Meillä on toivo

Mitäs tykkäät Jobin kirjasta?

superfunnyman kirjoitti:

Mitäs tykkäät Jobin kirjasta?

Paljon puhutaan ja kirjoitetaan siitä, miksi syytön kärsii. Job oli syytön. Hän oli hurskas mies, eli mallikelpoista elämää, kuitenkin hän menetti kaiken. Jumala antoi Paholaisen viedä häneltä kaiken muun, paitsi hänen henkeään. Sitten vielä ystävät tulivat ilkkumaan häntä ja syyttämään.

Me ihmiset syytetään pienistä ja suurista vastoinkäymisistä Jumalaa. Vaikka Jumalaa ei muuten muistettaisikaan, niin Hänet muistetaan siinä vaiheessa, kun menee huonosti, ja sitten syytetään Häntä.

Job ei syyttänyt kuitenkaan Jumalaa. Kuunneltuaan ystäviensä toruja, hän keskusteli Jumalan kanssa, ja totesi, että "korvakuulolta vain oli Jumalasta ennen kuullut, mutta nyt olivat hänen silmänsä vasta Hänet nähneet". Job nöyrtyi Jumalan edessä, ja Jumala korotti hänet. Job parani ja sai kaikkea kaksin verroin enemmän kuin mitä hänellä oli aiemmin ollut.

Maru.anne kirjoitti:

Paljon puhutaan ja kirjoitetaan siitä, miksi syytön kärsii. Job oli syytön. Hän oli hurskas mies, eli mallikelpoista elämää, kuitenkin hän menetti kaiken. Jumala antoi Paholaisen viedä häneltä kaiken muun, paitsi hänen henkeään. Sitten vielä ystävät tulivat ilkkumaan häntä ja syyttämään.

Me ihmiset syytetään pienistä ja suurista vastoinkäymisistä Jumalaa. Vaikka Jumalaa ei muuten muistettaisikaan, niin Hänet muistetaan siinä vaiheessa, kun menee huonosti, ja sitten syytetään Häntä.

Job ei syyttänyt kuitenkaan Jumalaa. Kuunneltuaan ystäviensä toruja, hän keskusteli Jumalan kanssa, ja totesi, että "korvakuulolta vain oli Jumalasta ennen kuullut, mutta nyt olivat hänen silmänsä vasta Hänet nähneet". Job nöyrtyi Jumalan edessä, ja Jumala korotti hänet. Job parani ja sai kaikkea kaksin verroin enemmän kuin mitä hänellä oli aiemmin ollut.

olemme kuitenkin kaikki syyllisiä. "Mutta kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvää on, ei yhden yhtäkään" (Ps.14:3).

Jobin kirjan hengellinen sisältö on siis tämä: Omilla teoilla, omalla hyvällä elämällämme me emme voi koskaan ansaita taivasosuutta. Parhainkin itsevanhurskaus on kuin saastainen vaate Jumalan edessä.

Vasta kun huomaamme Jumalan verrattoman suuruuden ja uskomme itsemme Hänelle, me Hänen ansiostaan, Hänen synnittömän elämänsä ja ristinkuolemansa vuoksi pelastumme ja saamme taivasosuuden.

Maru.anne kirjoitti:

Paljon puhutaan ja kirjoitetaan siitä, miksi syytön kärsii. Job oli syytön. Hän oli hurskas mies, eli mallikelpoista elämää, kuitenkin hän menetti kaiken. Jumala antoi Paholaisen viedä häneltä kaiken muun, paitsi hänen henkeään. Sitten vielä ystävät tulivat ilkkumaan häntä ja syyttämään.

Me ihmiset syytetään pienistä ja suurista vastoinkäymisistä Jumalaa. Vaikka Jumalaa ei muuten muistettaisikaan, niin Hänet muistetaan siinä vaiheessa, kun menee huonosti, ja sitten syytetään Häntä.

Job ei syyttänyt kuitenkaan Jumalaa. Kuunneltuaan ystäviensä toruja, hän keskusteli Jumalan kanssa, ja totesi, että "korvakuulolta vain oli Jumalasta ennen kuullut, mutta nyt olivat hänen silmänsä vasta Hänet nähneet". Job nöyrtyi Jumalan edessä, ja Jumala korotti hänet. Job parani ja sai kaikkea kaksin verroin enemmän kuin mitä hänellä oli aiemmin ollut.

loppusanoissa on jae 42:7
"Ja kun Job rukoili ystäväinsä puolesta, käänsi Herra Jobin kohtalon, ja Herra antoi Jobille kaikkea kaksin verroin enemmän, kuin hänellä ennen oli ollut.

Siunattua yötä kaikille! t.Sirpaleeni

Jobin kirjan kirjoitti:

loppusanoissa on jae 42:7
"Ja kun Job rukoili ystäväinsä puolesta, käänsi Herra Jobin kohtalon, ja Herra antoi Jobille kaikkea kaksin verroin enemmän, kuin hänellä ennen oli ollut.

Siunattua yötä kaikille! t.Sirpaleeni

Ja tosiaan niin Job oli uskovainen mies alun alkaen, hänen uskoaan koeteltiin kovalla kädellä. Ja se KESTI!

Ja sen lisäksi vielä Job rukoili viisastelijoidensa puolesta! Suuri oli Jobin usko! Tuossa vaiheessa moni muu olisi jo ehkä luovuttanut.

Olisiko meistä tuohon? Ensiksikin me emme ehkä ole noin hurskaita? Jobin elämän kuvaus muistuttaa puhtaudessaan Jeesuksen elämää. Jeesus eli synnittömän elämän. Lue: Job.30:10, 23, 29:21-25

Maru.anne kirjoitti:

Ja tosiaan niin Job oli uskovainen mies alun alkaen, hänen uskoaan koeteltiin kovalla kädellä. Ja se KESTI!

Ja sen lisäksi vielä Job rukoili viisastelijoidensa puolesta! Suuri oli Jobin usko! Tuossa vaiheessa moni muu olisi jo ehkä luovuttanut.

Olisiko meistä tuohon? Ensiksikin me emme ehkä ole noin hurskaita? Jobin elämän kuvaus muistuttaa puhtaudessaan Jeesuksen elämää. Jeesus eli synnittömän elämän. Lue: Job.30:10, 23, 29:21-25

että Jeesus ristillä rukoili: "Herra, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät!", kuten Job rukoili ystäviensä puolesta.

Ja siinä, että Jeesus niinkuin Jobkin sai kärsimyksensä jälkeen kaikkea "kaksinverroin enemmän", lue Jes.53:10:

Herra näki hyväksi, että hänet ruhjottiin, että hänet lävistettiin. Mutta kun hän antoi itsensä sovitusuhriksi, hän saa nähdä sukunsa jatkuvan, hän elää kauan, ja Herran tahto täytyy hänen kauttaan...
Minä annan hänelle paikan suurten joukossa, hän saa jakaa saalista mahtavien kanssa."

Jobin kirjan kirjoitti:

loppusanoissa on jae 42:7
"Ja kun Job rukoili ystäväinsä puolesta, käänsi Herra Jobin kohtalon, ja Herra antoi Jobille kaikkea kaksin verroin enemmän, kuin hänellä ennen oli ollut.

Siunattua yötä kaikille! t.Sirpaleeni

kun ihminen on sairauden kourissa, ihminen riisutaan näin. Hän joutuu jättämään tänne maailmaan kaikki rakkaansa, kaiken omaisuutensa, ja terveytensä menettäneenä odottaa kuolemaa, moni tuskissaan janoaa kuolemaa ja odottaa sitä hartaammin "kuin vartijat aamua".

Näin meidät riisutaan. Ja jää vain Jeesus ja Job. Opinkohdilla ei tässä vaiheessa ole enää mitään merkitystä. Jeesuksen sovitustyö on se, joka vie meidät taivaankotiin.

Maru.anne kirjoitti:

että Jeesus ristillä rukoili: "Herra, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät!", kuten Job rukoili ystäviensä puolesta.

Ja siinä, että Jeesus niinkuin Jobkin sai kärsimyksensä jälkeen kaikkea "kaksinverroin enemmän", lue Jes.53:10:

Herra näki hyväksi, että hänet ruhjottiin, että hänet lävistettiin. Mutta kun hän antoi itsensä sovitusuhriksi, hän saa nähdä sukunsa jatkuvan, hän elää kauan, ja Herran tahto täytyy hänen kauttaan...
Minä annan hänelle paikan suurten joukossa, hän saa jakaa saalista mahtavien kanssa."

Jeesuksen elämään on kuitenkin vain Maru.annen subjektiivinen arvo tai paremminkin yksi ajatus asiasta.

että toivo ei saata häpeään.

Room. 8:24
Sillä toivossa me olemme pelastetut, mutta toivo, jonka näkee täyttyneen, ei ole mikään toivo; kuinka kukaan sitä toivoo, minkä näkee?