pH pienemmäksi, miten?

Kannattaa tarkastaa ne kovuudet, jos vesi on kovaa pH pysyy 7:n yläpuollella.
Jos vetesi on pehmeää, pH:n pitäisi tippua hyvin turveuutteen ja hiilarilisän avulla. Voit lisätä runsaasti mangrovejuurakoita akvaarioosi, ne tiputtavan pikkasen pH:ta.

Kuulostat hyvin huolelliselta akvaristilta, mukava kuulla että välität kaloistasi. :)

Pikkasen pH on kyllä kohollaan puna-aaveille, niiden max. olis tasan 7. dH alle 12. Lämpötila 22-26 astetta(Varjon Akvaariokalat-kirja). 25 on ihan passeli lämpötila.
Altaaseesi mahtuu levänsyöjäksi sukarapuja(tulisukia tai vaikkapa kirsikkasukia) jos tahdot.
Puna-aaveiden kanssa samaan menisi pari katinkultamonnia tai/ja vaikkapa parvi(n. 10-12 kpl) kääpiömonnisia, pikkumonnisia tai nuolimonnisia.

esimerkiksi Waterlife 6.5 Bufferilla. Sillä pääsee siis ph-arvoon 6.5, ei alemmaksi. Ohjeen mukaan jauhoa sekoitetaan veteen ja liuennut neste laitetaan akvaarioon. Sinun akvaarioosi tarvitsee laittaa puolisen teelusikallista (jos sitäkään) eli noin 20 euron hintainen 180 gramman purkki riittää enemmän kuin vuodeksi. Aineen lisäys tehdään tietenkin vedenvaihdon jälkeen. Purnukassa on hyvät ja selvät ohjeet.

Sinulla kun on pH-testeri, niin asia on helppo mitata noin pari tuntia bufferin laittamisen jälkeen.

Minulla oli kiljupönttö porisemassa aikoinaan, mutta siitä ei ollut apua pH:n alentamiseksi. Sen paremmin kuin kannoista. Kanto tosin on ihan hyvä lötköttelypaikka partamonnille ja osa akvaarion maisemaa:D .

Soitin akvaarioliikkeeseen ja saan hakea kovuustestit huomenna. Sitten selviää enemmän.
Ostin akvaarioon jo yhden juurakon. Keskusteluja täällä ja aquawebissä selailtuani viisastuin lisää ja älysin ottaa vasta akvaarioon ostamani simpukan kuoret pois...niissäkin kai ph:ta kohottava vaikutus?

Onko kivillä vaikutusta? Minulla on valkoisia kiviä akvaariossa..

Olen sen verran hurahtanut akvaarion hoitoon, että aloin jo haaveilla toisesta akvaariosta, vähän suuremmasta. Kunhan nyt ensin opin hoitamaan tätä nykyistä kunnolla.

Mietin vain kypsytystä, että voisiko uutta akvaariota kypsyttää nykyisen akvaarion bakteereja hyväksi käyttäen vai olisiko viisainta tehdä kypsytys toisin, kun nykyisen akvaarion kypsytys on varmasti ollut puutteellinen aikoinaan?

No, tämä uusi akvaario vasta haaveilun tasolla :)

Ai niin, ravut kuulostivat hauskoilta! Olinkin sukarapuja ihaillut jo akvaarioliikkeessä.
Montakohan niitä voisi ottaa? Miten ne parhaiten viihtyvät? Sopiiko niille tuo musta 2-3mm hiekka ja runsas kasvillisuus? Mistä muusta rapuset pitäisivät?

Netissä on toki tietoa, mutta aika niukasti lajikohtaisesti...tai sitten en vain osaa oikeasta paikasta hakea. Taidanpa hommata tuon varjon kirjan...hypisteltävä tieto on vielä mukavampaa kuin näytöltä luettu :)

Puna-aaveita voit hankkia muutaman lisää huoletta...
pohjaduunareiksi suosittelen sukarapuja, googlaa kts. viherkala.fi

Miksi käytät;
"vedenparannusainetta, Tetran tai sitten Prodacin Aqua Sanaa"
Onko annostelu näin usein ohjeissa?
"Sera Florenette a tabletteja juuriin ja nestemäistä Ferropol kasviravinnetta"

Nitraatti alas;
- vedenvaihtoa kaksi/kolme kertaa viikossa tuo kolmannes

Phssa tulkinnan varaa, oletan sen olevan silti sopiva kaloillesi, en tekisi asialle mitään.

Lämpötila voisi olla asteen alhaisempi, mitä jos asetat lämmittimestä alemmaksi?

Näin nimimerkki;Höpötys on kirjoittanut aquawebiin

Lyhykäisyydessään: Vesitestit tehdään, jotta saataisiin selville veden kemialliset arvot sekä biologinen toimivuus. Niillä myös selvitetään veden soveltuvuus eri lajeille ja etsitään syitä mm. kalojen oudoille kuolemille tai levien kasvulle.

Tärkeät testit (nämä saisi kaikilla olla) ovat pH, KH, GH, NO2 ja NO3. Lisäksi jos tahtoo niin voipi hommailla NH4, PO4, Fe, CO2, O2 ja Cu2.

Sitten niiden tulkinta ja korjaustoimenpiteet:

-pH, kertoo veden happamuuden. Toiset kalat (lievästi happamassa vedessä viihtyvät, suurin osa makean veden kaloista) tykkäävät 6-7 pH:sta, osa haluaa 7-8 pH:n (lievästi emäksisen, kuten synnyttävät hammaskarpit), osalle kelpaa pH arvo 6-8 (kuten useimmat aloittelijoille suositeltavat kalat). pH vaikuttaa myös levien kasvuun, levät tykkäävät yleisesti ottaen emäksisestä vedestä. Sopiva pH tavalliseen seura-altaaseen on 6.5-7.5. Jos pH on liian korkea, sen laskeminen tapahtuu helpoiten hiilidioksidin (CO2) lisäämisellä veteen, pH:n nostamiseen taasen sopii ruokasooda. Korkea pH voi johtua vesijohtoveden korkeasta pH:sta tai mm. liian vähäisestä CO2:sta. Liian matala pH taasen johtuu mm. liiasta CO2, NO3 tai huonosta puskurointikyvystä (liian alhainen KH).

-KH (karbonaattikovuus), kertoo veden puskurointi kyvystä eli kuinka hyvin pH pysyy muuttumattomana. KH saisi olla 2-6, jolloin pH pysyy vielä vakaana, mutta ei nouse liian korkeaksi. KH määräytyy sen mukaan paljonko vesijohtoveteen on liuennut karbonaatteja. KH:ta voi nostaa ruokasoodalla, jolloin myös pH nousee. KH:lla, pH:lla ja CO2 on on keskenään vaikutus toisiinsa, mikä tarkoittaa sitä, että kun jotakin niistä muutetaan myös muuta arvot muuttuvat.

-GH (kokonaiskovuus), kertoo veden kovuuden. Tämä määrää soveltuuko veteen pehmeässä vai kovassa vedessä viihtyvät lajit. Karkea asteikko: GH 0-8=pehmeää, 8-14=keskikovaa ja 14-30=kovaa vettä. GH:n laskeminen onnistuu tislatulla vedellä, mutta silloin myls KH ja pH laskee, käytännössä tätä ei voi kotikonstein tehdä vaikka turpeen väitetäänkin laskevan kovuutta. Kovuuden nosto taasen onnistuu kipsillä.

-NO2, nitriitti arvo kertoo siitä, että nirtifikaatio eli biologinen suodatus ei toimi kunnolla ja että nitrifikaatiobakteereita on liian vähän. Nitriitin tulee olla aina 0mg/l kypsässä altaassa. Nitriitti on myrkyllistä kaloille ja jo 0,1mg/l voi olla kohtalokasta herkimmille kaloille. Jos niitriittiä on vedessä, niin ensimmäiseksi tulee tarkistaa onko kuolleita kaloja, suodatin hajonnut/tukossa ja ettei ole ruokkinut liikaa ja korjata tilanne. Myös vedenvaihto on hyvä ensiapu, mutta ei poista ongelmaa.

-NO3, nitraatti kertoo vedenvaihdon tarpeesta. Nitraattia ei saisi olla paljoa yli 25mg/l vedessä, koska myös nitraatti on myrkyllistä kaloille suurina pitoisuuksina, toiset kalat kestävät jopa yli 100mg/l, mutta se vaurioittaa niitä ja altistaa sairauksille. Sopiva nitraatti määrä on 5-15mg/l. Korkea nitraatti määrä johtuu liian vähäisistä vedenvaihdoista, liika kansoituksesta, liika ruokinnasta sekä kasvien puutteesta/vähyydestä. NO3 on tärkeä kasviravinne, jota köynnöstävät kasvit käyttävät tehokkaasti vedestä kasvuunsa. Liian korkean pitoisuuden saa alemmas tarkistamalla sen syyn ja korjaamalla tilanteen, vedenvaihto auttaa asiaan. Liian alhaiseen nitraattimäärän voi olla syynä nitrifikaation toiminnan häiriö/epä kypsyys, jolloin kannattaa tarkistaa myös nitriitin määrä, tai kalakannan vähyys/kasvien runsas kasvu. Nostamiseen voi käyttää KNO3:sta.

-NH4, ammoniakki/ammonium testi kertoo amm. määrän vedessä. Sen tulisi olla aina 0 mg/l kypsässä altaassa. Tätä testiä tarvitaan oikeastaan vain altaan kysyttämisen yhteydessä, mutta ei silloinkaan ole välttämätön. Myös tämän arvon ollessa kohollaan, se kertoo nitrifikaation toimumattomuudesta, jolloin samat toimenpiteet kuin NO2 kohdalla.

-PO4, kertoo veden fosfaattipitoisuuden. PO4:n tulisi olla alle 0,1mg/l, sillä fosfaatti innostaa leviä kasvamaan liiaksi. Sen paljous johtuu liikaruokinnasta ja sen poistoon auttaa ruokinnan muutos sekä runsaat vedenvaihdot. Myös mm. zeoliitti sitoo fosfaattia itseensä, joten sellaista voi käyttää.

-Fe, kertoo veden rautapitoisuuden ja sillä voi tarkistaa sopivan annostuksen kasvilannoitteelle. Rautapitoisuuden tulisi olla 0,5mg/l, jotta kasvit saisivat tarpeeksi rautaa, mutta se ei vahingoittaisi kaloja tai innostaisi leviä kasvamaan. Pitoisuuta voi nostaa lisäämällä nestemmäisen kasvilannoitteen annostusta ja laskea vähentämällä annostusta.

-CO2, hiilidioksidin määrän tulisi olla 10-20mg/l jotta kasvit kasvaisivat kunnolla, CO2 on tärkeä kasviravinne.

-O2, kertoo liuenneen hapen määrästä vedessä.

-Cu2, kuparin määrän voi mitata, jos talossa on vanhat kupari putket ja altaassa erityisesti kuparille herkkiä otuksia kuten sukarapuja, eukä luota vedenparannus aineen tehoon. Sillä voi myös tarkistaa lääkeaineiden poistumisen vedestä.

Tossa nyt jotain...toivottavasti ei kovin montaa virhettä tullut, kun nopeesti vaan kirjotin :roll:

Jokatapauksessa, käy tuolta lukemassa lisää, myös ne muut tietoiskut siitä sivusta.
http://www.akvaariopalsta.net/keskustel ... e344b0b337

Toivottavasti tosta tekstipätkästä oli jotain apua (tossa oli aika paljon muustakin...)...