Vasurit varkaiden ja murhaajien

Television tietokilpailuja katsellessa tulee mieleen, eikö koulussa enää opeteta mitään muuta kuin rokkibändien kitaristien nimiä. EVVVK ("ei vittu vois vähempää kiinnostaa") kuuluu nykyisin sanoa jo ylpeydellä, kun ei tiedetä tärkeitäkään lähiajan tapahtumia.

Lukekaapa nyt ressukat aluksi vaikkapa Kimmo Rentolan kirjat, jatkakaa Arvo Tuomisen muistelmilla, perehtykää muutamiin Stalinin vankileireillä 20 vuotta viettäneiden elämäkertoihin, esimerkiksi Aino Kuusisen
muistelmiin.

Tiedättekö, että Suomen kommunistinen puolue perustettiin alunperin terrorijärjestöksi, jonka tehtävä oli rahoittaa ja aseistaa terrorisoluja vallankaappauksen tekemiseksi Suomessa.
Punakapinasta Pietariin paenneet kommunistit varastivat lähtiessään Suomen Pankin rahat, joilla tätä toimintaa aluksi rahoitettiin. Suomen Pankista varastetuilla rahoilla perustettiin jopa Ruotsin kommunistinen puolue, tämä
nykyinen viherfeministinen järjestö.

Kun Suomen Pankin rahat loppuivat, Skp:tä rahoitettiin Venäjän rikkailta varastetuilla jalokivillä.

Amerikan suomalaisten työväenliike keräsi kansalaissodan jälkeen miljoona dollaria Suomen
sosiaalidemokraattisen liikkeen nostamiseksi kansalaissodan kurjuudesta Arvatkaapa, saivatko demarit koskaan näitä rahoja? Eivät tietenkään, sillä Suomen kommunistit varastivat dollarit väärennetyillä papereilla ja rahoittivat niillä sanomalehtensä. Kansan Uutiset on siis perustettu Amerikan työläisiltä varastetuilla dollareilla.

Puolueen johtaviin hahmoihin kuulunut Otto Wille Kuusinen huomasi 1920-luvun alussa, että Skp:n terroripolitiikka ei menesty Suomessa, ja hän hylkäsi sen politiikan. Kostoksi Kuusinen erotettiin puolueesta ja hänelle annettiin
kuolemantuomio, jota lähetettiin Tukholmaan toteuttamaan kaksi tappajaa.

Kun Kuusisen murhaajat pääsivät kieltolaki-Suomesta Haaparantaan, he ratkesivat perisuomalaiseen tapaan ryyppäämään ja hanke kaatui, kun he kännipäissään kehuivat murhahankkeestaan niin, että tieto tuli Kuusisen
korviin.

Kuusisen murhasta päättivät Skp:n johtajat. Osan heistäkin kävi huonosti, sillä elokuussa 1920 Pietarin ns. Kuusisen klubilla puna-armeijan upseerikoulussa olleet suomalaiset oppilaat tappoivat kahdeksan kommunistia, joukossa muutaman Skp:n johtajan.

Otto Wille pääsi aikanaan kostamaan Skp:n johtajille, jotka olivat häntä vainonneet. Kaikki hänen puoluevihollisensa ammuttiin 1930-luvun vainoissa tai suljettiin Stalinin leireille, joilta aniharva palasi hengissä.

Poikkeus oli Otto Wille Kuusisen vaimo Aino, jonka pelastus oli se, että hän oli marsalkka Mannerheimin sisaren Sophien kouluttama sairaanhoitaja. Aino selviytyi toimimalla sairaanhoitajana vankileireillä, jolloin hänellä oli helpommat olot.

Kirjallisuudestakaan ei yleensä selviä, millaisia julmureita Neuvostoliitossa asuneet kommunistit olivat toisilleen. He tappoivat ja ilmiantoivat toisiaan. Esimerkiksi Neuvostoliiton salaisen poliisin Tshekan Pietarin osasto oli suomalaisten käsissä, minkä kaupungin ympäristön inkeriläiset tunsivat nahoissaan, kun aloitettiin väkivaltainen pakkokollektivisointi maataloudessa.

Suomalaiset kommunistit olivat Neuvostoliitossa avainasemassa, kun uudelle hallitsevalle luokalle piti salakuljettaa Suomesta ylellisyystarvikkeita. Rahjan veljekset hallitsivat Karjalan kannaksen etappiyhteydet ja
Suomen saariston vaikeat karikot. Neuvostoylimysten ei tarvinnut kärsiä puutetta pahimpina nälkäkausinakaan, sillä Suomesta salakuljetettiin heille herkkuja.

Sota-aikana puolueen jäsenet yrittivät - tosin huonolla menestyksellä - katkoa rautateitä ja tuhota tärkeitä tuotantolaitoksia. Suomalaiset kommunistit antoivat valomerkkejä puna-armeijan ilmavoimien pommituskoneilla, että ne osasivat tyhjentää lastinsa oikeaan paikkaan. Kotkan ilmiantajakommunistit ovat tästä ylpeitä vielä
tänäänkin.

Puolueen kylkiäisenä toimi aikoinaan näiden ilmiantajien ja käpykaartilaisten järjestö Sodan ja fasismin vastainen työ. Suomi on ilmeisesti maailman ainoa maa, jossa vihollisen avustajat ja ilmiantajat nimittävät itseään "vastarintaliikkeeksi".

Puolueen historia, on ollut varkaiden, ryöstäjien ja murhaajien puolue. Kaikkina aikoina se on halunnut käyttää suojakilpinään Suvi-Anne Siimeksen, Ele Aleniuksen, Kalevi Kivistön ja Jouko Kajanojan kaltaisia hahmoja, joita
Lenin nimitti osuvasti "hyödyllisiksi idiooteiksi".