Venäjän Karjalassa tehdään nähtävästi paljon työtä paitsi sikäläisten ihmisten myös saksalaisten ja hollantilaistenkin toimesta EU-tuella karjalan kielen elvyttämiseksi sen alennustilasta. Tähän kielellämme on samanlaisia mahdollisuuksia kuin vaikkapa bretonian kelttikielellä Ranskassa (Bretagne).
Mutta jos arkkipiispa Leoa on uskominen niin kyllä karjalan kieli tulee elpymään Suomessakin.
”Kieli on osa ihmisenä olemisen identiteettiä, siinä missä uskontokin”, sanoo arkkipiispa, jonka äidinkieli on karjalan kieli.
Tänään perjantaina Helsingissä julkistetaan Psalmien äänikirja karjalan kielellä. Tekstistä on vastannut kielen opettaja Zinaida Dubinina ja äänikirjaksi sen luki itse arkkipiispa Leo.
Julkistamisesta kirjoitti muun muassa YLE uutiset:
http://www.yle.fi/uutiset/24h/id95962.html
Mutta jos arkkipiispa Leoa on uskominen niin kyllä karjalan kieli tulee elpymään Suomessakin.
”Kieli on osa ihmisenä olemisen identiteettiä, siinä missä uskontokin”, sanoo arkkipiispa, jonka äidinkieli on karjalan kieli.
Tänään perjantaina Helsingissä julkistetaan Psalmien äänikirja karjalan kielellä. Tekstistä on vastannut kielen opettaja Zinaida Dubinina ja äänikirjaksi sen luki itse arkkipiispa Leo.
Julkistamisesta kirjoitti muun muassa YLE uutiset:
http://www.yle.fi/uutiset/24h/id95962.html
Vastaukset 5
Vanhimmat
– Euroopan neuvosto on kehottanut Suomen viranomaisia laatimaan karjalan kielen elvytysstrategian. Euroopan neuvoston mielestä karjalan kielellä on Suomessa vähemmistökielen asema.
Ruotsi-Suomen virkåmiehet ja klingeläis- lipposlaiset uusfreudenthalistit olivat ”unohtaneet” listata karjalan kielen Euroopan Unionille maassamme puhuttaviin kieliin!
Suomessa arvioidaan olevan 5000 aktiivista karjalan kielen puhujaa. Lisäksi maassamme 25.000 kansalaisella on tuntumaa kieleen. Rajan itäpuolella, Venäjän Karjalassa, nuo luvut voidaan kertoa kymmenellä.
Joensuussa perustettiin vuonna 1995 kansalaisjärjestönä (NGO) toimiva karjalan kielen seura, joka pyrkii paraikaa neuvottelemaan hallituksen ja valtioviraståjen kanssa karjalan kielen aseman määrittämiseksi Suomessa.
http://www.karjalankielenseura.fi/
”Käymme parhaillaan neuvotteluja valtioneuvoston kanslian ja parin muun ministeriån virkåmiesten kanssa karjalan kielen aseman käytännön määrittelystä. Tuloksia odotetaan aivan lähiviikkoina”, kertoo Pertti Lampi, joka on seuran "sekretari".
Joensuun yliopistossa on ollut tämän vuoden alusta karjalan kielen ja kulttuurin professuuri.
Asian tiimoilta kirjoittivat tänään muun muassa Helsingin Sanomat kulttuurisivuillaan sekä Savon Sanomat. Savolaisten juttu oli julkaistu lyhenneltynä, leikeltynä ja tärkeimmiltä osiltaan sensuråituna.
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kulttuuri/äänikirja-elvyttää-karjalan-kieltä(97555).ece
karjalan kielen taitajia, ennen sotia, veikkaan ei paljon silloinkaan
puhdas arvaus ja haarukointi. Salmi ja Suojärvi kokonaisuudessaan sekä Impilahti, Suistamo, Korpiselkä ja Ilomantsin itäosat. Melkeinpä sanoisin että Karjalaa kotikielenään puhuvia oli ennen sotia 40-50000 henkilöä.
33 000 - 34 000 ei, pa[ljon] yhdysvalloissa 67 000 ruåtsin. kielistä siis bättrefolkke ja häär är 300 000 bättrefolkke ihmistä venäjätäkin puhuu nykyisin ylt 40000,
Ilman kieltä ei ole kansaa. Tämä on hieno uutinen. Äänikirjoja, nettiradio ja tv Karjalan kielellä.Tästä syntyy elämää enemmän. Toivottovasti valtiovalta ymmärtää.