Kordelinin väitetään tapetun Venäläisten matruusien toimesa Mommilassa 1917.Murha oli lähtölaukaus kansalaissodalle ja kiihdytti suuresti mieliä ja muokkasi asenteita.Mutta olivatko matruusit Venäläisiä.Tai edes punaisia vaan aivan päinvastoin...
Vuoden 1905 alussa Hohenthal liittyi Aktiivisen Vastustuspuolueen taistelujärjestöön. Bobrikovin saatua surmansa aktivistien piti miettiä uusia kohteita. Sopivaksi henkilöksi valittiin prokuraattori Eliel Soisalon-Soininen. Ylimpänä lainvalvojana ja kenraalikuvernöörin alaisena työskennellyttä Soisalon-Soinista pidettiin venäläisen sortovallan edustajana. Hohenthal otti hänen murhansa hoitaakseen.
Hohenthal kävi tammikuussa 1905 Pietarissa hankkimassa itselleen kaartinupseerin univormun. Hän aikoi pyrkiä Soisalon-Soinisen puheille upseeriksi naamioituneena, ja univormun oli näytettävä aidolta, ettei se olisi herättänyt turhaa huomiota epävakaassa suuriruhtinaskunnassa. Paluumatka laittoman univormun kanssa onnistui hyvin; laukkuja ei tarkastettu tullissa, vaikka elettiinkin Pietarin Verisunnuntain jälkeistä aikaa. Santarmien leimaama lupapaperi avasi tulliportin keisarikunnan ja Suomen suuriruhtinaskunnan välisellä rajalla.
Helmikuun 6. päivän aamulla 1905 Lennart Hohenthal heräsi omien sanojensa mukaan vahvana ja levänneenä. Hän puki päällensä upseerin univormun ja jäi odottamaan tietoa prokuraattorin tapaamisesta. Pian tulikin tieto, että tapaaminen oli mahdollista puoli yhdeltätoista aamupäivällä. Hohenthal liikkui jalan pitkän matkaa eksyttääkseen poliiseja, kunnes hän kutsui vossikan ja ajoi sillä Soisalon-Soinisen asunnolle Bulevardille. Poliisi vartioi asuntoa prokuraattorin saamien tappouhkausten vuoksi, mutta Hohenthalin univormu teki tehtävänsä. Jo matkalla näytti upseerin nuttu turkiskauluksineen toivotun tenhovoimansa. Isvossikka suoritti tehtävänsä moitteetta ja passipoliisit tekivät katuvierillä tavattoman jäykkinä smirnoota. Prokuraattorin asunnon edessä seisoi passipoliisi vahdissa. Ajaessani pääsisäänkäytävän eteen hän kiiruhti auttamaan minua nousemaan pois reestä.
Hohenthal soitti Soisalon-Soinisen ovikelloa, jolloin lakeijaksi pukeutunut poliisi tuli avaamaan oven. Hän antoi miehelle käyntikortin, jossa luki Alexander De Gadd, Lieutenant de la Garde, St. Petersbourg, ja pyysi päästä prokuraattorin puheille. Hohenthal ohjattiin työhuoneeseen. Kun Soisalon-Soininen astui huoneeseen toisesta ovesta, Hohenthal veti esiin pistoolin ja ampui sillä yhteensä kahdeksan laukausta tätä kohti. Prokuraattori tuupertui maahan. Valepukuinen poliisi ryntäsi paikalle ja työhuoneessa alkoi kiivas laukaustenvaihto. Paikalle riensi myös prokuraattorin 17-vuotias poika John pistooli kädessä ja alkoi tulittaa Hohenthalia. Hohenthal sai pari suhteellisen vaaratonta osumaa jalkaansa ja vietiin sairaalaan tiukasti vartioituna. Paikalle kutsuttu lääkäri totesi Soisalon-Soinisen kuolleeksi.
Vuoden 1905 alussa Hohenthal liittyi Aktiivisen Vastustuspuolueen taistelujärjestöön. Bobrikovin saatua surmansa aktivistien piti miettiä uusia kohteita. Sopivaksi henkilöksi valittiin prokuraattori Eliel Soisalon-Soininen. Ylimpänä lainvalvojana ja kenraalikuvernöörin alaisena työskennellyttä Soisalon-Soinista pidettiin venäläisen sortovallan edustajana. Hohenthal otti hänen murhansa hoitaakseen.
Hohenthal kävi tammikuussa 1905 Pietarissa hankkimassa itselleen kaartinupseerin univormun. Hän aikoi pyrkiä Soisalon-Soinisen puheille upseeriksi naamioituneena, ja univormun oli näytettävä aidolta, ettei se olisi herättänyt turhaa huomiota epävakaassa suuriruhtinaskunnassa. Paluumatka laittoman univormun kanssa onnistui hyvin; laukkuja ei tarkastettu tullissa, vaikka elettiinkin Pietarin Verisunnuntain jälkeistä aikaa. Santarmien leimaama lupapaperi avasi tulliportin keisarikunnan ja Suomen suuriruhtinaskunnan välisellä rajalla.
Helmikuun 6. päivän aamulla 1905 Lennart Hohenthal heräsi omien sanojensa mukaan vahvana ja levänneenä. Hän puki päällensä upseerin univormun ja jäi odottamaan tietoa prokuraattorin tapaamisesta. Pian tulikin tieto, että tapaaminen oli mahdollista puoli yhdeltätoista aamupäivällä. Hohenthal liikkui jalan pitkän matkaa eksyttääkseen poliiseja, kunnes hän kutsui vossikan ja ajoi sillä Soisalon-Soinisen asunnolle Bulevardille. Poliisi vartioi asuntoa prokuraattorin saamien tappouhkausten vuoksi, mutta Hohenthalin univormu teki tehtävänsä. Jo matkalla näytti upseerin nuttu turkiskauluksineen toivotun tenhovoimansa. Isvossikka suoritti tehtävänsä moitteetta ja passipoliisit tekivät katuvierillä tavattoman jäykkinä smirnoota. Prokuraattorin asunnon edessä seisoi passipoliisi vahdissa. Ajaessani pääsisäänkäytävän eteen hän kiiruhti auttamaan minua nousemaan pois reestä.
Hohenthal soitti Soisalon-Soinisen ovikelloa, jolloin lakeijaksi pukeutunut poliisi tuli avaamaan oven. Hän antoi miehelle käyntikortin, jossa luki Alexander De Gadd, Lieutenant de la Garde, St. Petersbourg, ja pyysi päästä prokuraattorin puheille. Hohenthal ohjattiin työhuoneeseen. Kun Soisalon-Soininen astui huoneeseen toisesta ovesta, Hohenthal veti esiin pistoolin ja ampui sillä yhteensä kahdeksan laukausta tätä kohti. Prokuraattori tuupertui maahan. Valepukuinen poliisi ryntäsi paikalle ja työhuoneessa alkoi kiivas laukaustenvaihto. Paikalle riensi myös prokuraattorin 17-vuotias poika John pistooli kädessä ja alkoi tulittaa Hohenthalia. Hohenthal sai pari suhteellisen vaaratonta osumaa jalkaansa ja vietiin sairaalaan tiukasti vartioituna. Paikalle kutsuttu lääkäri totesi Soisalon-Soinisen kuolleeksi.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Alfred Kordelin murhattiin 7.11. 1917 yhdessä kolemn muun henkilön kanssa. Murahaajina olivat punaiset matruusit paikallisten punikkien tukemina. Surmatyö oli esimerkki niistä lukuisista väkivallanteoista, joita nyt yritetään todistaa tekemättömiksi ja kiinnittää kaikki huomio valkoisten kostotoimiin.
Matruuseilla ja Kordelinilla ei ollut 7.11. päivällä mitään hätää, kun he olivat kartanossa nauttimassa tarjoilusta. Vasta suojeluskuntalaisten saapuminen paikalle määräilemään johti laukaustenvaihtoon, jossa Kordelin sai maistaa luotia. Jos skyddskår olisi pysynyt poissa, ei kukaan olisi ampunut Kordelinia mihinkään kehon osa-alueeseen.
Kordelinhan siinä syyllinen. Mitä meni luodin tielle.
No noinhan ne valkoisen terrorin puolustelijoiden "oma vika"-teoriat punaisten suhteen yleensä menevät.
Ja nyt punaisten puolustajat turvautuvat samaan?
Kordelinia oltiin kuljettamassa asemalle,kun laukaustenvaihto alkoi. Tällöin punainen kyytimies teloitti Kordelinin. Se oli tarkoitus muutenkin, aikaistui vain.
Miksi punaiset olisivat Kordelinin ampuneet jos hän oli mukava mies ja aina kohdellut alaisiaan reilusti? Ammuttiin vain sellaisia jotka olivat unohtaneet lain noudattamisen itse ja kohdelleet alaisiaan huonommin kuin koiriaan.
” Miksi punaiset olisivat Kordelinin ampuneet jos hän oli mukava mies ja aina kohdellut alaisiaan reilusti? ”
Siksi, että he surmasivat KAIKENLAISIA valkoisiksi otaksumiaan!
”Ammuttiin vain sellaisia jotka olivat unohtaneet lain noudattamisen itse ja kohdelleet alaisiaan huonommin kuin koiriaan.”
Päinvastoin! Humalainen joukko ampui aina kun pystyi! Juuri SE teki loppuselvitykset vuoden 1918 puolella niin katkeraksi!
Sinun tekstejä lukiessa syntyy väkisinkin vaikutelma, että valkoisten tullessa Etelä-Suomeen täällä ei ollut hengissä enää ketään muita kuin punaisia ja heidän kannattajiaan. Kaikki muut olivat humalaiset ampuneet.
Onneksi suurin osa punakaartista joutui taistelemaan valkoista armeijaa vastaan, joten murhaajaporukat ennättivät tappaa "vain" 1600 ihmistä. Sekin riitti nostamaan melkoisen vihan noiden surmattujen ystävien ja sululaisten keskuudessa.
Ne ampuivat sen etsiessään elintarvikkeita. Elintarvikkeissa selviytymisvietti vei voiton, koska niitä oli maataloudelle sopimattomassa maassa niin vähä.n
”Sinun tekstejä lukiessa syntyy väkisinkin vaikutelma, että valkoisten tullessa Etelä-Suomeen täällä ei ollut hengissä enää ketään muita kuin punaisia ja heidän kannattajiaan. Kaikki muut olivat humalaiset ampuneet.”
Ei suinkaan. Murhia tapahtui rajallinen määrä!
SEN SIJAAN sinun tekstejäsi lukiessa tulee siihen käsitykseen, että punaiset tekivät vain ’jaloja ja oikeutettuja’ murhia! Niin ei KOSKAAN ole olipa kyse kummasta osapuolesta hyvänsä!
Sekin lienee selvää, että murhat luovat vastapuolessa kostonhalua.
” Ne ampuivat sen etsiessään elintarvikkeita. Elintarvikkeissa selviytymisvietti vei voiton, koska niitä oli maataloudelle sopimattomassa maassa niin vähä.n”
Ontuva selitys! Tuskinpa vangittu Kordelin esti ruuan saamista aseistetulta joukolta!
"Murhia tapahtui rajallinen määrä!"
Kas kummaa, ihan uusi tieto minulle. Johtunee kai siitä kun olen lukenut vain valkoisia historiankirjoja. Niistä saa ihan eri kuvan.
” "Murhia tapahtui rajallinen määrä!"
Kas kummaa, ihan uusi tieto minulle. Johtunee kai siitä kun olen lukenut vain valkoisia historiankirjoja. Niistä saa ihan eri kuvan.”
Kiistätkö asian, Tarkkispoika? Eli väität, että murhia tapahtuikin rajaton määrä... niinkö? Silloinhan olisi kaikki kuolleet? Ei ole taas järkeä jutuissasi!
Kartanonherraa surkuteltiin samaan aikaan kun Tampereella nuoret tytöt antoivat pimpukkaa jopa venäläisille leivän palasesta.
Murha on aina peruuttamaton tapahtuma satunnaiseen jakeluun verraten...
Eli vertailussa mielestäsi kuolema murhattuna ei ollut mitään verrattuna siihen, että ’antoi’ venäläiselle?
Sinulla on hieman liukuva asteikko?
----Siksi, että he surmasivat KAIKENLAISIA valkoisiksi otaksumiaan!-----
Nazipropagandaa taas, jos noin olisi niin kuolleita olisi E-Suomessa tullut muutama sata tuhatta.
----Siksi, että he surmasivat KAIKENLAISIA valkoisiksi otaksumiaan!-----
Nazipropagandaa taas, jos noin olisi niin kuolleita olisi E-Suomessa tullut muutama sata tuhatta.
Tiltu ei hallitse suomen kieltä kunnolla?
Sana ”kaikenlaisia” ei ole = kaikki! Pelkkä epäily riitti!
Yrität kieroilla, kyllä tarkoitit, että ammuttiin kaikki epäillyt. Miksi olisivat rajoittaneet intoaan jonkun kohdalla?
Siksi, että on vähemmän rasittavaa epäillä jotakuta henkilöä laillisen hallituksen kannattajaksi, kuin oikeasti ryhtyä ottamaan tätä kiinni. Lisäksi moni valkoinen oli aseistettu, eikä ollut lainkaan innostunut matkasta punaisen hallinnon esikuntaan (joka oli tavallinen syy, jonka punaiset murhaajapartiot uhreilleen ilmoittivat).
Tapahtumasta on tehty jopa Jörn Donnerin toimesta elokuva. Venäläiset vallankumous-sotilaat olivat kuljettamassa Kordelinia kuulusteluihin hevoskärryllä kun he joutuivat tulitaisteluun Suojeluskunnan kanssa. Tällöin yksi matruuseista surmasi kärryillä istuvan Kordelinin lähilasuksauksella päähän!