Karjalankannaksen asutuksesta saadaan uutta tietoa:
- Pysyvä maanviljelys alkoi Kannaksella 1000-luvulla ja samaan aikaan ovat syntyneet pysyvät kalmistot, jotka olivat paikalla kiinteästi asuvan väestön kyliä. Nimenomaan maanviljelys on sellainen tekijä, joka piti väestön paikoillaan, sanoo Venäjän tiedeakatemian arkeologi Alexander Saksa.
Uusi tutkimustieto muuttaa käsityksiä Karjalan esihistoriasta:
Juuri maatalouden kehitys johti väestön vaurastumiseen ja lisääntymiseen - asutus siirtyi vähitellen myös kannaksen keskiosiin. Samalla kehittyi kyläasutus. Uusi tutkimustieto ja tulevien kesien lisäkaivaukset voivat muuttaa käsitystä Karjalan esihistoriasta.
Uutta tietoa on luvassa myös Viipurista:
Myös Viipurin kaupungissa jatkuvat tulevina kesinä arkeologiset kaivaukset, jotka muutama vuosi sitten toivat esiin muun muassa 1200-luvulta peräisin olevan puukaupungin. Tänä vuonna työt jatkuvat Torkkelinpuistossa.
http://www.rusin.fi/kulttuuriuutiset/7_2004/viipuri.html
Suomalais-venäläinen hanke Karjalan esihistorian tutkimiseksi Laatokan Karjalassa, Karjalankannaksella ja Pietarin alueella on jatkunut jo kymmenisen vuotta:
http://www.helsinki.fi/arkeologia/karjalankannas.htm
- Pysyvä maanviljelys alkoi Kannaksella 1000-luvulla ja samaan aikaan ovat syntyneet pysyvät kalmistot, jotka olivat paikalla kiinteästi asuvan väestön kyliä. Nimenomaan maanviljelys on sellainen tekijä, joka piti väestön paikoillaan, sanoo Venäjän tiedeakatemian arkeologi Alexander Saksa.
Uusi tutkimustieto muuttaa käsityksiä Karjalan esihistoriasta:
Juuri maatalouden kehitys johti väestön vaurastumiseen ja lisääntymiseen - asutus siirtyi vähitellen myös kannaksen keskiosiin. Samalla kehittyi kyläasutus. Uusi tutkimustieto ja tulevien kesien lisäkaivaukset voivat muuttaa käsitystä Karjalan esihistoriasta.
Uutta tietoa on luvassa myös Viipurista:
Myös Viipurin kaupungissa jatkuvat tulevina kesinä arkeologiset kaivaukset, jotka muutama vuosi sitten toivat esiin muun muassa 1200-luvulta peräisin olevan puukaupungin. Tänä vuonna työt jatkuvat Torkkelinpuistossa.
http://www.rusin.fi/kulttuuriuutiset/7_2004/viipuri.html
Suomalais-venäläinen hanke Karjalan esihistorian tutkimiseksi Laatokan Karjalassa, Karjalankannaksella ja Pietarin alueella on jatkunut jo kymmenisen vuotta:
http://www.helsinki.fi/arkeologia/karjalankannas.htm
Vastaukset 4
Vanhimmat
siihen asti eli kuinka Karjalan Kannaksella on eletty ennen vuotta 1000 jKr?
Karjalankannaksella on liikkunut ihmisiä heti jääkauden jälkeen – jo 10.000 vuotta sitten. Tästä todisteena on muun muassa maamme vanhin arkeologinen löytö - kalastusverkko, joka on tänäkin päivänä nähtävissä Kansallismuseossa.
Antrean/Vuoksenrannan Korpilahdelta (Lazurnoe) suosta vuonna 1913 löytynyt kalastajan verkko siihen kuuluvine osineen ja työkaluineen on ajoitettu n. 8300 eKr. kivikaudelta.
Ja varsinkin kampakeraamiselta ajalta (n. 5000—3000 eKr.) esinelöytöjä on todella paljon. Etenkin Laatokan ja Suomenlahden välisen saaristoisen salmen rannoilla edullisia asuinpaikkoja oli runsain mitoin."
Viite, esim.:
Professori Pirjo Uino: Karjalankannaksen ja Laatokan Karjalan muinaistutkimuksesta
http://carelia.onego.ru/2001-12/29.html
Suomen asutusta pronssikaudella:
http://www.nba.fi/kuvat_iso/dac72495.gif
Itä-Karjalassa ja Laatokalla suomalais-venäläinen arkeologinen tutkimus on ollut käynnissä vasta kymmenkunta vuotta. Mutta jo nyt on tehty löytöjä, jotka mullistavat koko maamme asutushistorian!
yms. löytyy jonkin verran tietoa tuolta argeologiapalstan keskustelusta.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000545&posting=22000000027576800
"Mutta... eikö ennen 1300-lukua Suomessa ollut idän kirkon ja Novogorodin vaikutusta?"
Koska todellakin me olemme jo ennen maamme itsenäistymistä 1917 tunteneet mm. tuon Sakari Pälsin löytämän Antrean kalastusverkon sekä paljon, paljon muutakin esihistoriastamme.
Samoin historiallinenkin aika alkoi sekin Karjalassa satojakin vuosia ennen kuin Sveanmaalla.
Valitettavasti on vain niin, että suuren yleisön tietoisuudessa jonkinlainen uusfredenthalilainen henki elää voimakkaana - vieläkin.
Onneksi kuitenkin professorit eri puolilla maailmaa Suomen ulkopuolella - Venäjällä, Norjassa, Tanskassa, Hollannissa, Saksassa, Itävallassa - saavat tutkimustuloksensa julkaistuiksi ja myös laajempaan tietoisuuteen.
Emme me suomalaiset ja karjalaisetkaan sulaudu lopullisesti Ruotsiin ja häviä sittenkään maan kamaralta.