Olemme luojia, sielun välityksellä kokemukset siirtyvät Jumalalle?
Kaikki mahdollinen, tuntetila viha, rakkaus, kateus ym.
Kaikki mahdollinen tieto siirtyy välittömästi itse Luojalle.
Sielujen määrä on valtava, kuitenkin Luoja yksilön 'sielun' aikaansaannoksena on jatkuvasti ajantasalla, KAIKESTA?
SIELU on avainsana ja on suorassa yhteydessä Jumalaan.
Kaikki mahdollinen, tuntetila viha, rakkaus, kateus ym.
Kaikki mahdollinen tieto siirtyy välittömästi itse Luojalle.
Sielujen määrä on valtava, kuitenkin Luoja yksilön 'sielun' aikaansaannoksena on jatkuvasti ajantasalla, KAIKESTA?
SIELU on avainsana ja on suorassa yhteydessä Jumalaan.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Katolisen kirkon Syllabus errorum luokittelee harhaopit kymmeneen eri ryhmään:
1. Panteismi, naturalismi, jyrkkä rationalismi
2. Maltillinen rationalismi
3. Indifferentismi
4. Sosialismi, kommunismi, salaseurat, raamattuseurat, papillis-liberaalit yhdistykset
5. Kirkkoa koskevat erehdykset
6. Valtiota koskevat erehdykset
7. Luonnollista ja kristillistä etiikkaa koskevat erehdykset
8. Avioliittoa koskevat erehdykset
9. Paavin maallista valtaa koskevat erehdykset
10. Modernia liberalismia koskevat erehdykset
Panteismi on yksi varhaisimmista harhaopeista. Jo kirkkoisät joutuivat taistelemaan sitä vastaan.
olennossa me voimme nähdä ja tuntea Jumalan;
ja mitä enemmän ihminen
jo tässä elämässä tutustuu sielun olentoon,
sitä lähempänä hän on Jumalan tuntemista.
Sinussa itsessäsi elää ja lepää totuus.
Ei kukaan,
joka sitä etsii ulkonaisista kohteista,
sitä löydä.
Jumalan löydät varmimmin omasta itsestäsi
ja tämä 'sieluolento' on kuolematon, ikuinen.
Aikakausien kuluessa liittyy(näin maallista aikakäsitystä käyttäen)Jumalaan, koettuaan ensin kaiken mahdollisen.
Ja tietysti polttanut kaikki karmansa, joskin sitä rasitetta kertyy sielun kehityksen myötä vähemmän ja vähemmän.
Meistä osa liittyy Jumalaan, mutta ei olemuksellisesti, vaan suhteessa häneen. Osa joutuu pysyvästi eroon Jumalasta, omasta tahdostaan. Kaikki joutuvat puhdistautumaan, ennen kuin voivat tulla Jumalan luo, mutta osa ei tule koskaan. Valinnan aikaa on annettu vain tämä yksi elämä, ainoa elämä lihassa, joka edeltää ikuista elämää yhdessä Jumalan kanssa tai erossa Jumalasta.
ihmisen sisimmässä olennossa,
ymmärryksen kipinässä.
Se tapahtuu yli ajan ja iankaikkisuuden,
ts. yli sen, mistä ei yhdelläkään täällä
eikä nyt ole käsitystä eikä ajatusta.
Kaikki sielun voimat havaitsevat sen
jumalallisen huomioonottamisen avulla.
Ruumiskin on silloin hiljaisessa levossa,
niin ettei sen yksikään jäsen liiku;
sillä ikuisen Sana syntyy samalla aikaa
ruumiissa kuin hengessäkin.
Ei mikään sielun voima silloin
käytä ruumista mihinkään toimintaan,
kaikki ne ovat silloin
sielun sisimpään keskittyneet.
Tuo valon ylitsevuotava yltäkylläisyys,
joka syntymässä tulee sielun perustaan,
levittää itsensä myös ruumiille,
ja kirkastaa sen.
Syntymisen kanssa syntyy suurin tunteminen.
sinänsä yleinen näkemys ole liian armoton? Yksi lyhyt elämä, monet kuolevat lapsina, vammaisina ym. äkkikuolemia kolareissa jne jne.
Eikö tämä perinteinen näkemys luo ristiriitoja ja epäjohdonmukaisia ajatuskuvioita?
olemme Jumalan lapsia
muuta vaihtoehtoa ei ole olemassa.
Ihmisen sielu on yksilöity tietoisuus Jumalan kaikkeudessa. Joten tästäkin voi sanoa sielun olevan Jumalaa. Ei mielestäni kuitenkaan osa, koska Jumalaa ei voi osittaa.
Sepi Jumalan voi osittaa.
Näistä osituksista ajallaan täyttyy täydellisyys.
Siis, kehittyvät sielut palaillaan ykseyteen, kukin ajallaan.
Jumala on yksi, niin kuin me luodut olemme kukin yksi, oma itsemme, jakamaton entiteetti. Kaikki riippuu Jumalasta, mutta kaikki ei ole Jumalaa, emmekä me ole Jumalan osia.
osa Jumalaa. Oikeastaan hyvin loogista, sielut pyrkimässä ykseyteen.
hallitseva eläimellinen kuva
on yhtä suuri kuin Jumala;
sillä se kätkee sinulta Jumalan.
Niin pian kuin tämä kuva hallitsee sieluasi,
silloin Jumala kaiken
jumalallisuutensa kanssa poistuu;
mutta heti kun tämä kuva poistuu sielustasi,
astuu Jumala sinne.
Musta munkki. Mielestäni olet täysin oikeassa.
Jumala on jakamaton ykseys. Jumala on yksi ja samalla kaikki.
Me kaikki ihmissielut olemme yksilöityjä, mutta emme ole erossa Jumalasta, koska kukaan ei voi olla.
Se mikä uskotaan olevan erossa Jumalasta, on tarkoituksellista harhaa, olemattomuutta siis. Harhan avulla Jumala vahvistaa yksilöityneitä sielujaan, sillä vain Jumala ON.
ole minkääntasoinen jumala.
maailmankaikkeudemme on Jumalasta, niin mekin olemme Jumalasta.
Se on sitten eri asia, jos Jumalaa ei ole olemassa.
mitä toimiva järki
luonnollisessa ihmisessä tekee,
sen saman, ja vielä enemmänkin
tekee Jumala vapautetussa ihmisessä.
Jumala ottaa ihmiseltä pois toimivan järjen,
asettuen itse sen sijalle;
silloin ihminen tekee kaiken sen,
mitä toimivan järjen olisi pitänyt toimittaa.
Jumala on maailman alkusyy, mutta maailma ei ole Jumala. Ihminen on Jumalan luoma, mutta ihminen ei ole osa Jumalaa. Ihminen voi päästä Kristuksen kautta yhteyteen Jumalan kanssa, mutta ihminen ei tule yhdeksi Jumalan kanssa.
Ei Kaikkivaltias tarvitse messiaita. Kristukset ovat ihmisten keksintöjä. Joten on turha alkaa jeesustelemaan.
Kehosi on äitisi ja isäsi kehojen kanssa samaa solukkoa, kuitenkaan ei voida sanoa että sinun kehosi olisi äitisi keho tai isäsi keho. Mutta ei silti voida sanoa että kehosi on eri substanssia kuin vanhempiesi keho, joskin ne ovat toisistaan irralliset sen jälkeen kun napanuora on katkaistu.
Koska "niin ylhäällä kuin alhaalla", voidaan järkeillä että meidän ikuiset henkemme ovat samaa substanssia kuin ns. Jumalan henki eli siis se mitä itse nimitän yksinkertaisesti Hengeksi (Tao on myös hyvä nimitys, koska ei personoi sitä mikä on meissä kaikissa). Tavallaan olemme näennäisesti Jumalasta erilliset, mutta toisaalta taas emme koska olemme sen/"hänen" kanssa täsmälleen samaa substanssia.
Jumalan Henki on meissä henkinä ja Jumalan "keho" eli maailmankaikkeus on materiaa josta meidän kehomme ovat muodostuneet.
Niin, minähän todellakin olen panteisti. Mutta kun näitä järkeilyjä harrastaa, en itse menisi tuosta noin vaan sanomaan että olemme jumalia, vaan että olemme Jumalaa.
En koskaan opi ymmärtämään mikä sinä on niin pelottavaa Jeesus-uskovaisille. Varsinkin kun Jeesus sentään (en minä!) sanoi että "te olette jumalia". (Joku varmaan jaksaa sen kohdan etsiä UT:sta.)
onko sinulla syvällisempiä perusteluja?
sanoi 'te olette jumalia.' Jostain kummallisesta syystä Raamattu'uskovaiset pääsääntöisesti kiertävät asian.
Tai sitten veivaavat sille oman tulkinnan, aivan samoin he menettelevät 'sokeana syntyneen miehen tapauksessa', jossa jälleensyntymän ajatus paljastuu melko selvästi.
...ovat myös se missä Jeesus mainitsee Johannes Kastajan olleen Elia (Kastaja tosin kielsi tämän jossakin vaiheessa, mutta ehkä Jeesus tiesi paremmin); sekä se jossa Jeesus sanoo että Jumala yksin on hyvä (viitaten siihen että hän itse ei ole Jumala).
Kukaan meistä ei ole yksinään se taho josta kaikki on emanoitunut. Siinä mielessä kukaan ei voi olla Jumala. Mutta Jumalaa voimme olla, jossain mielessä toki jumaliakin - mutta tuota jälkimmäistä en itse kovin paljoa pähkäile kun käytännössä ei siltä tunnu. Silti tulee mietittyä kuinka paljon olemmekaan mahtaneet suunnitella jokaista inkarnaatiota ns. välitilassa jo etukäteen...
sellainen suunnittelu tuntuisi. Olettaa sopii, että ajatus'muisti ym aistit ovat eri luokkaa, kuin fyysisellä tietoisuustasolla.
-Me-[minä-maailmojen "yhteisö"]on osa luoja-jumaluutta.
Näistä--> 'minä-idea-maailmoista' voidaan vetää joitain johto-päätöksiä siitä---> millainen on tuon "minä-jumaluuden" idea.
Ja jos ajatus yltää-->voi tuota 'minä' ajatusta ja ideaa---> mitä mm. olevaisuus subjektina määrittää osana "minä-jumaluudesta", tarkastella myös sitä Ideaa vasten, joka voidaan ajatuksellisesti tavoittaa tasa-painottavaksi Idea-maailmaksi--> privaattia korostaville ['minä'-k'käille] 'minä-maailmoille'.
...sen voisi ajatella. Yksi mahdollisuus on että me tätä aineellista maailmaa pällistellessämme elämme sellaisessa itseaiheutetussa "unessa" että emme liian varhain muistaisi olevamme osia Jumalasta, jolloinka sitten käyttäydymme mahdollisimman typerästi = saamme mahdollisimman paljon erilaisia kokemuksia jotka päätyvät informaationa Jumalaan.
Itse en pysty kertakaikkiaan kuvittelemaankaan mitään erillistä Jumalaa. Katson että esim. kristinusko nykymuodossaan on itseasiassa harhaoppi, sekoillessaan erillisen jumalan ja sen sellaisen kanssa.
Vertaan mielelläni olemassaoloa uneen, sillä vähänkin uniaan tutkineet ovat havainneet että niissä on mitä erilaisimpia kerrostumia. Ainakin itse näen toisinaan unia joissa tiedän näkeväni unta, näen unia joissa ihmettelen miten merkillistä kaikki on, ja näen enimmäkseen unia joissa idioottimaisesti otan kaiken sellaisenaan enkä ihmettele tai epäile. Elämä täällä Maassa vaikuttaa olevan enimmältä osaltaan juuri tuollaista unta että uskomme hölmöinä kaiken olevan jotenkin "todellista". Kuitenkin jo tiedekin osaa sanoa että atomit ne tässä vain kieppuvat ja enimmäkseen kaikki materia onkin tyhjää täys...
Materia ei ole vähemmän todellista kuin henki, vaikka aine ei olekaan ikuista, kuten kuolematon sielu.
"Itse en pysty kertakaikkiaan kuvittelemaankaan mitään erillistä Jumalaa."
Otan osaa. Aika moni muu pystyy.
"Katson että esim. kristinusko nykymuodossaan on itseasiassa harhaoppi, sekoillessaan erillisen jumalan ja sen sellaisen kanssa."
Miljoonat muut ihmiset pitävät gnostilaisuutta ja panteismia harhaoppina, joka sekoilee Jumalan ja varsinkin kaiken "sen sellaisen" kanssa mitä sekavimmalla tavalla.
Nykyisin monet ihmiset uskovat siihen, mikä tuntuu heistä kivalta, siis mihin tahansa - oikkujensa, mielialojensa, mielihalujensa, päähänpistojensa mukaan, ei ajattelun eikä ilmoituksen.
...että olin edellisessä elämässäni katolinen munkki ja osallistuin kristinuskon harhaopin levittämiseen työkseni Raamattuja yms. kopioimalla. Tätä karmavelkaa maksan pyrkimällä levittämään tietoa reinkarnaatiosta, karmasta yms. eli Totuudesta.
Lisäksi sain edellisessä elämässäni todistaa miten kirkko poltti rakastettuni harhaoppisena roviolla, joka varsinkaan ei ollut erityisen kivaa. Oli niin kamala tapaus että muistikuva änki väkisinkin mieleen tässä nykyisessäkin elämässä, ja sen vuoksi uskonkin reinkarnaatioon ja karmaan.
Sitä ei uskoa eivät minulta massojen harhaopit vie.
***
Tottakai materia on todellista, mutta se ei ole ikuista. Vain Henki voi olla, jos ylipäätään mikään. Teillä kristityillä on se zombeihin viittaava oppinne että mätä haiseva raatokin kiskotaan haudastaan "viimeisenä päivänä" ja sitten kaikki Jahvea eniten nuoleskella osanneet pääsevät ilkkumaan uudesta Maasta tahi taivaasta kun muut palavat helvetissä elävältä. Kyllä on niin rakkaudellinen ja ihana oppi että oksat pois. Mutta mitäpä ei sadistinen ja omahyväinen mieli osaisi keksiä...
Tjah. On tässä jo jokunen vuosi mennyt kristittyjen kanssa kähistellessä että aina kun tekee mieli tällä tavalla sanoa ns. suorat sanat mietityttää heti että hyödyttääkö tämä yhtään mitään. Turha itsensä paaduttaneiden kanssa on tapella, parempi olla tekemisissä vain niiden kanssa joilla on edes se toinen korva vielä auki että kuulevat.
onko Jumalasta pohtiminen sekoilua? Varsinkin kun kysymys on ihmisen suhteesta Luojaan.
Järjen käyttö on sallittu uskonasioissakin nykypäivänä, keskiaikana oli toisin.
Ihmisen Äiti , Isä ja maailmankaikkeuden synnyttänyt Jumalamme .
mielelläni kuullut 'tosiuskovaisilta' mielipiteen Jeesuksen toteamuksesta *te olette jumalia*.
Kiistättekö koko asian, vai selvennättekö 'tulkinnan'?
Tämä on mielestäni tärkeä kohta, koska siinä viitattiin mitä ilmeisimmin sieluun.
Ps. 82:6 Minä sanon: Te olette jumalia ja kaikki tyynni Korkeimman poikia
Joh.10:34
"Jeesus vastasi: Eikö teidän laissanne sanota: Minä sanoin: te olette jumalia?"
Kohdassa Joh.10:34 Jeesus siteeraa juutalaisten tuntemaa lain kohtaa, jonka tunnemme psalmin 82 kohtana 6. Ihminen on siten jumala ainakin Raamatun Jeesuksen mukaan.
tämä asia on selvä?
Ihmisen sielu on jumalasta ja kehityttyään ja koettuaan kaiken, liittyy takaisin ykseyteen.
Pohdiskelen tässä ääneen: näkyvä keho, mieli, sielu ja henki, jonka Jumala on ihmiselle antanut. Hmm... voisi mennä läpi. Henki palaa Jumalan luo kuolemassa, sielu kuolee, samoin mieli ja keho. Menisi läpi näin. Tällä hetkellä.
Miten se meistä Jumalia tekee? Ei mitenkään. Jumala on yksi, ei Jumalia ole monta. Ei, vaikka Hän henkensä ihmiselle antaakin. Sanoisin näin: Jumala haluaa kokea itsensä kaikkien ihmisten kautta, muutoin se ei ole mahdollista, koska ihmisen vastaanottokapasiteetti ei riittäisi. Yritäpä kuvitella tilannetta: sinä väittäisit minulle olevasi Jumala ja minä sanoisin, ettei pidä paikkaansa. Tiedätkö miksi se ei pitäisi paikkaansa? Siksi, koska sinun fysiikkasi ei kestäisi sitä. Siksi me ihmiset emme voi olla Jumalia. Voima on liian suuri kannettavaksi.
Olen joskus kokenut sellaista, että Jumala antaa rakkautensa tulla minuun. Joka kerralla tunne on se, että rintakehää avataan kuin levittimillä. Se koskee!! Ja paljon. Joka kerta, kun Jumala tulee minuun, en kykene muuta kuin haukkomaan happea ja itkemään ilosta. Paradoksaalista! Miten voisinkaan olla Jumala, kun fysiikkani repeää?
Voin "ottaa Jumalan" kehooni vain hetkeksi, sillä se koskee, se vaatii laajenemaan. Kuka nyt haluaisi koko ajan olla fyysisesti rääkättynä ja kipeänä? Ei kukaan. En ainakaan minä kykene siihen. Jos tämä on jollekin loukkaukseksi, niin olkoon sitten.
on hiukkanen Jumalaa, vai onko?
Eihän aloituksessani tarkoiteta, että olisimme samanarvoisia Jumalan - alkulähteemme kanssa.
Emme voi milloinkaan ymmärtää jumaluutta muuten, kuin kääntymällä itseemme 'sisälle'.