Kertoisitteko viisaammat - ja sitähän te kaikki puupäät tietenkin olette ainakin olevinanne mikäli keskustelu saavuttaa saman tason kuin aiemmissa viesteissä ;) että mitenkä toteutetaan vesikiertoisen lattialämmityksen ja suoran sähkön avioliitto käytännössä? Suoran sähkön ja lattialämmityksen lattialämmityskaapeleilla tunnen kyllä ja ymmärrän että varaajakin saadaan sähkövastuksilla lämpenemään, mutta mitenkä siis tuo vesikiertoinen lattialämppäri? Ja kannanottoja siihen, että onko sellainen ylipäätään kannattavaa! Visioin vesikiertoisen lattialämppärin ja suoran sähkön naittamista sen takia, että haluaisin alkuinvestoinneiltaan edullisen ja toimintavarman vaihtoehdon uuteen ok-taloon, kerrosneliöitä alle 160, kuutioista ei tässä vaiheessa hajua - ja kuitenkin epäilyttää tuokin PILP ja IVLP kun ne on suht kalliita pirulaiset. Jos olisivat edullisempia niin saattaisin ottaa mutta nyt arveluttaa. Meinasin että 3500 kg:n takkaleivinuuni Tiileri Tyyne ja sitten vielä tavan ilma-ilmalämpöpumppu ja niiden kaveriksi suora sähkö, mutta vesikiertoinen lattialämppäri siltä varalta, että jos on myöhemmin tarvetta vaihtaa lämmmitysmuotoa.
Näihin kaipaisin asiallisia pohdintoja - ette aina viittis aukoa kaikki päätänne täällä, kun siitä tulee jo lähinnä se vaikutelma, että kuulostaa ihan kuin se toinen pää puhuisi eikä yläpää! Yök sentään.
Vesikierto ja suora sähkö?
17
4402
Vastaukset
- helpoin
ratkaisu on kun laitat jämän tehowatin. sillä lämpiää lattia ja käyttövesi.
- valmistajahan
on tietysti jäspi eikä jämä.
- kätsympi on
valmistajahan kirjoitti:
on tietysti jäspi eikä jämä.
Nibe EVC 13 ja Comapct 300 paketti. Saa 30 litraa isomman varaajan ja nämä ovat erilliskomponentteja joten esim halvan digiajastime sähkökaappiin ohjamaan Compact 300:sta asentaminen on helppoa. Meillä Compcat 300 on päällä vain klo 17-21, pientä säästöä syntyy, koska ei turhaa lämmitetä kattilaa käsien pesun jälkeen.
- halpa lämpö
Jos kaukolämpöä ei ole saatavilla. Paras vaihtoehto on lämmittää vesikierto lattialämmitys suorallasähköllä, paranee tietysti varaavalla takalla ja edelleen ilmalämpöpumppu lisäksi. Hyvä tulee. Meillä on kaukolämmöllä vesikiertolattialämmitys kahdessa kerroksessa (201 m2), kustannus vuodessa n 750 €. Varaavasta takasta ei juuri hyötyä saa, eikä ilmalämpöpumpusta jos sen pistäis (kustannusmielessä)
- Noin halpa?
Meillä on hieman pienempi, 160 neliön talo, aloittamista vailla valmis ja lämmitysjärjestelmää vielä mietin. Onko kaukolämmön osuus todella noin pieni perusmaksuineen kaikkineen? Mitä Q-lukua käytetään 200 neliön talossa? Vesikiertoinen lattialämpö kaukolämmöllä tuntuu tällä hetkellä helpoimmalta ja mukavimmalta.
Ilmalämpöpumppua harkitsemma mukavuussyistä jäähdytykseen, mutta se on kokonaan toinen juttu. - Tätä kyseli alkuperäinen...
Noin halpa? kirjoitti:
Meillä on hieman pienempi, 160 neliön talo, aloittamista vailla valmis ja lämmitysjärjestelmää vielä mietin. Onko kaukolämmön osuus todella noin pieni perusmaksuineen kaikkineen? Mitä Q-lukua käytetään 200 neliön talossa? Vesikiertoinen lattialämpö kaukolämmöllä tuntuu tällä hetkellä helpoimmalta ja mukavimmalta.
Ilmalämpöpumppua harkitsemma mukavuussyistä jäähdytykseen, mutta se on kokonaan toinen juttu.Joo tuo edellä oleva 160-neliöinen talo on siis jonkun toisen kuin meidän, täällä tämä alkuperäinen kyselijä, jolla ei siis mitään mahkuja kaukolämpöön, koska tontti haja-as.alueella. Mitä alunperin kyselin, on siis käytännön toimintaperiaate eikä noita mainoksia Nibestä ja milloin mistäkin. Haluaisin ymmärtää, miten se vesikiertoinen lattialämmitys saadaan toimimaan suoralla sähköllä. Eli sen ymmärrän, että varaajassa käyttövesi lämpiää sähkövastusten avulla, mutta onko lattialämppäriin menevä vesi samaa vettä kuin varaajassa, epäilen että ei, sillä eikös lattialämmityksen piiri ole suljettu ihan jo sen toimintavarmuudenkin takia? Eli mikä lämmittää lattialämmityksen vettä? Onko sille joku oma yksikkö, joka toimii sähköllä? Kiertovesipumppu kaiketi pyörittää sitten sitä vettä, mutta kertokaa joku joka paremmin tämän asian ymmärtää, eikö täällä herranen aika pyöri enää ainuttakaan insinööriä? Ja kerrankin kun sellaista kaivattaisiin! ;)
- ves
Tätä kyseli alkuperäinen... kirjoitti:
Joo tuo edellä oleva 160-neliöinen talo on siis jonkun toisen kuin meidän, täällä tämä alkuperäinen kyselijä, jolla ei siis mitään mahkuja kaukolämpöön, koska tontti haja-as.alueella. Mitä alunperin kyselin, on siis käytännön toimintaperiaate eikä noita mainoksia Nibestä ja milloin mistäkin. Haluaisin ymmärtää, miten se vesikiertoinen lattialämmitys saadaan toimimaan suoralla sähköllä. Eli sen ymmärrän, että varaajassa käyttövesi lämpiää sähkövastusten avulla, mutta onko lattialämppäriin menevä vesi samaa vettä kuin varaajassa, epäilen että ei, sillä eikös lattialämmityksen piiri ole suljettu ihan jo sen toimintavarmuudenkin takia? Eli mikä lämmittää lattialämmityksen vettä? Onko sille joku oma yksikkö, joka toimii sähköllä? Kiertovesipumppu kaiketi pyörittää sitten sitä vettä, mutta kertokaa joku joka paremmin tämän asian ymmärtää, eikö täällä herranen aika pyöri enää ainuttakaan insinööriä? Ja kerrankin kun sellaista kaivattaisiin! ;)
Varaaja, esim. 500 l, on täynnä vettä. Varaajaan on kytketty sähkövastus, joka vastaa suurin piirtein talon lämmitystehoa käyttöveden tehoa
(hyvin vähäinen!). Vastus siis lämmittää varaajaveden ja edelleen käyttöveden lämmönvaihtimen (kierukan) avulla käyttöveden.
Varaajavesi ohjataan sekoituskytkennän avulla
lattialämmitykseen (veden lämpötila maks. 40 oC).
Käyttöveden lämmönsiirrin on varaajan yläosassa
missä on kuuminta vettä. Lämmitysvastusta ohjaa
varaajan ohjaustermostaatti ja lattialämmityspiiriä oma lämmitysutomatiikka. - selostus.
ves kirjoitti:
Varaaja, esim. 500 l, on täynnä vettä. Varaajaan on kytketty sähkövastus, joka vastaa suurin piirtein talon lämmitystehoa käyttöveden tehoa
(hyvin vähäinen!). Vastus siis lämmittää varaajaveden ja edelleen käyttöveden lämmönvaihtimen (kierukan) avulla käyttöveden.
Varaajavesi ohjataan sekoituskytkennän avulla
lattialämmitykseen (veden lämpötila maks. 40 oC).
Käyttöveden lämmönsiirrin on varaajan yläosassa
missä on kuuminta vettä. Lämmitysvastusta ohjaa
varaajan ohjaustermostaatti ja lattialämmityspiiriä oma lämmitysutomatiikka.Jos halvimman ja yksinkertaisimman haluaa, niin esim. 3" putkeen tehdään yhde lämpöparonille (vastus termostaatti), painemittarille, varoventtiilille ja täyttöventtiilille. pumppu toiseen päähän, joka kytketään lattialämmityksen paluu jakotukkiin. ja toinen pää kytketään menopuolelle.
- mainita
selostus. kirjoitti:
Jos halvimman ja yksinkertaisimman haluaa, niin esim. 3" putkeen tehdään yhde lämpöparonille (vastus termostaatti), painemittarille, varoventtiilille ja täyttöventtiilille. pumppu toiseen päähän, joka kytketään lattialämmityksen paluu jakotukkiin. ja toinen pää kytketään menopuolelle.
paisuntasäiliö vielä tuohon systeemiin niin pelaa kunnolla.
- vielä jotain
mainita kirjoitti:
paisuntasäiliö vielä tuohon systeemiin niin pelaa kunnolla.
Ja sitte vielä tietenkii kolmitie venttiilit ja se shuntti.
- yksi juttu vielä...
mainita kirjoitti:
paisuntasäiliö vielä tuohon systeemiin niin pelaa kunnolla.
Ihan Columbona tässä kyselen, että yksi juttu vielä: Kokemusten mukaan (olen talvella ollut pitkiä aikoja talonvahtina miehen velipojan hirsitalossa jossa on suora sähkö lattialämmityskaapeleilla ja Tiilerin Lauri, jota lämmitettiin päivittäin - tuona aikana lattialämmitys ei napsahtanut päälle kuin suljetussa eteistilassa ja khh:ssa toisessa päässä taloa kuin missä takka oli - miten vastaavassa tilanteessa toimii vesikiertoinen lattialämmitys? Olen ymmärtänyt, että sen olisi kesäisinkin hyvä käydä jollain tapaa ettei ala kertymään jotain sakkaa putkistoon - ja entä talvella, miten vesikiertoinen lattialämmitys toimii talvisin, jos termostaatti tulkitsee, että eipä tarvita sähköllä tehtyä lisälämpöä kun tulisija lämmittää? Kiertääkö se vesi kuitenkin koko ajan siellä putkistossa vai miten? Lisää noita hyviä vinkkejä, auttaa oikeasti mua eteenpäin näissä mietinnöissä kun en nyt ehdi tästä lähteä minkään myyjän juttusillekaan.
- unohtunut
vielä jotain kirjoitti:
Ja sitte vielä tietenkii kolmitie venttiilit ja se shuntti.
kolmitieventtiili ja shuntti on tarkoittaa kai samaa asiaa...?? sitä ei tuossa järjestelmässä tarvitse, koska vastuksen termostaatti pitää veden lämpötilan oikeana. oliko muuta viisasteltavaa???
- hdosihfd
yksi juttu vielä... kirjoitti:
Ihan Columbona tässä kyselen, että yksi juttu vielä: Kokemusten mukaan (olen talvella ollut pitkiä aikoja talonvahtina miehen velipojan hirsitalossa jossa on suora sähkö lattialämmityskaapeleilla ja Tiilerin Lauri, jota lämmitettiin päivittäin - tuona aikana lattialämmitys ei napsahtanut päälle kuin suljetussa eteistilassa ja khh:ssa toisessa päässä taloa kuin missä takka oli - miten vastaavassa tilanteessa toimii vesikiertoinen lattialämmitys? Olen ymmärtänyt, että sen olisi kesäisinkin hyvä käydä jollain tapaa ettei ala kertymään jotain sakkaa putkistoon - ja entä talvella, miten vesikiertoinen lattialämmitys toimii talvisin, jos termostaatti tulkitsee, että eipä tarvita sähköllä tehtyä lisälämpöä kun tulisija lämmittää? Kiertääkö se vesi kuitenkin koko ajan siellä putkistossa vai miten? Lisää noita hyviä vinkkejä, auttaa oikeasti mua eteenpäin näissä mietinnöissä kun en nyt ehdi tästä lähteä minkään myyjän juttusillekaan.
jos vesi kulkee kolmitieventtiilin kautta, missä automatiikka ohjaa ulkolämmön mukaan veden lämpöä, niin se sulkee lämmönlähteestä tulevan veden. eli vesi kulkee ainoastaan lattiassa kulkevissa putkissa. lisäksi jakotukissa olevat toimilaitteet saavat huonetermostaatilta käskyn sulkeutua. tällöin vesi kiertää käsikäytöllä olevissa piireissä. jos kaikki piirit ovat toimilaitteilla toimivia, niin jakotukkiin tehdään ohitus, jolloin vesi kiertää sen kautta. eli kesällä vesi kiertää yleensä vain kosteissa tiloissa.
- t.a.p.
Tätä kyseli alkuperäinen... kirjoitti:
Joo tuo edellä oleva 160-neliöinen talo on siis jonkun toisen kuin meidän, täällä tämä alkuperäinen kyselijä, jolla ei siis mitään mahkuja kaukolämpöön, koska tontti haja-as.alueella. Mitä alunperin kyselin, on siis käytännön toimintaperiaate eikä noita mainoksia Nibestä ja milloin mistäkin. Haluaisin ymmärtää, miten se vesikiertoinen lattialämmitys saadaan toimimaan suoralla sähköllä. Eli sen ymmärrän, että varaajassa käyttövesi lämpiää sähkövastusten avulla, mutta onko lattialämppäriin menevä vesi samaa vettä kuin varaajassa, epäilen että ei, sillä eikös lattialämmityksen piiri ole suljettu ihan jo sen toimintavarmuudenkin takia? Eli mikä lämmittää lattialämmityksen vettä? Onko sille joku oma yksikkö, joka toimii sähköllä? Kiertovesipumppu kaiketi pyörittää sitten sitä vettä, mutta kertokaa joku joka paremmin tämän asian ymmärtää, eikö täällä herranen aika pyöri enää ainuttakaan insinööriä? Ja kerrankin kun sellaista kaivattaisiin! ;)
http://trinity.siteadmin.fi/File.aspx?id=553828&ext=pdf&routing=469494&webid=469496&name=valintaopas
Ajatuksena yösähkö, mutta sama periaate. Pienempikin varaaja riittää tasaamaan tehohuippuja. Varaajaan voi liittää myös muita lämpöenergian lähteitä. - Terirakentaja
Noin halpa? kirjoitti:
Meillä on hieman pienempi, 160 neliön talo, aloittamista vailla valmis ja lämmitysjärjestelmää vielä mietin. Onko kaukolämmön osuus todella noin pieni perusmaksuineen kaikkineen? Mitä Q-lukua käytetään 200 neliön talossa? Vesikiertoinen lattialämpö kaukolämmöllä tuntuu tällä hetkellä helpoimmalta ja mukavimmalta.
Ilmalämpöpumppua harkitsemma mukavuussyistä jäähdytykseen, mutta se on kokonaan toinen juttu.Kunnasta riippuen kaukolämmön liittymis/perusmaksut/käyttöhinnat ovat erilaisia. Meillä on 1 1/2 kerroksinen terin carolina. Takkana meillä on keddyn mistral. Vaikka poltettais aina takkaa, se ei koskaan maksais investointiaan. Sama koskee ilmalämpöpumppua (sillä sais ainoastaan viilennystä kesällä). Tosin meillä on mahdollisuus liittää viilennys ilmanvaihtoon. Kun kulut lämmityksestä on 750 €/vuosi, ei ne siitä paljoa putoa ilmalämpöpumpulla tai takalla. Tosin ei ole hajuakaan muiden kuntien kaukolämpöhinnoista. Tosin vapaa-ajan asunnossa (135 m2 suorasähkölämmitys) asennettiin lämpöpumppu ja oli hyvä investointi.
- sillälailla...
Ihan vain vinkkinä voisin sanoa että vittuilemalla ei kannata pyytää asiallisia vastauksia.
Mulla olis näkemys asiasta, mutta en kerro tommosille.- leikannu synnytyslaitoksella
huumorintajun pois? ;)
Ihminen jolla on itsetunto kohtuullisissa lukemissa tietää kyllä itse sanomattakin ettei ala palstoilla kovin härskisti toisia nimimerkin takaa runnomaan - joskus ottaa vain päähän täällä kun porukka suomii menemään kuin yleisissä orgioissa - alun heitto oli täysin kieli poskessa tehty samoin kuin tuo otsikon ettet vain taas mene samaan. :)))
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Fuengirola.fi: Danny avautuu yllättäen ex-rakas Erika Vikmanista: "Sanoisin, että hän on..."
Danny matkasi Aurinkorannikolle Helmi Loukasmäen kanssa. Musiikkineuvoksella on silmää naiskauneudelle ja hänen ex-raka1073245GALLUP: Kuka voittaa The Voice of Finland -kisan: Oliver, Janina, Julia vai Mohammad?
GALLUP: Kuka voittaa The Voice of Finland -kisan: Oliver, Janina, Julia vai Mohammad? Tänään jännittävä finaalilähetys431187- 831162
Tämä on kyllä heittämällä erikoisin ihmissuhde mitä on koskaan ollut
Hulluinta on se että ei edes ole varsinaista suhdetta minkäänlaista, mutta tuntuu kuin olisit elämässäni mukana koko aja531102Helikopteri pörrää ja POLIISIT on eristettynä pururadan vieressä!
Suojatehtävä pitää kiireisenä. Kulut ovat kovat!351042- 49928
- 67878
Autolla puuhun
Halapahallin kohilla auto puuhun, lujaa on tultu ja ei oo pysyny hallinnassa. Taisipa olla lundin pojan auto, eipä tainn25874- 53867
Tunnustan
Vaikka peitän sen erittäin hyvin niin tunnustan että pidän sinusta erittäin paljon, mieheltä naiselle39862