimmat
HY:n kansantaloustieteessä (Valtiotieteellinen) oli sama pääsykoekirja kuin kauppakorkeisiin, ja hakijamäärä nousi viime vuodesta 106,2 % (289 -> 600)... En keksi mitään muuta syytä moiselle nousulle kuin kauppakorkean hakijat.
Sinänsä kilpailu on hyvästä, mutta hieman kismittää moinen ennätys omana hakuvuonna. Haen siis itse HY:n kansikseen, en kauppakorkeaan.
kuin oikis vs. Joensuun "oikis". Ekonomitutkinto kauppakorkeasta on arvostetumpi ja tunnetumpi ja antaa yleisemmän tutkinnon kuin ns. lehmätieteellinen, josta valmistuu suhteellisen kapealle sektorille.
Lisäksi esim. kielten, opetuksen kehittämisen ja opetuksen laadun osalta HSE on aivan eri tasolla kuin yliopisto, joka laahaa järjestelmänä abt keskiajalla.
Jos itse hakisin nyt kauppikseen, hakisin ehdottomasti HSE ja sitten varavaihtoehtona joku maalaiskauppis, tuskin edes harkitsisin Helsingin yliopistoa. Ai miksi? Opiskelen HY:llä ;-)
Onkohan kukaan tutkinut kiinteistötalouteen TKK:lle hakeneiden määrää tänä vuonna. Sinne oli myös sama kansiksen kirja. Piti tosin tehdä siihen perustuvan kokeen lisäksi dia-yhteisvalinnan matematiikan koe, mutta pitkän matikan suorittaneellehan se ei ole mikään mahdottomuus.
Hyvä kirja sinänsä se Taloustiede, joten ei ihme, että suositaan pääsykokeissa ja vielä kurssikirjanakin monissa oppilaitoksissa.
Sinulla taitaa olla aika ruusuiset kuvitelmat HSE:stä. Itse opiskelen myös HY:lla, enkä vaihtaisi Suomessa toiseen (olen muuten tehnyt opintoja myös toisessa). En opiskele lehmätieteellisessä, joten jos sitä käytät verrokkina, niin seuraava puheenvuoroni menee ohi keskustelun.
Mitä tulee ensinnäkin kieliin, niin HY:n kielikeskus on maan suurin, ja tarjonta huomattavasti laajempi kuin HSE:ssä. Ja syvempää ymmärrystä kielistä ja kulttuureista on tarjolla filologian opinnoissa.
Sivuainetarjonta on myös omalla tasollaan kaikkiin muihin kotimaan yliopistoihin verrattuna, HSE:n kapeasta erityisalueesta puhumattakaan.
Opetuksen kehittämistä ja laatua on vaikeaa, ellei mahdotonta konkreettisesti verrata. Voisitko kertoa esimerkkejä? Itse en tuohon muuta osaa sanoa kuin, että Suomen (tiedealojen) professorien parhaimmisto lienee enimmäkseen keskittynyt HY:hyn, HSE:hen ja TKK:lle. Tosin Hanken pystyy tässä laittamaan HSE:lle kampoihin, jos eri vertailuihin on uskomista*.
Olennainen ero kuitenkin on, että HSE on bisneskoulu, jossa painottuu soveltaminen. HY on selkeästi perustutkimukseen keskittynyt, kauppa ja tekniikka ovat sen ulkopuolella. On preferenssikysymys, kumpaa opinahjoltaan kaipaa. Mutta sallinet, että nokitan hieman tuohon heittoon "keskiajasta". Kauppatieteitä taas on sanottu konsulttiopeiksi, joilla ei ole paljon tekemistä tieteen kanssa.
*Ks. esim. HSE:n Puttosen:
http://lta.hse.fi/2007/1/lta_2007_01_d7.pdf
Listaaminen on kivaa, joten tässä tulee. HY:n vaihtaisin ulkomailla (ainakin) näihin:
Ranska
------
L'École normale supérieure, rue d'Ulm/Paris
La Sorbonne (Pariisin numeroidut yliopistot)
HY:n päälle sopisi jatkokoulutus L'École nationale d'administrationissa
Iso-Britannia
-------------
Cambridge
Oxford
LSE
University College London
Yhdysvallat
-----------
Harvard
Stanford
UC Berkeley
Yale
Princeton
UCLA
MIT
Cornell
Columbia
Chicago
Jos HY ei riitä, niin kannattaa hakea esimerkiksi johonkin näistä, pääaineesta riippuen.
Yliopistojen rankingit ovat aina epämääräisiä, mutta jo pelkän rahoituksen perusteella tulee suuria eroja. Tulevaisuudessa Suomessa VOI olla tilanne, jossa Aalto-korkeakoulun (lisärahoituksen) mukana HSE nousee HY:tä korkeammalle tasolle, mutta nykyisellään en menisi sanomaan moista.
tättädää, voisitko laittaa linkin jossa näkyvät nuo samat HY:n vaihtokoulut, on nimittäin sen verta nimekkäitä nuo listaamasi yliopistot että ei heti uskois noiden olevan HY:n vaihtolistalla...
En puhunut vaihto-opiskelusta vaan yliopiston vaihtamisesta.
Mutta joitakin noista kyllä löytyy vaihto-opiskelupaikkana, yleensä kahdenvälisinä (koskee tiettyjä laitoksia/tiedekuntia). Vaihtoa harrastetaan erityisesti Euroopan sisällä. Pikaisesti löysin seuraavat:
École Normale Supérieure, Paris (sic): fysikaalisten tieteiden laitos, sosiologian laitos
Sorbonne/Pariisin yliopisto: löytyy useampaankin Pariisin Sorbonne-yliopistoista (Paris I-XIII), monelta laitokselta
Cambridge: oikeustieteellinen
University College London: poliittinen historia
UC Berkeley: 1 yleinen paikka (graduate-taso)
Virginia Techiin on myös 1 yleinen paikka
Vaihtopaikoista löytyy tietoa tiedekuntien ja laitosten sivuilta. Keskitetyt tiedot löytyvät vain HY:n intranetistä, Almasta, joten ilman tunnusta ei pääse katsomaan: https://portal-08.it.helsinki.fi/doclink/89019 (tuossa Euroopan Erasmus).