Miksi ihmeessä pitää aina mustata meidän seurakuntamme mainetta???? tosiaan matka oli tosi kallista eikä Meillä yksittäisillä nuorilla opiskeljoilla ollut varaa maksaa yli 1000 € matkasta, eli se ei ole kirkon vika ( puhun näin itsevarmasti koska olin yksi lähtijöistä, mutta jouduimme ryhmänä perumaan koko matka kun se oli tosiaan erittäin kallista.
Tiedoksi niille jotka surevat nuorisotyön kohtaloa Suomen katolisessa kirkossa: Tulkaa käymään Turun seurakunnassa niin näette nuorisotyötä, meillä on nuorisolle tarkoitettuja kokouksia pari kertaa kuukaudessa, me järjestetään monia seurakunnan juhlia yms. ( vaikka meillä on näitä ihania antikatolisia, jotka kuvittelevat olevansa "aitoja" katolaisia ja jotka kuvittelevat voivansa heidän tyhmillä kommenteillaan ja teoillaan( jotka on pahan hengen aikaansaamia) tukahduttaa kirkon toimintaa!! HEI HALOOO HERÄTKÄÄ KUKAAN EI USKO JUMALAAN JONKUN PAPIN TAI PIISPAN TAKIA muistakaa että Jumala tuomiopäivänä kysyy TEIDÄN omista SYNNEISTÄ ei Piispojen tai Pappien!!! on tosi surullista nähdä miten te ihmiset jaksatte meidän kirkoamme aina mollata, mutta Jumalan kiitos teidän tyhjät puheet eivät tee mitään. Uskon vakaasti että Meidän entisen HYVÄN piispan tilalle tulee varmasti yhtä hyvää piispa joka näyttää teille oikean paikanne,,, Jos ette tykkää katolilaisuudesta niin eroatkaa kirkosta hyvä ihmiset, mutta ai niin minnekköhän te sitten menisitte?
Tiedoksi niille jotka surevat nuorisotyön kohtaloa Suomen katolisessa kirkossa: Tulkaa käymään Turun seurakunnassa niin näette nuorisotyötä, meillä on nuorisolle tarkoitettuja kokouksia pari kertaa kuukaudessa, me järjestetään monia seurakunnan juhlia yms. ( vaikka meillä on näitä ihania antikatolisia, jotka kuvittelevat olevansa "aitoja" katolaisia ja jotka kuvittelevat voivansa heidän tyhmillä kommenteillaan ja teoillaan( jotka on pahan hengen aikaansaamia) tukahduttaa kirkon toimintaa!! HEI HALOOO HERÄTKÄÄ KUKAAN EI USKO JUMALAAN JONKUN PAPIN TAI PIISPAN TAKIA muistakaa että Jumala tuomiopäivänä kysyy TEIDÄN omista SYNNEISTÄ ei Piispojen tai Pappien!!! on tosi surullista nähdä miten te ihmiset jaksatte meidän kirkoamme aina mollata, mutta Jumalan kiitos teidän tyhjät puheet eivät tee mitään. Uskon vakaasti että Meidän entisen HYVÄN piispan tilalle tulee varmasti yhtä hyvää piispa joka näyttää teille oikean paikanne,,, Jos ette tykkää katolilaisuudesta niin eroatkaa kirkosta hyvä ihmiset, mutta ai niin minnekköhän te sitten menisitte?
Vastaukset 32
Vanhimmat
erittäin napakasta ja hyvästä kirjoituksestasi. Meillehän tänne hiippakuntaan mahtuu näitä "narisevia hyvä katolilaisia", joilla on sanansa sanottavana joka asiasta niin piispasta, kuin papeista ynnä muista ja jotka pitävät itseään parempana toisia. Tosiasiassa tuntuu ettei heillä elämässään ole muuta sisältöä kuin etsiä virheitä kaikista muista ja muualta kuin itsestään. Hyvä että kirkossamme on reippaita nuoria ja nuoria aikuisia joihin ei tehoa keski-ikäisten ja vanhempien henkilöiden haikaileva "oi niitä vanhoja hyviä aikoja" tyyli. Vielä kerran kiitos sinulle ja muille reippaille nuorille ja nuorille aikuisille.
olen samaa mieltä nimim. katolisen vanhuksen hyvien puolustavien sanojensa vuoksi katolisia suomalaisia nuoria kohtaan. Olen itsekin pannut merkille että Turun srk toimii melko aktiivinen katolinen nuorisoryhmä monien hyvien asioiden puolesta ja viettävät muutenkin vahvasti vapaa aikaansa muiden katolisten nuorten parissa mikä vahvistaa näiden nuorten katolista identtiteettiä mikä ei aina ole niin helppoa Suomessa, olla katolinen nuori.
Raikasta ilmaa ummehtuneelle palstalle.
Tässä hyvät rouvat ja herrat on tulevaisuus. Eikä minulla ainakaan ole valittamista.
Minäkin, kuten edellä olevat sinulle vastanneet, pidin kirjoituksestasi. Se oli tervetullut muistutus siitä, että ajattelematon mollaus täällä anonyymilla palstallakin on ikävää, loukkaavaa ja sen lisäksi hyödytöntä.
On hienoa, että Turussa nuorisotoiminta on aktiivista. Olisipa muissakin seurakunnissa. Miten Juventuksen saisi elvytettyä? Toivottavasti uusi piispa yrittää jotakin nuorisorintamalla.
Yhteen kohtaan kirjoituksessasi pysähdyin. Oletko ihan varma siitä, että arvioit Turun vanhempia seurakuntalaisia oikein? En tarkkaan tunne tilannetta siellä, mutta ei kai se kovin paljon poikkea Helsingistä.
kirjoitat:
"--( vaikka meillä on näitä ihania antikatolisia, jotka kuvittelevat olevansa "aitoja" katolaisia ja jotka kuvittelevat voivansa heidän tyhmillä kommenteillaan ja teoillaan( jotka on pahan hengen aikaansaamia) tukahduttaa kirkon toimintaa!!"
Ovatko nuo arvostelemasi ihanat henkilöt oikeasti antikatolisia ja yrittävät tukahduttaa kirkon toimintaa? En uskoisi niin (voithan kertoa lisää, jos olen mielestäsi väärässä). He eivät varmaan ole sen "aidompia" katolilaisia kuin kukaan muukaan, mutta ehkä heillä ainakin joskus on kommenteissaan jotain totta ja järkeäkin? Oletko varma, että heidän puheensa ja tekonsa ovat pahan hengen työtä? Sellaisen väitteen esittäminen toisista seurakuntalaisista on aika kova juttu.
Mitä jos yritettäisiin kaikki elää ja rakentua yhdessä. Olisi hyvä, jos kaikki saisivat näkemyksensä esiin, niin nuoret kuin vanhat, tyytyväiset ja ne, jotka voivat jostain syystä huonommin. Arvonanto toisia kohtaan ja rehellinen keskustelu ei ole aina helppoa, mutta se olisi kovin tärkeää seurakunnissa.
laupiaat sanasi niille 'vanhoille' jotka tällä palstalla mellastavat? Nuoret 'harrastelijat', vanhat viisaat... Joopa joo. Yllä oleva kirjoitta on ihan oikeassa - tulevaisuus on meidän nuorten, ja meille tosiaankin 60-lukulaisten mitäänsanomaton laissez-faire meininki ei tosissaan kiinnosta. Mutta uskollisuus paaville, moraaliopetus ja kaunis liturgia (vanha messu mukaanlukien!) on oikeasti sellaisia juttuja joista katolilaisena voin olla ylpeä.
Protestantti en ole, liberaaliksi en aio ryhtyä - olkaamme kaikki uskollisia kirkon ikivanhalle opetukselle ja lojaaleja paavia ja omia piispojamme kohtaan.
Juu, voin osoittaa laupiaita sanoja kaikille, ainakin sen toivomuksen, että antaisimme arvoa toisillemme ja toistemme näkemyksille.
Seurakunta koostuu nuorista ja iäkkäämmistä, meistä 60-70-lukulaisistakin. En tunnista oman ikäpolveni katolilaisissa sen enempää laizzes-fairea kuin muissakaan ikäryhmissä. Älä yleistä.
Pidän itseäni uskollisena paaville, hiippakunnan piispalle ja kirkon opetukselle. Kuitenkin kirkon paimenetkin ovat ihmisiä, jotka joskus tekevät virheitä (en puhu mistään ex-cathedra-julistuksesta vaan arkipäivän päätöksistä ja toimista).
Kun rukoilen "tapahtukoon sinun tahtosi", olen aina tietoinen siitä, että minun pitää olla osallinen Jumalan tahdon toteutumiseen maailmassa.
Jos näen sellaista vääryyttä tai muuten korjattavaa, johon voin toimillani vaikuttaa, minun on niin tehtävä, on oltava aktiivinen. Passiivisuus ja pelkkä vaikeneminen tuolloin olisi juuri sitä laizzes-fairea, eikö niin? Ja pelkkä mariseminen ja mollaaminen olisi ehkä sitäkin huonompi vaihtoehto.
Toivon meille sellaista hiippakuntaa, missä kaikki voivat saada hengelliset tarpeensa mahdollisimman paljon esille ja mahdollisimman paljon huomioon otetuiksi ja tyydytetyiksi. Kannatan avoimuutta ja keskustelua. En kannata syyttelyä ja syyllistämistä, en sellaista ajattelua, että kaikki asioihin tyytymättömät ovat häiriköitä tai pahan hengen asialla.
Kirkko ei todellakaan ole olemassa sitä varten että marisijat jotka jatkuvasti valittavat siitä että meillä ei ole naispappeja, enemmän liturgista kitaramusiikkia ja parempaa 'pastoraalista otetta' kysymyksissä kuten abortti ja ehkäisy, saa tuoda esille omia tarpeitansa. Sen sijaan kirkon tehtävä on julistaa ikuista totuuttaa Kristuksesta, ohjata ihmisiä Jumalan puoleen ja sanan sekä sakramenttien voimalla parantaa meitä synnistä ja sen seurauksistä.
juuri 60-luvun ajattelun mukaan kirkon pitää olla relevantti, vastata ihmisten "tarpeisiin" (ja tällä tarkoitettiin lähinnä tasapäistävää länsimaalaista) ja ihan toissijaista on se mitä kirkko on aina ollut.
Liturgiasta täytyy kaikkien ymmärtää kaikki jo ekalla kerralla, muuten se on 'vaikeaselkoinen'. Ennen vanhaan sitä kutsuttiin mysteeriksi.
Paavin sana on lähinnä merkitystä vailla useimmille, ja siksi sitä tuskin kannattaa edes kuunnella. Vaikka kommunikaatiovälineet ovat aina vaan parantumassa, näistä 60-luvun katolilaisista tulee jatkuvasti kovakuuloisempia ja sokeampi - uskon keskusta on minä, ei kirkko Kristuksen kollektiivisena ruumiina.
Moraaliasiat ovat ihan uskomattomia. Kuinka ehkäisykieltoa voi edes ottaa todesta? Jos ei tunge sormiaan korviinsa ja lukee esim. Johannes Paavali II:n 'kehon teologiaa', niin kyllä on tosi vaikea sovittaa 2000 vuotta kristillistä opetusta avioliiton pyhyydestä nykyisen korvasyyhy ajattelun kanssa.
Kaikkein vaikenta näille 60-luvun katolilaisille on ymmärtää auktoriteettia, joka ei selitä aina alusta alkaen ja kädestä pitäen miksi kirkko opettaa niinkuin opettaa. Meillä on kaksi tuhatta vuotta historiaa, ajattelijoita, taiteilijoita, lainselittäjiä ja ennenkaikkea pyhimyksiä (jokaisessa edellämainitussa ryhmässä), joiden kirjoituksiin kuka tahansa voi tutustua - suomeksi tai vaikka sitten englanniksi.
Kenelläkään ei ole niin hyvää tekosyytä että voi aukoa päätään siitä, että vanhat papit ja piispat ne nyt puhuu mitä sattuu, eikä 'ymmärrä' modernin maailman menoa. Päinvastoin - maailma ei ymmärrä kirkon sisäistä elämää, eivätkä ymmärrä monet katolilaisetkaan. Valitettavasti.
Kirkko on Kristuksen morsian - se on enemmän kuin mummot ja vaarit, nuoret ja keski-ikäiset kirkon jäsenet. ME emme ole Kirkko - ainoastaan osa sitä. Pyhien yhteys on sen verran tärkeä ja ymmärrykselle vaikea asia, että typistetty, tasapäistetty ja valmiiksipureskeltu messu ei auta tätä ymmärtämään. Sen sijaan harras rukous alttarin kaikkeinpyhimmän sakramentin edessä, ruusukon rukoileminen, kirkon opetusdokumenttien ja erityisesti Raamatun lukeminen saa aikaan meidän uskomme vahvistumisen. Protestantit ovat omalla elämällään osoittaneet, että suola joka menettää makunsa on arvotonta. Meidän on parempi pitää kiinni kristinuskon oikeasta keskuksesta - pyhien yhteydestä, josta näkyvä kirkko paavin ja piispojen johdolla on vain pieni osa.
Nyt on vähän vaikeaa säilyttää rauhallinen ja sovinnollinen puheenparsi.
Pyydän sinua: älä yleistä! "60-lukulaiset" ovat näkemyksiltään yhtä moninainen joukko katolilaisia kuin minkä muun ikäiset tahansa.
Ihmisten tarpeilla tarkoitin hengellisiä tarpeita (katso vaikka: sanoin edellä nimenomaan hengelliset tarpeet!), esimerkiksi tarvetta saada viettää katumushartauksia, tarvetta saada pappi kotia siunaamaan tai käymään vanhuksen luona, tarvetta perustaa vaikkapa nuorten piiri tai keskustelupiiri papin johdolla. Tai mitä tarpeita itse kullakin nyt on oman hengellisen kasvun toivossa. En tarkoittanut naispappeutta ym., mistä sinä aloit vaahdota.
Miksi sinun on vaikea ymmärtää ja uskoa, että myös sinua vanhemmat katolilaiset voivat olla uskollisia kirkolleen. Ei teidän nuortenkaan tarvitsisi koko ajan mollata meitä!
60-luvun katolilaiset eivät todellakaan ole yhtä monipuolinen joukkio kuin annat luulla. Jos siellä olisi ihmisiä jotka oikeasti tahtovat hartautta, hiljaisuutta ja keskittymistä liturgiassa, olla uskollisia kirkon opetusviralle ja erityisesti paaville niin koko 60-70-luvun hirvityksiä ei koskaan olisi tapahtunut. Koskaan ei kirkko ole pitänyt sisällään näin monia tieten tahtoen niskuroivia katolilaisia. Toisaalta tietenkään KAIKKI katolilaiset 60-luvulta ei ole yhtä tyhmiä - voihan olla että jotkut olivat koomassa koko vuosikymmenen tms. Mutta kyllä totuus on että jos maallikoilla jossain vaiheessa oli aika vaikuttaa, oli se pistää omaan asemaansa 'kirkolliskokouksen henki' ja vaatia että kirkko pysyy opetuksessaan, eikä järkytä kristittyjä radikaaleilla muutoksilla, joita kirkolliskokous ei vaatinut mutta zeitgeist selvästi hamusi.
Jos joku tahtoo tuoda esille hengellisiä tarpeitaan, siihen on oiva paikka sielunhoidolliset tilanteet - ei foorumit eivätkä erityisesti 'mielenosoitukset', olivat ne kuinka mitäänsanomattomia tahansa.
Minä peräänkuuluttaisin sinulta vielä tuomiota niille 'vanhuksille', jotka n. kymmenen viidentoista vuoden päästä luonnollisen poistuman kautta jo lopettavat vuodatuksensa, ja jotka jatkuvasti puhuvat käännynnäisten leikeistä, kun kysymyksessä on nuorten, elinvoimaisten katolilaisten uskollisuus juuri paavin motu propriota tai muita lausuntoja kohtaan. Saman tuomion, jonka juuri julistit 'mollaavia' nuoria kohtaan. Siispä: seuraavan kerran kun joku taas alkaa valittaa siitä miten Opus Dei'n jäsenistä niin iso osa on alle nelikymppisiä, ja eihän ne oikeestaan mistään mitään tiedäkään (ainakaan katolilaisena elämisestä), niin minä odotan että karautat paikalla ja huutomerkkeinesi pistät moiset vanhukset heille kuuluvaan alimpaan maan rakoon.
Koska olen erehtynyt ja sen lisäksi joko kaiken kaikkiaan tyhmä tai elänyt koomassa, lienee parempi, että lopetan omalta osaltani tähän.
Te älykkäät ja valveutuneet nuoret rakentakaa toki meitä paremmin kirkkoa.
Se on tarkoituksemme.
Muista: olette aina tervetulleita kirkkoon, koko porukka. Kunhan vaan uskontunnustusta lausuessa ja paavin puolesta rukoillessa olette vilpittömiä.
Olisi mielenkiintoista kuulla, katolilaiselta joka on selvästi itseäni kokeneempi (olen vuosimallia -75, ja katolilaiseksi ja parkuvana kakarana kastettu... vaikka viisi jo olinkin):
mitä ihmettä oikein tapahtui konsiilin jälkeen. Miksei kukaan ei vaatinut että jos liturgiaan tehtäisiin muutoksia ne tapahtuisivat hiljattain? Miksei kukaan ei sanonut mitään kun katekeesi lopetettiin? Ja entäs juhlapyhät, oktaavit, noveenat ja yhteiset hartaudet messun ulkopuolella? Mitä ihmettä oikein tapahtui maallikoille? Pappien oli mahdotonta vastustaa muutosta, vaikka Suomessakin taisi ainakin yksi isä saada erivapauden viettää ainoastaan vanhaa messua... Ja mitä sanomista teillä on esimerkkeihin kuten pyhä Pietrelcinan Pius? Padre Pio ei koskaan viettänyt uutta messua, sillä hän kieltäytyi tärvelemästä pyhää messua... Tosin padre Pio kuoli vuotta ennen pakkopullaa, jolloin se varmaan olisi hänellekin pakotettu. Ja tämä on yksi viime vuosidan suurimmista pyhimyksistä!
Minkälaista kommenttia näihin?
"Paavin sana on lähinnä merkitystä vailla useimmille, ja siksi sitä tuskin kannattaa edes kuunnella. Vaikka kommunikaatiovälineet ovat aina vaan parantumassa, näistä 60-luvun katolilaisista tulee jatkuvasti kovakuuloisempia ja sokeampi - uskon keskusta on minä, ei kirkko Kristuksen kollektiivisena ruumiina."
-> Valitettavasti näin on. Vielä ikävämpää, kun papille yrittää vääntää paavin sanomisia, ja sille hymähdetään eikä mitenkään noteerata. Korkeintaan kysytään: "Missä paavi niin sanoi?" tai "Noh, paavi." Ikään kuin sillä ei olisi mitään merkitystä meille täällä. Tottelevatko papit vain piispaansa? Siinä tapauksessa pitää kai ruveta toivomaan, että saisimme "änkyräpiispan".
"- maailma ei ymmärrä kirkon sisäistä elämää, eivätkä ymmärrä monet katolilaisetkaan. Valitettavasti."
-> Olet oikeassa.
"Kaikkein vaikenta näille 60-luvun katolilaisille on ymmärtää auktoriteettia"
-> Jep. Auktoriteetti on kirosana. Se on ikään kuin jotain "minulta pois". Auktoriteetin sijalle on tullut "minä", "minä", "minä". On toki väärääkin auktoriteettia, mutta tarkoitan, että pappeja, piispoja tai paavia ei enää kunnioiteta Kirkon hierarkiassa tai jos vielä vähän kunnioitetaankin "virkaa", virkojen haltijoiden sanomiset eivät paljon paina; ei varsinkaan silloin, jos kyse on kuuliaisuudesta Kirkon opetuksia ja uskoa kohtaan.
"Pyhien yhteys on sen verran tärkeä ja ymmärrykselle vaikea asia, että typistetty, tasapäistetty ja valmiiksipureskeltu messu ei auta tätä ymmärtämään."
-> Miten voisi ymmärtää pyhien yhteyttä, jos Kirkon pyhistä ei välitetä, jos ne eivät merkitse itselle mitään, eikä heihin haluta kirjallisuuden kautta tutustuakaan. Tuntuu, että monille "pyhät" ovat enemmänkin uhka, joita pitää vähätellä, etteivät vaan olisi "muka muita parempia".
monessako perheessä hiippakunnassamme rukoillaan yhdessä perheen kanssa päivittäin ruusukkoa? Kommentteja tähän, kiitos.
Joudun korjaamaan omaa ilmaisuni vähän (olin niin väsynyt viime kerralla että en tiiä miten olen kirjoittanut) ns. Vanhat katoliliset ihmiset ovat olleet meille nuorille tosi kultaisia; tukeneet meitä ja toimintaamme sekä henkisesti että taloudellisesti. Tarkoitin kyllä mitä olen kirjoittanut, siis se että nousee omaa kirkkoa vastaan ja levittää siitä pahoja huhuja ( joita en viitsi edes toistaa) on pahan hengen tekoja todellakin. Nämä ihmiset toisaalta puhuvat meidän kirkkoherrastamme ja Piispastamme pahaa muill, mutta Messussa he ottavat ehtoollista heidän käsistään ja kirkkokahvilla kättelevät ja juttelevat heidän kanssaan ( niin kuin Juudas, joka sanoi Jeesusta opettajakseen ja Rabbikseen mutta kavalsi hänet). Olet oikeassa siinä että avoin keskustelu olisi tosi hieno ratkaisu, mutta mahtaako se onnistua sellaisten kanssa, jotka puukottelevat sinua selkäsi takana. Haluan vain pyytää rukousta kaikkien puolesta , ehkä sitten opimme katsomaan mitä MEISSÄ on vikana eikä meidän kirkkoherrassamme tai Piispassamme.
ps. pahoittelen kielivirheitä, kun en ole hyvää suomenkielssä :)
Minä kyllä ymmärsin mitä tarkoitit, koska omassa seurakunnassani olen huomannut saman juudasmaisen käyttäytymisen vuosien ajan.
Siis sen piispan ja pappien haukkumisen ja sitten kun ko. pappi/piispa on paikalla on oltu "mielin ja kielin".
Mutta annetaan heidän elää omaa elämäänsä ja muistetaan itsekin, mitä ihminen kylvää sitä hän niittää.
Kaikkea hyvää teille kaikille nuorille sinne Turkuun.
on ollut samaa juudastelua. Välillä on tehnyt tosi pahaa se kaksinaamaisuus varsinkin silloin, kun on paljon parjattu ja sitten kasvokkain hymyillään maireasti ja ollaan niin nöyrän näköisinä. Ok. En itsekään ole täysin puhdas tässä asiassa, mutta olen tiedostanut asian.
En tiedä, mistä seurakunnasta sinä olet, hyvä epänimimerkki "erehtynyt".
Olet sitä mieltä, että 60-luvulla nuoria olleet katolilaiset ovat lähes järjestään tyhmiä, radikaaleja kirkon opin vastustajia (tai vaihtoehtoisesti olivat koomassa tuolloin 60-luvulla) ja kiistät, että tuon ikäpolven katolilaisissa esiintyisi merkittävästi muunlaista suhtautumista kirkkoon. Pidät heitä joukkona, jota yhdistää kirkollinen niskurointi.
Olet täysin väärässä. Mutta sellaistahan ei sinulle kannata sanoa, koska sinä uskot olevasi oikeassa. Se siitä.
Edelleen olet sitä mieltä, että nykyiset nuoret suomalaiset katolilaiset ovat vanhoja parempia katolilaisia, mikä näkyy siinä, että he ovat aivan erityisesti uskollisia paavin motu propriolle.
Koska tunnen helsinkiläisen katolisen nuorison erityisen innon vanhaan messuun, kysyisin Moonlight8:lta tai keneltä vain turkulaiselta nuorelta: onko teidän seurakunnassanne nuorten katolilaisten innostus motu proprioon yhtä suurta, ja onko teilläkin nuorten katolilaisten keskeisin tavoite vanhan messun viettämisen edistäminen seurakunnassanne ja koko kirkossa?
voisin itseni puolestä vastata, että minulle tärkein on että Messu on ymmärrettävissä ja kaunis ja saarana on niin lähellä arkista elämäni että se koskettaa sydäntäni ja pystyn hyödyntämään sen opetusta omassa elämässäni. Mielle nuorille Turussa kaikkien tärkein on antaa muille kristilliselle kirkoille hyvän kuvan omasta kirkostamme, edistää seurakuntamme elämää ja kasvattaa tulevasta sukupolvesta uskolleen uskollisia nuoria perheitä. Onhaa vanha Messu erittäin kaunis ja koskettavaa mutta luulen että Jumalalle ei ole väliä millä Messulla me käydään kunhan me ollaan Messussa koko olemuksellamme mukana, sydän ja sielu ja ajattelu mukana, vai mitäs luulet?
Sinähän reipas ja hauska kirjoittaja olet. Ensin päättäväisesti ilmoitat keskustelukumppanisi olevan erehtynyt käsityksessään omasta ikäpolvestaan ja väität hänen ikäpolvensa katolilaisia niskuroiviksi ja tyhmiksi. Seuraavaan hengenvetoon vaadit häntä julistamaan tuomion "niille vanhuksille, jotka n. kymmenen-viidentoista vuoden päästä luonnollisen poistuman kautta jo lopettavat vuodatuksensa" jne.
Ja saat koko lailla kaoottiseen viestiisi maahtumaan myös vaatimuksen "pistää heille kuuluvaan alimpaan maan rakoon" ne vanhukset, jotka sanovat jotain ihmettelevää Opus Dein jäsenistöstä. Opus Deistähän tässä keskustelussa ei kukaan ollut mitään tätä ennen sanonut, mutta eipä sellainen sivuseikka sinua hidasta.
Ennen vanhaan (silloin kun Novus ordoa ei vielä ollut) oli sellainen tapakulttuuri, että nuoret suhtautuivat keski-ikäisiin ja vanhuksiin kunnioittavasti ja kohteliaasti. Jotenkin minulla on sellainen käsitys Opus Deistä, että sen jäsenten tulisi ihan järjestön omankin kulttuurin mukaan käyttäytytä kunnolla.
Oli messukaava uusi tai vanha, niin ennen alttarin lähestymistä pitäisi sopia riidat ja pyytää anteeksi loukkaukset. Jos sinä toivottelet täällä ikääntyneitä seurakuntalaisia hautaan ja maan rakoon, et taida olla ihan armon tilassa. Sitä asiaa ei vanha messukaan peitä.
Kiitos sinulle, Moonlight8.
On mielenkiintoista, että sinulle (ja ehkä muillekin Turun seurakunnan aktiivisille nuorille?) on messun ymmärrettävyys ja saarnan konkreettisuus tärkeitä, kun taas Helsingissä ainakin näkyvimmät ja kuuluvimmat nuoret touhuavat kaikien aikaa vanhan messun vieton edistämiseksi.
Vanha messukin on tietysti ymmärrettävä, mutta se vaatii nykykatoliselta syventymistä ja paneutumista. Vanhan messun "paremmutta" kai perustellaan erityisesti sen syvällisellä ja runsaalla symboliikalla ja mystisellä kauneudella.
Olisiko vanha messu latinan kielineen erityisesti suomalaistaustaisen (useimmiten käännynnäis-) nuorison juttu, ja nykyinen messukaava tuntuu katolisissa maahanmuuttajaperheissä kasvaneista nuorista helpommalta ja omemmalta?
Jos näin on, vietetäänkö tulevaisuudessa seurakunnissa suomalaisten traditionalistien kesken sunnuntaisin vanhaa messua, maahanmuuttajaryhmien kansoittaessa tavallisen päämessun? Tuntuu oudolta, ja vielä oudommaksi tilanteen tekisi se, että nuo traditionalistit eivät oikeasti seuraisi mitään luonnollista, lapsena opittua perinnettä vaan vasta nuorina aikuisina itse valittua, ainakin jonkin verran elitismiltä haiskahtavaa tapaa. Sanon elitismiltä, toisaalta siksi, että messun kunnolliseen seuraamiseen tarvitaan ainakin vähän latinan kielen tuntemusta ja toisaalta siksi, että messuväen etninen tausta olisi pääosin suomalainen tai ainakin eurooppalainen.
huonosti käyttäytyvä henkilö.
Sinun olisi parasta pitää typerät mölyt mahassasi ja olla sotkematta ketään muita omiin vouhotuksiisi.
Sinulla on näyttää olevan erittäin paljon opittavaa.
=Sinähän reipas ja hauska kirjoittaja olet.
Kiitos!
=Ensin päättäväisesti ilmoitat keskustelukumppanisi
=olevan erehtynyt käsityksessään omasta ikäpolvestaan
=ja väität hänen ikäpolvensa katolilaisia niskuroiviksi ja tyhmiksi.
En väittänyt että KAIKKI k.o. ikäpolven katolilaiset ovat niskuroivia ja tyhmiä. Osa oli selvästi niin poissa tolaltaan (?) uudistusten tähden etteivät he pystyneet pistämään tikkua ristiin kun ikiaikaisen messun sijaan saatiin polkkaliturgiaa ja vaikka mita muuta (kts. Youtube: „polka mass“)
=Seuraavaan hengenvetoon vaadit häntä
=julistamaan tuomion (jne. jne)
Sitatoin itseäni:
“Saman tuomion, jonka juuri julistit 'mollaavia' nuoria kohtaan.”
=Ja saat koko lailla kaoottiseen viestiisi maahtumaan
=myös vaatimuksen "pistää heille kuuluvaan alimpaan
=maan rakoon" ne vanhukset, jotka sanovat jotain
=ihmettelevää Opus Dein jäsenistöstä. Opus Deistähän
=tässä keskustelussa ei kukaan ollut mitään tätä ennen
=sanonut, mutta eipä sellainen sivuseikka sinua hidasta.
Nyt annat taas väärän todistuksen. Kysymys ei ollut siitä että jotkut 60-lukulaiset „ihmettelevät“ Opus Deitä, vaan siitä että se ainainen valitus joka aina alkaa kun kukaan – olipa kyseessa OD:n jäsenet, neokatekumenaalit tai vaikka käännynnäiset – uskoo kuten kirkko meitä opettaa. Opuksesta puhutaan niin paljon soopaa ettei ole tottakaan – mutta jos sellainen pikkumielisyys on tullut ikiaikaisen messun, ja kristillisen moraalin tilalle, niin tuskin ainakaan oppareita voi siitä syyttää.
=Ennen vanhaan (silloin kun Novus ordoa ei
=vielä ollut) oli sellainen tapakulttuuri,
=että nuoret suhtautuivat keski-ikäisiin ja
=vanhuksiin kunnioittavasti ja kohteliaasti.
Nykyään ylenpalttinen kohteliaisuus on ansaittava – ja kuten vanha kansa sanoo, niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Odottelen innolla kuinka ratsuväki karahtaa paikalle kun seuraavankerran taas omanpesänlikaajat alkavat mätkimisensä, kertovat kuinka heidän mielensä pahoittuu kun joillakin seurakuntalaisilla on kiinnostusta vanhaan messuun, tai kuinka typerää onkaan että Vatikaani ei tänäkään vuonna ole hyväksynyt naispappeja (tokihan se vielä piakkoin tapahtuu, vai mitä?).
Kiitos kommenteistasi.
Olen kuvitellut, että tuo Helsingin vanha messu -poppoo koostuu lähinnä lähemmäs 40-vuotiaita, joukossaan myös pari nuorempaa ja joitain vuosikymmeniä sitten eläkkeelle jääneitä. Mistä siis löytyvät nämä nuoret, kun en itse ole törmännyt?
nuorisoon ole pahemmin vanhassa messussa törmännyt, vaikka usein olen ko. messuun osallistunutkin.
Missä sitten ne "nuoret" lymynnevät, en osaa sanoa.
Asun varsinaisen pääkaupunkiseudun ulkopuolella, enkä oikeastaan tunne helsinkiläistä nuorempaa katolista väkeä muuten kuin ystävien satunnaisten kommenttien perusteella.
Olen huvikseni silloin tällöin lueskellut summorum-blogisivua ja saanut sen perusteella sellaisen käsityksen, että vanha messu -intoilijat ovat pääosin opiskelijaikäisiä. Niin lapsellisia monet kirjoitukset ja niiden kuvastama ajattelu ovat. Sivuilla mm. kovasti uskotaan, että vanha messu on tuota pikaa tulossa kirkossa vallitsevaksi messukäytännöksi. Kuitenkin kirjoitusten muotoasu ja vieraskieliset lainaukset kertovat kohtalaisen koulutetuista kirjoittajista.
Näillä sivuilla annetaan ymmärtää (ja samoin esimerkiksi tässä keskustelussa muuan nuori? rääväsuu antaa ymmärtää), että nimenomaan nuori polvi on erittäin innostunutta vanhasta messusta ja kritisoi kovasti meitä ikääntyviä, 60-70-luvun uudistukset hyväksyneitä ja omaksuneita katolilaisia.
Ehkä otaksumani nuorison kiinnostuksesta ja kiintymyksestä vanhaan messuun onkin perätön. Jos todella hurahtaneita onkin vain kourallinen kolmi-nelikymppisiä, Suomessa vanha messun viettäminen tulee jäämään vain satunnaiseksi elämysseikkailuksi, ja kiinnostus hiipuu vähitellen.
mieltä kanssasi siitä, että jotkut ko. blogin kirjoitukset ovat erittäin lapsellisia. Niiden, jotka sinne kirjoittelevat olisi syytä hieman miettiä mitä lapsellisia sammakoita suustaan päästävät. Samoin kuin tälläkin palstalla jotkut kirjoittajat kirjoittavat mitä sattuu. En tunne kirjoittajia, joten en voi sanoa minkä ikäisiä he ovat.
Nuorista puheen ollen, minä pidän nuorisona n. 20 vuoden molemmin puolin olevia ihmisiä. Kolmi- ja nelikymppiset ovat jo keski-ikäisiä.
Aika rankkaa tekstiä, kun samassa kerrot, että et tiedä. Ymmärrykseni mukaan tosiaan noita opiskeluikäisiä on korkeintaan kourallinen ja muu väkin on vanhempaa. Osa heistä on sitä paitsi ollut kyseiseen messunmuotoon kiinnittyneitä jo vuosikausia. Se, että asia näkyy täällä vasta nyt, johtuu motu propriosta, jonka julkaisusta on vasta vuosi aikaa.
Siellähän on kait väkeä, joiden lapset on kastetty kyseisessä messussa, jne. Eikö nyt voisi antaa ihmisten tehdä henkilökohtaisia valintoja ilman, että ne tarvitsee leimata "elämysseikkailuksi"? Muualla maailmassa vanhaa messua viettäviä seurakuntia on ollut vuosikausia. Mistä tiedät, ettei osa tästä väestä ole esim. varttunut sellaisessa seurakunnassa jossakin muualla päin maailmaa?
Pyydän anteeksi, että puhuin elämysseikkailusta. Varmasti hiippakunnassa on monia vanhempia katolilaisia, joille vanha messu on se heidän nuoruutensa rakas messu. Minulle kaikin mokomin sopii, että he saavat sitä viettää.
Olen pääasiassa tarkoittanut edellä olevissa kirjoituksissani nuorison asenteita ja toiveita. Minulle annettujen vastausten perusteella sen paremmin suomalaissyntyinen kuin maahanmuuttajanuoriso ei ole kovin sankoin joukoin vanhasta messusta kiinnostunut.
Ja nimimerkkiisi viitaten: tosiaan en paljon mitään tästä asiasta tiedä. Mutta saa kai sitä keskustella silti.
kirjoitit. Todella, jos sanoo uskovansa, mitä Kirkko opettaa, on tiettyjen piirien mielestä heti, automaattisesti, ilman epäilyä, todistettavasti täysi älykääpiö.
Häntä ei yksinkertaisesti "ole" näille itsetietoisille valittajille.
Ehkä karrikoiden sanottu, mutta jotain tällaista.
" jos sanoo uskovansa, mitä Kirkko opettaa, on tiettyjen piirien mielestä heti, automaattisesti, ilman epäilyä, todistettavasti täysi älykääpiö. "
Mitäpä jos todistaisit väitteesi jollakin konkreettisella esimerkillä kokemuksistasi?
En ole ikinä itse tuollaista kokenut, ja olen sentään yli 30 vuotta eri yhteyksissä sanonut uskovani, mitä kirkko opettaa. Missä kumman "piireissä" sinä seurustelet?
mielessä, mutta kelpaako esimerkkinä tämän tai katkirkon keskustelupalstan kirjoittelut ja mielipiteenvaihdot näiden "kahden leirin" välillä?
Kerroin kirjoittavani karrikoiden, ja ei toki kaikki suhtaudu mainitsemallani tavalla. Eivät edes ne, joiden tiedän olevan paljon itseäni liberaalimpia. Mutta olen kuullut heidän keskenään puhuvan pahaa (itse olin monesti paikalla), arvostellen minunlaisistani silloin, kun he eivät tienneet, että minustakin tulee "konservatiivi".
Juttelen kaikenlaisten katolilaisten kanssa eivätkä kaikki tuo omia mielipiteitään yhtä selvästi esille, joten ei voi tietää (eikä tarvitsekaan), mitä mieltä kirkon opetuksista joku on.