Tasapainoilua pakonomaisen urheilun ja ahmimisen välillä

Ex -täydellisen vartalon om...

Haluaisin tässä vain kertoa omaa tarinaani ja saada kannustavia/hyödyllisiä/opettavaisia kommentteja.

Olen entinen,- voi kai sanoa huippu-, urheilija.
Vaikean elämäntilanteen seurauksena urheilu jäi, ja tilalle astui ahminen. Saatan päivän aikana mättää 15-20 palaa leipää, 2/3 pakettia voita, kauheat keot leikkeleitä ym., litran jäätelöä, 1-2 pellillistä pikkuleipiä ja vielä jauhoja tai mysliä suoraan kaapista.Syöpöttelyä on nyt jatkunut puolisen vuotta ja paino noussut n. 10 kg.

Olen paljon pohtinut ahmimistani ja olen pystynyt jäsentämään sen syyt ja seuraamukset hyvin päässäni. En vain osaa noudattaa kaavaani käytännössä! Tiedän liikunnan olevan minun kohdallani paras keino syömisen khallitsemiseksi, en halua pilata liikunnan tuloksia ahmimalla. Motivaatio ei vain riitä liikkumiseen! Mitä voisin tehdä että saan ongelmani hallintaan?

8

1413

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Se sama

      Tahtoisin vielä lisätä että välillä minulle tulee vieläkin niitä pakonomaisen liikunnan kausia, (ennen liikuin pakonomaisesti koko ajan).
      Miten saisin tämän kyltymättömän liikunnantarpeen pysyvän jatkuvassa "on-tilassa"?
      Tiedän että pakonomainen liikkuminen on haitallista, mutta koen sen ainoaksi keinoksi ahmimisen hallintaan saamiseksi.

      • luna89

        Saatan olla hieman huono vastaamaan (tilanteeni ei ole ihan sama kuin sinulla -> sairastan anoreksia... lasken kalorit tarkkaan.. pihtaan syömisestä päivällä ja ahmin koko illan)
        Olen myös ollut kilpaurheilija. Olen ollut 2 vuotta pois kilpailuista sairauksien takia. Minullakin on pakonomainen tarve liikkua, mutta kun syön päivisin liian vähän en jaksa treenata, siitä seuraa ahdistus ja itsesyyttely. Illalla ahmin hullun lailla pahaan olooni, sillä päivän olen näännyttänyt itseni. Saan syödessä tyydytystä, mutta sen jälkeen ahdistaa. Varsinkin kun olen ymmärtänyt, että on ihan kamalaa ja turhaa elää pelkästään illan syömisorgioille. Olen todella yrittänyt taistella tätä kierrettä vastaan ja välillä onnistunutkin irtautumaan tästä hetkeksi. Minusta paras keino on vaan yrittää järkeillä itse ja taistella ongelmaa vastaan eikä itseään. Olen yrittänyt opetella myöntämään ongelmani ja sillä tavoin tunnistaa sen ja päästä eroon. Miulla myös auttoi se, että kerroin asiasta eräälle läheiselle ihmiselleni, joka ei pakottanut mihinkään toimenpiteisiin vain ymmärsi minua ja mikä tärkeintä ei tuominnut sillä häpesin tätä omituista syömiskäyttäytymistäni ihan kamalasti. Voimia siulle ja uskoa!


      • sudenkuopassa ja syvällä...

        haluaisin jutella kanssasi ja vaihtaa ajatuksia koska kärsin samanlaisesta ongelmasta...haluaisitko antaa sähköposti osoitteesi??


      • keskustelun aloittaja
        sudenkuopassa ja syvällä... kirjoitti:

        haluaisin jutella kanssasi ja vaihtaa ajatuksia koska kärsin samanlaisesta ongelmasta...haluaisitko antaa sähköposti osoitteesi??

        Anteeksi, oon ollu yli kuukauden ilman nettiä enkä oo siis lukenu tätä sivua.
        Haluisitsä antaa sun sähköposti s&s, ku mun sähköpostiosoittees on mun nimi, enkä haluu et koko Suomi24 saa tietää mun henkilöllisyyden...


      • vastaile pian:)
        keskustelun aloittaja kirjoitti:

        Anteeksi, oon ollu yli kuukauden ilman nettiä enkä oo siis lukenu tätä sivua.
        Haluisitsä antaa sun sähköposti s&s, ku mun sähköpostiosoittees on mun nimi, enkä haluu et koko Suomi24 saa tietää mun henkilöllisyyden...

        os. on [email protected]


      • Se sama
        vastaile pian:) kirjoitti:

        os. on [email protected]

        Kiva, kiitos! Laitan sulle viestiä! :D


    • seew

      No joo, mulla on noussu nyt kahen kuukauden aikana paino 10kg. Niin että kukahan tässä ahmii paljon.. Ja ikää oli 15

      • niinnoh

        Varmaan eri asia lihota anorektisista kuin normaalipainoisen/lievästi ylipainoisen mitoista 10kg.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä sä pelkäät

      Ettei tää etene?
      Ikävä
      105
      3651
    2. Satuit vain olemaan

      Ensimmäinen joka avasi minussa sen nähdyksi ja rakastetuksi tulemisen puolen. Pitäisi vain muistaa että et ole ainoa. Se
      Ikävä
      47
      2590
    3. Vieläkö toivot, että kuulisit

      Minusta? Vai suutuitko kun en pystynyt vastaamaan sinulle?
      Ikävä
      98
      2370
    4. 24/7 sinä mielessä, ihan jatkuvalla syötöllä

      Aamulla herätessä, päivällä melkein nonstop, illalla nukkumaan mennessä, öisin herätessä. Mikä viddu tässä on 🤣
      Ikävä
      40
      1924
    5. Jotain pitää nyt keksiä että sinut näkisi

      Ensiviikolla viimeistään. Tälle on pakko saada kunnon piste tai sitten aloitetaan loppuelämä yhdessä, tulen hulluksi muu
      Ikävä
      26
      1614
    6. Rakastan sua

      Tänäänkin, eilenkin, varmaan huomennakin..
      Ikävä
      27
      1512
    7. Mulla tulee vaan niin

      Paha olo siitä mitä teidän välillä on. Vaikka se on sun päätös mitä haluat. Tuntuu että menetän jotakin vaikka tiedän et
      Ikävä
      21
      1458
    8. En tunne, en ymmärrä

      enkä muista 😱
      Ikävä
      22
      1298
    9. Olikohan se

      Kuitenkin niin, että kiinnostuit minusta ihan tosissaan. Loukkaannuit, kun en ollutkaan valmis tapaamaan sinua.. Pelkäsi
      Ikävä
      8
      1231
    10. Mitkä olivat viimeiset sanasi ikävoinnin kohteellesi

      Ja milloin? Mitä olisit sanonut jos olisit tiennyt että ne jäävät viimeisiksi -ainakin toistaiseksi?
      Ikävä
      67
      1185
    Aihe