14.7.1808 käytiin lapualla taistelu, joka voitettiin, johtajista huolimatta.
Suomen sodan tässä vaiheessa oli ruotsi-suomen armeija vetäytynyt kauhavalle. muutamaa päivää aikaisemmin oli käyty ensimmäinen lapuan taistelu, jossa venäläiset heittivät majuri ehnrootin ja hänen 500 miestä pois tästä pitäjästä, joka sijaitsee tärkeiden teiden risteyksessä.
Ruotsin armeijan pääjohto vastusti hyökkäystä, jossa lapua valloitettaisiin takaisin, mutta kenraali Adlercreutz sai houkuteltua antamaan johtoon 4700 miestä, joiden kanssa hän hyökkäsi lapualle 14.7 aamulla.
Adlercreutz oli vanhanaikainen mies, joka ei tuntenut uusia sodankäyntitapoja. siinä missä venäläiset makasivat pellolla ja ampuivat ruotsi-suomen joukkoja, ruotsi-suomen armeija hyökkäsi suoraan kohti vihollista, rintamana marssien. taistelun kuitenkin ratkaisivat oma-alotteiset suomalaiset joukot. Savon jääkärit hyökkäsivät omin luvinsa kohti lapuan alapäätä. heidän uniformunsa muistuttivat venäläisiä, eikä heitä erottanut kaukaa, keitä he olivat. kun savon prikaati koitti valloittaa venäläisten hylkäämät tykit, ampuivat omatkin heitä.
nyt oli sitten käynyt ilmi, ettei venäläisillä ollut joukkoja lapuan alapäässä ja niinpä porilaiset, hyökkäisivät, huutaen hurraata, kohti kylää.
Nähtyään porilasten hyökkävän, antoi Döbel joukolle muodollisen hyökkäyskäskyn, ilman Adlercreutzin lupaa.
venäjän tykistö ehti ampua vain kerran, kun suomalaiset olivat jo lapuan kirkonkylällä.
Venäläiset joutuivat paniikkiin ja pakenivat pitkin lapuanjoen rantoja, kohti kuortanetta..
hidastaakseen suomalaisten etenemistä, venäläiset sytyttivät liuhtarin kosken sillan palamaan, ja pystyivät vetäytymään paikalta hyvässä järjestyksessä.
Liuhtarin kylä paloi, ja sinne kootut venäläiset haavoittuneet kuolivat omien sytyttämässä tulipalossa.
suomalaiset olivat taistelleet 13-tuntia. alkaen kauhavalta, eikä heillä ollut enää voimia takaa-ajoon.
lapuan tasitelu oli yksi suomen sodan suurimmista voitoista, jota ei himmennä 600 miehen ylivoima. se oli myös yksi historian huonoiten johdettuja taisteluita. Sen ratkaisi ruotsi-suomen hyväksi vain ja ainoastaan rivimiehet.
lapuan taistelu olisi voinut ratkaista koko sodan, jos sodanjohto olisi ollut ajan tasalla. nyt armeija pysäytettiin lapualle, ja marssitettiin eteenpäin vasta elokuussa.
lapuan jälkeen suomen armeija voitti tasitelut alavudella ja ruonalla. kiitos huonon johdon, niitä ei käytetty hyväksi, vaan armeija vedettiin ruotsiin.
Ruotsissa muistetaan lapuan taistelua. 14.7. syntynyt kruununprinsessa on nimetty päivän mukaan Victoriaksi, eli voitoksi.
Suomen sodan tässä vaiheessa oli ruotsi-suomen armeija vetäytynyt kauhavalle. muutamaa päivää aikaisemmin oli käyty ensimmäinen lapuan taistelu, jossa venäläiset heittivät majuri ehnrootin ja hänen 500 miestä pois tästä pitäjästä, joka sijaitsee tärkeiden teiden risteyksessä.
Ruotsin armeijan pääjohto vastusti hyökkäystä, jossa lapua valloitettaisiin takaisin, mutta kenraali Adlercreutz sai houkuteltua antamaan johtoon 4700 miestä, joiden kanssa hän hyökkäsi lapualle 14.7 aamulla.
Adlercreutz oli vanhanaikainen mies, joka ei tuntenut uusia sodankäyntitapoja. siinä missä venäläiset makasivat pellolla ja ampuivat ruotsi-suomen joukkoja, ruotsi-suomen armeija hyökkäsi suoraan kohti vihollista, rintamana marssien. taistelun kuitenkin ratkaisivat oma-alotteiset suomalaiset joukot. Savon jääkärit hyökkäsivät omin luvinsa kohti lapuan alapäätä. heidän uniformunsa muistuttivat venäläisiä, eikä heitä erottanut kaukaa, keitä he olivat. kun savon prikaati koitti valloittaa venäläisten hylkäämät tykit, ampuivat omatkin heitä.
nyt oli sitten käynyt ilmi, ettei venäläisillä ollut joukkoja lapuan alapäässä ja niinpä porilaiset, hyökkäisivät, huutaen hurraata, kohti kylää.
Nähtyään porilasten hyökkävän, antoi Döbel joukolle muodollisen hyökkäyskäskyn, ilman Adlercreutzin lupaa.
venäjän tykistö ehti ampua vain kerran, kun suomalaiset olivat jo lapuan kirkonkylällä.
Venäläiset joutuivat paniikkiin ja pakenivat pitkin lapuanjoen rantoja, kohti kuortanetta..
hidastaakseen suomalaisten etenemistä, venäläiset sytyttivät liuhtarin kosken sillan palamaan, ja pystyivät vetäytymään paikalta hyvässä järjestyksessä.
Liuhtarin kylä paloi, ja sinne kootut venäläiset haavoittuneet kuolivat omien sytyttämässä tulipalossa.
suomalaiset olivat taistelleet 13-tuntia. alkaen kauhavalta, eikä heillä ollut enää voimia takaa-ajoon.
lapuan tasitelu oli yksi suomen sodan suurimmista voitoista, jota ei himmennä 600 miehen ylivoima. se oli myös yksi historian huonoiten johdettuja taisteluita. Sen ratkaisi ruotsi-suomen hyväksi vain ja ainoastaan rivimiehet.
lapuan taistelu olisi voinut ratkaista koko sodan, jos sodanjohto olisi ollut ajan tasalla. nyt armeija pysäytettiin lapualle, ja marssitettiin eteenpäin vasta elokuussa.
lapuan jälkeen suomen armeija voitti tasitelut alavudella ja ruonalla. kiitos huonon johdon, niitä ei käytetty hyväksi, vaan armeija vedettiin ruotsiin.
Ruotsissa muistetaan lapuan taistelua. 14.7. syntynyt kruununprinsessa on nimetty päivän mukaan Victoriaksi, eli voitoksi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
...Suomen vapautumista Ruotsin ikeestä ja suomalaisten korottamista maailman kansojen joukkoon?
Lapuan ja Alavuden kaltaiset, paikallisin voimin saavutetut voitot ja sissien hyökkäilyt pakottivat venäjän keisarin, kutsumaan koolle säätyvaltiopäivät, jossa suomen kansalle luvattiin, ettei maahan tule maaorjuutta ja se saa pitää omat lakinsa ja maa liitettiin venäjään erillisenä ruhtinaskuntana.
Ilman suomalaisten taistelua meitä olis voinut odottaa viron kohta, maaorjineen ja maata hallitsevine venäläisine ylimyksineen
puhumattakaan siitä, millainen merkitys lapuan taistelulla oli 1900-luvun alussa, kun maassa alkoi herätä ajatus omasta kansallisvaltiosta.
lapuan taistelu oli yksi askel tiellä kohti itsenäistä maata.
Venäjän ylimystö ei ollut venäläistä.
maaorjalle, tai siihen asemaan joutuneelle se oli varmaan yksi ja sama.
Venäjän ylimistö oli pääasiassa venäläistä. Virossa tai yleensäkin baltian saattoi nähdä saksalaisia linnaherroja, mutta pääasiassa venäjän ylimykset olivat venäläisiä.
Puolassakin paikallinen ylimistö pakotettin antamaan tilaa venäläisille, jotka saivat kartanoita ja maata kiitokseksi tekemistään palveluksista..